Jos Suomi olisi saanut olla rauhassa, olisi Suomen tilanne ollut sama kuin Ruotsilla: liittoutumattomuus ja neutraalisuus.
Sen sijaan Stalin ajoi Suomen sotaan älyttömillä aluevaatimuksilla ja hyökkäyksellään Suomeen 1939! Ja asia ei ollut minkäänlainen yllätys Mannerheimille ja muille aivoilla varustetuille suomalaisille. Sitä kyllä tiedettiin odottaa, kun tunnettiin venäläisten aikaisemmat edesottamukset.
Suomi siis kävi alusta alkaen ja koko sodan ajan sotaa NL:a vastaan. Valitettavaa vain oli, että liittoumat sitten muodostuivat niin kuin olivat. Mutta peruslähtökohtia ne eivät muuta. Ranska ja muu maailma mm. tukivat Suomea erittäin vahvasti koko talvisodan ajan! NL oli yksin Suomea vastassa tuolloin. NL:n Suomi-operaatioilla ei ollut minkäänlaista siunausta minkään sivistysvaltion suunnalta.. kaikki sympatia oli pienen Suomen puolella.
Sen sijaan Stalin ajoi Suomen sotaan älyttömillä aluevaatimuksilla ja hyökkäyksellään Suomeen 1939! Ja asia ei ollut minkäänlainen yllätys Mannerheimille ja muille aivoilla varustetuille suomalaisille. Sitä kyllä tiedettiin odottaa, kun tunnettiin venäläisten aikaisemmat edesottamukset.
Suomi siis kävi alusta alkaen ja koko sodan ajan sotaa NL:a vastaan. Valitettavaa vain oli, että liittoumat sitten muodostuivat niin kuin olivat. Mutta peruslähtökohtia ne eivät muuta. Ranska ja muu maailma mm. tukivat Suomea erittäin vahvasti koko talvisodan ajan! NL oli yksin Suomea vastassa tuolloin. NL:n Suomi-operaatioilla ei ollut minkäänlaista siunausta minkään sivistysvaltion suunnalta.. kaikki sympatia oli pienen Suomen puolella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jatkosota olikin sitten jo ihan toinen sota toisesta lähtöasetelmasta, toisilla motiiveilla ja toisilla tavoitteilla. Jatkosodan kohdalla voi jo sanoa, että tilaisuus teki myös Suomesta varkaan. Tai ainakin Suomen uuteen sotaan vieneestä johdosta.
Kuka voi 100% varmuudella sanoa, mitä Suomen johto olisi vastannut saksalaisten pyyntöön osallistua Barbarossaan, jos se olisi tullut samaan tapaan 1940-41 ilman että Suomella olisi ollut talvisotaa takanaan? Mannerheim ei ollut laittanut miekkaansa tuppeen, Viena ei ollut vapaa eikä Suomi suuri ja presidenttikin kuului puolueeseen joka moisesta oli haaveillut. Suurempaa Suomeahan se Saksa suomalaisille lupasi kevään ja alkukesän -41 neuvotteluissa, joiden päätteeksi Suomen johto lupasi maan mukaan Barbarossaan. Olisiko houkutus lähteä mukaan Hitlerin lupauksilla ollut tarpeeksi suuri ilman talvisodasta saatua revanssihenkeä?
kuinka toisenlaiset valinnat olisi realisoituneet?
Miten Suomen olisi käynyt jos emme olisi lähteneet Saksan kelkkaan. Turhaa höpinää kaikki muut mitkä jo todellakin tiedämme.
oli sen verta agressiivista välirauhan aikaan, että suomalaisten oli syytä valmistautua uuteen sotaan, olihan Suomi voimakkaasti sen hyökkäyskaavailuissa. Lopulta jatkosotakin alkoi Neuvostoliiton ilmapommituksilla, mutta Suomi oli siihen valmistautunut ja siirsi joukkonsa hyökkäysmuodostelmaan. Sinänsä Karjalan kansanmurha 1937-1938 oli selkeä osoitus siitä, että Neuvostoliitto ei kyennyt huolehtimaan myöskään Itä-Karjalasta asianmukaisella tavalla.
"Lopulta jatkosotakin alkoi Neuvostoliiton ilmapommituksilla, mutta Suomi oli siihen valmistautunut ja siirsi joukkonsa hyökkäysmuodostelmaan. "
Puhdasoppista putkispaskaa :)
Tottakai Suomi oli neukkujen hyökkäykseen valmistautunut kun kerran oli Barbarossaan mukaan lähtemisestäkin jo sopinut. Liikekannallepanossa perustetut joukot siirtyivät luonnollisesti puolustusmuodostelmiin odottamaan, sillä Saksan kanssahan oli sovittu, että hyökkäämään lähdetään vasta kun saksalaisetkinovat edenneet lähemmäs Leningradia. Neuvostoliiton ilmapommitukset olivat pelkkä vastatoimi, mutta tulivat tarpeeseen Suomen sotaan mukaan jo luvanneelle hallitukselle, jolla alkoi olla jo hätä keksiä tekosyitä sille miksi se salli Saksan käyttää Suomen aluetta Barbarossaan. Näistä suomalaisten toiveista siitä, että NL "hyökkäisi ensin" on maininnat jo ennen sotaa Saksan kanssa käytyjen sotilasneuvottelujen pöytäkirjoissa. Ehdotettiinpa siellä sellaistakin, että Saksa nousisi maihin Ahvenanmaalla, jotta Suomi saisi tekosyyn liikekannallepanolle.
