Siviilipalvelus vs 1951-1996 totaalikieltäytyminen

Olen täysin samaa mieltä Raamattua ajatellen kristityn poliittisesta puolueettomuudesta, sekä sotiin ja selkkauksiin osallistumattomuudesta.

Seuran kannalta siviili- yhdyskunta palvelus (sillä ehdolla että se oli rauhanomaista toimintaa erillään armeijan toimista) oli sopusoinnussa Raamatun opetuksien kanssa vuoteen 1951 saakka, jolloin totaalikieltäytyminen astui voimaan ainoana oikeana Raamatun mukaisena oppina kristityille.

Totaalikieltäytyminen oli voimassa vuosien 1951-1996 välisenä aikana. Vuodesta 1996 alkaen siviilipalvelus / yhdyskuntapalvelus on jälleen kunkin henkilökohtainen omantunnon ratkaisu, eli on palattu takaisin aiempaan vuonna 1951 hylättyyn oppinäkemykseen. Luonnollisestikin edelleen sillä edellytyksellä, että se on rauhanomaista toimintaa ja riippumatonta armeijan toiminnasta.

Seuraavassa kuitenkin siviilipalvelusta ja totaalikieltäytymistä koskien tärkeä periaatteelinen kysymys.

Koska nuo molemmat tulkinnat eivät voi olla Raamatun kanssa sopusoinnussa, niin mistä oli lähtöisin opetus vuosina 1951-1996? Oliko se Jumalan tahdon mukaista, vai epätäydellisen ihmisen omaa, vaikkakin vilpittömän, spekulaatiota?
55593
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 55

Vanhimmat

"totaalikieltäytyminen astui voimaan ainoana oikeana Raamatun mukaisena oppina kristityille."

Miten niin? Etkö ole lukenut Raamattua ollenkaan, kun väität tuollaista totaalipuppua?

Äänestä

>>Koska nuo molemmat tulkinnat eivät voi olla Raamatun kanssa sopusoinnussa, niin mistä oli lähtöisin opetus vuosina 1951-1996? Oliko se Jumalan tahdon mukaista, vai epätäydellisen ihmisen omaa, vaikkakin vilpittömän, spekulaatiota?

Raamatussa meitä kehotetaan olemaan alamaisia esivalloille. Joten kun jokin maa vaatii suoritettavaksi kansalaispalveluksen, olkoon se sitten siviili- tai asepalvelus, meidän velvollisuutemme on tehdä se.

Suomessa kuitenkin on kyseessä ASEVELVOLLISUUS. Siksi en ainakaan henkilökohtaisesti voi suorittaa kyseistä toimea siviilipalveluksena tai armeijanharmaissa...

Äänestä
  • >>kansalaispalveluksen, olkoon se sitten siviili- tai asepalvelus, meidän velvollisuutemme on tehdä se.

    Jolloin suoritamme sen siis tietysti siviilissä.

    Äänestä

  • "Koska nuo molemmat tulkinnat eivät voi olla Raamatun kanssa sopusoinnussa, niin mistä oli lähtöisin opetus vuosina 1951-1996? Oliko se Jumalan tahdon mukaista, vai epätäydellisen ihmisen omaa, vaikkakin vilpittömän, spekulaatiota?"

    Lainaat avauksen oleellista kysymyksiä herättävää keskeistä asiaa, kuitenkin kommentoit totaalisesti ohi asian.

    Toistetaan.

    Oliko tuo vääräksi todettuna hylätty virallinen opetus / oppinäkemys, joka oli voimassa vuosina 1951-1996, lähtöisin Jumalasta ja jos ei, niin mistä ?

    Äänestä

  • >>Suomessa kuitenkin on kyseessä ASEVELVOLLISUUS.

    Äänestä

  • adesse kirjoitti:

    >>kansalaispalveluksen, olkoon se sitten siviili- tai asepalvelus, meidän velvollisuutemme on tehdä se.

    Jolloin suoritamme sen siis tietysti siviilissä.

    Niin ja koska olemme itsekkäitä vellihousuja. Miestä on mukavampi velttoilla yhteiskunnan kustannuksella kotona ja salilla. Ja tulkitsemme Raamattua ihan kuin meitä huvittaa, senkin saatanan omat syntiset. Mitäns olette niin hölmöjä että annatte meille JT tuollaisia erivapauksia. hähä.

    Äänestä

  • adsse kirjoitti:

    Niin ja koska olemme itsekkäitä vellihousuja. Miestä on mukavampi velttoilla yhteiskunnan kustannuksella kotona ja salilla. Ja tulkitsemme Raamattua ihan kuin meitä huvittaa, senkin saatanan omat syntiset. Mitäns olette niin hölmöjä että annatte meille JT tuollaisia erivapauksia. hähä.

    nikkivaras hiljaa.

    Äänestä

>>Koska nuo molemmat tulkinnat eivät voi olla Raamatun kanssa sopusoinnussa, niin mistä oli lähtöisin opetus vuosina 1951-1996?

Roomalaiskirjeen 13: esivallat olivat aina vuoteen 1929 maallisia esivaltoja ja alamaisuus oli suhteellista. Tuosta vuodesta lähtien, aina vuoteen 1962 esivallat olivat Jahve ja Jeesus. Tämän jälkeen esivallat ovat jälleen olleet maallisia esivaltoja.

>>Oliko se Jumalan tahdon mukaista, vai epätäydellisen ihmisen omaa, vaikkakin vilpittömän, spekulaatiota?

Tällainen vastaus on Vartiotorni-lehdessä 1929-1962 oppiseikkailun syntymekanismismista:

”Kun monien eri hallitusten lait alkoivat vuonna 1929 kieltää sellaisia asioita, joita Jumala käskee tekemään, tai vaatia sellaista, mitä Jumalan lait kieltävät, uskottiin, että korkeampien valtojen täytyy tarkoittaa Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta. Tällä tavoin Jehovan palvelijat ajattelivat tuona kriittisenä aikana ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja aina kylmän sodan aikakauteen saakka, jolloin vallitsi kauhun tasapaino ja oltiin valmiita sotaan. Näin jälkeenpäin täytyy sanoa, että tämä kanta, joka korotti Jehovan ja hänen Kristuksensa ylimmyyttä, auttoi Jumalan kansaa säilyttämään tinkimättömästi puolueettoman asenteen koko tuon vaikean ajan.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivu 13-14)

Koska molemmat esivaltatulkinnat eivät voi olla sopusoinnussa Raamatun kanssa, niin mitä jehovantodistajan tulisi ajatella Raamatun periaatteiden hylkäämisestä maailmantilanteen varjolla?

Äänestä
  • Oliko tuossa (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivu 13-14) artikkelissa laajemminkin tuosta nykyisen näkemyksen valossa, Raamatullisesti virheellisestä kannnasta / oppinäkemyksestä, mahdollinen 'mea culpa', vai ainostaan sen tuominen esille hyödyllisenä sen virheellisyydestä huolimatta?

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    Oliko tuossa (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivu 13-14) artikkelissa laajemminkin tuosta nykyisen näkemyksen valossa, Raamatullisesti virheellisestä kannnasta / oppinäkemyksestä, mahdollinen 'mea culpa', vai ainostaan sen tuominen esille hyödyllisenä sen virheellisyydestä huolimatta?

    Toi -96 ote oli tutkitussa kirjoituksessa "Jumala ja keisari", mutta kun seuraa selitysketjun ajallista pituutta, niin aihe on helppo havaita kesto-ongelmaksi uskottavuuden kannalta. Selvästikään jäsenistö ei muutosta sulattanut oireitta, koska asiaa jouduttiin selittelemään useamman kerran. Pätkin tähän laajemman historian aiheesta, ensin vuoden 1962 muutokseen:

    Aiemmin esille tuotu vuoden 2006 Vartiotorni-lehden helmikuun 15. päivän artikkeli ”Lisääntyvän valon polulla vaeltaminen” valaisee lukijaa seuraavalla tavalla:

    ”Jehovalta tuleva lisääntyvä valo valaisee jatkuvasti hänen palvelijoittensa polkua. Se auttaa heitä tekemään järjestöä, oppeja ja moraalia koskevia parannuksia.” (Vartiotorni 15. helmikuuta 2006 sivu 26)

    Tarkastellaan erästä Jehovan lisääntyvän valon avittamaa parannushistoriaa, jonka eräs vaihe vaikutti hyvin merkittävästi jehovantodistajien elämään, etenkin miesten ja etenkin toisen maailmansodan aikana. Mainittu artikkeli mainitsee näin:

    ”Vuonna 1962 selveni Roomalaiskirjeen 13:1:ssä manittujen ’esivaltojen’ merkitys ja se, missä määrin kristityn tulee olla niille alamaisia. Tutkittaessa tarkasti Roomalaiskirjeen 13. lukua ja esimerkiksi Tituksen 3:1, 2:ta ja 1. Pietarin kirjeen 2:13, 17:ää kävi selväksi, että ’esivalloilla’ ei tarkoiteta Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta vaan ihmisten hallitusvaltoja.” (Vartiotorni 15. helmikuuta 2006 sivut 29-30)

    Valitettavasti tuo kappale jättää hyvin oleellisen seikan kertomatta. Alkuperäinen Vartiotorniseuran tulkinta Room. 13: esivalloista oli aivan sama kuin muutoksen jälkeenkin, esivallat olivat jälleen maallisia esivaltoja. Alkuperäiseen tulkintaan sisältyi suhteellisuusolettama aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Mitä tuo suhteellisuusolettama on minäkin aikana pitänyt sisällään, on vaihdellut täysin riippumatta esivaltakäsityksestä. Toisaalta siis esitetään, että mikään ei ole muuttunut ja toisaalta esitetään, että mukaan on otettu suhteellisuusolettama, joka kuitenkin oli mukana heti alun alkaen. Russelille nämä esivallat olivat maallisia ja saivat hoitaa asioitaan siihen rajaan asti kunnes Jumalan edut astuivat kuvaan:

    “Evil as these Gentile governments have been, they were permitted or ‘ordained of God’ for a wise purpose. (`Rom. 13:1`) Their imperfection and misrule form a part of the general lesson on the exceeding sinfulness of sin, and prove the inability of fallen man to govern himself, even to his own satisfaction. God permits them, in the main, to carry out their own purposes as they may be able, overruling them only when they would interfere with his plans.” (The Plan of the Ages p. 250)

    (Samaa asiaa käsitellään myös; ZWT April 15, 1903 ‘Obligations of a Christian’ ja May 15, 1914 ‘An Interesting Question. God's Supervision of the Nations.’)

    Vuoden 1929 kesäkuun 1. ja 15. Vartiotorneissa (engl.) oli kirjoitukset, joissa Vartiotorniseura, tarkan harkinnan ja tutkimisen jälkeen ja omien tuonaikuisten sanojensa mukaan Jehovan välittömässä ohjauksessa, tarkensi aikaisempaa ymmärrystään Room. 13: esivaltojen suhteen päinvastaiseksi. Näin esivallat olivat maallisten esivaltojen asemesta Jehova Jumala sekä Jeesus Kristus. Vartiotorniseuran vuonna 1959 julkaistun historian mukaan tällä muutoksella vapauduttiin väärästä opetuksesta ja hengellisestä vankeudesta:

    “When the Society began to be freed for further preaching work following World War I, they soon realized that they had been held in spiritual bondage too in many ways. There were many false doctrines and practices that had not yet been cleaned out of the organization… With considerable misunderstanding they had accepted earthly political governments as the ‘superior authorities’ that God had ordained according to Romans 13:1… particularly the civil rulers…” (Jehovah's Witness in the Divine Purpose 1959 p. 91)

    Samaa mieltä oltiin vielä noin vuotta ennen seuraavaa Jehovan valon ohjaamaa oppiparannusvaihetta:

    “By this time [1919 12=1931] the understanding of Jehovah’s servants had been cleansed of many incorrect ideas concerning doctrine and their relationship to Jehovah and Christ Jesus as the superior authorities.” (w61 March 1 p. 146)

    Seuraava tarkan harkinnan ja tutkimisen tulos julkaistiin vuoden 1962 marraskuun 15. päivän Vartiotorni-lehdessä (engl.) olleessa alamaisuus-kirjoitussarjassa. Lehdessä todettiin kylmästi, että Room. 13. luvun esivallat ovat maallisia esivaltoja. Kirjoitussarjassa ei puututtu oppinäkemyksen aikaisempiin vaiheisiin.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Toi -96 ote oli tutkitussa kirjoituksessa "Jumala ja keisari", mutta kun seuraa selitysketjun ajallista pituutta, niin aihe on helppo havaita kesto-ongelmaksi uskottavuuden kannalta. Selvästikään jäsenistö ei muutosta sulattanut oireitta, koska asiaa jouduttiin selittelemään useamman kerran. Pätkin tähän laajemman historian aiheesta, ensin vuoden 1962 muutokseen:

