Yhdessä allaolevassa keskustelussa toin esille muutamia ajatuksia, joiden toivon herättävän laajempaa keskustelua.
Katolinen kirkko on KÖYHIEN KIRKKO. Suomalaisena katolilaisena tulen osaltani vaatimaan, että piispa Teemu tulee julkisesti ja säännönmukaisesti asettumaan köyhien ja sorrettujen puolelle rikasta pääomakapitalismia ja luonnon tuhoamista vastaan. Tulen edellyttämään häneltä rohkeaa julkista keskustelua, jossa hän sanoutuu irti markkinataloudesta, yhteiskunnallisista vääryyksistä, naisten, maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen sorrosta sekä mm. yritysjohtajien ökypalkkioista.
Suomessa kirkkomme on liian kauan ollut piiloksissa kellarissa, eikä se ole osallistunut mihinkään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan. Nyt kun meillä on vihdoinkin suomalainen piispa, on tullut sen aika. Piispana Teemu ei saa ny paeta vastuustaan, vaan hänen tulee viedä katolinen kirkko mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, politiikkaan ja päätöksentekoon. Tämä tulee vaatimaan häneltä tiettyä poliittista linjanvetoa, mutta sen mittapuuksi riittää puhdas evankeliumi: kristitty ei voi koskaan kannattaa pääomakapitalismia eikä luonnon tuhoamista.
Olisi hyvä, jos katolinen kirkko voitaiiin vihdoinkin tuntea täällä Suomessa RADIKAALINA köyhien, maahanmuuttajien, sorrettujen, kodittomien, työttömien ja vähemmistöjen puolustajana. Kaikki tämä ei merkitse vain sanahelinää, vaan KONKREETTISIA tekoja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Niitä tulen odottamaan ja vaatimaan ensimmäiseltä suomalaiselta piispalta.
Katolinen kirkko on KÖYHIEN KIRKKO. Suomalaisena katolilaisena tulen osaltani vaatimaan, että piispa Teemu tulee julkisesti ja säännönmukaisesti asettumaan köyhien ja sorrettujen puolelle rikasta pääomakapitalismia ja luonnon tuhoamista vastaan. Tulen edellyttämään häneltä rohkeaa julkista keskustelua, jossa hän sanoutuu irti markkinataloudesta, yhteiskunnallisista vääryyksistä, naisten, maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen sorrosta sekä mm. yritysjohtajien ökypalkkioista.
Suomessa kirkkomme on liian kauan ollut piiloksissa kellarissa, eikä se ole osallistunut mihinkään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan. Nyt kun meillä on vihdoinkin suomalainen piispa, on tullut sen aika. Piispana Teemu ei saa ny paeta vastuustaan, vaan hänen tulee viedä katolinen kirkko mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, politiikkaan ja päätöksentekoon. Tämä tulee vaatimaan häneltä tiettyä poliittista linjanvetoa, mutta sen mittapuuksi riittää puhdas evankeliumi: kristitty ei voi koskaan kannattaa pääomakapitalismia eikä luonnon tuhoamista.
Olisi hyvä, jos katolinen kirkko voitaiiin vihdoinkin tuntea täällä Suomessa RADIKAALINA köyhien, maahanmuuttajien, sorrettujen, kodittomien, työttömien ja vähemmistöjen puolustajana. Kaikki tämä ei merkitse vain sanahelinää, vaan KONKREETTISIA tekoja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Niitä tulen odottamaan ja vaatimaan ensimmäiseltä suomalaiselta piispalta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei teille, katkirkkolaiset, ole mitään syytä huoleen tässäkään suhteessa. Teidän tulee vain sanoa isä Teemullenne mitä hänen pitää sanoa tai tehdä ja niin tulee tapahtumaan. Ihan niinkuin tähänkin asti on ollut.
"Tulen edellyttämään häneltä rohkeaa julkista keskustelua, jossa hän sanoutuu irti markkinataloudesta, yhteiskunnallisista vääryyksistä, naisten, maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen sorrosta sekä mm. yritysjohtajien ökypalkkioista."
Kirkko on sosiaaliopissaan tuominnut radikaalin sosialismin (Marxismin ja kommunismin) ja radikaalin liberalismin (Mahchesterliberalismin, markkinaliberalismin). Kirkon sosiaaliopetus ei ole myöskään mikään kolmas poliittinen tie näiden välissä.
Liberalismia on monenlaista taloudellisen liberalismin lisäksi, mm. feminismi kuuluu radikaaliin liberalismiin. Kirkko ei voi koskaan hyväksyä radikaalia feminismiä, jossa mennään täysin luonnollista lakia vastaan ja kielletään sukupuolien väliset erot ja sukpuoliroolit. Jos olet radikaalin feminismin kannalla, silloin et ole yhtään sen parempi kuin esim. radikaalin vapaamarkkinataloluden kannattaja.
Ihan aluksi: jos joku ei tiedä, niin mielestäni nainen ja mies ovat luonnostaan selvästi erilaisia, eikä pappeus ole naiselle mahdollista sen enempää kuin synnyttäminen miehelle.
Mutta silti kirjoituksesi pani epäilemään... ehkä ymmärsin väärin tarkoituksesi?
"Kirkko ei voi koskaan hyväksyä radikaalia feminismiä, jossa mennään täysin luonnollista lakia vastaan ja kielletään sukupuolien väliset erot ja sukpuoliroolit."
