Heippa.
Aloitan opinnot luonnontieteellisessä ja mietityttää tuo kielipuoli...eli,millaista on ruotsi ja englanti-kieliopinnot yliopistossa?
Paljonko ne vaatii opintoja ja millaista opiskelu on?
Ruotsi on mulla aika heikkoa, oikeastaan olematonta, joten miten virkamies ruotsin sitten tällainen ummikko pääsee läpi?
Onko paljon tenttejä ja onko suullisia opintoja paljon? Kannattaako kielet suorittaa pois heti eka vuonna?
Niin ja saako näitä hyväksiluettua jos on suorittanut ammattiopiston tutkinnon?
Aloitan opinnot luonnontieteellisessä ja mietityttää tuo kielipuoli...eli,millaista on ruotsi ja englanti-kieliopinnot yliopistossa?
Paljonko ne vaatii opintoja ja millaista opiskelu on?
Ruotsi on mulla aika heikkoa, oikeastaan olematonta, joten miten virkamies ruotsin sitten tällainen ummikko pääsee läpi?
Onko paljon tenttejä ja onko suullisia opintoja paljon? Kannattaako kielet suorittaa pois heti eka vuonna?
Niin ja saako näitä hyväksiluettua jos on suorittanut ammattiopiston tutkinnon?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vaadittavat opintopisteet ja muut yksityiskohdat selvinnevät tiedekuntasi opinto-oppaasta tai vastaavasta.
En lähtisi suorittamaan ensimmäisenä vuonna - tästäkin asiasta varmasti saat tarkempia suosituksia omassa oppilaitoksessasi.
Olemattomalla kielitaidolla tuskin tulet läpäisemään kursseja, joten kannattaisi valita vapaavalintaisia kieliopintoja ja parantaa sitä kielitaitoa. Ihan nollasta esim. ruotsia tuskin pääsee yliopistossa aloittamaan, mutta peruskursseja varmasti löytyy. Ja ainahan on olemassa kansalaisopistoja ja vastaavia, jossa osaamista voi petrata. Eli pähkinänkuoressa: hanki se kielitaito.
Hyväksilukemisetkin ovat juttuja, joita kannattaisi kysyä omasta tiedekunnasta/laitokselta, mutta veikkaanpa hyvin vahvasti, että ammattiopiston kieliopinnot eivät korvaa yhtään mitään. Ammattiopistohan on toisen asteen koulu kuten lukiokin, yliopisto on ylempää tasoa. Amiksen kieltenopetus on vaatimustasoltaan hyvin kaukana yliopiston opetuksesta.
Kurssien tasot ja niiden vaatima työmäärä vaihtelevat yliopistoittain ja jopa yksittäisten kurssien välillä voi olla huikeita eroja. Itse kävin aikoinaan 8 englannin kurssia joista osan pääsi läpi kirjoittamalla pari sivua tekstiä, kun taas joillakin kursseilla oli yli 40 tuntia läsnäolopakollista opetusta ja siihen päälle vielä kymmeniä sivuja harjoitustöitä ja loppukokeet (niin suulliset kuin kirjallisetkin). Kaikista kursseista sai kuitenkin vain sen 2 opintopistettä.
Kannattaa kysellä vanhemmilta opiskelijoilta että ketkä kieliopettajat teettävät vähiten työtä ja mitkä kurssit ovat niitä kaikkein eniten työtä teettäviä.
Entä jos ei vain pääse läpi? Ruotsin opinnoista on jo kulunut niin kauan, ettei muistissa ole kuin alkeet...ja nekin heikosti. Millainen taso on ruotsin kielessä? Virkamies ruotsi ja englantihan on pakko suorittaa, eikö? Englanti menee, uskoisin, mutta ruotsi pelottaa!!! Minä vuonna nämä kannattaisi sitten aloittaa? Onko ketään, jolle ruotsi tai englanti on tuottanut vaikeuksia? Miten olette siitä selvinneet???