    Aiemmin esille tuotu vuoden 2006 Vartiotorni-lehden helmikuun 15. päivän artikkeli ”Lisääntyvän valon polulla vaeltaminen” valaisee lukijaa seuraavalla tavalla:

    ”Jehovalta tuleva lisääntyvä valo valaisee jatkuvasti hänen palvelijoittensa polkua. Se auttaa heitä tekemään järjestöä, oppeja ja moraalia koskevia parannuksia.” (Vartiotorni 15. helmikuuta 2006 sivu 26)

    Tarkastellaan erästä Jehovan lisääntyvän valon avittamaa parannushistoriaa, jonka eräs vaihe vaikutti hyvin merkittävästi jehovantodistajien elämään, etenkin miesten ja etenkin toisen maailmansodan aikana. Mainittu artikkeli mainitsee näin:

    ”Vuonna 1962 selveni Roomalaiskirjeen 13:1:ssä manittujen ’esivaltojen’ merkitys ja se, missä määrin kristityn tulee olla niille alamaisia. Tutkittaessa tarkasti Roomalaiskirjeen 13. lukua ja esimerkiksi Tituksen 3:1, 2:ta ja 1. Pietarin kirjeen 2:13, 17:ää kävi selväksi, että ’esivalloilla’ ei tarkoiteta Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta vaan ihmisten hallitusvaltoja.” (Vartiotorni 15. helmikuuta 2006 sivut 29-30)

    Valitettavasti tuo kappale jättää hyvin oleellisen seikan kertomatta. Alkuperäinen Vartiotorniseuran tulkinta Room. 13: esivalloista oli aivan sama kuin muutoksen jälkeenkin, esivallat olivat jälleen maallisia esivaltoja. Alkuperäiseen tulkintaan sisältyi suhteellisuusolettama aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Mitä tuo suhteellisuusolettama on minäkin aikana pitänyt sisällään, on vaihdellut täysin riippumatta esivaltakäsityksestä. Toisaalta siis esitetään, että mikään ei ole muuttunut ja toisaalta esitetään, että mukaan on otettu suhteellisuusolettama, joka kuitenkin oli mukana heti alun alkaen. Russelille nämä esivallat olivat maallisia ja saivat hoitaa asioitaan siihen rajaan asti kunnes Jumalan edut astuivat kuvaan:

    “Evil as these Gentile governments have been, they were permitted or ‘ordained of God’ for a wise purpose. (`Rom. 13:1`) Their imperfection and misrule form a part of the general lesson on the exceeding sinfulness of sin, and prove the inability of fallen man to govern himself, even to his own satisfaction. God permits them, in the main, to carry out their own purposes as they may be able, overruling them only when they would interfere with his plans.” (The Plan of the Ages p. 250)

    (Samaa asiaa käsitellään myös; ZWT April 15, 1903 ‘Obligations of a Christian’ ja May 15, 1914 ‘An Interesting Question. God's Supervision of the Nations.’)

    Vuoden 1929 kesäkuun 1. ja 15. Vartiotorneissa (engl.) oli kirjoitukset, joissa Vartiotorniseura, tarkan harkinnan ja tutkimisen jälkeen ja omien tuonaikuisten sanojensa mukaan Jehovan välittömässä ohjauksessa, tarkensi aikaisempaa ymmärrystään Room. 13: esivaltojen suhteen päinvastaiseksi. Näin esivallat olivat maallisten esivaltojen asemesta Jehova Jumala sekä Jeesus Kristus. Vartiotorniseuran vuonna 1959 julkaistun historian mukaan tällä muutoksella vapauduttiin väärästä opetuksesta ja hengellisestä vankeudesta:

    “When the Society began to be freed for further preaching work following World War I, they soon realized that they had been held in spiritual bondage too in many ways. There were many false doctrines and practices that had not yet been cleaned out of the organization… With considerable misunderstanding they had accepted earthly political governments as the ‘superior authorities’ that God had ordained according to Romans 13:1… particularly the civil rulers…” (Jehovah's Witness in the Divine Purpose 1959 p. 91)

    Samaa mieltä oltiin vielä noin vuotta ennen seuraavaa Jehovan valon ohjaamaa oppiparannusvaihetta:

    “By this time [1919 12=1931] the understanding of Jehovah’s servants had been cleansed of many incorrect ideas concerning doctrine and their relationship to Jehovah and Christ Jesus as the superior authorities.” (w61 March 1 p. 146)

    Seuraava tarkan harkinnan ja tutkimisen tulos julkaistiin vuoden 1962 marraskuun 15. päivän Vartiotorni-lehdessä (engl.) olleessa alamaisuus-kirjoitussarjassa. Lehdessä todettiin kylmästi, että Room. 13. luvun esivallat ovat maallisia esivaltoja. Kirjoitussarjassa ei puututtu oppinäkemyksen aikaisempiin vaiheisiin.

    Oppimuutokseen kiinnitettiin varmasti kiusallisen paljon huomiota, koska vuonna 1966 Vartiotorni-lehdessä julkaistin lukijan kysäri aiheesta. Teksti on erittäin kuvaava esimerkki sananpyöritystaidosta. Käteen jää kuva, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut:

    “At times there are changes in viewpoint on Biblical subjects discussed in the Watch Tower Society’s publications. We speak of what we believe as ‘the truth.’ But does ‘truth’ change? - W. P., U.S.A.

    For example, a few years ago we had a fine series of articles in The Watchtower on the ‘superior authorities.’ (Issues of November 1–December 1, 1962) Before those articles were published, we knew and taught that Jehovah is the Most High, and that Jesus Christ is the second to Him in power and authority. We knew that we should be law-abiding persons, but that, when there was a conflict between man’s law and that of God, we would obey God as ruler rather than men. Those basic truths are the same today as they were before; they have not changed. However, by careful scrutiny of the Scriptures we have come to appreciate that certain Bible texts ought to be applied in a different way. For example, we realized that the ‘superior authorities’ mentioned in Romans 13:1 are, not Jehovah God and Jesus Christ, but the political rulers. That is also true of Titus 3:1 and 1 Peter 2:13, 14. Yet the basic truth is unchanged. Our viewpoint toward God and toward the State is the same as before.” (w66 Oct. 1 p. 607)

    Asiasta ilmeisesti keskusteltiin paljonkin, koska tuota keppihevoseksi otettua suhteellisuusolettamaa oli vielä hetken päästä pyöriteltävä ja suunnilleen kiitettävä Jehovaa siitä, että Vartiotorniseura ei oppikehitysosastollaan kehittänyt täydellistä alamaisuutta, toki asia sanaillaan jälleen tavalliseen tapaan siten, että ’todistajat ymmärsivät’, ikäänkuin oppinäkemykset jotenkin kehittyisivät jäsenistön keskuudessa:

    “However, temporarily, from 1929 to 1962, the Witnesses understood that when Paul spoke of the ‘superior authorities’ at Romans 13:1, to whom subjection is due, he had reference to Jehovah God and Christ Jesus. But in 1962 it was convincingly set out that the superior authorities mentioned here are indeed the political rulers of this world. What effect, then, did this better understanding have on God’s people? Well, Jehovah had prepared them for this. It did not place them now in total subjection to political rulers, so as to drop the work that Jehovah through Christ had commanded them to do, but it emphasized that their subjection is relative. While they had always respected the rulers by following Jesus’ words: ‘Pay back, therefore, Caesar’s things to Caesar, but God’s things to God [as the supreme Authority],’ they now saw this principle even more clearly. It gave them better balance and an even greater respect for the rulers of this world and served as a timely admonition and safeguard in a time when there is such great disrespect for authority in the world and when revolutions and upheavals are the order of the day.—Matt. 22:21.” (w67 June 1p. 333)

    Kymmenen vuoden kuluttua asiaa käsiteltiin edelleen ja 1929/1962 muutosten ilmoitettiin johtuneen siitä, että Jehova opetti jehovantodistajia (sama asiahan oli vielä vuonna 1959 hengellisestä vankeudesta ja väärästä opetuksesta vapautumista):

    ”Jotkut kuitenkin vastustavat näkemyksen muutoksia, muutoksia joidenkin raamatunkohtien tai menettelytapojen ymmärtämisessä. Jehovan todistajat ovat esimerkiksi 1940-luvulta lähtien kieltäytyneet antamasta tai ottamasta verensiirtoja, jota vastoin he aikaisemmin eivät omaksuneet tätä kantaa. Vuodesta 1962 lähtien he ovat ymmärtäneet Room. 13:1:n ’esivallan’ maailmallisten hallitusten hallitsijoiksi, jota vastoin vuodesta 1929 siihen asti heillä oli ollut eri näkemys. Muitakin esimerkkejä voitaisiin mainita. Osoittaako tämä, ettei Jehovan todistajilla ole totuutta? Tekeekö se heidän oppiensa perusperiaatteet kyseenalaisiksi?
    Ei lainkaan. Jehovan todistajat eivät väitä olevansa erehtymättömiä. He ovat Jumalan opettamia. (Jes. 54:13) He eivät tiedä koskaan kaikkea, mutta he oppivat jatkuvasti Jumalan ehtymättömästä viisaudesta, kun he vaeltavat hänen totuudessaan.” (Vartiotorni 15. marraskuuta 1972 sivu 522-523)

    Onkohan kyse kovapäisyydestä vai mistä kun Sodoman ja Gomorran ylösnousemustoivoa, raiskatun kirkumisvaatimusta ja Ilm. 22:12 sanojen sanojaa Jehova on joutunut opettamaan oikein urakalla ja laskuun?

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Oppimuutokseen kiinnitettiin varmasti kiusallisen paljon huomiota, koska vuonna 1966 Vartiotorni-lehdessä julkaistin lukijan kysäri aiheesta. Teksti on erittäin kuvaava esimerkki sananpyöritystaidosta. Käteen jää kuva, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut:

    “At times there are changes in viewpoint on Biblical subjects discussed in the Watch Tower Society’s publications. We speak of what we believe as ‘the truth.’ But does ‘truth’ change? - W. P., U.S.A.

    For example, a few years ago we had a fine series of articles in The Watchtower on the ‘superior authorities.’ (Issues of November 1–December 1, 1962) Before those articles were published, we knew and taught that Jehovah is the Most High, and that Jesus Christ is the second to Him in power and authority. We knew that we should be law-abiding persons, but that, when there was a conflict between man’s law and that of God, we would obey God as ruler rather than men. Those basic truths are the same today as they were before; they have not changed. However, by careful scrutiny of the Scriptures we have come to appreciate that certain Bible texts ought to be applied in a different way. For example, we realized that the ‘superior authorities’ mentioned in Romans 13:1 are, not Jehovah God and Jesus Christ, but the political rulers. That is also true of Titus 3:1 and 1 Peter 2:13, 14. Yet the basic truth is unchanged. Our viewpoint toward God and toward the State is the same as before.” (w66 Oct. 1 p. 607)

    Asiasta ilmeisesti keskusteltiin paljonkin, koska tuota keppihevoseksi otettua suhteellisuusolettamaa oli vielä hetken päästä pyöriteltävä ja suunnilleen kiitettävä Jehovaa siitä, että Vartiotorniseura ei oppikehitysosastollaan kehittänyt täydellistä alamaisuutta, toki asia sanaillaan jälleen tavalliseen tapaan siten, että ’todistajat ymmärsivät’, ikäänkuin oppinäkemykset jotenkin kehittyisivät jäsenistön keskuudessa:

    “However, temporarily, from 1929 to 1962, the Witnesses understood that when Paul spoke of the ‘superior authorities’ at Romans 13:1, to whom subjection is due, he had reference to Jehovah God and Christ Jesus. But in 1962 it was convincingly set out that the superior authorities mentioned here are indeed the political rulers of this world. What effect, then, did this better understanding have on God’s people? Well, Jehovah had prepared them for this. It did not place them now in total subjection to political rulers, so as to drop the work that Jehovah through Christ had commanded them to do, but it emphasized that their subjection is relative. While they had always respected the rulers by following Jesus’ words: ‘Pay back, therefore, Caesar’s things to Caesar, but God’s things to God [as the supreme Authority],’ they now saw this principle even more clearly. It gave them better balance and an even greater respect for the rulers of this world and served as a timely admonition and safeguard in a time when there is such great disrespect for authority in the world and when revolutions and upheavals are the order of the day.—Matt. 22:21.” (w67 June 1p. 333)

    Kymmenen vuoden kuluttua asiaa käsiteltiin edelleen ja 1929/1962 muutosten ilmoitettiin johtuneen siitä, että Jehova opetti jehovantodistajia (sama asiahan oli vielä vuonna 1959 hengellisestä vankeudesta ja väärästä opetuksesta vapautumista):

    ”Jotkut kuitenkin vastustavat näkemyksen muutoksia, muutoksia joidenkin raamatunkohtien tai menettelytapojen ymmärtämisessä. Jehovan todistajat ovat esimerkiksi 1940-luvulta lähtien kieltäytyneet antamasta tai ottamasta verensiirtoja, jota vastoin he aikaisemmin eivät omaksuneet tätä kantaa. Vuodesta 1962 lähtien he ovat ymmärtäneet Room. 13:1:n ’esivallan’ maailmallisten hallitusten hallitsijoiksi, jota vastoin vuodesta 1929 siihen asti heillä oli ollut eri näkemys. Muitakin esimerkkejä voitaisiin mainita. Osoittaako tämä, ettei Jehovan todistajilla ole totuutta? Tekeekö se heidän oppiensa perusperiaatteet kyseenalaisiksi?
    Ei lainkaan. Jehovan todistajat eivät väitä olevansa erehtymättömiä. He ovat Jumalan opettamia. (Jes. 54:13) He eivät tiedä koskaan kaikkea, mutta he oppivat jatkuvasti Jumalan ehtymättömästä viisaudesta, kun he vaeltavat hänen totuudessaan.” (Vartiotorni 15. marraskuuta 1972 sivu 522-523)

    Onkohan kyse kovapäisyydestä vai mistä kun Sodoman ja Gomorran ylösnousemustoivoa, raiskatun kirkumisvaatimusta ja Ilm. 22:12 sanojen sanojaa Jehova on joutunut opettamaan oikein urakalla ja laskuun?

