Vasabladetin Kenneth Myntti käy tänään kovin ottein kiinni Wideroosin tukkaan. Myntti syyttää Wideroosia, että tämä käyttää ruotisn kieltä vain säilyttääkseen poliittisen valtansa valtansa ja asemansa eduskunnassa ja lihapatojen ääressä, eikä välitä ajaa oman Ruotsalaisvaltion perustamista Pohjanmaalle, Turkuun, Tammisaareen ja Porvooseen. Myntti ylistää Rurik Ahlbergia, että tämä sen sijaan toimii pyyteettömästi ruotsinkielen hyväksi, vaatimalla Vaasaan erityisasemaan ruotsalaisille.
Myntti kommentoi 25.8.2009 radio Vegassa käytyä keskustelua:
"... Missä Rurik Ahlberg siis seisoi rakentavan uusiajattelun takana, tuli Wideroos saamaan roolin vallitsevan lainsäädännön, nykyisen RKP-politiikan ja vallitsevan ruotsinkielisyyden hiipumisen puolustajana.
Missä Ahlberg halusi nostaa esiin pohjalaisen, kaksikielisen dynamiikan ja toisenlaisuuden kuin kulta-aarteena ja mahdollisuutena rakentaa edelleen, astui Wideroos esiin pelokkaana uusia ideoita ja erityisratkaisuja kohtaan suhtautuvana. Mm. Wideroos sanoi, että Pohjanmaasta ei saa tulla uutta Ahvenanmaata, johon suuri kansanenemmistö suhtautuu olkiaan kohottamalla.
Suomenkielisellä taholla syytetään RKP-poliitikkoja joskus siitä, että he käyttävät ruotsin kieltä vain vallan välineenä, taatakseen itselleen paikan graniittilinnassa ja lihapatojen ääressä.
Kysymys kuuluu, kumpi keskustelujoista sopii paremmin tuohon suomenkielisten kuvaukseen?
Kansanedustaja Wideroosko, joka puolustaa kansallisesti yhtenäistä RKP-politiikkaa vai kunnanjohtaja Ahlberg, joka soveltaa puolueen vasta äsken esittelemää moninaisuusihannetta, varmistaakseen kaksikielisyyden arvokkaan lisäarvon, joka on antanut Pohjanmaalle ja monille muille Ruotsalaissuomen alueille hyvinvointia ja taloudellista menestystä?
Vastaus on selkeä. Ruotsin kieli ei saa olla vain poliittinen trampoliini. Sen, joka tulee valituksi suomenruotsalaiselle paikalle eduskuntaan pitää myös käytännössä osoittaa, että hän istuu siellä missä istuu varmistaakseen ruotsin kielen- ja siten kaksikielisyyden eloonjäännin.
Kaikissa uudistumisen muodoissa pitää jonkun alueen olla testipilottina. Jos pohjanmaa projekti onnistuisi, voisi mallin ottaa käyttään myös Ruotsalaissuomen muissa osissa..."
Myntin kirjoitus tuo esiin rasistisia ja separatistisia asenteita, joita hän vaalii:
-että ruotsin kieli sinänsä tuo hyvinvoinnin ja vaurauden
-että suomen kieli siis tuo köyhyyden. Tämähä
-että on olemassa Ruotsalaissuomi-niminen-valtio, joka ei vielä ole saanut itsenäistynä, mutta jonka itsenäisyyttä hän ja Ahlberg ajavat
-ett- tuo Ruotsalaissuomi-valtio on jo latenttina Pohjanmalla, Turussa, Tammisaaressa ja Porvoon seuduiolla.
-että myös muualle Suomeen tulee perustaa pieniä Ruotsalaisuomivaltioita,
-että koko Suomi on lopulta muutettava ruotsinkieliseksi
Wideroos on hyvin hapan Vasabladetille, koska lehti usein haukkuu hänet. Widerooshan ei voi esiintyä eduskunnassa kielikiihkona, vaikka pohjanmaan separatistit sitä vaativatkin.
Sen sijaan Wideroos uskoo, että sama alue kuin mitstä tuli ruotsinkielinen käräjoikeusalue, voisi sinetöityä ruotsinkieliseksi kunnaksi, josta RKp sitten talouselämän edustajien avulla ulostaisi kaikki suomenkieliset vähitellen ulos. Wideroosin mukaan tämä sunnitelman voisi toimia paremmin ja samalla tuo suunniteltu Ruotsalais-suurkunta saisi Suomen valtion budjetista samat lisät ja rahat kuin tähänkin asti.