Oikea Tapa(tm) suorittaa ruotsinkurssi yliopistolla:
1. vuosi:
Ekana opiskeluvuonna vanhemmat opiskelijat neuvovat että kannattaa mennä
ruotsinkurssin loppukokeeseen heti ekana vuonna, kun lukion ruotsi on
vielä muistissa. Yleensä vaadittava virkamiesruotsin koe on helpohkosti
läpäistävissä lukion ruotsin taidoilla. Myös yliopiston järjestämät
pakollisen ruotsin kurssit ovat vain lukioruotsin kertausta. Mitään uutta
niillä ei opeteta.
Vanhemmat opiskelijat ovat toki oikeassa, ja ekana vuonna olisi päässyt
pelkästä loppukokeesta läpi ja välttänyt läsnälopakollisen ruotsin
kurssin. Mutta älä toki usko vanhempia opiskelijoita. Lykkää ruotsin koe
hamaan tulevaisuuteen.
2. vuosi:
Vanhemmat opiskelijat huomauttavat että vieläkin, vain yhden vuoden
ruotsi-tauon jälkeen, kannattaisi varmaan käydä kopaisemassa loppukokeessa
jos se vaikka menisi läpi. Älä edelleenkään usko.
3. vuosi:
Opinnot jo puolessa välissä. Pakkoruotsin suorittaminen alkaa mietityttää.
Jotenkin aiemmat neuvot eivät enää kuulostakaan niin naurettavilta. Koska
ruotsi on jo harmittavasti päässyt unohtumaan, suunnittele vähän
kertaavasi sitä omalla ajalla, ja meneväsi sitten loppukokeeseen.
Vanhemmat opiskelijat suosittelevat suoraan loppukokeeseen menemistä,
sillä omalla ajalla suoritettu kertaaminen on varsin myyttinen käsite.
Älä usko.
4. vuosi:
...
5. vuosi:
Huomaat että omalla ajalla ei todellakaan tullut kerrattua ruotsia, mutta
tuon "ensi kuussa aloitan kyllä kertaamisen" ajattelun takia
loppukokeeseen ilmoittautumista tuli myöskin lykättyä, hups, jo kaksi
vuotta. Valmistuminen häämöttää jo. Uskot lopultakin vanhempia
opiskelijoita ja ilmoittaudut loppukokeeseen, jonka tietysti reputat koska
viimeksi olit tekemisissä ruotsin kanssa joskus yli 5 vuotta sitten.
6. vuosi:
Viimeisenä lukukautenasi yliopistossa menet kiltisti koko syksyn joka
maanantai-aamu klo 8-11 olevalle läsnäolopakolliselle ruotsin kurssille.
Neuvot suureen ääneen uusia opiskelijoita, että pakkoruotsin
loppukokeeseen kannattaa mennä heti ekana vuonna, kun lukioruotsi on vielä
tuoreessa muistissa. Jostain syystä fuksit eivät kuitenkaan usko.
Sampo Smolander
sinne loppukokeeseen, JOS ruotsin kieli tosiaankin olisi tuoreessa muistissa! Mutta kun ei ole! En ole lukenut ruotsia lukiossa, sillä luin vain ne aineet mitä kirjoitan (aikuis/etälukio)...enkä silloin vielä todellakaan ajatellut pyrkiväni yliopistoon. Ruotsia olen siis lukenut viimeksi yläasteella!!! Eli n. 17vuotta sitten-KÄÄK! Joko ymmärrätte pelkoni/huoleni läpäistä kyseistä kielikurssia?
Niin...mitä tässä nyt sitten voisi tehdä?