    Seuraava lainaus on tyypillistä sanailua, josta ei selviä mitä todella halutaan kertoa. Ei kai tarkoitus ollut painottaa jehovantodistajille, ettei tule mennä mukaan kansalaislevottomuuksiin?

    ”1960-luvulla esiintyi kansalaislevottomuuksia eri puolilla ja kansallismielisyys oli nousussa. Kaikkina näinä vuosina Vartiotorni kuitenkin pyrki antamaan ajankohtaista hengellistä ravintoa. Jälkeenpäin ajatellen huomattava esimerkki sellaisesta ’ruoasta oikeaan aikaan’ näyttää olleen vuoden 1962 Vartiotornin kirjoitukset, jotka selvittivät kristityn suhteellista alamaisuutta hallinnollisia ’esivaltoja’ kohtaan. – Room. 13:1–7.” (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1978 sivu 8)

    No jos tuo edellinen oli hieman vaikeaselkoinen, niin seuraava on todellinen rimanalituksen tyylinäyte:

    ”Kun monien eri hallitusten lait alkoivat vuonna 1929 kieltää sellaisia asioita, joita Jumala käskee tekemään, tai vaatia sellaista, mitä Jumalan lait kieltävät, uskottiin, että korkeampien valtojen täytyy tarkoittaa Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta. Tällä tavoin Jehovan palvelijat ajattelivat tuona kriittisenä aikana ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja aina kylmän sodan aikakauteen saakka, jolloin vallitsi kauhun tasapaino ja oltiin valmiita sotaan. Näin jälkeenpäin täytyy sanoa, että tämä kanta, joka korotti Jehovan ja hänen Kristuksensa ylimmyyttä, auttoi Jumalan kansaa säilyttämään tinkimättömästi puolueettoman asenteen koko tuon vaikean ajan.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivu 13-14)

    Vartiotorniseura siis esittää vakavissaan, että vaikeina aikoina on paras poiketa Raamatun opetuksesta - melko rohkea näkökanta. Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    Vuonna 1982 selitettiin kuuluisaa valon kirkastumisen ja edestakaisen oppimuuttelun ristiriitaa luovimiseksi:

    ”Toisinaan Jehovan näkyvän järjestön esittämät selitykset ovat näyttäneet olevan muutoksia takaisin aikaisempiin näkökantoihin. Mutta niin ei ole ollut todellisuudessa. Tätä voitaisiin verrata siihen, mitä purjehtijat sanovat ”luovimiseksi”. Purjehtijat voivat purjeitten avulla saada veneen kulkemaan edestakaisin oikealle ja vasemmalle, mutta kaiken aikaa he kulkevat kohti määränpäätä vastatuulista huolimatta. ....Oikean ymmärryksen saaminen Roomalaiskirjeen 13:1–7:stä on yksi esimerkki ’luovimisesta’ kohti oikeaa näkemystä. Varhaiset raamatuntutkijat ymmärsivät aivan oikein, että ’esivallat’ olivat tämän maailman hallitusmiehiä. Tämän ymmärryksen perusteella he päättelivät, että jos kristitty kutsuttiin asepalvelukseen sota-aikana, niin hänen täytyisi palvella armeijassa, pukea ylleen univormu ja lähteä taisteluun. Mutta ajateltiin, että kun tuli kysymykseen lähimmäisen varsinainen tappaminen, niin hän voisi sen sijaan ampua ilmaan.
    Oli kuitenkin täysin selvää, ettei apostoli Paavali voinut kannattaa sellaista menettelyä. Heräsi kysymys: voisivatko ’esivallat’ tarkoittaa sitten Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta? Jonkin aikaa Jumalan kansalla oli tämä näkökanta. Ja toisen maailmansodan levottomien vuosien aikana tämä ainakin vahvisti heitä ’tottelemaan Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä’, samalla kun he loivat itselleen pelottoman kristillisen puolueettomuuden hämmästyttävän maineen kautta maapallon. (Apostolien teot 5:28, 29) Siitä, että kristittyjen täytyy olla ennen kaikkea uskollisen tottelevaisia Suvereenille Herralle Jehovalle ja hänen messiaaniselle Kuninkaalleen Jeesukselle Kristukselle, ei ole koskaan ollut mitään epäilystä. Mutta ovatko he samalla ne ’esivallat’, joille meidän täytyy ’antaa vero, tulli ja kunnia’? – Roomalaisille 13:7.
    Onneksi Jehova vuonna 1962 johti kansansa ymmärtämään suhteellisen alamaisuuden periaatteen. Ymmärrettiin, että vihkiytyneitten kristittyjen täytyy totella maallisia hallitsijoita ’esivaltoina’ ja tunnustaa ne iloiten ’Jumalan palvelijaksi’ heidän hyväkseen. (Roomalaisille 13:4) (Vartiotorni 1. toukokuuta 1982 sivut 27 ja 29)

    Varhaisiin raamatuntutkijoiden asepalveluskantaan vetoaminen on puhdasta harhautusta, koska jo vuosikymmen ennen 1929 oppimuutosta Rutherford esitti (w18 June 1), että taisteluun ei tule mennä, vaan ensisijaisena kohteena tulee olla sairaalapalvelu ja – yllätys yllätys – esimerkiksi Punainen risti. Totaalikieltäytyminen taas tuli kuvaan vuonna 1951, siis kesken oppikautta ja poistui 1996 kesken nykyoppikautta.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Seuraava lainaus on tyypillistä sanailua, josta ei selviä mitä todella halutaan kertoa. Ei kai tarkoitus ollut painottaa jehovantodistajille, ettei tule mennä mukaan kansalaislevottomuuksiin?

    ”1960-luvulla esiintyi kansalaislevottomuuksia eri puolilla ja kansallismielisyys oli nousussa. Kaikkina näinä vuosina Vartiotorni kuitenkin pyrki antamaan ajankohtaista hengellistä ravintoa. Jälkeenpäin ajatellen huomattava esimerkki sellaisesta ’ruoasta oikeaan aikaan’ näyttää olleen vuoden 1962 Vartiotornin kirjoitukset, jotka selvittivät kristityn suhteellista alamaisuutta hallinnollisia ’esivaltoja’ kohtaan. – Room. 13:1–7.” (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1978 sivu 8)

    No jos tuo edellinen oli hieman vaikeaselkoinen, niin seuraava on todellinen rimanalituksen tyylinäyte:

    ”Kun monien eri hallitusten lait alkoivat vuonna 1929 kieltää sellaisia asioita, joita Jumala käskee tekemään, tai vaatia sellaista, mitä Jumalan lait kieltävät, uskottiin, että korkeampien valtojen täytyy tarkoittaa Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta. Tällä tavoin Jehovan palvelijat ajattelivat tuona kriittisenä aikana ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja aina kylmän sodan aikakauteen saakka, jolloin vallitsi kauhun tasapaino ja oltiin valmiita sotaan. Näin jälkeenpäin täytyy sanoa, että tämä kanta, joka korotti Jehovan ja hänen Kristuksensa ylimmyyttä, auttoi Jumalan kansaa säilyttämään tinkimättömästi puolueettoman asenteen koko tuon vaikean ajan.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivu 13-14)

    Vartiotorniseura siis esittää vakavissaan, että vaikeina aikoina on paras poiketa Raamatun opetuksesta - melko rohkea näkökanta. Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    Vuonna 1982 selitettiin kuuluisaa valon kirkastumisen ja edestakaisen oppimuuttelun ristiriitaa luovimiseksi:

    ”Toisinaan Jehovan näkyvän järjestön esittämät selitykset ovat näyttäneet olevan muutoksia takaisin aikaisempiin näkökantoihin. Mutta niin ei ole ollut todellisuudessa. Tätä voitaisiin verrata siihen, mitä purjehtijat sanovat ”luovimiseksi”. Purjehtijat voivat purjeitten avulla saada veneen kulkemaan edestakaisin oikealle ja vasemmalle, mutta kaiken aikaa he kulkevat kohti määränpäätä vastatuulista huolimatta. ....Oikean ymmärryksen saaminen Roomalaiskirjeen 13:1–7:stä on yksi esimerkki ’luovimisesta’ kohti oikeaa näkemystä. Varhaiset raamatuntutkijat ymmärsivät aivan oikein, että ’esivallat’ olivat tämän maailman hallitusmiehiä. Tämän ymmärryksen perusteella he päättelivät, että jos kristitty kutsuttiin asepalvelukseen sota-aikana, niin hänen täytyisi palvella armeijassa, pukea ylleen univormu ja lähteä taisteluun. Mutta ajateltiin, että kun tuli kysymykseen lähimmäisen varsinainen tappaminen, niin hän voisi sen sijaan ampua ilmaan.
    Oli kuitenkin täysin selvää, ettei apostoli Paavali voinut kannattaa sellaista menettelyä. Heräsi kysymys: voisivatko ’esivallat’ tarkoittaa sitten Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta? Jonkin aikaa Jumalan kansalla oli tämä näkökanta. Ja toisen maailmansodan levottomien vuosien aikana tämä ainakin vahvisti heitä ’tottelemaan Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä’, samalla kun he loivat itselleen pelottoman kristillisen puolueettomuuden hämmästyttävän maineen kautta maapallon. (Apostolien teot 5:28, 29) Siitä, että kristittyjen täytyy olla ennen kaikkea uskollisen tottelevaisia Suvereenille Herralle Jehovalle ja hänen messiaaniselle Kuninkaalleen Jeesukselle Kristukselle, ei ole koskaan ollut mitään epäilystä. Mutta ovatko he samalla ne ’esivallat’, joille meidän täytyy ’antaa vero, tulli ja kunnia’? – Roomalaisille 13:7.
    Onneksi Jehova vuonna 1962 johti kansansa ymmärtämään suhteellisen alamaisuuden periaatteen. Ymmärrettiin, että vihkiytyneitten kristittyjen täytyy totella maallisia hallitsijoita ’esivaltoina’ ja tunnustaa ne iloiten ’Jumalan palvelijaksi’ heidän hyväkseen. (Roomalaisille 13:4) (Vartiotorni 1. toukokuuta 1982 sivut 27 ja 29)

    Varhaisiin raamatuntutkijoiden asepalveluskantaan vetoaminen on puhdasta harhautusta, koska jo vuosikymmen ennen 1929 oppimuutosta Rutherford esitti (w18 June 1), että taisteluun ei tule mennä, vaan ensisijaisena kohteena tulee olla sairaalapalvelu ja – yllätys yllätys – esimerkiksi Punainen risti. Totaalikieltäytyminen taas tuli kuvaan vuonna 1951, siis kesken oppikautta ja poistui 1996 kesken nykyoppikautta.