"...Där Rurik Ahlberg alltså stod för ett konstruktivt nytänkande kom Wideroos att få rollen av försvarare av rådande lagstiftning, nuvarande förhållanden, aktuell SFP-politik och följaktligen också den rådande marginaliseringen av det svenska.
Där Ahlberg ville lyfta fram den österbottniska, tvåspråkiga dynamiken och annorlundaskapet som en gudagåva och en potential att bygga vidare framstod Wideroos som skrämd av nya idéer och särlösningar. Bland annat sa hon att Österbotten inte får bli något nytt Åland, som den stora befolkningsmajoriteten bemöter med en axelryckning.
På finskt håll beskylls SFP-politiker ibland för att de använder svenska språket enbart som ett maktmedel för att garantera sig själva en plats i granitborgen och vid köttgrytorna.
Frågan är då - vem av de två debattörerna passar bättre in på beskrivningen?
Riksdagsledamoten Wideroos, som försvarar en nationellt enhetlig SFP-politik eller kommundirektören Ahlberg, som tillämpar partiets nyintroducerade mångfaldsideal för att säkra mervärdet av den värdefulla tvåspråkighet, som har gett Österbotten och många andra delar av Svenskfinland välfärd och ekonomisk framgång?
Svaret är givet. Svenska språket får inte enbart vara en politisk trampolin. Den som blir invald på finlandssvenskt mandat bör också i handling visa att man sitter där man sitter för att säkra svenskans-och därmed tvåspråkighetens-fortlevnad.
I all former av förnyelsearbete bör någon region agera testpilot. Blir ett österbottniskt projekt framgångsrikt kan modellen med fördel tas i bruk också i andra regioner i Svenskfinla
Myntti kommentoi 25.8.2009 radio Vegassa käytyä keskustelua:
"... Missä Rurik Ahlberg siis seisoi rakentavan uusiajattelun takana, tuli Wideroos saamaan roolin vallitsevan lainsäädännön, nykyisen RKP-politiikan ja vallitsevan ruotsinkielisyyden hiipumisen puolustajana.
Missä Ahlberg halusi nostaa esiin pohjalaisen, kaksikielisen dynamiikan ja toisenlaisuuden kuin kulta-aarteena ja mahdollisuutena rakentaa edelleen, astui Wideroos esiin pelokkaana uusia ideoita ja erityisratkaisuja kohtaan suhtautuvana. Mm. Wideroos sanoi, että Pohjanmaasta ei saa tulla uutta Ahvenanmaata, johon suuri kansanenemmistö suhtautuu olkiaan kohottamalla.
Suomenkielisellä taholla syytetään RKP-poliitikkoja joskus siitä, että he käyttävät ruotsin kieltä vain vallan välineenä, taatakseen itselleen paikan graniittilinnassa ja lihapatojen ääressä.
Kysymys kuuluu, kumpi keskustelujoista sopii paremmin tuohon suomenkielisten kuvaukseen?
Kansanedustaja Wideroosko, joka puolustaa kansallisesti yhtenäistä RKP-politiikkaa vai kunnanjohtaja Ahlberg, joka soveltaa puolueen vasta äsken esittelemää moninaisuusihannetta, varmistaakseen kaksikielisyyden arvokkaan lisäarvon, joka on antanut Pohjanmaalle ja monille muille Ruotsalaissuomen alueille hyvinvointia ja taloudellista menestystä?
Vastaus on selkeä. Ruotsin kieli ei saa olla vain poliittinen trampoliini. Sen, joka tulee valituksi suomenruotsalaiselle paikalle eduskuntaan pitää myös käytännössä osoittaa, että hän istuu siellä missä istuu varmistaakseen ruotsin kielen- ja siten kaksikielisyyden eloonjäännin.
Kaikissa uudistumisen muodoissa pitää jonkun alueen olla testipilottina. Jos pohjanmaa projekti onnistuisi, voisi mallin ottaa käyttään myös Ruotsalaissuomen muissa osissa..."