Ei siinä muu auta kuin aloittaa vaikka ihan alkeista ja suorittaa virkamiesruotsi vasta 3. tai 4. vuonna. Lainaa vaikka kirjastosta ruotsin alkeiskursseja. Eivät ne tiedot ilman opiskelua sinne pääkoppaan mene ;) Netistäkin saattaa löytyä itseopiskelumateriaalia. Opiskele joka viikko vähän, niin vuodessa parissa pärjäät kyllä ja saat sen ruotsinkurssin suoritettua. Itsessään se kurssi ei mikään mahdoton ole, mutta jos tosiaan et ole 17 vuoteen ruotsia opiskellut, niin suosittelen kertausta.
Sitten kun kielitaito on hieman kehittynyt, niin voit katsella FST:tä, kuunnella ruotsinkielisiä radiokanavia, lukea ruotsinkielisiä nettilehtiä, keskustelufoorumeita tai kuunnella nettiradiota. Kieli tarttuu kuin itsestään.
Turha tuosta on mitään sressiä repiä. Yleensä kurssin alussa on jokin tasokoe ja jos sen läpäisee on kurssin suorittaminen yleensä kohtuu helppoa. Jos taas ei pääse tasokoetta läpi, niin sitten sinut ohjataan jollekin kertauskurssille. Tämä on tietenkin aina yliopistokohtaista, mutta näin meneteltiin ainakin Oulussa jokunen vuosi sitten. Kannattaa ottaa selvää sieltä omasta yliopistosta että mikä on meininki.
Tuossa 5. vuoden jälkeen on vielä klassikko sellainen tilanne, että kaikki muut tutkintoon vaadittavat opinnot ovat valmiina, mutta ei saa tutkintoa ulos puuttuvan ruotsin kurssin vuoksi.
Todellisuudessa ruotsin virkamieskurssi on vain yksi suoritus muiden joukossa, eikä sen vaatimustaso päätä huimaa. Jos pystyy suoriutumaan muista yliopistotason kursseista, niin pystyy kyllä tuosta ruotsin kurssistakin. Mutta esteenä taitaakin olla monella asennevamma, joka on hankalammin korjattavissa.
Lisäksi ruotsin kieli on todennäköisesti helpoimmin opittava indoeurooppalainen kieli suomenkieliselle. Ruotsista on lainattu suomen kieleen paljon sanastoa ja jonkin verran rakenteitakin. Suomenruotsin kohdalla on tapahtunut myös päinvastaista lainaamista sekä suomenruotsin lausunta on varsin lähellä suomea (vrt. esim. ranskaan).
http://kielikompassi.ulc.jyu.fi/opetus/natfrasch/
Tuossa on netissää oleva ruotsin kertauskurssi, jos siitä olis jotain apua. Muuten olen samaa mieltä kuin moni muukin, eli että ei siitä virkamiesruotsista kannata stressiä ottaa. Tiedän ihmisiä, jotka ovat sen läpäisseet melko kehnolla ruotsin taidolla. Jos haluat osata ja oppia ruotsia, ei kurssin suorittaminen ole ongelma.
"Lisäksi ruotsin kieli on todennäköisesti helpoimmin opittava indoeurooppalainen kieli suomenkieliselle."
Höpön pöpön englantihan se on suomenkieliselle helpoiten opittavissa oleva indoeurooppalainen
kieli, koska sitä kuulee televisiossa, näkee internetissä ja kuulee radiosta usein.Ruotsi on täysin
periferiakieli verrattuna englantiin ruotsia puhuu äidinkielenään vain 9 miljoonaa ihmistä verrattuna
englannin yli 400 miljoonaan toisena kielenä englantia puhuu peräti hieman yli miljardi ihmistä.
