Tähän päivään mennessä emme ole saaneet kuulla minkäänlaista analyyttistä ja faktoihin perustuvaa keskustelua EU-jäsenyydestämme!
Ottamatta tässä kantaa asiaan,tuon keskustelun lähtökohtana tulisi olla ne ennen kansanäänestystä esitetyt "ei" ja "kyllä" puolten argumentit.Mikä on pitänyt paikkansa,mikä oli haihattelua.Keskustelun tulisi sitten edetä päivän tilanteeseen,mitkä hyvät asiat ja mitkä huonot asiat voidaan faktapohjalta laskea jäsenyyden piikkiin.Keskustelun tulisi luonnollisesti sisältää teoreettisia näkymiä siitä mitä tapahtuisi,jos eroaisimme ja miten tilanne jäsenyyden aikana tulee jatkumaan esim. sosiaalipolitiikan,työllisyyden,ulkopolitiikan jne. osalta no. jäsenehtojemme ohjauksessa.
Ainakin se etu tuosta keskustelusta olisi välittömänä kansallisena voittona,että saisimme jotain arviointipohjaa siihen ketkä nyt vallassa olevat puolueet ja edustajansa olivat esittämässä faktoja kansalaisille,eli ketkä ovat älyllisesti ja tietopuolisesti sopivia päättäjän asemaansa.EU ratkaisu oli niin iso asia tälle maalle ja kansalle,että sitä voidaan käyttää ammattipätevyyden mittarina poliitikoille.Eli ne jotka silloin puhuivat palturia,joko tyhmyyttään tai vastuuttomuuttaan,voivat täydellä varmuudella toistaa toimintatapaansa missä tahansa kansan kohtalonkysymyksessä vastakin.
Ottamatta tässä kantaa asiaan,tuon keskustelun lähtökohtana tulisi olla ne ennen kansanäänestystä esitetyt "ei" ja "kyllä" puolten argumentit.Mikä on pitänyt paikkansa,mikä oli haihattelua.Keskustelun tulisi sitten edetä päivän tilanteeseen,mitkä hyvät asiat ja mitkä huonot asiat voidaan faktapohjalta laskea jäsenyyden piikkiin.Keskustelun tulisi luonnollisesti sisältää teoreettisia näkymiä siitä mitä tapahtuisi,jos eroaisimme ja miten tilanne jäsenyyden aikana tulee jatkumaan esim. sosiaalipolitiikan,työllisyyden,ulkopolitiikan jne. osalta no. jäsenehtojemme ohjauksessa.
Ainakin se etu tuosta keskustelusta olisi välittömänä kansallisena voittona,että saisimme jotain arviointipohjaa siihen ketkä nyt vallassa olevat puolueet ja edustajansa olivat esittämässä faktoja kansalaisille,eli ketkä ovat älyllisesti ja tietopuolisesti sopivia päättäjän asemaansa.EU ratkaisu oli niin iso asia tälle maalle ja kansalle,että sitä voidaan käyttää ammattipätevyyden mittarina poliitikoille.Eli ne jotka silloin puhuivat palturia,joko tyhmyyttään tai vastuuttomuuttaan,voivat täydellä varmuudella toistaa toimintatapaansa missä tahansa kansan kohtalonkysymyksessä vastakin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
sen antaminen voi olla hieman vaikeampaa.
Kaikki on mennyt EU-jäsenyyden takia päin prinkkalaa. Tästä ei voi syntyä mitään keskustelua,koska kaikki ovat samaa mieltä. Vanhoja hyviä aikoja voi vain muistella.
Olisiko tästä apua?
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=20156&tstart=0
http://www.ipu.fi/pub/tavoitteet/EU_-jasenyydesta_ja_sen_vaihtoehdoista/10_syyta_irtautua_EUsta
IPU:n teesin EU:n vaikutuksista ja olemuksesta,mutta tämä pirullinen vaikeneminen on saanut aikaan sen että kansalaisten harmaa massa,joka ei viitsi,tai ei älyä tarkistaa faktoja,on höynäytetty uskomaan että EU:n vastustajat ovat joitain agitaattoreita...milloin äärivasemmistoksi,milloin äärioikeistoksi leimattuja "höpöttäjiä" ja näin kuoliaaksi vaikenemisen tekniikka toimii täydellisesti!Kansalaiset eivät pääse tietämään jäsenyyttä vastustavien ja kannattavien esittämistä ideoista ja rakentamaan omaa näkemystään sen perusteella ,kun väitteitä ei aseteta ja julkisesti verrattaviksi keskenään.Moniko tietää että esim. julkisen sektorin kutistaminen oli EU:n käsky,ei suinkaan "köyhtyneen lama Suomen" pakkoratkaisu? EMU kelpoisuuden saavuttaaksemme,eli että saisimme tämän vientisektoriamme kuristavan euron valuutaksemme, käskettiin tehdä paljon muutakin hauskaa...joustoa palkkoihin mm. :D
"Moniko tietää että esim. julkisen sektorin kutistaminen oli EU:n käsky"
Vai että EU:n käsky. En tiennytkään, että EU jakelee "käskyjä". Mikähän taho tästä on mahtanut päättää, ja mistä ole tällaista saanut päähäsi?
EMU-jäsenyys velvoitti tiukkaan talouspolitiikkaan, mutta se oli täysin Suomen päätettävissä, millä tavalla budjetti laitetaan kuntoon. Suomi olisi myös aivan hyvin kyennyt nostamaan julkisen sektorin takaisin jaloilleen 2000-luvun alussa, jos poliittista tahtoa olisi löytynyt.
Tuo yksi kommentti vesitti kaikki aiemmat väitteesi faktoista ja tietämättömyydestä. Taitaa tuo EU-tietoisuus olla aika heikkoa ihan kummallakin osapuolella - sekä vastustajien että kannattajien puolella.
Lueppa ihan itse:D
EY:n komission lausunto Suomen jäsenyyshakemuksesta
4.11.1992
Ulkoasiainministeriössä laadittu epävirallinen suomennos
Eurooppa-tietoa 129/1993
1. painos
Julkaisia: Ulkoasiainministeriö 5/1993
Suora lainaus s.9
"On vaikea nähdä,että ilman merkittävää pääomatulojen kasvua suhteessa työtuloihin voitaisiin saada palautetuksi tasapaino kannattavan tuotantopääoman tason ja työvoiman tarjonnan välille, ja siten työttömyys vähentyisi"
...no tämänhän tiedetään kaikkien tutkimusten ja nyt jo kotoisen kokemuksemmekin kautta kautta olevan kakkaa!:D
Suora lainaus s. 12
"Nykyisen hallituksen budjettipolitiikka on osa keskipitkän aikavälin strategiaa,jossa päätavoitteena on palauttaa nopeasti budjetin tasapaino pitämällä julkiset menot tiukasti kurissa niin,että niitä leikataan vuoteen 1995 mennessä vuoden 1991 tasolle ja sen jälkeen taso jää ennalleen.Tämän mukaisesti valtion vuoden 1993 budjetti tähtää menojen reaalikasvun leikkaamiseen 6 prosenttilla.
Siihen sisältyy uudistus,joka koskee työttömyys- ja sairausvakuutuskorvauksia,julkisen sektorin työvoiman vähentäminen ja kuntien menojen jäädyttäminen.Tällainen politiikka merkitsee huomattavaa muutosta verrattuna entiseen.On välttämätöntä jatkaa sitoutumista tähän politiikkaan tulevinakin vuosina,jotta alhaisen julkisen talouden velan etuja ei tuhlattaisi ja Suomi voisi osallistua rahaunioniin."
Etsippäs tämä julkaisu ja lue miten siellä myös ohjeistetaan kasvattamaan pääomatuloja suhteessa palkkatuloihin,kehoitettiin ryhtymään hyvinkin suuriin ponnistuksiin suuremman "joustavuuden" aikaansaamiseksi nimellis- ja reaalipalkkoihin (s.11)
Samassa julkaisussa on luettavissa myös todellinen helmi,joka kertoo millainen moraali kansalaisyhteiskuntaa ajatelle EU:n ytimessä vallitsee!EY:n tuomioistuin totesi alkoholipolitiikastamme , "että kansanterveyden suojaamisen velvoitteen ei voida sallia estää vapaata kauppaa paitsi jos ei ole muuta vaihtoehtoa" (s.28)
"
Minusta kyllä tuntuu, että sinä et itse ymmärtänyt tuota lainausta. Siinähän puhuttiin siitä, että millä toimilla Suomi aikoo pistää itsensä eurokuntoon. Mitään määräyksiä siinä ei jaettu. Kuten jo aikaisemminkin sanoin, Suomi olisi aivan hyvin voinut leikata jostain muualta tai nostaa verotusta, tai vaihtoehtoisesti elvyttää julkista sektoria 2000-luvun alussa. Päätös oli täysin Suomen eduskunnan ja hallituksen, ei EU:n.
"että kansanterveyden suojaamisen velvoitteen ei voida sallia estää vapaata kauppaa paitsi jos ei ole muuta vaihtoehtoa"
No onkos tuo käytännössä toteutunut? Onko Suomen alkoholikauppa vapaata? No eipä ole, joten taitaa tuokin olla ihan puhdasta sanahelinää.
