Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtajan Björn "Nalle" Wahlroosin 2000-luvun alussa rikastuttama kauppa puhuttaa taas.
Suomalaisen liike-elämän suuriin kohuihin kuuluva kauppa, jossa valtion Sampo-Leonia osti Wahlroosin Mandatum-pankin, pomppasi julkisuuteen kesän vaalirahapaljastusten kautta.
Keskustalainen Suomenmaa-lehti vihjasi keskiviikkona pääkirjoituksessaan, että Wahlroosin Sampo-konsernin kautta kokoomukselle antamat 125 000 euroa olisivat mahdollisesti kiitos "Nallen" vaurauden pohjustaneesta kaupasta.
Ilta-Sanomissa tuon aikainen Paavo Lipposen II hallituksen ensimmäinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö pesi kätensä korruptiosyytteistä. Toisen valtiovarainministerin, Suvi-Anne Siimeksen (vas.), väitettiin junailleen kauppaa.
"Nalle-legenda on haluttu liittää minuun"
Nyt Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Siimes ihmettelee väitteitä Uudelle Suomelle.
-Mikä juttu tämä on? Sampo-Leonian omistajaohjaus ja asian esittely kuului ykkösvaltiovarainministerille, joka oli joku aivan muu kuin minä, Siimes sanoo.
Asiasta päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa Siimeskin istui. Yli 100 miljoonaa euroa kaupassa saaneesta "Nallesta" tuli upporikas konsernijohtaja, jonka varallisuus on jatkanut kasvuaan. Wahlroosin omistuksen arvo Sammossa oli syksyllä 2007 noin 240 miljoonaa euroa.
- Nalle-legenda on haluttu liittää minuun. Jo silloin asiaa pelattiin minun syliini, mutta kauppa ei ole ollut minun valmisteltavanani, Siimes vakuuttaa.
Lounaita Wahlroosin laskuun
Hän kertoo, ettei ole koskaan itse saanut poliitikkona Wahlroosilta vaalirahaa tai muuta tukea, eikä hän usko että sitä olisi tullut Vasemmistoliitollekaan. Wahlroosin maksamilla lounailla hän sentään on käynyt useampaan kertaan.
Siimes suhtautuu epäilevästi Wahlroosin mahdollisuuksiin vaikuttaa poliittisiin päättäjiin rahalla.
- Maailmassa on paljon vähemmän salaliittoja kuin oletetaan. Suomessa päätöksiä on vaikea ostaa.
Siimes sanoo Lääkelaitoksessa työskenneltyään huomanneensa, että lobbaaminen on Suomessa haastavaa.
- Siksi onkin hullunkurista, ettei ole avoimesti voitu kertoa vaalirahoituksesta, hän hymähtää.
Vanhat rahat salataan ikuisesti
Uuden avoimuuden nimiin julistaneet kokoomus ja SDP eivät suostu avaamaan Wahlroosin kohukauppoja edeltäneiden vaalien rahoitustaan. Kokoomuksen vuoden 1999 tilinpäätöksen mukaan varainhankintaa on tehty 2,8 miljoonan markan edestä.
Tuo summa ei aukea ikinä.
- Ei ole perusteltua, miksi jonkun yhden tukia toimitettaisiin julki, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo.
- Ei voi. Emme lähde sen tyyppiseen takautuvuuteen. Sieltä ei löydy mitään sen oleellisempaa. Historia on historiaa, demarikollega Ari Korhonen perustelee.
Suomalaisen liike-elämän suuriin kohuihin kuuluva kauppa, jossa valtion Sampo-Leonia osti Wahlroosin Mandatum-pankin, pomppasi julkisuuteen kesän vaalirahapaljastusten kautta.
Keskustalainen Suomenmaa-lehti vihjasi keskiviikkona pääkirjoituksessaan, että Wahlroosin Sampo-konsernin kautta kokoomukselle antamat 125 000 euroa olisivat mahdollisesti kiitos "Nallen" vaurauden pohjustaneesta kaupasta.
Ilta-Sanomissa tuon aikainen Paavo Lipposen II hallituksen ensimmäinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö pesi kätensä korruptiosyytteistä. Toisen valtiovarainministerin, Suvi-Anne Siimeksen (vas.), väitettiin junailleen kauppaa.
"Nalle-legenda on haluttu liittää minuun"
Nyt Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Siimes ihmettelee väitteitä Uudelle Suomelle.
-Mikä juttu tämä on? Sampo-Leonian omistajaohjaus ja asian esittely kuului ykkösvaltiovarainministerille, joka oli joku aivan muu kuin minä, Siimes sanoo.
Asiasta päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa Siimeskin istui. Yli 100 miljoonaa euroa kaupassa saaneesta "Nallesta" tuli upporikas konsernijohtaja, jonka varallisuus on jatkanut kasvuaan. Wahlroosin omistuksen arvo Sammossa oli syksyllä 2007 noin 240 miljoonaa euroa.
- Nalle-legenda on haluttu liittää minuun. Jo silloin asiaa pelattiin minun syliini, mutta kauppa ei ole ollut minun valmisteltavanani, Siimes vakuuttaa.
Lounaita Wahlroosin laskuun
Hän kertoo, ettei ole koskaan itse saanut poliitikkona Wahlroosilta vaalirahaa tai muuta tukea, eikä hän usko että sitä olisi tullut Vasemmistoliitollekaan. Wahlroosin maksamilla lounailla hän sentään on käynyt useampaan kertaan.
Siimes suhtautuu epäilevästi Wahlroosin mahdollisuuksiin vaikuttaa poliittisiin päättäjiin rahalla.
- Maailmassa on paljon vähemmän salaliittoja kuin oletetaan. Suomessa päätöksiä on vaikea ostaa.
Siimes sanoo Lääkelaitoksessa työskenneltyään huomanneensa, että lobbaaminen on Suomessa haastavaa.
- Siksi onkin hullunkurista, ettei ole avoimesti voitu kertoa vaalirahoituksesta, hän hymähtää.
Vanhat rahat salataan ikuisesti
Uuden avoimuuden nimiin julistaneet kokoomus ja SDP eivät suostu avaamaan Wahlroosin kohukauppoja edeltäneiden vaalien rahoitustaan. Kokoomuksen vuoden 1999 tilinpäätöksen mukaan varainhankintaa on tehty 2,8 miljoonan markan edestä.
Tuo summa ei aukea ikinä.
- Ei ole perusteltua, miksi jonkun yhden tukia toimitettaisiin julki, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo.
- Ei voi. Emme lähde sen tyyppiseen takautuvuuteen. Sieltä ei löydy mitään sen oleellisempaa. Historia on historiaa, demarikollega Ari Korhonen perustelee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.