Koko Suomen virallinen kaksikielisyys on täysin keinotekoista roskaa, jonka on tarkoitus on vain taata
etuoikeuksia ruotsinkielisille suomenkielisiin nähden.Pakkoruotsille ja virkamiesruotsivaatimuksille ei
ole vieläkään esitetty järkiperusteluja.
pääsee hyvin kiinni katsomalla ruotsinkielisiä sarjoja/elokuvia ensin suomiteksteillä ja sen jälkeen ruotsiteksteillä ja sanakirja kädessä. siinä vaiheessa, kun alkaa jotenkin hahmottua, miten se ruotsin kieli toimii, niin ei varmasti ole mikään ongelma kerrata ruotsia vaikkapa yläaste/lukio tasoisesta materiaalista. kansalaisopistoissa on myös paljon kursseja, joista varmasti saa paljon apua ruotsin kielen opiskeluun.
kielet yleensäkin on sellainen aine, jonka oppii kertaamalla sanoja ja rakenteita moneen moneen kertaan.
ja sitten, kun siihen ruotsin kieleen pääsee kiinni, niin ei kannata "hukata" sitä kielitaitoa, vaan pitää sitä yllä lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja, iltapäivälehtiä ja katsomalla lempisarjat ruotsiteksteillä.
äläkä opiskele ruotsia sillä asenteella, että evvk koko ruotsi, koska kielitaidosta on hyötyä, jos tulee edes joskus vierailtua muissa pohjoismaissa tai mahdollisesti ahvenanmaalla! ruotsivihasta tai vihasta ylipäätään ei ole mitään hyötyä, kuluttaa vaan turhaan energiaa :D
Pohjanmaalla Suomen ruotsalaisten keskuudessa kuhisee, monet syyttävät Anna-Maja Henriksonia ja Ulla-Maj Wideroosia siitä että pandoran lipas on avattu turhaan kielikeskustelussa, näiden kahden jääräpäisen ja ylimielisen politiikon takia keskustapuolue sai tarpeekseen ja nyt ruotsinkieliset politiikot muista puolueista syyttävät Rkp:tä tästä katastrofista.
Nyt näkee joka mediassa mielipiteitä että nyt on nopeasti saatava kielikeskustelu rauhoittumaan ja poistumaan päiväjärjestyksestä muuten ruotsinkielisten etuoikeudet leviävät käsiin, ja on paljon mielipiteitä että ruotsin kielen asema tulee muuttumaan, mutta Rkp:n keskuudessa ei tätä ymmärretä vaan ajetaan edelleen suurta suomalaista enemmistöä ärsyttävää politiikkaa.
Rivit ovat revenneet Suomen ruotsalaisten omassa keskuudessa - kiitos näille kahdelle naiselle.
Nyt tilanne alkaa riistäytyä poliittisen eliitin käsistä. TV1 ja Helsingin Sanomat ovat hiirenhiljaa eilisestä ratkaisusta, joka tulee johtamaan ruotsin kielen perustuslaillisen aseman muuttumiseen. Esimakua saimme jo kokoomuksen puoluekokouksesta, jonka enemmistö vaatii pakkoruotsista luopumista ja peräti 38 % on jo valmis perustuslain kielipykälien rukkaamiseen.
Nyt toinen suurimmista puolueista, Keskusta, on ärsyyntynyt ruotsin kielen privilegioista - siis ETUOIKEUKSISTA! Radio1:ssä haastateltiin Ulla-Maj Wideroosia. Toimittaja totesi, että nyt on käynyt selväksi, että virkamiespakkoruotsista ei ole hyötyä. Wideroos lisäsi löylyä sanomalla, ettei ruotsinkielinen palvelu toimi Rovaniemellä eikä Kajaanissa.
Niinpä, miksi siis pakkoruotsi ja virkamiespakkoruotsi? Ne ovat vain suuren enemmistön simputtamiseksi ja parhaiden virkojen monopolisoimiseksi suomenruotsalaisille.
Kokoomuksen, keskustan, Vihreiden ja Perussuomalaisten nuoret ovat sitä mieltä että pakollista virkamiesruotsia ei tarvita - yllättäen VAIN rkp:n nuoret haluavat säilyttää virkamiesruotsin, vaikka eivät itse joudu edes tenttaamaan sitä.
Keskustanuorten varapuheenjohtaja Eskelinen vaatiikin että virkamiesruotsi poistetaan nopeasti
korkeakoulututkinnosta.