Lainaukset ovat vain toiminta vaatimusten ydin,eli mitä Brysselistä haluttiin Suomesa tapahtuvan!Mikäli tahdot tajuta kupletin juonen,sinun on hankittava tuo lähde ja luettava koko juttu.Silloin ymmärrät että nuo toimenpiteet olivat ehto jäsenyydelle ja niistä poikkeaminen aiheuttaisi nyt sanktioita,jotka myös selvitetään samassa julkaisussa!Jos emme olisi suostuneet noihin ehtoihin,emme olisi päässeet jäsenyyteen...se ei ole ongelma,vaan ongelma on miten asia markkinoitiin kansalaisille!
Eli siis me emme alkaneet julkisen sektorin kutistamista,pääomanomistajien rikastuttamista,työelämänehtojen heikentämistä jne. ym. toimia laman vuoksi,vaan päästäksemme EMU kuntoon!!Tosin fiksummat tajusivat asian jo siitäkin,että samanaikaisesti ostettiin kallista sotakalustoa,kun toisaalla huudettiin ettei ole varaa pitää perusturvaa kuosissaan.
OMPA HIENOO KUULUA TOLLASEEN ARVOMAAILMAAN!!! "että kansanterveyden suojaamisen velvoitteen ei voida sallia estää vapaata kauppaa...TÄTÄ LISÄÄ,MITÄ NYT KANSANTERVEYDESTÄ,TAI MUUSTA IHMISEN HYVINVOINTIA KOSKEVASTA TAVOITTEESTA...PÄÄASIA ON ETTÄ KAUPPA KÄY JA KASSAKONEET KILISEE.SUOMESSAHAN ON NYT KAIKKI HYVIN!KÖYHÄT ON OIKEESTI KÖYHIÄ,RIKKAAT RIKKAITA,EIKÖS NIIN!
"Jos emme olisi suostuneet noihin ehtoihin,emme olisi päässeet jäsenyyteen...se ei ole ongelma,vaan ongelma on miten asia markkinoitiin kansalaisille!"
Olen itse muutama vuosi sitten lukenut ne EMU-vaatimukset varsin tarkkaan, joten tiedän varsin hyvin, ettei niissä ollut minkäänlaisia velvoitteita julkisen sektorin karsimiseen. Säästöjä piti toki saada ihan Suomenkin talouden kestävyyden takia (sillä EMU-vaatimukset olivat vain vaatimuksia kestävästä taloudenpidosta, mikä on ihan muutenkin viisasta), mutta EU ei mitenkään määrännyt sitä, että miten talous on laitettava kuntoon. Ja kuten jo myöhemminkin sanoin, Suomi olisi aivan hyvin voinut 2000-luvun alun kasvun vuosina elvyttää perusturvan uudelleen entiseen tasoonsa, jos poliittista tahtoa olisi ollut.
"Tosin fiksummat tajusivat asian jo siitäkin,että samanaikaisesti ostettiin kallista sotakalustoa,kun toisaalla huudettiin ettei ole varaa pitää perusturvaa kuosissaan."
Kysymys kuuluukin, että miksei Suomen hallitus säästänyt sotakalustosta, vaan perusturvasta. Kuten jo aiemminkin sanoin, muitakin säästökohteita olisi ollut. Myös verotuksen korottaminen olisi ollut mahdollisuus.
Yritin juuri hienosti vihjaten sanoa, että tuo edellinen lainaus oli puhdasta puppua, jota ei ole koskaan edes pyritty laittamaan täytäntöön. En tiedä, mistä edellinen kirjoittaja oli sen repinut. Suomessa tällä hetkellä kansanterveyttä suojataan ehkä vähän liikaakin joissain asioissa yksilönvapauksiakin rajoittamalla. Ainakin minä suhtautuisin siihen varsin positiivisesti, jos miedot alkoholijuomat (alle 22%) saataisiin vihdoin ruokakauppoihin.
Eiköhän nykyinen alkoholivahvuus riitä. Jos haluat kaupasta 22 % alkoholia niin sen saat ostamalla 5 kpl 4,5 % lonkeroa.
EMU -vaatimukset ovat luettavissa niin,ettei edellä lainaamani ulkoministeriön tuotoksessa olevat asiat olisi esillä?
