Teot vievät helvettiin

Pienen ihmisen on tärkeää muistaa arjen ja juhlan keskellä varoa meitä uskovia aina vaanivaa tekojen kiusausta. Olisi niin helppoa mennä sunnuntaina kirkkoon, ja ajatella saavansa näin hoidettua hengellistä elämäänsä, mutta tässä piilee suuri vaara.

Nimittäin jos minä teen tällaisen uskoon liittyvän valinnan, niin sehän on uskon teko joka tarkoittaisi että minä valitsen Jumalan! Tämä taas rikkoisi kasteen armon. Eikö tämä ole juuri sitä omavanhurskautta? Enhän minä voi valita mitään, vaan pelkästään luottaa kasteen armoon arjessa ja juhlassa.

Onneksi sentään suurin osa Luterilaisista uskovista on sisäistänyt hyvin tämän vaaran, eikä mene sunnuntaina kirkkoon, vaan luottaa kasteen armoon arjessa ja juhlassa.
7485
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

On syytä erottaa toisistaan omavanhurskaat teot ja uskon teot. Luterilainen luottaa aivan liikaa kasteen armoon. Kaste ei nimittäin pelasta ketään. Ainoa portti ja tie Jumalan luo on Jeesus Kristus. Usko ja teot kulkevat aina käsikädessä. Yksinään, ilman tekoja, usko on kuollut. Jos usko on aitoa Hengen varassa elämistä, se tulee aina näkyviin uskon tekoina Kristuksen lain mukaan.

Äänestä
  • ...............

    Äänestä

  • Luitko ollenkaan? kirjoitti:

    ...............

    luterilaisuuden perusolemuksen sisäistänyt, ja taidat noudattaa sitä itsekin. ;)

    Äänestä

  • Jos kerran on oikealla armojärjestyksellä tielle tultu ja Kristuksen vanhurskaus uskolla omistettu, on Uskon vanhurskaus, josta vuotaa Elämän vanhurskaus, ei voi olla kumpikaan ilman toista. Me olemme kasteessa jo Kristuksen saaneet, vaan kukapa siinä liitossa lie pysyny...täten meidän on PALATTAVA siihen liittoon, eli uudesti-syntyä.

    Äänestä

  • Eikö ole niin että, usko syntyy kuulemisesta? Ei sais jättää seurakunnan kokouksia väliin, Raamatussakin tästä sanotaan! Usko kuolee, ellei sitä hoida. Ja kuinka voi käydä ehtoollisella, jos ei mene kirkkoon? Ainahan sitä keksii hauskempaa tekemistä kuin mennä kirkkoon! Mutta mulla ainaki se sanan kuuleminen on tärkeetä, hengen ravintoa...

    Äänestä

  • Hyvin kirjoitit! Hedelmistään puu tunnetaan!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Faustus K. kirjoitti:

Pienen ihmisen on tärkeää muistaa arjen ja juhlan keskellä varoa meitä uskovia aina vaanivaa tekojen kiusausta. Olisi niin helppoa mennä sunnuntaina kirkkoon, ja ajatella saavansa näin hoidettua hengellistä elämäänsä, mutta tässä piilee suuri vaara.

Nimittäin jos minä teen tällaisen uskoon liittyvän valinnan, niin sehän on uskon teko joka tarkoittaisi että minä valitsen Jumalan! Tämä taas rikkoisi kasteen armon. Eikö tämä ole juuri sitä omavanhurskautta? Enhän minä voi valita mitään, vaan pelkästään luottaa kasteen armoon arjessa ja juhlassa.

Onneksi sentään suurin osa Luterilaisista uskovista on sisäistänyt hyvin tämän vaaran, eikä mene sunnuntaina kirkkoon, vaan luottaa kasteen armoon arjessa ja juhlassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu