Pannaanpas vaihteeksi sotajuttuja, joissa kielivaikeudet oli suorastaan kuolettavia!
Mauno Jokipiin toimittamassa JR8:n rykmenttihistoriassa, Tuntemattoman sotilaan rykmentti, kerrotaan tositapaus suomenruotsalaisten joukkojen kielivaikeuksien aiheuttamista uhreista Jatkosodassa.
Suomenruotsalainen tykistö oli tehokas omienkin harventajana!
Kutismajoen taistelussa 2.9.1941 II P:n oli määrä lähteä klo 15.00 liikkeelle, mutta siitä ei tullut mitään koska huomattava osa 2. Raskaan patteriston (suomenruotsalaisia)tulivalmistelusta kohdistui hyökkäyksen alkua odottelevien miesten niskaan.
(Sivu 134 Tuntemattoman sotilaan rykmentti eli JR 8:n historiikki)
Jukka Malmivaaran kertoman mukaan syyksi väitettiin ruotsinkielistä patteristoa, joka oli kielivaikeuksien takia saanut väärät lukemat. Omat tappiot tuosta tykistövalmistelusta oli 5-10 kaatunutta ja 20-25 haavoittunutta. Keskitys oli niin kovasti pielessä, että jopa viholliset oli ihmeissään mitä suomalaiset oikein touhuaa. Tutkimusten jälkeen viralliseksi syyksi ilmoitettiin kuluneet putket, mutta jokainen voi miettiä kuinka ne yhtäkkiä niin epätarkoiksi heittäytyivät, vieläpä niin monessa tykissä! Suomenruotsalaisen tykistön epätarkkuutta suorastaan pelättiin tuohon aikaan.
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen isompi joukko-osasto, siis ihan divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai suomenruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli ruotsinkielisiä nimenomaan siis Jatkosodassa.
JR13 ja JR61 muodostivat sen rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
Mauno Jokipiin toimittamassa JR8:n rykmenttihistoriassa, Tuntemattoman sotilaan rykmentti, kerrotaan tositapaus suomenruotsalaisten joukkojen kielivaikeuksien aiheuttamista uhreista Jatkosodassa.
Suomenruotsalainen tykistö oli tehokas omienkin harventajana!
Kutismajoen taistelussa 2.9.1941 II P:n oli määrä lähteä klo 15.00 liikkeelle, mutta siitä ei tullut mitään koska huomattava osa 2. Raskaan patteriston (suomenruotsalaisia)tulivalmistelusta kohdistui hyökkäyksen alkua odottelevien miesten niskaan.
(Sivu 134 Tuntemattoman sotilaan rykmentti eli JR 8:n historiikki)
Jukka Malmivaaran kertoman mukaan syyksi väitettiin ruotsinkielistä patteristoa, joka oli kielivaikeuksien takia saanut väärät lukemat. Omat tappiot tuosta tykistövalmistelusta oli 5-10 kaatunutta ja 20-25 haavoittunutta. Keskitys oli niin kovasti pielessä, että jopa viholliset oli ihmeissään mitä suomalaiset oikein touhuaa. Tutkimusten jälkeen viralliseksi syyksi ilmoitettiin kuluneet putket, mutta jokainen voi miettiä kuinka ne yhtäkkiä niin epätarkoiksi heittäytyivät, vieläpä niin monessa tykissä! Suomenruotsalaisen tykistön epätarkkuutta suorastaan pelättiin tuohon aikaan.
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen isompi joukko-osasto, siis ihan divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai suomenruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli ruotsinkielisiä nimenomaan siis Jatkosodassa.
JR13 ja JR61 muodostivat sen rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kurt Eerikki Bacmanniakaan ei olla minnekään unohdettu. Kaikki tunnetuimmat jutut vaan on jo kerrottu. Toki saat pikakoosteen halutessai, ole hyvä vaan:
Kuvassa on uhmakkaan näköinen ja sotaisa suomenruotsalainen, vai onko?
Kuva kyseisestä henkilöstä on toinen, joka on ikänään tullut vastaan Kurt Erik Bäckmanista! Kuva lienee kuvatekstin mukaan kesältä 1941, jolloin hän oli 36 vuotias. Muualla on aina se luurankotakkisen nuorukaisen kuva.
http://2.bp.blogspot.com/_uy4vuBbsXMk/SbFwUODOMpI/AAAAAAAAA9E/wOCRw7AMFp4/s1600-h/viipurin valloitus 001.jpg
Täällä on Erkki Ahon juttu miehestä ja kuva on tästä Porvalin kirjasta ja juttukin on sen mukaan kirjoitettu.
Sankarina sotaoikeuteen
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html
Porvali Seppo Talvisodan sankarit. 105 kunnian päivää - 105 legendaa
Valitut Palat, 2004, 340 s.
Paljon enemmän tietoa on Ilmari Turjan kirjassa KUMURI ja Veikko Juraman kirjassa Hannuksela vastaan Laurila.
Kurt E. Bäckman oli kiistelty sotilas, jonka ura sisälsi sekä kiitettyjä että kirottuja jaksoja.
http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm
Jutun lopussa on lainauksia kirjallisuudesta, MUTTA siitä puutuu kaikkein mielenkiintoisimmat kirjat.
Tässä onkin pieni luettelo kirjoista, joissa myöskin kerrotaan samaisesta henkilöstä, eli Kurt Erik Bäckmanista. Kirjoja löytyy hyvin nettidivareista!
Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. Divisioonan komentajien henkilösuhteista v.1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia
Marktar Oy, 2002, 141 s.
Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu
WSOY, 1989, 169 s.
Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja
Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974
Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992
Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996