Jotta EU-maa kelpasi EMU:n kolmannen vaiheen alussa talous- ja rahaliiton jäseneksi, sen tuli täyttää seuraavat kriteerit. Ensinnäkin maan inflaatiovauhti sai olla korkeintaan 1,5 prosenttia korkeampi kuin kolmen alhaisimman inflaatiomaan keskiarvo. Toiseksi EU:n jäsenmaan pitkät korot saivat olla korkeintaan 2 prosenttiyksikköä korkeammat kuin kolmen alhaisimman inflaation maan korkojen keskiarvo. Näiden lisäksi valuuttakurssin oli oltava vakaa kahden edeltävän vuoden aikana. Kolmanneksi julkisen sektorin rahoitusalijäämä sai olla korkeintaan 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä olisi sallittu pieniä poikkeuksia, mutta koska kriteeri salli ns. luovan kirjanpidon, useimmat kyseeseen tulevat maat pystyivät täyttämään tämän kriteerin. Lopuksi maan julkinen velka saa olla korkeintaan 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimus (The European Union’s Stability and Growth Pact), josta päätettiin Amsterdamin kokouksessa kesällä 1997, tarkensi näitä käsitteitä edelleen. Tämän sopimuksen mukaan 3 prosentin alijäämä tulkitaan merkittäväksi. Ao. EMU:un liittyneeseen jäsenmaahan kohdistetaan sanktioita, jos alijäämä on poikkeuksellinen ja väliaikainen, eikä asiaankuuluvia korjaavia toimenpiteitä panna toimeen kymmenen kuukauden kuluessa. Taantuman oloissa noudetaan tiettyjä poikkeusjärjestelyjä. Jos ao. maan bruttokansantuote laskee 0,75 prosenttia, sanktiotoimenpiteet ovat harkinnanvaraisia. Mikäli BKT:n supistuminen on 0,75 %-2,0 %:n välillä, oikeus sopimuksesta poikkeamiseen myönnetään harkinnan jälkeen Euroopan unionin neuvostossa. Arvioon vaikuttaa tilanteen ‘poikkeuksellisuus’ arvioituna joko suhteessa muutoksen nopeuteen tai aikaisempaan kansalliseen ‘kokemukseen’. Oikeus sanktiottomaan sopimuksesta poikkeamiseen myönnetään automaattisesti, jos BKT:n lasku on 2 prosenttia tai suurempi. (OECD Observer 215/1999, 5.)
lähdetiedot!!!!!
Tuossahan nuo noin tiivistetysti ovat. Kuten huomaat, missään ei vaadita supistamaan julkista sektoria, puhutaan vain rahoitusälijäämästä. Rahoitusalijäämän voi korjata hankkimalla säästöjä/tuloja jostain muualta. On Suomenkin etu, ettei se harjoita lyhytjänteistä lainalla rahoitettavaa talouspolitiikkaa, mitä EMU-kriteerit edellyttävät. Se ei kuitenkaan estä laajaa julkista sektoria eikä kattavaa perusturvaa.
...niin kai sinä huomaat ihan vain menemällä ruokakaupaan, niin viinaa ei siellä saa myydä. Se siitä "EU:n vaatimuksesta".
...niin kai sinä huomaat ihan vain menemällä ruokakauppaan, että viinaa ei siellä saa myydä. Se siitä "EU:n vaatimuksesta".
....olet poliitikko,tai sitten oikeesti naivi!!! Moitit minua luetun ymmärtämisestä....miten olisi sinun "syntinäsi" tuo sinisilmäisyys:D...
"Rahoitusalijäämän voi korjata hankkimalla säästöjä/tuloja jostain muualta. "...mitäs jää jäljelle,kun armeijan sitoumuksetkin laskettiin euroissa???
Luulen että vedätät:D Tai sitten....!!!
-vaan edelliselle,joka kertoi lukeneensa EMU ehdot!!
Sellaista se on, kun pitää laittaa talous kuntoon, niin jostakinhan ne rahat on reittävä. Ei Suomikaan olisi voinut loputtomiin rahoittaa talouttaan velalla. Mielestäni kuitenkin perusturvan leikkaaminen ei ollut ainoa vaihtoehto, vaan muita mahdollisuuksia olisi ollut esim. verojen korotus / leikkaukset muualta.
Syytät minua naiviudesta, kun yritän selittää, ettei Suomi olisi kumminkaan voinut jättää talouttaan retuperälle, oli EMU tai ei. EMU-jäsenyys vain velvoitti Suomen pistämään taloutensa kerralla kuntoon, mutta Suomen päättäjät valitsivat itse keinon: eli julkisen sektorin supistamisen.
"EMU-jäsenyys vain velvoitti Suomen pistämään taloutensa kerralla kuntoon, mutta Suomen päättäjät valitsivat itse keinon: eli julkisen sektorin supistamisen."