    Lopuksi pientä kevennystä Raamatusta:

    ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” (Sananlaskut 3:5, 6)

    “...jotta emme enää olisi lapsia, jotka heittelehtivät kuin aaltojen ajamina ja joita jokainen opetuksen tuuli kuljettaa sinne tänne...” (Efesolaisille 4:14)

    Tässä Vartiotorniseuran viesti luovijalle:

    ”Nykyään meidän täytyy kuunnella jatkuvasti suurta Opettajaamme, Jehova Jumalaa. Meidän täytyy käyttää täysin hyväksemme ’uskollisen ja ymmärtäväisen orjan’ välityksellä annettuja apuvälineitä. Tämä varmistaa sen, että meillä on ’suora polku’ jaloillemme. – Matteus 24:45–47; Jesaja 30:20, 21.” (Vartiotorni 15 joulukuuta 2003 sivu 14)

    Vuonna 1987 julkaistiin Vartiotorni-lehdessä kahdesti luettelo näkemysmuutoksista, joissa mainitaan vuosi 1962, mutta ei vuotta 1929:

    1925: ”Kansan synty” – teki selviksi profetiat, jotka osoittavat Jumalan valtakunnan syntyneen vuonna 1914
    1931: ”Uusi nimi” – siitä lähtien nimi Jehovan todistajat erotti tosi kristityt luopiokristikunnasta
    1962: ”Alamaisuus ’ylivalloille’ – miksi?” – esitti syitä suhteelliseen alamaisuuteen inhimillisille valloille
    (Vartiotorni 1. maaliskuuta 1987 sivu 13; lyhennelmä)

    1925: Ymmärrettiin selvästi, että on olemassa kaksi erillistä ja toisiaan vastustavaa järjestöä – Jehovan järjestö ja Saatanan järjestö.
    1931: Omaksuttiin uusi nimi, Jehovan todistajat.
    1962: Roomalaiskirjeen 13:1:n ”esivallat” tunnistettiin maallisiksi hallitusviranomaisiksi, joille kristittyjen täytyy osoittaa suhteellista alamaisuutta.
    (Vartiotorni 15. kesäkuuta 1987 sivu 19; lyhennelmä)

    Tässä eräs esimerkki vuoden 1929 ohittamisesta:

    ”Joitakin vuosia, aina vuoteen 1962 saakka, Jehovan todistajat ajattelivat, että nuo esivallat olivat Jehova Jumala ja Kristus Jeesus. Sananlaskujen 4:18:n mukaisesti valo kuitenkin lisääntyi, ja tätä näkemystä korjattiin.” (Vartiotorni 1. marraskuuta 1991 sivu 11)

    Toinen esimerkki samasta aiheesta:

    ”Valo leimahti kirkkaasti vuonna 1962 Roomalaiskirjeen 13:1:n suhteen, jossa sanotaan: ’Olkoon jokainen sielu alamainen korkeammille valloille [’esivalloille’, UM].’ (Kuningas Jaakon käännös.) Alkuaikojen raamatuntutkijat ymmärsivät tässä mainittujen ’korkeampien valtojen’ tarkoittavan maallisia hallitsijoita. Heidän mielestään tämä raamatunkohta tarkoitti sitä, että jos kristitty kutsuttaisiin sota-aikana asepalvelukseen, hänen velvollisuutensa olisi panna univormu ylleen ja ase olalleen ja lähteä rintamalle taisteluhautoihin. Ajateltiin, että tiukan paikan tullen kristityn olisi ammuttava aseellaan ilmaan, koska hän ei saanut tappaa toista ihmistä. Tätä aihetta valaistiin selvästi Vartiotornissa 1. ja 15.12.1962. Niissä käsiteltiin Matteuksen 22:21:ssä olevia Jeesuksen sanoja: ’Maksakaa – – takaisin keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.’ Asiaan liittyivät Apostolien tekojen 5:29:ssä olevat apostolien sanat: ’Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.’ Kristityt ovat alamaisia keisarille — ”korkeammille valloille” — kunhan heitä vain ei vaadita toimimaan Jumalan lain vastaisesti. Alamaisuuden keisarille ymmärrettiin olevan suhteellista, ei ehdotonta. Kristityt maksavat keisarille takaisin vain sen, mikä ei ole ristiriidassa Jumalan vaatimusten kanssa. Kuinka tyydyttävää olikaan saada selvä ymmärrys tästä asiasta!” (Vartiotorni 15. toukokuuta 1995 sivut 21-22)

    Sitten esimerkki, jossa lähdetään ratsastamaan suhteellisella alamaisuudella, vaikka suhteellisuusolettama oli jo Russelilla ja peruskysymys on siitä, ovatko esivallat maallisia vai taivaallisia:

    ”Vuonna 1961 saatiin valmiiksi englanninkielinen Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös. Sen valmistamiseksi oli täytynyt tutkia perusteellisesti Raamatun alkutekstiä. Roomalaiskirjeen 13. luvun lisäksi myös Tituksen kirjeen 3:1, 2:ssa ja 1. Pietarin kirjeen 2:13, 17:ssä esiintyvien sanojen tarkasta käännöksestä kävi ilmi, että ilmaus ’esivallat’ ei tarkoita Korkeinta Auktoriteettia, Jehovaa, ja hänen Poikaansa, Jeesusta, vaan ihmisten hallitusvaltoja. Loppuvuodesta 1962 julkaistiin Vartiotornissa kirjoituksia, joissa selitettiin täsmällisesti Roomalaiskirjeen 13. lukua ja myös esitettiin C. T. Russellin aikaista käsitystä selvempi näkemys. Noissa kirjoituksissa osoitettiin, ettei kristillinen alamaisuus esivalloille voi olla ehdotonta. Sen täytyy olla suhteellista ja riippuvaista siitä, etteivät Jumalan palvelijat joudu ristiriitaan Jumalan lakien kanssa. Myöhemmin Vartiotornissa on julkaistu lisää kirjoituksia, joissa on tähdennetty tätä tärkeää asiaa.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivut 13-14)

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Lopuksi pientä kevennystä Raamatusta:

    ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” (Sananlaskut 3:5, 6)

    “...jotta emme enää olisi lapsia, jotka heittelehtivät kuin aaltojen ajamina ja joita jokainen opetuksen tuuli kuljettaa sinne tänne...” (Efesolaisille 4:14)

    Tässä Vartiotorniseuran viesti luovijalle:

    ”Nykyään meidän täytyy kuunnella jatkuvasti suurta Opettajaamme, Jehova Jumalaa. Meidän täytyy käyttää täysin hyväksemme ’uskollisen ja ymmärtäväisen orjan’ välityksellä annettuja apuvälineitä. Tämä varmistaa sen, että meillä on ’suora polku’ jaloillemme. – Matteus 24:45–47; Jesaja 30:20, 21.” (Vartiotorni 15 joulukuuta 2003 sivu 14)

    Vuonna 1987 julkaistiin Vartiotorni-lehdessä kahdesti luettelo näkemysmuutoksista, joissa mainitaan vuosi 1962, mutta ei vuotta 1929:

    1925: ”Kansan synty” – teki selviksi profetiat, jotka osoittavat Jumalan valtakunnan syntyneen vuonna 1914
    1931: ”Uusi nimi” – siitä lähtien nimi Jehovan todistajat erotti tosi kristityt luopiokristikunnasta
    1962: ”Alamaisuus ’ylivalloille’ – miksi?” – esitti syitä suhteelliseen alamaisuuteen inhimillisille valloille
    (Vartiotorni 1. maaliskuuta 1987 sivu 13; lyhennelmä)

    1925: Ymmärrettiin selvästi, että on olemassa kaksi erillistä ja toisiaan vastustavaa järjestöä – Jehovan järjestö ja Saatanan järjestö.
    1931: Omaksuttiin uusi nimi, Jehovan todistajat.
    1962: Roomalaiskirjeen 13:1:n ”esivallat” tunnistettiin maallisiksi hallitusviranomaisiksi, joille kristittyjen täytyy osoittaa suhteellista alamaisuutta.
    (Vartiotorni 15. kesäkuuta 1987 sivu 19; lyhennelmä)

    Tässä eräs esimerkki vuoden 1929 ohittamisesta:

    ”Joitakin vuosia, aina vuoteen 1962 saakka, Jehovan todistajat ajattelivat, että nuo esivallat olivat Jehova Jumala ja Kristus Jeesus. Sananlaskujen 4:18:n mukaisesti valo kuitenkin lisääntyi, ja tätä näkemystä korjattiin.” (Vartiotorni 1. marraskuuta 1991 sivu 11)

    Toinen esimerkki samasta aiheesta:

    ”Valo leimahti kirkkaasti vuonna 1962 Roomalaiskirjeen 13:1:n suhteen, jossa sanotaan: ’Olkoon jokainen sielu alamainen korkeammille valloille [’esivalloille’, UM].’ (Kuningas Jaakon käännös.) Alkuaikojen raamatuntutkijat ymmärsivät tässä mainittujen ’korkeampien valtojen’ tarkoittavan maallisia hallitsijoita. Heidän mielestään tämä raamatunkohta tarkoitti sitä, että jos kristitty kutsuttaisiin sota-aikana asepalvelukseen, hänen velvollisuutensa olisi panna univormu ylleen ja ase olalleen ja lähteä rintamalle taisteluhautoihin. Ajateltiin, että tiukan paikan tullen kristityn olisi ammuttava aseellaan ilmaan, koska hän ei saanut tappaa toista ihmistä. Tätä aihetta valaistiin selvästi Vartiotornissa 1. ja 15.12.1962. Niissä käsiteltiin Matteuksen 22:21:ssä olevia Jeesuksen sanoja: ’Maksakaa – – takaisin keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.’ Asiaan liittyivät Apostolien tekojen 5:29:ssä olevat apostolien sanat: ’Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.’ Kristityt ovat alamaisia keisarille — ”korkeammille valloille” — kunhan heitä vain ei vaadita toimimaan Jumalan lain vastaisesti. Alamaisuuden keisarille ymmärrettiin olevan suhteellista, ei ehdotonta. Kristityt maksavat keisarille takaisin vain sen, mikä ei ole ristiriidassa Jumalan vaatimusten kanssa. Kuinka tyydyttävää olikaan saada selvä ymmärrys tästä asiasta!” (Vartiotorni 15. toukokuuta 1995 sivut 21-22)

    Sitten esimerkki, jossa lähdetään ratsastamaan suhteellisella alamaisuudella, vaikka suhteellisuusolettama oli jo Russelilla ja peruskysymys on siitä, ovatko esivallat maallisia vai taivaallisia:

    ”Vuonna 1961 saatiin valmiiksi englanninkielinen Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös. Sen valmistamiseksi oli täytynyt tutkia perusteellisesti Raamatun alkutekstiä. Roomalaiskirjeen 13. luvun lisäksi myös Tituksen kirjeen 3:1, 2:ssa ja 1. Pietarin kirjeen 2:13, 17:ssä esiintyvien sanojen tarkasta käännöksestä kävi ilmi, että ilmaus ’esivallat’ ei tarkoita Korkeinta Auktoriteettia, Jehovaa, ja hänen Poikaansa, Jeesusta, vaan ihmisten hallitusvaltoja. Loppuvuodesta 1962 julkaistiin Vartiotornissa kirjoituksia, joissa selitettiin täsmällisesti Roomalaiskirjeen 13. lukua ja myös esitettiin C. T. Russellin aikaista käsitystä selvempi näkemys. Noissa kirjoituksissa osoitettiin, ettei kristillinen alamaisuus esivalloille voi olla ehdotonta. Sen täytyy olla suhteellista ja riippuvaista siitä, etteivät Jumalan palvelijat joudu ristiriitaan Jumalan lakien kanssa. Myöhemmin Vartiotornissa on julkaistu lisää kirjoituksia, joissa on tähdennetty tätä tärkeää asiaa.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1996 sivut 13-14)

    Vaikka tuo kanta / näkemys hallitusvalloista 1929-1962 on hyvin tärkeä oppikysymyksenä, niin periaate suhteellisesta alamaisuudesta on kuitenkin kristityn konkreettisen elämän ja valintojen kannalta erityisen merkityksellinen ja siksi pidän sitä ko. oppikysymyksen itse pääelementtinä.

    Periaate suhteellisesta alamaisuudesta ihmishallituksille on ollut jo Russelin ajoista alkaen katkeamattomomasti punaisena lankana ja ohjaavana periaatteena, vaikka itse periaatteen raamien sisällä onkin ollut hienosäätöä aikojen kuluessa.

    Hallitusvaltakysymyksellä (Rom. 13:1), ihmishallinnot vai Jumala ja Kristus, ei ole nähdäkseni ollut käytännön elämän ja ratkaisujen kannalta oleellista merkitystä. Tämän vuoksi pidän sitä tässä yhteydessä toissijaisena tärkeysjärjestyksessä.

    Luonnollisestikin herää kysymys tuon 1929-1962 ymmärryksen suhteen, että oliko se Jumalan tahto vai vain vilpittömien ihmisten omaa teoriaa.

