Miten keskenmenon jälkeen pääsee jaloilleen ja irti peloista...?
Viikko sitten todettiin (vkolla 12) sikiön kuolleen jo viikkoja sitten. Maanantaina lääkkeellinen tyhjennys, vuoto jatkuu vielä.
Nyt pelkään ja ahdistun ihan kaikesta raskauteen ja keskenmenoon liittyvästä.. Sujuuko tyhjentyminen hyvin? Kestääkö vuoto yhtä kauan, kuin hurjimmissa täällä lukemissani kauhutarinoissa? Tuleeko tulehdus? Tulevatko seuraavat kuukautiset ikinä, kun kierto on muutenkin pitkä ja epäsäännöllinen? Uskalletaanko yrittää heti uudestaan, vai pidetäänkö taukoa? Jos tärppää heti ja meneekin uudelleen kesken, niin onko se omaa syytä, vai onko keskenmenon todennäköisyys sama, vaikka pitäisikin kuukauden väliä? Jos tulen uudelleen raskaaksi, osaanko iloita siitä ollenkaan? Saanko varhaisultran, jos pyydän? Jos siellä on kaikki kunnossa, mutta myöhemmin ei ookaan? Kestäisinkö toista keskenmenoa tai sitä, ettei enää tärppäisikään uudelleen? Milloin oikein rauhoitun tämän asian suhteen? Muistanko pian enää, että mulla on muukin elämä, kuin raskaus ja siitä haaveilu? (Raskaanakaan ollessa en elänyt näin vahvasti kiinni siinä, kuin nyt tässä keskenmenossa.) Miten läheiset suhtautuu? Pitäisikö kertoa, vai ei? Miten itse jaksan? Milloin mies uupuu? Otanko sen tunteita tarpeeksi huomioon vai jääkö se ulkopuoliseksi...
..ennen ekaa raskautta en jännittänyt yhtään. Luotin Luojaan, että antaa meille lapsen, kun on sen aika, enkä osannut edes ajatella keskenmenon mahdollisuutta. Kurjaa menettää se sinisilmäinen luottamus siihen, että kyllä kaikki menee hyvin ja niin kuin on tarkoitettu...
Miljoona pelkoa keskenmenon
3
447
Vastaukset
- ctm2
mulla on kans niin sama tilanne, vaikka sikiö kuoli jo viikolla 6.
sain tietää viikolla 8, kun lähdin ultraan kivun ja vuodon takia -> lääkkeellinen tyhjennys.
pelkään seuraavaa raskautta kauheasti, vaikka samalla haluan sitä myös paljon.
haluaisimme niin toisen lapsen vielä..
pelkään että keskenmeno johtui minusta ja että seuraavalla kerralla käy myös näin! kukaan ei varmaan missään jaksa ruveta minua tutkimaan yhden varhaiskeskenmenon jälkeen ja itsellä ei kyllä ole varaa maksaa maltaita tutkimuksista. haluamme yrittää heti uudestaan, mut voi luoja sitä pelkoa et jotain sattuu.
sinäänsä tämä ei ollut fyysisesti rankkaa ja henkisestikin vain hiukan rankempaa mitä ajattelin.
itkut on jo itketty. mitä seuraavaksi? uutta yritystä, uusi positiivinen testi, ja uudellainen suhtautuminen alkaneeseen raskauteen. onni on vaihtunut peloksi. miten tästä pelosta tosiaan pääsee eroon? pitäisi vaan jaksaa ajatella että kaikella on tarkoituksensa, mutta ei sitä aina muista.
voimia kaikille saman asian kanssa painiskeleville!!! - ..........
Otan osaa :(
Itse sain tietää keväällä rv 10 että sikiö kuollut monta viikko sitten.. Lääkkellinen tyhjennyt tehtiin..
Mua ahdisti se asia ihan hirveesti myös.. Pelkäsin uutta keskenmenoa tosi paljon, ja olin sata varma, että se tapahtuu uudelleen..
Juttelin asiasta terveydenhoitajan kanssa.. Hän lupasi, että sitten kun olen uudelleen raskaana, pääsen varhaisultraan kunnan puolelle viikolla 7.. Se helpotti hieman, kun tiesi ettei tarvitsi kovin montaa viikkoa jännätä sen ultran takia..
Uudelleen yrittämisen sai alottaa heti kun vuoto on loppunut.. Minulla se kesti vajaat pari viikkoa.. Lääkärikin sanoi, että ei se uusi raskaus ala, ennen kuin keho on siihen valmis.. Kahdet kuukautiset tuli ja sitten tärppäsi uudelleen.. Keskenmenon jälkeen meni siis 2.5 kk, kunnes plussasin uudelleen..
Heti sain sitten ajan varhaisultraan rv 7.. Ja sydämen syke näkyi.. :) se todella helpotti hieman mieltä! Niin, ja asun pohjois-suomessa..
Muutenkin raskautta on seurattu tiheään, ei niinkään sikiön tilanteen takia, hän voi hyvin vielä.. Mutta mulla itsellä on ollut eräänlaisia sairaudellisia asioita, joita on jouduttu seuraamaan.. Niinpä olen ultrassa käynyt jo neljä kertaa ja olen rv 16. Huomenna on viides ultra..
Minun tilanteessa ainakin kaikki lääkärin ja hoitajat ovat ottaneet asiat tosissaan.. Mielestäni yllättävän hyvin minuun on suhtauduttu, vaikkakin vain yksi keskenmeno takana.. Ja nimenomaan olen asioinut kunnan puolella koko ajan!
Kyllä se keskenmeno jättää silti arvet, enkä oikeen vieläkään ole kunnolla voinut/uskaltanut vauvasta iloita.. Pelkään, että keskenmeno tapahtuu vaikkapa viikolla20.. Odotan koko ajan, että 26 viikkoa ois täynnä, silloin sikiöllä on mahdollisuus jäädä henkiin jos syntyy..
Tsemppiä sinulle! Kaikki kyllä järjestyy, aikaa se vie vaan..
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162178Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842128- 1011397
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101306Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841207Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854