Julkisen talouden tasapainottaminen olisi käynyt huomattavasti helpommin ilman EMU-jäsenyyteen tähtäävää markan ERM-kytkentää, joka pahensi lamaa ja teki yhteiskuntaamme kymmeniä- tai satojatuhansia uusia työttömiä.
Nyt ollaan kyllä menossa aika kauas alkuperäisestä aiheesta. ERMin vaikusta lamaan ei pidetä erityisen merkittävänä vaikuttimena, vaikka oma merkityksensä silläkin on varmasti ollut. Kytkentä oli lama aikana voimassa vain muutaman kuukauden. Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää kytkennän myöhemmäksi, jolloi se olisi välttynyt huonolta välivaiheelta. ERM oli toimimaton lama-aikana, koska sillä ei ollut keskitettyä rahapolitiikkaa, mutta se kuitenkin määräsi valuuttakurssien tason. Joka tapauksessa se ei mitenkään perustele alkuperäistä väitettä, että julkisen sektorin leikkaus olisi ollut EU:n "määräys". EMU-jäsenyys ei velvoittanut Suomea sitomaan markkaa ERMiin vielä lähelläkään vuotta 1992.
Ohjeistukset tulivat tässäkin Brysselistä ja "on välttämätöntä sitoutua..." tarkoitti käytännössä vaihtoehdotonta tilaa suomalaisille poliitikoille,joiden niskaan huohottivat suurpääoman intressiryhmät (ne vaalirahoituksia makselevat) ja jäsenyyttä ajettiin kuin käärmettä pysyyn,pitämällä Bryssien lausahduksia jumalansanana,joka johtaa suurpääoman siunaukseen (lue omien poliittisten ja taloudellisten etujen maksimointiin valtion lainsäädännön ja kontrollin estämättä)
Lähdetään hittoon kun vielä ennätetään!
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta kun alkoholista puhutaan, niin minusta se on täysin perusteetonta, että esim. viineista saa maksaa ylihintaa Alkon monopolin takia. Onko sille mitään järkevää syytä? Kaikki eivät halua kitata pelkästään 4,5% lonkeroa. Yli 4,7% alkoholijuomien monopoli haittaa myös esim. vahvojen oluiden tarjontaa ja nostaa niiden hintaa, mikä ottaa ainakin itseäni päähän. En näe mitään syytä, miksei alle 22% alkoholijuomia voisi myydä tavallisissa ruokakaupoissa.
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Brysseliä piti mielistellä että jäsenyys varsistuisi!
"Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?"
"Brysseliä piti mielistellä että jäsenyys varsistuisi!"
Kaikki muu oli ymmärrettävää paitsi tämä. Suomi ei edes ollut aktiivisesti hakemassa EMU:un laman alussa, kun se ei ollut vielä EU:ssakaan! Eikä vahvan markan politiikkalla ole muutenkaan mitään tekemistä EMU-jäsenyysvaatimusten kanssa.
Monet muistelevat vieläkin kauhulla viime laman aikaisia huippukorkoja unohtaen, että suurimmat korkopiikit olivat seurausta yrityksestä puolustaa väärällä kurssilla tehtyä ERM-liitosta. Tätä ei laman oloissa totisesti olisi kaivattu.
Olen kanssasi samaa mieltä siinä, ettei tässä ollut kyse mistään EUn määräyksestä vaan suomalaisten poliitikkojen innosta mennä "pää pystyssä vahvalla markalla eurooppaan". Haluttiin olla mallioppilaita ja valmiita kaikkiin ytimiin. EU-jäsenyys ja haaveet EMUsta tulivat kalliiksi meille jo vuosia ennen kun ehdimme edes jäseniksi.
Ehkä eksyin hieman aiheesta, mutta en voinut olla huomauttamatta että myös EU- ja EMU-jäsenyyksiin valmistautuminen vaikutti välillisesti mahdollisuuksiin saada tasapaino julkiseen talouteen.
Kyselet koko ajan asioita,jotka ovat selvitettyinä kirjasessa!!
Suomi toteutti EU jäsenyyteen ja EMU:n jäsenyyteen sopeuttavaa talouspolitiikkaa jo ennen jäsenyyden voimaantuloa.
EY:n komission vastauksessa kerrotaan mm.
"Se ( Suomi) soveltaa 1.1.1993 lähtien laajaa osaa yhteisön acquis´ta eikä ainoastaan "neljän vapauden2 alalla,vaan myös sosiaalipolitiikan,ympäristön,yhtiöoikeuden,kuluttajansuojelun ja kilpailusääntöjen kaltaisilla aloilla" (s.6)