Myntin kirjoitus tuo esiin rasistisia ja separatistisia asenteita, joita hän vaalii:
-että ruotsin kieli sinänsä tuo hyvinvoinnin ja vaurauden
-että suomen kieli siis tuo köyhyyden. Tämähä
-että on olemassa Ruotsalaissuomi-niminen-valtio, joka ei vielä ole saanut itsenäistynä, mutta jonka itsenäisyyttä hän ja Ahlberg ajavat
-ett- tuo Ruotsalaissuomi-valtio on jo latenttina Pohjanmalla, Turussa, Tammisaaressa ja Porvoon seuduiolla.
-että myös muualle Suomeen tulee perustaa pieniä Ruotsalaisuomivaltioita,
-että koko Suomi on lopulta muutettava ruotsinkieliseksi
Wideroos on hyvin hapan Vasabladetille, koska lehti usein haukkuu hänet. Widerooshan ei voi esiintyä eduskunnassa kielikiihkona, vaikka pohjanmaan separatistit sitä vaativatkin.
Sen sijaan Wideroos uskoo, että sama alue kuin mitstä tuli ruotsinkielinen käräjoikeusalue, voisi sinetöityä ruotsinkieliseksi kunnaksi, josta RKp sitten talouselämän edustajien avulla ulostaisi kaikki suomenkieliset vähitellen ulos. Wideroosin mukaan tämä sunnitelman voisi toimia paremmin ja samalla tuo suunniteltu Ruotsalais-suurkunta saisi Suomen valtion budjetista samat lisät ja rahat kuin tähänkin asti.
"...Där Rurik Ahlberg alltså stod för ett konstruktivt nytänkande kom Wideroos att få rollen av försvarare av rådande lagstiftning, nuvarande förhållanden, aktuell SFP-politik och följaktligen också den rådande marginaliseringen av det svenska.
Där Ahlberg ville lyfta fram den österbottniska, tvåspråkiga dynamiken och annorlundaskapet som en gudagåva och en potential att bygga vidare framstod Wideroos som skrämd av nya idéer och särlösningar. Bland annat sa hon att Österbotten inte får bli något nytt Åland, som den stora befolkningsmajoriteten bemöter med en axelryckning.
På finskt håll beskylls SFP-politiker ibland för att de använder svenska språket enbart som ett maktmedel för att garantera sig själva en plats i granitborgen och vid köttgrytorna.
Frågan är då - vem av de två debattörerna passar bättre in på beskrivningen?
Riksdagsledamoten Wideroos, som försvarar en nationellt enhetlig SFP-politik eller kommundirektören Ahlberg, som tillämpar partiets nyintroducerade mångfaldsideal för att säkra mervärdet av den värdefulla tvåspråkighet, som har gett Österbotten och många andra delar av Svenskfinland välfärd och ekonomisk framgång?
Svaret är givet. Svenska språket får inte enbart vara en politisk trampolin. Den som blir invald på finlandssvenskt mandat bör också i handling visa att man sitter där man sitter för att säkra svenskans-och därmed tvåspråkighetens-fortlevnad.
I all former av förnyelsearbete bör någon region agera testpilot. Blir ett österbottniskt projekt framgångsrikt kan modellen med fördel tas i bruk också i andra regioner i Svenskfinla
Vastaukset 7
Vanhimmat
jutut!
Se kyllä vähän ihmetyttää, että miksi suomenkieleinen media ei juuri puhu eikä pukahda näistä hurrifanaatikkojen mielettömyyksistä! - Ai niiin, mutta sehän onkin ruotsalaisten omistuksessa tai hallinnassa...
Pohjalainen, Yleisöltä
Kaksi Pohjanmaata yhdeksi Puheenvuoroperjantai 28.08.2009
Kun nykyinen maakuntajako tehtiin 1990-luvun puolivälissä, perinteinen ruotsinkielisen Rannikko-Pohjanmaan edunvalvonta siirtyi osaksi Pohjanmaan liiton toimintaa. Tämän teki mahdolliseksi Ruotsalaisen kansanpuolueen yksinkertainen enemmistö Pohjanmaa liiton valtuustossa ja hallituksessa. Seinäjoesta tuli Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus, ja Seinäjoen vahvistuminen kiihtyi. Yhtenä vahvistumisen vaikuttavimmista näytöistä oli vuonna 2008 tehty päätös uuden Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) pääpaikan sijoittamisesta Vaasan sijasta Seinäjoelle.