Sukupuolien välillä on siis eroja, mutta roolit ovat ihmisten keksintöä ja sosiaalisen ja kulttuurisen perinteen tuotosta - eivät siis mitään luonnon lain seurausta. Esimerkiksi: sukupuolte välisistä eroista ei ole johdettavissa mitään johtajuuteen tai toisista huolehtimiseen viittaavaa: nainen voi johtaa suuryritystä tai armeijaa siinä missä mieskin, ja mies voi hoitaa kotia, kokata, siivota ja huolehtia lapsista siinä missä nainenkin.
Kaikki naiset eivät sovi äideiksi, eivätkä kaikki miehet isiksi. Jotkut miehet ovat hyviä johtajia, samoin jotkut naiset. Sairaanhoitaja tai kodin ja perheen arjesta huolehtiva puoliso voi olla yhtä hyvin nainen tai mies. Samoin palkkapussin kotiin kantava, perheen elatuksesta päävastuun kantava puolisio voi olla vaimo tai mies.
Mielestäni tämä ei ole edes feminismiä, joten ehkä pitäisi määritellä, mitä tarkoitat "radikaalilla feminismillä"?
Feministit kieltävät sukupuolten väliset erot kokonaan ja sen perusteella myös sukupuoliroolit, roolit ovat pelkkää kultturien tuotetta. Tämä ajatus puolestaan juontuu eksistentialismista (Sartre), jossa kielletään Jumala olemassaolo (ja luonnollinen laki). Ja koska Jumalaa ei ole, voi ihminen itse luoda omat lakinsa ja muokata elämästään sellaisen kuin haluaa.
Kirkko taas opettaa, että mies ja nainen on luotu tasa-arvoisiksi henkilöinä, persoonina, mutta silti mieheksi ja naiseksi. "Olla mies" ja "olla nainen" on siis alun perin jotain hyvää. Ja kirkko opettaa myös, että nainen on luotu alun perin miestä varten eikä mies naista varten, mikä sekin on hyvää. Mies on myös luotu perheen pääksi, ja myös se on hyvää. Jos kuuntelemme ja tottelemme luonnollista lakia elämme silloin harmoniassa sekä Jumalan että toistemme kanssa. Rikkominen merkitsee toisen alistamista omaan tahtoonsa ja välirikon Jumalan ja kanssaihmisten ja luomakunnan kanssa.
Jumalan tahto näyttää muuttuvan sen mukana.
kun suomalaiset katolilaiset ovat omaksuneet katolilaisen kristillisyyden, nythän he näyttävät edustavan kaikenlaisia protestanttisia herätysliikkeiden oppeja ja ihmiskäsityksiä. Jos ollaan realisteja, ensin on opettettava oma väki tavoille, vasta sitten voidaan osallistua laajempiin keskusteluihin yhteiskunnassa. Oma talouskin pitäisi saada kuntoon, etteivät katot romahtaisi ja tormit kaatuisi kirkoista. Suomen katolilaisten pitää panostaa omaan sisälähetykseensä, ja vain siinä tapauksessa, että teillä on joku älykäs katolilainen yksilö, hän voi tietenkin olla esillä julkisuudessa ja edustaa katolilaisuutta Suomessa. Luonnollisesti se asema tulee olemaan piispa Teemulla. Useimmat maallikot olkoot vain hiljaa.
Edellisen piispan aikana tästä pääsi kehittymään elitistinen, sulkeutunut, kylmä ja konservatiivinen hiippakunta. Nyt on kirkon korkea aika palata siihen mitä se on Vatikaani kakkosesta ollut: EKUMEENINEN KÖYHIEN KIRKKO.
Kannatan yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista. Piispan pitää toimia tässä linjavetäjänä ja korottaa äänensä köyhien, sorrettujen, halveksittujen ja kaikkien maahanmuuttajien puolesta. Lisäksi hänen pitää kannataa avointa maahanmuuttoa tähän maahan, jossa pääsemme osallistua kansainväliseen solidaarisuuteen.
Paineet Teemu-piispaa kohtaan tulevat olemaan kovat, mutta meidän avullamme ja tuellamme hän tulee kyllä selviytymään. Yhdessä hiljennämme konservatiiviänkyrät ja toteutamme vihdoinkin Vatikaani kakkosen radikaalit muutokset.
Luulenpa vähän, että kylmettymisen saimme ihan itse aikaan. Talous on ontunut pitkään jo ennen kylmettymistäkin. Ennen kuin alamme huudella politiikassa mukana, meidän tulisi kiinnittää huomioon itsemme, jotta pystyisimme pitämään kirkkojen katot ja seinät oikeissa paikoissa.
Mitä järkeä on huidella muualla kun omat pesät hajoavat? Eivät muut kuuntele, ennen kuin oma pesä kuuntelee toinen toisia ja pitää toistensa puolta. Ensin oma pesä kuntoon, sitten muu hyvyys. Lehdissä ja radiossa on ilmoitettu Pyhän Henrikin katedraalin tilanteesta, mutta eihän se näytä osuneen meidän korviin tai silmiin laisinkaan. Nyt keksimään keinoja tilanteen parantamiselle, eikä syytellä toisia. Se ei auta enää yhtään kirkkoamme menemään eteenpäin.
Työläisten ja talonpoikien oma luvattu sääntökunta eli SCJ ryhtyy varmaan mielellään luokkataistelunne etulinjaan. Oppineet, rikkaat, hyväsukuiset ja älykkäät eivät ole moiseen sääntökuntaan koskaan hakeutuneet, joten sen vilpitön tuki on taistelullenne varma.
Luokkataistelu on syytä aloittaa omasta hiippakunnastamme SCJ-piispan johdalla julistamalla ensin sota kaikkea konservatismia ja sitä edistäviä voimia vastaan.