    >> “However, temporarily, from 1929 to 1962, the Witnesses understood that when Paul spoke of the ‘superior authorities’ at Romans 13:1, to whom subjection is due, he had reference to Jehovah God and Christ Jesus. But in 1962... (w67 June 1p. 333)

    Kuitenkin tuo 'temporarily' oli ainoa oikea näkemys asiasta, kunnes 1962 palattiin takaisin jo ennen 1929 voimassa olleeseen näkemykseen, koskien hallitusvaltoja.

    >> ”Vuonna 1962 selveni Roomalaiskirjeen 13:1:ssä manittujen ’esivaltojen’ merkitys ja se, missä määrin kristityn tulee olla niille alamaisia

    >> Siitä, että kristittyjen täytyy olla ennen kaikkea uskollisen tottelevaisia Suvereenille Herralle Jehovalle ja hänen messiaaniselle Kuninkaalleen Jeesukselle Kristukselle, ei ole koskaan ollut mitään epäilystä. (Vartiotorni 1. toukokuuta 1982 sivut 27 ja 29)

    Siis suhteellisen alamaisuuden periaatte on aina ollut ohjenuorana, joskin sen tarkemman soveltamisen suhteen on ollut hienosäätä aikojen kuluessa.

    >> Vuodesta 1962 lähtien he ovat ymmärtäneet Room. 13:1:n ’esivallan’ maailmallisten hallitusten hallitsijoiksi, jota vastoin vuodesta 1929 siihen asti heillä oli ollut eri näkemys. (Vartiotorni 15. marraskuuta 1972 sivu 522-523)

    Tässä jälleen unohtuu mainita, että kyseessä on paluu takaisin jo ennen vuotta 1929 voimassa olleeseen käsitykseen.


    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


    >> Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    - ? -

    Äänestä

  • mielipide on et siviilipalvelus on väärin sodan aikana,koska sillon joka tapaukses tuetaan sotatoimia,olit sitte sairaalas tai keittiös,tietty eri asia näin rauhan aikana

    Äänestä

  • neitoni kirjoitti:

    mielipide on et siviilipalvelus on väärin sodan aikana,koska sillon joka tapaukses tuetaan sotatoimia,olit sitte sairaalas tai keittiös,tietty eri asia näin rauhan aikana

    ja jostain syystä minä pidän sinusta.

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    Vaikka tuo kanta / näkemys hallitusvalloista 1929-1962 on hyvin tärkeä oppikysymyksenä, niin periaate suhteellisesta alamaisuudesta on kuitenkin kristityn konkreettisen elämän ja valintojen kannalta erityisen merkityksellinen ja siksi pidän sitä ko. oppikysymyksen itse pääelementtinä.

    Periaate suhteellisesta alamaisuudesta ihmishallituksille on ollut jo Russelin ajoista alkaen katkeamattomomasti punaisena lankana ja ohjaavana periaatteena, vaikka itse periaatteen raamien sisällä onkin ollut hienosäätöä aikojen kuluessa.

    Hallitusvaltakysymyksellä (Rom. 13:1), ihmishallinnot vai Jumala ja Kristus, ei ole nähdäkseni ollut käytännön elämän ja ratkaisujen kannalta oleellista merkitystä. Tämän vuoksi pidän sitä tässä yhteydessä toissijaisena tärkeysjärjestyksessä.

    Luonnollisestikin herää kysymys tuon 1929-1962 ymmärryksen suhteen, että oliko se Jumalan tahto vai vain vilpittömien ihmisten omaa teoriaa.

    >> “However, temporarily, from 1929 to 1962, the Witnesses understood that when Paul spoke of the ‘superior authorities’ at Romans 13:1, to whom subjection is due, he had reference to Jehovah God and Christ Jesus. But in 1962... (w67 June 1p. 333)

    Kuitenkin tuo 'temporarily' oli ainoa oikea näkemys asiasta, kunnes 1962 palattiin takaisin jo ennen 1929 voimassa olleeseen näkemykseen, koskien hallitusvaltoja.

    >> ”Vuonna 1962 selveni Roomalaiskirjeen 13:1:ssä manittujen ’esivaltojen’ merkitys ja se, missä määrin kristityn tulee olla niille alamaisia

    >> Siitä, että kristittyjen täytyy olla ennen kaikkea uskollisen tottelevaisia Suvereenille Herralle Jehovalle ja hänen messiaaniselle Kuninkaalleen Jeesukselle Kristukselle, ei ole koskaan ollut mitään epäilystä. (Vartiotorni 1. toukokuuta 1982 sivut 27 ja 29)

    Siis suhteellisen alamaisuuden periaatte on aina ollut ohjenuorana, joskin sen tarkemman soveltamisen suhteen on ollut hienosäätä aikojen kuluessa.

    >> Vuodesta 1962 lähtien he ovat ymmärtäneet Room. 13:1:n ’esivallan’ maailmallisten hallitusten hallitsijoiksi, jota vastoin vuodesta 1929 siihen asti heillä oli ollut eri näkemys. (Vartiotorni 15. marraskuuta 1972 sivu 522-523)

    Tässä jälleen unohtuu mainita, että kyseessä on paluu takaisin jo ennen vuotta 1929 voimassa olleeseen käsitykseen.


    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


    >> Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    - ? -

    >> Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    >>- ? -

    Natsien asema esivaltana hyväksyttiin kun kyse oli omaisuudesta.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >> Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    >>- ? -

    Natsien asema esivaltana hyväksyttiin kun kyse oli omaisuudesta.

    >> Natsien asema esivaltana hyväksyttiin kun kyse oli omaisuudesta

    Natsit olivat tuolloin esivalta. Jehovan todistajat eivät valitse esivaltoja asemiinsa. Siihen on sovellettu samaa suhteellisen alamaisuuden periaatetta kuin muihinkin esivaltoihin. Se, että esivaltana on ollut natsit ei liene tarkoita, että tulisi luopua laillisista perusoikeuksistaan.

    Weimarin tasavalta oli tunnustanut heidät laillisena yhdistyksenä vuonna 1921 ja virallinen dokumentti vuodelta 1930 luokitteli hedät 'ihmisystävällisenä ei poliittisena organisaationa'. Tuolloin heitä oli Saksassa noin 20 000.

    Jehovan todistajat eivät sovitelleet Hitlerin hallituksen kanssa poiliittisen puolueettomuuden ja sotaan osallistumattomuutensa suhteen ja siksi heitä vietiin keskitysleireille tunnetuin seurauksin, jossa saivat oranssin kolmion tunnukseksi vangin asuihinsa.

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    >> Natsien asema esivaltana hyväksyttiin kun kyse oli omaisuudesta

    Natsit olivat tuolloin esivalta. Jehovan todistajat eivät valitse esivaltoja asemiinsa. Siihen on sovellettu samaa suhteellisen alamaisuuden periaatetta kuin muihinkin esivaltoihin. Se, että esivaltana on ollut natsit ei liene tarkoita, että tulisi luopua laillisista perusoikeuksistaan.

    Weimarin tasavalta oli tunnustanut heidät laillisena yhdistyksenä vuonna 1921 ja virallinen dokumentti vuodelta 1930 luokitteli hedät 'ihmisystävällisenä ei poliittisena organisaationa'. Tuolloin heitä oli Saksassa noin 20 000.

    Jehovan todistajat eivät sovitelleet Hitlerin hallituksen kanssa poiliittisen puolueettomuuden ja sotaan osallistumattomuutensa suhteen ja siksi heitä vietiin keskitysleireille tunnetuin seurauksin, jossa saivat oranssin kolmion tunnukseksi vangin asuihinsa.

    Korjaus edelliseen viestiin. Jehovan todistajat merkittiin keskitysleireissä violetilla kolmiolla (ei oranssilla).

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >> Semminkin kun seura nimenomaan sovitteli natsien suhteen pian muutoksen jälkeen.

    >>- ? -

    Natsien asema esivaltana hyväksyttiin kun kyse oli omaisuudesta.

    - http://fi.wikipedia.org/wiki/Holokausti#Muut

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    >> Natsien asema esivaltana hyväksyttiin kun kyse oli omaisuudesta

    Natsit olivat tuolloin esivalta. Jehovan todistajat eivät valitse esivaltoja asemiinsa. Siihen on sovellettu samaa suhteellisen alamaisuuden periaatetta kuin muihinkin esivaltoihin. Se, että esivaltana on ollut natsit ei liene tarkoita, että tulisi luopua laillisista perusoikeuksistaan.

    Weimarin tasavalta oli tunnustanut heidät laillisena yhdistyksenä vuonna 1921 ja virallinen dokumentti vuodelta 1930 luokitteli hedät 'ihmisystävällisenä ei poliittisena organisaationa'. Tuolloin heitä oli Saksassa noin 20 000.

    Jehovan todistajat eivät sovitelleet Hitlerin hallituksen kanssa poiliittisen puolueettomuuden ja sotaan osallistumattomuutensa suhteen ja siksi heitä vietiin keskitysleireille tunnetuin seurauksin, jossa saivat oranssin kolmion tunnukseksi vangin asuihinsa.

    >>Se, että esivaltana on ollut natsit ei liene tarkoita, että tulisi luopua laillisista perusoikeuksistaan.

    Sovittelulla viittaan lähinnä Aatun nuolentaan, jota Rutherford harjoitti. Saksalaisia raamatuntutkijoita kehotettiin myös tottelemaan viranomaisten antamaa kokoontumis- ja saarnaamiskieltoa ja niin jatkui siihen asti kunnes Ruherforf havaitsi, etteivät mielistely ja diplomaattikanavat tehonneet Aatuun. Sen jälkeen raamatuntutkijoiden ei tullut enää totella viranomaismääräyksiä vaikka henki menisi.

    >>Jehovan todistajat eivät sovitelleet Hitlerin hallituksen kanssa poiliittisen puolueettomuuden ja sotaan osallistumattomuutensa suhteen ja siksi heitä vietiin keskitysleireille tunnetuin seurauksin, jossa saivat oranssin kolmion tunnukseksi vangin asuihinsa.

    Jos Vt-seura kirjoitti, että se jakaa kansallissosialistien ihanteet ja päämäärät ovat yhteneväiset, niin joku saattaisi pitää sitä sovitteluna, ei poliittisena puolueettomuuden ilmauksena. Jos Saksan juutalaiskysymys katsotaan poliittiseksi, niin siinäkin Vt-seuran avoin antisemitismi näyttäytyy vähintään arvelluttavassa valossa, semminkin kun se esiintyi vielä OJT-kirjan ensipainoksessa, toisesta antisemitismi oli sitten riivitty pois:

    ”Tosiseikat ja ennustukset osoittavat, että luonnollisia juutalaisia ei enää milloinkaan oteta valituksi, uudelleen kootuksi kansaksi. Kansana he ovat törkeällä tavalla hylänneet Messsiaan, hänen totuutensa ja hänen valtakuntansa. Oli väärin toivoa heidän tulevan kootuiksi uudelleen Palestiinaan ja kääntyvän joukolla Jeesuksen Kristuksen puoleen ennen hänen toista tulemustaan ja merkkinä hänen valtakuntansa pikaisesta perustamisesta. Jumalan valtakunta perustettiin v. 1914 j. Kr.,ja silloin Kristus Jeesus sai käsiinsä Valtakunnan valtiuden Isänsä oikealla puolella, ilman että luonnolliset juutalaiset kääntyivät joukolla hänen puoleensa. He ovat aiheuttaneet paljon kärsimyksiä itselleen kaupallisilla, kapinallisilla menettelytavoillaan. He tulevat olemaan Saatanan ja hänen välikappaleittensa hyökkäyksen kohteina aina siihen asti, kunnes Harmagedonissa maa puhdistetaan kaikista Messias-Kristuksen vastustajista. Heidän ainoa toivonsa on sen tähden Jehovan Messiaan, Kristuksen Jeesuksen, hyväksyminen ja tuleminen hänen valtakuntansa suojelukseen.” (OJT s. 212-213)

    Äänestä

  • neitoni kirjoitti:

    mielipide on et siviilipalvelus on väärin sodan aikana,koska sillon joka tapaukses tuetaan sotatoimia,olit sitte sairaalas tai keittiös,tietty eri asia näin rauhan aikana

    Eihän tarvi kovin kauas viestiketjua mennä kuin olit siviilipalvelusta vastaan. Nyt se on siis sallittu rauhanaikana...

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    Jäsenistö toki totteli Rutherfordin ohjeita mahdollisimman pitkälle, mutta mitä mieltä olet esimerkiksi Tosiasiain julistuksesta ja Rutherfordin kirjeistä Aatulle?

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >>Se, että esivaltana on ollut natsit ei liene tarkoita, että tulisi luopua laillisista perusoikeuksistaan.