Pohjanmaan maakuntaa on toistaiseksi kehitetty valtaosin ruotsin kielen edunvalvonnan näkökulmasta. Suomenkielisiä on myös vaivannut nimen "Pohjanmaa" omaksuminen rannikon maakunnan nimeksi, vaikka suomenkielisille "Pohjanmaa" on paljon laajempi alue kuin ruotsinkielisten "Österbotten". Ruotsalaisen kansanpuolueen enemmistövaltaan tukeutuva kielipolitiikka on johtanut kaksikielisen Pohjanmaan, kaksikielisen me-hengen ja Vaasan heikkenemiseen. Onneksi Vaasan hallinnollinen hiipuminen ja kaksikielisten ratkaisujen systemaattinen hylkääminen eivät ole ainakaan toistaiseksi vaikuttaneet lamauttavasti alueen valovoimaiseen teollisuuteen.
Kaksikielisen Pohjanmaan suuri mahdollisuus menetettiin, kun ei ryhdytty toteuttamaan kieliryhmien yhteisiä ratkaisuja. Olisi ollut mahdollista perustaa esimerkiksi kaksikielinen Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Sen opetus olisi luonnollisesti jaettu ruotsin- ja suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Vaasan kaupungilla oli tähän ratkaisuun aluksi pyrkimystä, mutta kovan painostuksen jälkeen Vaasankin valtuusto äänesti lopulta "oikein". Muodostui kaksi erillistä ammattikorkeakoulua, joista ruotsinkielisen Novian ylin päätäntävalta on Pohjanmaan ulkopuolella. Välttämällä aidosti kaksikielisiä ratkaisuja Pohjanmaalta on omin päätöksin siirretty valtaa oman maakunnan ulkopuolelle.
Pohjanmaan kohtalonkysymys tiivistyy kaksikielisyyden tulkintaan. Maakunnan päättävissä elimissä määräävässä asemassa olevan RKP:n enemmistö näkee kaksikielisyyden kahden erillisen kielellisen kulttuurin vaalimisena. Yhteisiä ratkaisuja ei nähdä mahdollisina. Luonnollisesti on tärkeää, että molemmat kieliryhmät voivat erillisesti vaalia ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Erityisen tärkeää tämä on ruotsinkielisille, jotka kuitenkin koko Suomessa edustavat vähemmistöä. Vahva kaksikielisyys edellyttää siis myös erillisyyttä. Uuden Pohjanmaan kehittämisessä olisi kuitenkin erillisyyden sijasta kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota yhteisten kohtaamisareenoiden ja instituutioiden vahvistamiseen.
Viime aikoina on esitetty Pohjanmaan nimeämistä erityisalueeksi. Perusteena on mainittu maakunnan kaksikielisyys. Mikäli erityisalueen ideana olisikin edistää yhteisiä kaksikielisiä ratkaisuja ja uudenlaista rinnakkaisuuden kulttuuria, olisi ajatus tutkimisen ja keskustelun arvoinen. Tätä eivät hankkeen edistäjät kuitenkaan tarkoita. Tavoitteena on kieliryhmien erillisyyden sementoiminen erityislainsäädännöllä. Maakuntamme ei enää kestä suhteellisen asemansa heikkenemistä. Pahimmillaan erityisalueasema antaisi maakuntahallinnossa laillisen oikeutuksen suomenkielisen vähemmistön huomiotta jättämiselle.
Ainoastaan kieliryhmien yhteiset instituutiot takaavat vahvan Pohjanmaan ja vahvan Vaasan. Kouristelu vanhoissa rakenteissa sekä kieli- ja maakuntapolitiikan samaistaminen syövät Pohjanmaata sisältä päin. Aidosti kaksikielisen Pohjanmaan edistäminen ei edellytä erillisstatusta. Yhteisen Pohjanmaan voimme tehdä ihan itse.
Hannu Katajamäki
.
oli osoitus separatismista johon on puututtava seuraavassa hallituksessa
Tuon kuvitellun Svenskfinlandin keskuskaupunki tulisi olemaan Vaasa.
Vaasassa on kuitenkin selvä suomenkielinen enemmistö.
Tulisiko Vaasaan ruotsi pääkieleksi kuitenkin?
Se olisi varmaan ainutlaatuista maailmankin mittakaavassa.
Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä että Johan Häggman jolla on hyvä näkökulma tämänhetkisistä ratkaisuista eri puolilla Eurooppaa koska hän on toiminut kauan EU:ssa kielivähemmistöjen toimistossa kirjoitti kokemuksista muualla Euroopassa esim. Etelä-Tyroliasta ja Valle d´Aosta-alueesta Italiassa. Näille alueille on kielisuuteensa takia annettu eritysaseman muuten yksikielisessä maassa. Ei ne ole itsenäisiä valtioita. Alueet saavat suurelta osin itse hoitaa asiansa molemmille kieliryhmille tyydyttävällä tavalla. Ja tämä vapaus ja mahdollisuus on antanut heille mahdollisuuden kehittyä omilla ehdoillaan eikä keskushallinnon ehdoilla. Tämä mahdollisuus kehittyä omilla ehdoillaan on niillä alueilla tuonut mukanansa dynaamisen teollisuuden ja sen muka myös alueille vaurautta. Hän toi sen kokemuksen ja käsityksen esille että Suomessa olisi tällainen mahdollisuus esim. Pohjanmaalla. Alueella kielisuhteet olisivat tasavertaiset. Minusta Suomessa kannattaisi kokeilla tällaisilla alueilla eri puolilla Suomea, eihän Helsingissä aina tiedetä mitä on parasta. Jos tällaisia alueita perustettaisiin niin esim. Itäsuomessa voisi hyvinkin paneutua enemmän Venäjän opiskeluihin eikä Helsinki sanoisi siihen mitään ja se antaisi sille alueelle kehittyä niillä edellytyksillä kun taas Pohjanmaalla voisivat kehittyä omilla edellytyksillään, ja niihin kuuluu varmasti että alue toimii kahdella kielellä. Erityisalueilla kieliratkaisut voisi vallan toisella tavalla muokata sen alueen tarpeista käsin. Sehän olisi minusta hyvä ratkaisu kaikille.
Mutta Suomi in edelleen niin tsaristinen maa ettei uskalleta kokeilla tai edes keskustella ellei Helsinki sitä hyväksy. Sellaisessa alamäessä kun maamme työpaikat tällä hetkellä ovat niin joka ratkaisu joka myötävaikuttaisi nousuun olisi kokeiltava. Tämähän olisi koko maallemme hyödyksi eikä haitaksi.
Jopas sinä, ErikK/RurikA olet taas ahne. Varsin läpinäkyvästi.
Aikuisten oikeastihan sinä/te haluatte Pohjanmaalla alueen, jossa suomen kieli olisi virallinen vähemmistökieli. Sitähän te haluatte. Tai mieluiten, että suomea ei saisi ollenkaan käyttää, kuten Ahvenanmaalla. Mitä vitun tekemistä jollain Tyroleilla on meidän Suomen kanssa? Ei mitään. Henrik Laxin märkiä päiväunia nuo ovat kaikki, mitä sinä ja Häggmanisi esität. Jos tuollainen "erityispaapomishemmottelualue" perustettaisiin, pullauttaisi RKP suomenkieliset saman tien sieltä ulos, vaatimalla jokaiseen virkaan täydellisen ruotisi taidon. Närpiössä ja Pietarsaaresshana RJP on jo aika pitkälle tässä onnistunut. Ja kehuithann radiossa, kuinka hyvin Mustasaaressa ja liepeillä on saatu virat täytettyä omilla ruotsinkielisillä, jotka eivät osaa suomea, eivätkä siksi saisi virkoja muualla Suomessa.
Suomen perustuslaissa sanotaan: "Suomen alue on jakamaton". Turha luulla, että RKP voisi sitä alkaa lohkoa. Separatisminne ei onnistu, ei edes rahalla maksamalla.
Lopettakaa jo haihattelumme. Teitä rkp-läisiä pitäisi läpsäistä poskille, että heräisitte tuottaisista kuvitelmista.
Olette, Ruruik/Erik rasistisia suomenkielisiä kohtaan. sanotte, että "ruotsinkielisyys on yhtä kuin terveys, rikkaus ja hyvinvointi". RKp maksaa Åbo Akademissa "tutkijoille", jotka suoltavat "tutkimuksia", joiissa päätoteamus on, että "suomen kieltä puhuva on juoppo, sairas ja köyhä" Se on rasismia, Erik/Rurik!
Varokaa, että ette ole kohta leivättömän pöydän ääressä vastaamssa kansanryhmään kohtaan kohdistuvaan rasismiin.
RKP kieriköön vain rahoissaan.