Millainen johtaja muuten toivoo hyökkäystä omaan maahan peitelläkseen omia laittomia lupauksiaan? Sellainen, joka tuomitaan sotasyylliseksi sodan jälkeen.
"Millainen johtaja muuten toivoo hyökkäystä omaan maahan peitelläkseen omia laittomia lupauksiaan? Sellainen, joka tuomitaan sotasyylliseksi sodan jälkeen."
Aloitetaas tästä. Oletpas lapselinen, kun teet poliittisesta oikeudenkäynnistä historian tuomioistuimen. Otetaas toinen esimerkki. Nikolai Buharin teloitettiin "salaliitosta Neuvostoliittoa vastaan". Olet varmaan sitä mieltä, että näin oli, kun sen oikein oikeus on päättänyt. Vaikka Buharin oli kyllä ihan puhdasoppinen Neuvostoliiton murhakoneiston ja puhdistusten kannattaja. Eli ei ollenkaan vääräoppinen.
"Neuvostoliiton ilmapommitukset olivat pelkkä vastatoimi" Ei ne ollut pelkkä vastatoimi, kyllä ne olivat sodan aloitustoimi.
"suomalaisten toiveista siitä, että NL "hyökkäisi ensin" on maininnat jo ennen sotaa Saksan kanssa käytyjen sotilasneuvottelujen pöytäkirjoissa." Ei siellä mainita toivetta.
"Lopulta jatkosotakin alkoi Neuvostoliiton ilmapommituksilla, mutta Suomi oli siihen valmistautunut ja siirsi joukkonsa hyökkäysmuodostelmaan. " No niinhän tuossa, sitten itsekin jouduit myöntämään. Oli Suomi valmistautunut sotaan, mutta ei Barbarossaan vaan erillissotaan. Halusihan Suomi säilyttää suhteet länteen.
Mihis Karjalan kansanmurha jäi kommenteistasi?
"Aloitetaas tästä. Oletpas lapselinen, kun teet poliittisesta oikeudenkäynnistä historian tuomioistuimen. "
Ja tuo aasinsiltana siihen historialliseen totuuteen: Ryti niin kuin muutkin Suomen johdosta todellakin toivoivat Neuvostoliton hyökkäävän Suomeen, jotta saataisiin kansalle ja eduskunnalle kelpaava tekosyy ryhtyä sotaan, joka oli Saksalle laittomasti ohi eduskunnan jo luvattu. Tällä toiveella nämä Suomen sotaan mukaan luvanneet yrittivät vain pelastaa omaa nahkaansa valtakunnanoikeudelta, sillä hehän olivat valtiosäänötä räikeästi rikkoneet.
"Ei ne ollut pelkkä vastatoimi, kyllä ne olivat sodan aloitustoimi."
Sota oli alkanut jo kolme päivää aiemmin, kuin myös suomalaisten sotatoimetkin. Vastatoimilla ei aloiteta mitään, sillä sellaisiinhan ei ryhdytä jos ei ole jotain mihin vastata.
"Ei siellä mainita toivetta."
Mainitaan. - Heinrichsin puheessa siellä mainittiin, että "Suomalaiset halusivat perustuslain tasavallan presidentille asettamiin velvotteisiin viitaten, että Suomi ei joutuisi aloittamaan sotilaallisia toimia Neuvostoliittoa vastaan eikä vihollisuuksia aloitettaisi Suomen alueelta. Kenraaliluutnantti Heinrichs totesi, että Suomen väestöstä 46% oli sosialisteja. Ainoana koossa pitävänä voimana oli sotamarsalkka Mannerheimin persoona. Ajatus hyökkäämisestä oli uusi.
Suomi pitikin hyvänä, että saksalaisten operaatio alkaisi aikaisemmin ja toivoi sen provosoivan Neuvostoliiton hyökkäämään ensin."
"No niinhän tuossa, sitten itsekin jouduit myöntämään. "
Meillä jatkosodaksi nimety sota alkoi 25.6.-41. Operaatio Barbarossa ja sen mukana suomalaisten sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan alkoivat kuitenkin jo 22.6.-41.
"Mihis Karjalan kansanmurha jäi kommenteistasi?"
Miten se liittyy jatkosodan aloittamiseen sen enempää kuin vaikkapa holocaust?