    Sovittelulla viittaan lähinnä Aatun nuolentaan, jota Rutherford harjoitti. Saksalaisia raamatuntutkijoita kehotettiin myös tottelemaan viranomaisten antamaa kokoontumis- ja saarnaamiskieltoa ja niin jatkui siihen asti kunnes Ruherforf havaitsi, etteivät mielistely ja diplomaattikanavat tehonneet Aatuun. Sen jälkeen raamatuntutkijoiden ei tullut enää totella viranomaismääräyksiä vaikka henki menisi.

    >>Jehovan todistajat eivät sovitelleet Hitlerin hallituksen kanssa poiliittisen puolueettomuuden ja sotaan osallistumattomuutensa suhteen ja siksi heitä vietiin keskitysleireille tunnetuin seurauksin, jossa saivat oranssin kolmion tunnukseksi vangin asuihinsa.

    Jos Vt-seura kirjoitti, että se jakaa kansallissosialistien ihanteet ja päämäärät ovat yhteneväiset, niin joku saattaisi pitää sitä sovitteluna, ei poliittisena puolueettomuuden ilmauksena. Jos Saksan juutalaiskysymys katsotaan poliittiseksi, niin siinäkin Vt-seuran avoin antisemitismi näyttäytyy vähintään arvelluttavassa valossa, semminkin kun se esiintyi vielä OJT-kirjan ensipainoksessa, toisesta antisemitismi oli sitten riivitty pois:

    ”Tosiseikat ja ennustukset osoittavat, että luonnollisia juutalaisia ei enää milloinkaan oteta valituksi, uudelleen kootuksi kansaksi. Kansana he ovat törkeällä tavalla hylänneet Messsiaan, hänen totuutensa ja hänen valtakuntansa. Oli väärin toivoa heidän tulevan kootuiksi uudelleen Palestiinaan ja kääntyvän joukolla Jeesuksen Kristuksen puoleen ennen hänen toista tulemustaan ja merkkinä hänen valtakuntansa pikaisesta perustamisesta. Jumalan valtakunta perustettiin v. 1914 j. Kr.,ja silloin Kristus Jeesus sai käsiinsä Valtakunnan valtiuden Isänsä oikealla puolella, ilman että luonnolliset juutalaiset kääntyivät joukolla hänen puoleensa. He ovat aiheuttaneet paljon kärsimyksiä itselleen kaupallisilla, kapinallisilla menettelytavoillaan. He tulevat olemaan Saatanan ja hänen välikappaleittensa hyökkäyksen kohteina aina siihen asti, kunnes Harmagedonissa maa puhdistetaan kaikista Messias-Kristuksen vastustajista. Heidän ainoa toivonsa on sen tähden Jehovan Messiaan, Kristuksen Jeesuksen, hyväksyminen ja tuleminen hänen valtakuntansa suojelukseen.” (OJT s. 212-213)

    >> Jos Vt-seura kirjoitti, että se jakaa kansallissosialistien ihanteet ja päämäärät ovat yhteneväiset, niin joku saattaisi pitää sitä sovitteluna, ei poliittisena puolueettomuuden ilmauksena.

    Olisiko laittaa alkuperäistä tekstiä esille, jotta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä lukemansa perusteella, näiden valmiiksi tehtyjen ja ohjaavien mielenhallinnallisten tulkintojen sijaan.

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    >> Jos Vt-seura kirjoitti, että se jakaa kansallissosialistien ihanteet ja päämäärät ovat yhteneväiset, niin joku saattaisi pitää sitä sovitteluna, ei poliittisena puolueettomuuden ilmauksena.

    Olisiko laittaa alkuperäistä tekstiä esille, jotta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä lukemansa perusteella, näiden valmiiksi tehtyjen ja ohjaavien mielenhallinnallisten tulkintojen sijaan.

    Oletin kyseessä olevan yleisesti tunnetun asian, mutta olin väärässä. Kaikki Vt-seurasta asiantuntevasti kirjoittelevat eivät olekaan niin perillä asioista kuin oletin. Tosiasiain julistus löytyy mm. täältä:

    http://www.kolumbus.fi/hextek/Tikkurila/index.htm

    Rutherfordin Hitlerille lähettämä peräpäännuolentakirje on netissä useissa paikoissa mm. täällä:

    http://www.jwfacts.com/watchtower/politics.php

    Äänestä

Jehovan todistaja veljet ovat voineet valita siviilipalveluksen aina? Täällä Suomessa ei?

Äänestä
  • >>Saksassa Jehovan todistaja veljet ovat voineet valita siviilipalveluksen aina? Täällä Suomessa ei?



    Tarkoitatko, että sikäläiset Jt-veljet ovat menneet 'automaattisesti' johonkin neutraaliin siviilipalvelukseen? En milloinkaan tuollaisesta ole kuullut ja näin äkikseen tuo vaikuttaa täysin mahdottomalta, sillä lähestymistapa ja periaate on sama kaikkialla. En tunne Saksan asevelvollisuuslakia / systeemiä lainkaan. Voisiko siinä olla jokin spesiaali tekijä joka muuttaa tilanteen? Jo lähtökohtaisesti kaikilla mahdollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelusta kutsuntojen sijaan, tai jotakin vastaavaa? Millainen on tuo Saksan asepalvelussysteemi?

    Olisi kiinnostava saada asiasta ja olosuhteista jotakin faktatietoja.

    Korjatkoon toiset mikäli erehdyn, mutta nähdäkseni esimerkiksi Suomessa erotettiin ne joiden omatunto salli mennä siviilipalvelukseen, vaikka se oli täysinneutraalia yhdyskuntapalvelusta ja armeijan asioista erillään. Oliko näin ?

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    >>Saksassa Jehovan todistaja veljet ovat voineet valita siviilipalveluksen aina? Täällä Suomessa ei?



    Tarkoitatko, että sikäläiset Jt-veljet ovat menneet 'automaattisesti' johonkin neutraaliin siviilipalvelukseen? En milloinkaan tuollaisesta ole kuullut ja näin äkikseen tuo vaikuttaa täysin mahdottomalta, sillä lähestymistapa ja periaate on sama kaikkialla. En tunne Saksan asevelvollisuuslakia / systeemiä lainkaan. Voisiko siinä olla jokin spesiaali tekijä joka muuttaa tilanteen? Jo lähtökohtaisesti kaikilla mahdollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelusta kutsuntojen sijaan, tai jotakin vastaavaa? Millainen on tuo Saksan asepalvelussysteemi?

    Olisi kiinnostava saada asiasta ja olosuhteista jotakin faktatietoja.

    Korjatkoon toiset mikäli erehdyn, mutta nähdäkseni esimerkiksi Suomessa erotettiin ne joiden omatunto salli mennä siviilipalvelukseen, vaikka se oli täysinneutraalia yhdyskuntapalvelusta ja armeijan asioista erillään. Oliko näin ?

    >>Korjatkoon toiset mikäli erehdyn, mutta nähdäkseni esimerkiksi Suomessa erotettiin ne joiden omatunto salli mennä siviilipalvelukseen, vaikka se oli täysinneutraalia yhdyskuntapalvelusta ja armeijan asioista erillään. Oliko näin ?

    Muistaakseni se meni tarkemmin ottaen vielä niin, että henkilön katsottiin eronneen.

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    >>Saksassa Jehovan todistaja veljet ovat voineet valita siviilipalveluksen aina? Täällä Suomessa ei?



    Tarkoitatko, että sikäläiset Jt-veljet ovat menneet 'automaattisesti' johonkin neutraaliin siviilipalvelukseen? En milloinkaan tuollaisesta ole kuullut ja näin äkikseen tuo vaikuttaa täysin mahdottomalta, sillä lähestymistapa ja periaate on sama kaikkialla. En tunne Saksan asevelvollisuuslakia / systeemiä lainkaan. Voisiko siinä olla jokin spesiaali tekijä joka muuttaa tilanteen? Jo lähtökohtaisesti kaikilla mahdollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelusta kutsuntojen sijaan, tai jotakin vastaavaa? Millainen on tuo Saksan asepalvelussysteemi?

    Olisi kiinnostava saada asiasta ja olosuhteista jotakin faktatietoja.

    Korjatkoon toiset mikäli erehdyn, mutta nähdäkseni esimerkiksi Suomessa erotettiin ne joiden omatunto salli mennä siviilipalvelukseen, vaikka se oli täysinneutraalia yhdyskuntapalvelusta ja armeijan asioista erillään. Oliko näin ?

    veli avustavapalvelija oli siviilipalveluksessa ja toimipaikka sairaala, siis 80luvulla

    Äänestä

  • En tiedä, mutta lähetin sähköpostia saksalaiselle entiselle jehovantodistajalle ja odotan mielenkiinnolla vastausta.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    En tiedä, mutta lähetin sähköpostia saksalaiselle entiselle jehovantodistajalle ja odotan mielenkiinnolla vastausta.

    infoa, asia kiinostaa kovasti. Miten se on muka eronnut meidän siviilipalveluksesta.

    Äänestä

  • sitten..... kirjoitti:

    infoa, asia kiinostaa kovasti. Miten se on muka eronnut meidän siviilipalveluksesta.

    >>infoa,

    Toki

    >> asia kiinostaa kovasti.

    Kuin myös

    >> Miten se on muka eronnut meidän siviilipalveluksesta.

    Niin siis, Vt-seuralla on tämänlaatuisia eroja ollut maailmalla, tunnetuin lienee Vt-seuran valehtelu Euroopan ihmisoikeuskomissiolle Bulgarian veriasiassa. Asepalvelukseen liittyen pääkonttori hyväksyi kirjallisesti viranomaisten lahjonnan Meksikossa.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >>infoa,

    Toki

    >> asia kiinostaa kovasti.

    Kuin myös

    >> Miten se on muka eronnut meidän siviilipalveluksesta.

    Niin siis, Vt-seuralla on tämänlaatuisia eroja ollut maailmalla, tunnetuin lienee Vt-seuran valehtelu Euroopan ihmisoikeuskomissiolle Bulgarian veriasiassa. Asepalvelukseen liittyen pääkonttori hyväksyi kirjallisesti viranomaisten lahjonnan Meksikossa.

    >>Niin siis, Vt-seuralla on tämänlaatuisia eroja ollut maailmalla

    Uskoisin, että päätoimisto on jonkin verran delegoinut valtaa eri maiden haaratoimistoille, tai kuunnellen vähintäänkin maan 'edustajien' näkemyksiä asiasta, nojaten siihen, että paikallinen haaratoimisto tuntee 'paremmin' paikallisen tilanteen ja suhtautumisen esimerkiksi siviilipalvelukseen ja ohjeistaa sitten sen mukaan. Näin siis luulen asian olevan, en väitä tietäväni.

    (Sivukommenttina, omana sellaisena: "Ja tietäähän suomalaiset; homma tehdää rajusti, tai ei sit ollenkaan hengessä, noin kärjistetysti, äärimmäisyydestä toiseen pomppien.")

    Itse ollessani syynissä 80-luvulla ja olin totaalikieltäytyjä, joten linnaahan siitä rapsahti. Muistan silloin tuon korkeimman upseerin, yhden viidestä henkilöstä, pöydän takana, minä seisomassa heidän edessään, kuulusteltavana. Niin muistan tuon upseerin vilpittömästi ihmetelleen, että hän ei käsitä, miksi JT:n päätoimisto hyväksyy siviilipalveluksen (käydyissä neuvotteluissa) ja Suomen haaratoimisto pistää hanttiin.

    Ihmettelin tuota väitettä silloin ja en voinut sitä kieltääkään, vaan sanoin topakkana, että mulle on ihan sama mitä muut sanoo, minä en mene, koska en halua opetella sotimaan.

    Äänestä

  • Seuraus kirjoitti:

    >>Niin siis, Vt-seuralla on tämänlaatuisia eroja ollut maailmalla

    Uskoisin, että päätoimisto on jonkin verran delegoinut valtaa eri maiden haaratoimistoille, tai kuunnellen vähintäänkin maan 'edustajien' näkemyksiä asiasta, nojaten siihen, että paikallinen haaratoimisto tuntee 'paremmin' paikallisen tilanteen ja suhtautumisen esimerkiksi siviilipalvelukseen ja ohjeistaa sitten sen mukaan. Näin siis luulen asian olevan, en väitä tietäväni.

    (Sivukommenttina, omana sellaisena: "Ja tietäähän suomalaiset; homma tehdää rajusti, tai ei sit ollenkaan hengessä, noin kärjistetysti, äärimmäisyydestä toiseen pomppien.")

    Itse ollessani syynissä 80-luvulla ja olin totaalikieltäytyjä, joten linnaahan siitä rapsahti. Muistan silloin tuon korkeimman upseerin, yhden viidestä henkilöstä, pöydän takana, minä seisomassa heidän edessään, kuulusteltavana. Niin muistan tuon upseerin vilpittömästi ihmetelleen, että hän ei käsitä, miksi JT:n päätoimisto hyväksyy siviilipalveluksen (käydyissä neuvotteluissa) ja Suomen haaratoimisto pistää hanttiin.

    Ihmettelin tuota väitettä silloin ja en voinut sitä kieltääkään, vaan sanoin topakkana, että mulle on ihan sama mitä muut sanoo, minä en mene, koska en halua opetella sotimaan.

    Jos seura olisi sanonut, että siviilipalvelukseen, niin olisin mennyt sinne. Seuran sana oli lakini, ei oma ymmärrykseni Raamatun suhteen, jos rehellisiä ollaan.

    No tuossa tilanteessa tietysti vetosin näppärästi Jesajan toiseen lukuun ja homma näytti siltä, että tämä henkilö tietää, mistä puhuu, mutta todellisuudessa olin aika hukassa, noudatin vain VT-seuran viitoittamaa tietä, ajatellen sen olevan oikea.

    Samassa tilanteessa nolasin sotilaspastorin julkisesti ja tämäkö sai tuon upseerin naurahtamaan ja pappi oli vaikeena. Tuon muistan elävästi :). Hienokäytöksinen upseeri muuten, sen muistan hyvin. Ehkä on niin, kun on tarpeeksi kaluunoita rinnassa, voi olla pöyhistelemättä, ei tarvitse asemaansa korostaa.

    Ehkä vakuuttavuuttani lisäsi se, että entisenä urheilijana ja suht' koht' treenattuna kaverina, ulkomuotoni oli vähemmän reppana ja rohkea esiintyminen, loi molemminpuolisen kunnioituksen ilmapiirin. Todellisuudessa olin pupujussi komeissa raameissa ja pelotti ihan hirveästi ja armeijasta ei olisi tullut yhtään mitään, muuta kuin fyysisiltä osilta, muuten ei olisi meikäpojasta ollu siihen, se on varma. Komeat raamit ei tee miestä, eikä tee pelokkaasta pojankoltiaisesta ,kuin uhoojan ilman katetta. No enää en ole pojankoltiainen ja muut piirteet saa arvioida toiset ja toivottavasti pitävät ajatuksensa sisällään :), en kestä kuunnella niitä :D.

    Äänestä

  • Seuraus kirjoitti:

    >>Niin siis, Vt-seuralla on tämänlaatuisia eroja ollut maailmalla

    Uskoisin, että päätoimisto on jonkin verran delegoinut valtaa eri maiden haaratoimistoille, tai kuunnellen vähintäänkin maan 'edustajien' näkemyksiä asiasta, nojaten siihen, että paikallinen haaratoimisto tuntee 'paremmin' paikallisen tilanteen ja suhtautumisen esimerkiksi siviilipalvelukseen ja ohjeistaa sitten sen mukaan. Näin siis luulen asian olevan, en väitä tietäväni.

    (Sivukommenttina, omana sellaisena: "Ja tietäähän suomalaiset; homma tehdää rajusti, tai ei sit ollenkaan hengessä, noin kärjistetysti, äärimmäisyydestä toiseen pomppien.")

    Itse ollessani syynissä 80-luvulla ja olin totaalikieltäytyjä, joten linnaahan siitä rapsahti. Muistan silloin tuon korkeimman upseerin, yhden viidestä henkilöstä, pöydän takana, minä seisomassa heidän edessään, kuulusteltavana. Niin muistan tuon upseerin vilpittömästi ihmetelleen, että hän ei käsitä, miksi JT:n päätoimisto hyväksyy siviilipalveluksen (käydyissä neuvotteluissa) ja Suomen haaratoimisto pistää hanttiin.

    Ihmettelin tuota väitettä silloin ja en voinut sitä kieltääkään, vaan sanoin topakkana, että mulle on ihan sama mitä muut sanoo, minä en mene, koska en halua opetella sotimaan.

    >>Uskoisin, että päätoimisto on jonkin verran delegoinut valtaa eri maiden haaratoimistoille, tai kuunnellen vähintäänkin maan 'edustajien' näkemyksiä asiasta, nojaten siihen, että paikallinen haaratoimisto tuntee 'paremmin' paikallisen tilanteen ja suhtautumisen esimerkiksi siviilipalvelukseen ja ohjeistaa sitten sen mukaan. Näin siis luulen asian olevan, en väitä tietäväni.

    Juu, enkä pidä tätä lähtokohtaisesti ongelmana jos asia on mitätön. Tässä asepalvelusasiassa on sen verran isot panokset, että väite maailmanlaajouisesta ykseydestä on lentänyt roskikseen jo aikaa sitten.

    Ihan vaan sitten esimerkkinä mitättömästä asiasta voisi ottaa parran. Suurimmassa osassa maailmaa parta on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen hankausta, mutta Etelä-Amerikan valtioissa viikset on hyväksytty mukisematta.

    >>Itse ollessani syynissä 80-luvulla ja olin totaalikieltäytyjä, joten linnaahan siitä rapsahti.

    Jos tuo Saksan toiminta osoittautuu todeksi, niin Vt-seuran mukaan Jahve jostain syystä halusi kurittaa meitä jukuripäisiä suomalaisia 1980-luvulla ja päästää järjestelmälliset saksalaiset vähemmällä.

    >>...sanoin topakkana, että mulle on ihan sama mitä muut sanoo,

    Ihan vaan tuli mieleen ajatus, että miltähän sinusta nyt tuntuu kun huomaat, että kyse ei ollut rationaalisella ajattelulla hankittu oma mielipide, vaan juuri mitä "muut olivat sanoneet"? Itse asiassa sulla ei ole tarvetta edes vastata, minä olin Asevelvollisten tutkijalautakunnan edessä aivan samoin lainaeväin pari vuosikymmentä aiemmin, joten uskon ajatustemme olevan hyvin samankaltaisia.

    Vielä noista eroista tuli mieleen Meksikon aikaisempi tilanne, jossa WTBTS ei olisi uskonnollisena liikkeenä voinut omistaa kiinteää omaisuutta. Asia ratkaistiin niin, että tilaisuuksissa ei esimerkiksi rukoiltu ja WTBTS rekisteröityi opetusjärjestöksi. WTBTS katsoi Jahven palvelun olevan enemmän sidoksissa kiinteään omaisuuteen kuin esimerkiksi rukoukseen.

    Äänestä

  • Seuraus kirjoitti:

    Jos seura olisi sanonut, että siviilipalvelukseen, niin olisin mennyt sinne. Seuran sana oli lakini, ei oma ymmärrykseni Raamatun suhteen, jos rehellisiä ollaan.

    No tuossa tilanteessa tietysti vetosin näppärästi Jesajan toiseen lukuun ja homma näytti siltä, että tämä henkilö tietää, mistä puhuu, mutta todellisuudessa olin aika hukassa, noudatin vain VT-seuran viitoittamaa tietä, ajatellen sen olevan oikea.

    Samassa tilanteessa nolasin sotilaspastorin julkisesti ja tämäkö sai tuon upseerin naurahtamaan ja pappi oli vaikeena. Tuon muistan elävästi :). Hienokäytöksinen upseeri muuten, sen muistan hyvin. Ehkä on niin, kun on tarpeeksi kaluunoita rinnassa, voi olla pöyhistelemättä, ei tarvitse asemaansa korostaa.

    Ehkä vakuuttavuuttani lisäsi se, että entisenä urheilijana ja suht' koht' treenattuna kaverina, ulkomuotoni oli vähemmän reppana ja rohkea esiintyminen, loi molemminpuolisen kunnioituksen ilmapiirin. Todellisuudessa olin pupujussi komeissa raameissa ja pelotti ihan hirveästi ja armeijasta ei olisi tullut yhtään mitään, muuta kuin fyysisiltä osilta, muuten ei olisi meikäpojasta ollu siihen, se on varma. Komeat raamit ei tee miestä, eikä tee pelokkaasta pojankoltiaisesta ,kuin uhoojan ilman katetta. No enää en ole pojankoltiainen ja muut piirteet saa arvioida toiset ja toivottavasti pitävät ajatuksensa sisällään :), en kestä kuunnella niitä :D.

    >>Jos seura olisi sanonut, että siviilipalvelukseen, niin olisin mennyt sinne. Seuran sana oli lakini, ei oma ymmärrykseni Raamatun suhteen, jos rehellisiä ollaan.

    Samaa polkua olemme kulkeneet.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >>Korjatkoon toiset mikäli erehdyn, mutta nähdäkseni esimerkiksi Suomessa erotettiin ne joiden omatunto salli mennä siviilipalvelukseen, vaikka se oli täysinneutraalia yhdyskuntapalvelusta ja armeijan asioista erillään. Oliko näin ?

    Muistaakseni se meni tarkemmin ottaen vielä niin, että henkilön katsottiin eronneen.

    >> Muistaakseni se meni tarkemmin ottaen vielä niin, että henkilön katsottiin eronneen.

    Asiaa voi tulkita eri tavoin. Kuitenkin mikäli Seura on tulkinnut yksipuolisesto ko. henkilöt eronneiksi (vastoin heidän näkemystään ja omaatuntoaan), niin kyse on lähinnä erottamisesta.

    Sitten herääkin se oleellinen ja erityisen tärkeä kysymys.

    Ennen vuotta 1951 voimassa olleen ja nykyin voimassa olevan kannan mukaan nuo henkilöt ovat olleet syyttä eronneiksi tulkittuja / erotettuja.

    Mikä on Seuran moraalinen vastuu heidän suhteen, näihin henkilöihin itseensä nähden ja Luojaan nähden / edessä ?

    Äänestä

  • s > p kirjoitti:

    >> Muistaakseni se meni tarkemmin ottaen vielä niin, että henkilön katsottiin eronneen.

    Asiaa voi tulkita eri tavoin. Kuitenkin mikäli Seura on tulkinnut yksipuolisesto ko. henkilöt eronneiksi (vastoin heidän näkemystään ja omaatuntoaan), niin kyse on lähinnä erottamisesta.

    Sitten herääkin se oleellinen ja erityisen tärkeä kysymys.

    Ennen vuotta 1951 voimassa olleen ja nykyin voimassa olevan kannan mukaan nuo henkilöt ovat olleet syyttä eronneiksi tulkittuja / erotettuja.

    Mikä on Seuran moraalinen vastuu heidän suhteen, näihin henkilöihin itseensä nähden ja Luojaan nähden / edessä ?

    >>Mikä on Seuran moraalinen vastuu heidän suhteen, näihin henkilöihin itseensä nähden

    Ei mitään vastuuta, mitäs menivät järjestön edelle.

    >> ja Luojaan nähden / edessä ?

    Ilmeisesti vielä vähemmän kuin edellisessä kohdassa.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >>Mikä on Seuran moraalinen vastuu heidän suhteen, näihin henkilöihin itseensä nähden

    Ei mitään vastuuta, mitäs menivät järjestön edelle.

    >> ja Luojaan nähden / edessä ?

    Ilmeisesti vielä vähemmän kuin edellisessä kohdassa.

    Luonnollisestikin kyseessä oli retoorinen kysymys. Juuri tuohon oppikysymyksellisesti ja moraalisesti erityisen tärkeään kysymyksen olisin halunnut saada vastauksen oheisen viestin linkeissä olevien viestien lähettäjältä.

    - http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8415061/39656081

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >>Uskoisin, että päätoimisto on jonkin verran delegoinut valtaa eri maiden haaratoimistoille, tai kuunnellen vähintäänkin maan 'edustajien' näkemyksiä asiasta, nojaten siihen, että paikallinen haaratoimisto tuntee 'paremmin' paikallisen tilanteen ja suhtautumisen esimerkiksi siviilipalvelukseen ja ohjeistaa sitten sen mukaan. Näin siis luulen asian olevan, en väitä tietäväni.

    Juu, enkä pidä tätä lähtokohtaisesti ongelmana jos asia on mitätön. Tässä asepalvelusasiassa on sen verran isot panokset, että väite maailmanlaajouisesta ykseydestä on lentänyt roskikseen jo aikaa sitten.

    Ihan vaan sitten esimerkkinä mitättömästä asiasta voisi ottaa parran. Suurimmassa osassa maailmaa parta on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen hankausta, mutta Etelä-Amerikan valtioissa viikset on hyväksytty mukisematta.

    >>Itse ollessani syynissä 80-luvulla ja olin totaalikieltäytyjä, joten linnaahan siitä rapsahti.

    Jos tuo Saksan toiminta osoittautuu todeksi, niin Vt-seuran mukaan Jahve jostain syystä halusi kurittaa meitä jukuripäisiä suomalaisia 1980-luvulla ja päästää järjestelmälliset saksalaiset vähemmällä.

    >>...sanoin topakkana, että mulle on ihan sama mitä muut sanoo,

    Ihan vaan tuli mieleen ajatus, että miltähän sinusta nyt tuntuu kun huomaat, että kyse ei ollut rationaalisella ajattelulla hankittu oma mielipide, vaan juuri mitä "muut olivat sanoneet"? Itse asiassa sulla ei ole tarvetta edes vastata, minä olin Asevelvollisten tutkijalautakunnan edessä aivan samoin lainaeväin pari vuosikymmentä aiemmin, joten uskon ajatustemme olevan hyvin samankaltaisia.

    Vielä noista eroista tuli mieleen Meksikon aikaisempi tilanne, jossa WTBTS ei olisi uskonnollisena liikkeenä voinut omistaa kiinteää omaisuutta. Asia ratkaistiin niin, että tilaisuuksissa ei esimerkiksi rukoiltu ja WTBTS rekisteröityi opetusjärjestöksi. WTBTS katsoi Jahven palvelun olevan enemmän sidoksissa kiinteään omaisuuteen kuin esimerkiksi rukoukseen.

    Kaikki jotka eivät täytä asevelvollisuuttaan pitäisi lähettää maitojunalla ruotsiin

    Äänestä

  • jj kirjoitti:

    Kaikki jotka eivät täytä asevelvollisuuttaan pitäisi lähettää maitojunalla ruotsiin

    suomalaiset tekivätkin ja välttyivät sekä armeijalta että siviilipalvelukselta.

    Äänestä

  • jj kirjoitti:

    Kaikki jotka eivät täytä asevelvollisuuttaan pitäisi lähettää maitojunalla ruotsiin

    Oletko VR:llä töissä ja duuni katkolla?

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Oletko VR:llä töissä ja duuni katkolla?

    veljet lähtivät 70-80 ruotsiin töihin ja välttyivät asepalvelukselta.

    Äänestä

  • Hakupäällä Suomessa kirjoitti:

    veljet lähtivät 70-80 ruotsiin töihin ja välttyivät asepalvelukselta.

    Menivätkö junalla?

    Kyseinen vastuunpakoilu oli tunnettua jehovantodistajien keskuudessa jo aiemminkin, eikä pelkästään Suomesta Ruotsiin.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Menivätkö junalla?

    Kyseinen vastuunpakoilu oli tunnettua jehovantodistajien keskuudessa jo aiemminkin, eikä pelkästään Suomesta Ruotsiin.

    on kai lähinnä symbolinen ilmaisu?

    Äänestä

  • Laivalla menivät kirjoitti:

    on kai lähinnä symbolinen ilmaisu?

    En tuota olisi ikuna itse älynnyt.

    Äänestä

  • sitten..... kirjoitti:

    infoa, asia kiinostaa kovasti. Miten se on muka eronnut meidän siviilipalveluksesta.

    Tällainen vastaus tupsahti hetki sitten Saksasta:
    ___________________________________________________________
    Hi Mark,

    Sorry for my late reply, I have not seen your message before today.

    Yes, it is right that before the change in 1996 there was a loophole in German law that was intended for JW. Laywers refer to it as “Lex Jehova” (try google). It was because German government wanted to avoid that JW went to prison after the Third Reich again, because they rejected both military service and civil service. It was the §15a ZDG.

    The law said: “"Recognized conscientious objectors who are unable for reasons of conscience to do civil service, are not be drafted for civil service temporarily when they declare that they have a working relationship with the usual working hours in a hospital or other facility for the treatment, care and support of persons, or if they are engaged in such employment (...)"

    The employment must be taken on before the age of 24 and finished before the age of 27. It must take at least a year longer than the Civil Service.

    There were some JW who did this. But many of not most had a problem: they would not find an employer for this. The §15a-people were more expensive than someone doing civil service. So, it happened often that they went to court as total rejectors and presented their application refusals that they seriously tried to get a §15a-job. They sometimes got away with it or had to pay a fine.
    Some JW were also not very fond of quitting their (worldly) career for a a-job and did not really look for a new job.

    Hope that helps for the moment. Please let me know if you want more information.

    Take care,
    ***************

    PS: Please do not publish my E-Mail-Adress. Thanks.
    _______________________________________________________________________

    Yllä oleva osoittaa kuinka Vt-seuralla on ollut eri maissa erilaisia käytäntöjä yleisen asevelvollisuuden suhteen, ihan Meksikon viranomaisten lahjonnasta lähtien.

    Äänestä

  • Mitä mieltä olet Vartiotorniseuran väittämästä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä opetuksesta ja toimintamallista?

    >>Ja kun vaihtoehto Suomessakin olisi tuo sotapalvelus tai siviilipalvelus mutta kun se on ASEVELVOLLISUUS.

    Sinä saat nimitellä asioita miten haluat, mutta ennen vuotta 1951 ja uudelleen vuoden 1996 jälkeen Vartiotorniseura hyväksyi aseellisen palveluksen korvaavan siviilipalveluksen jehovantodistajille. Siinä 1951-1996 välissä oli totaalikieltäytymissekoilu.

    Mutta kuten kysytty, niin mitä mieltä olet Vartiotorniseuran väittämästä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä opetuksesta sekä toimintamallista ja erityisesti meksikolaisten tosi kristittyjen rahalla suorittamasta asevelvollisuudesta (siis siinä suoritettiin rahalla asellinen palvelus, ei siviilipalvelusta)?

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    Mitä mieltä olet Vartiotorniseuran väittämästä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä opetuksesta ja toimintamallista?

    >>Ja kun vaihtoehto Suomessakin olisi tuo sotapalvelus tai siviilipalvelus mutta kun se on ASEVELVOLLISUUS.

    Sinä saat nimitellä asioita miten haluat, mutta ennen vuotta 1951 ja uudelleen vuoden 1996 jälkeen Vartiotorniseura hyväksyi aseellisen palveluksen korvaavan siviilipalveluksen jehovantodistajille. Siinä 1951-1996 välissä oli totaalikieltäytymissekoilu.

    Mutta kuten kysytty, niin mitä mieltä olet Vartiotorniseuran väittämästä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä opetuksesta sekä toimintamallista ja erityisesti meksikolaisten tosi kristittyjen rahalla suorittamasta asevelvollisuudesta (siis siinä suoritettiin rahalla asellinen palvelus, ei siviilipalvelusta)?

    muista nähneeni mitään virallista kantaa Meksiko asiaan.

    >>>>>>Mutta kuten kysytty, niin mitä mieltä olet Vartiotorniseuran väittämästä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä opetuksesta sekä toimintamallista?

    Oman järkeilyn pohjalta ->
    Juutalaiskristityt ympärileikattiin ja muut ei. Oliko silti opetus erilaista? Ei.
    Voiko asiaa verrata? Kyllä. Minun mielestäni.

    Äänestä

  • adesse kirjoitti:

    muista nähneeni mitään virallista kantaa Meksiko asiaan.

    >>>>>>Mutta kuten kysytty, niin mitä mieltä olet Vartiotorniseuran väittämästä maailmanlaajuisesta yhtenäisestä opetuksesta sekä toimintamallista?

    Oman järkeilyn pohjalta ->
    Juutalaiskristityt ympärileikattiin ja muut ei. Oliko silti opetus erilaista? Ei.
    Voiko asiaa verrata? Kyllä. Minun mielestäni.

    >>muista nähneeni mitään virallista kantaa Meksiko asiaan.

    Lukeminen kannattaa aina, esimerkiksi RF:n CoC, siellä on faksimillekopio WTBTS:n kirjeestä. Sitä Vt-seura ei kyllä laita yleiseen jakoon. Asiasta kiinnostunut saa osviittaa myös hakemalla netistä vaikka cartilla watchtower mexico.

    >>Oman järkeilyn pohjalta ->

    Vastaus lienee tuokin.

    >>Juutalaiskristityt ympärileikattiin ja muut ei. Oliko silti opetus erilaista? Ei.
    Voiko asiaa verrata? Kyllä. Minun mielestäni.

    Toki jehovantodistajan hyväksymä (suorittamalla se Meksikossa rahalla) aseellinen palvelus on verrattavissa totaalikieltäytymiseen.

    Äänestä

  • Markku_Meilo kirjoitti:

    >>muista nähneeni mitään virallista kantaa Meksiko asiaan.

    Lukeminen kannattaa aina, esimerkiksi RF:n CoC, siellä on faksimillekopio WTBTS:n kirjeestä. Sitä Vt-seura ei kyllä laita yleiseen jakoon. Asiasta kiinnostunut saa osviittaa myös hakemalla netistä vaikka cartilla watchtower mexico.

    >>Oman järkeilyn pohjalta ->

    Vastaus lienee tuokin.

    >>Juutalaiskristityt ympärileikattiin ja muut ei. Oliko silti opetus erilaista? Ei.
    Voiko asiaa verrata? Kyllä. Minun mielestäni.

    Toki jehovantodistajan hyväksymä (suorittamalla se Meksikossa rahalla) aseellinen palvelus on verrattavissa totaalikieltäytymiseen.

    Jehovan Todistajat eivät kuulu armaijaan, mutta munat niiltä pitäisi poistaa vaihtoehtona
    asepalvelukselle.
    Ämmät ja hinttari ovat siitä vapaat.
    Oikea miehet käyvät sotaväen

    Äänestä

  • sotamies kirjoitti:

    Jehovan Todistajat eivät kuulu armaijaan, mutta munat niiltä pitäisi poistaa vaihtoehtona
    asepalvelukselle.
    Ämmät ja hinttari ovat siitä vapaat.
    Oikea miehet käyvät sotaväen

    >>Jehovan Todistajat eivät kuulu armaijaan,

    Aloita mielipiteestäsi oma viestiketju, tässä ei kyseistä aihetta käsitellä.

    Äänestä

  • sotamies kirjoitti:

    Jehovan Todistajat eivät kuulu armaijaan, mutta munat niiltä pitäisi poistaa vaihtoehtona
    asepalvelukselle.
    Ämmät ja hinttari ovat siitä vapaat.
    Oikea miehet käyvät sotaväen

    Tuosta oikeinkirjotuksestasi päätellen, olet maksimissaan korpraali ja nekin jämät tuli (säälistä) sekopäisellä perseennuolennalla. Ilmaisesti et pärjännyt harmaan palikkatesteissä, kovin kummoisesti.

    Äänestä

  • sotamies kirjoitti:

    Jehovan Todistajat eivät kuulu armaijaan, mutta munat niiltä pitäisi poistaa vaihtoehtona
    asepalvelukselle.
    Ämmät ja hinttari ovat siitä vapaat.
    Oikea miehet käyvät sotaväen

    ämmiä vai hinttareita

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    ämmiä vai hinttareita

    Ongelmahan on peräti yksinkertainen:Käydään kasteella asevelvollisuuden jälkeen.Israelin armeija ei hyväksynyt totaalikieltäytyjia vanhan testamentin aikana eikä nykyään.Toisaalta Paavali kirjoitti henkeytettynä,"Älköön jokainen pyrkikö opettajanvirkaan,saatte vaan sitä kovemman tuomion.)" Siis epäpätevä opettaja.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


s > p kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä Raamattua ajatellen kristityn poliittisesta puolueettomuudesta, sekä sotiin ja selkkauksiin osallistumattomuudesta.

Seuran kannalta siviili- yhdyskunta palvelus (sillä ehdolla että se oli rauhanomaista toimintaa erillään armeijan toimista) oli sopusoinnussa Raamatun opetuksien kanssa vuoteen 1951 saakka, jolloin totaalikieltäytyminen astui voimaan ainoana oikeana Raamatun mukaisena oppina kristityille.

Totaalikieltäytyminen oli voimassa vuosien 1951-1996 välisenä aikana. Vuodesta 1996 alkaen siviilipalvelus / yhdyskuntapalvelus on jälleen kunkin henkilökohtainen omantunnon ratkaisu, eli on palattu takaisin aiempaan vuonna 1951 hylättyyn oppinäkemykseen. Luonnollisestikin edelleen sillä edellytyksellä, että se on rauhanomaista toimintaa ja riippumatonta armeijan toiminnasta.

Seuraavassa kuitenkin siviilipalvelusta ja totaalikieltäytymistä koskien tärkeä periaatteelinen kysymys.

Koska nuo molemmat tulkinnat eivät voi olla Raamatun kanssa sopusoinnussa, niin mistä oli lähtöisin opetus vuosina 1951-1996? Oliko se Jumalan tahdon mukaista, vai epätäydellisen ihmisen omaa, vaikkakin vilpittömän, spekulaatiota?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu