Mitä niillä oli lapissa jotain 250.000 sotilasta? Siltikään eivät saaneet mitään aikaan vaan köhnöttivät konjakkia juoden ja tutisten pakkasessa.
Mikä siinä oli kun ei oikein yritystä ollut? Luulisi että tuollaisella määrällä sotilaita olisi saatu pieni kaistale maata vallattua kun katsoo sakujen touhuja muualla.
Uskon että jos suomalaiset olisivat olleet komentajina niin kyseinen radanpätkä olisi vallattu kuukaudessa.
Mikä siinä oli kun ei oikein yritystä ollut? Luulisi että tuollaisella määrällä sotilaita olisi saatu pieni kaistale maata vallattua kun katsoo sakujen touhuja muualla.
Uskon että jos suomalaiset olisivat olleet komentajina niin kyseinen radanpätkä olisi vallattu kuukaudessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Masto suosi puolustajaa. Tietöntä ja soista korpea, korkeita tuntureita, joitten rinteillä venäläisillä oli vahvat asemat jne.
Huonosti meinasi käydä suomalaisillekin. Kelsinkäisen isot tappiot, Kiestingin motti jne.
Saksallaisten liike jähmettyi talvella.
Eli rata jäi sulkematta koska sakut pelkäsivät tapella lumessa? Olisi pitänyt vaan painaa päälle kun sakuilla oli norjassakin ties kuinka monta divisioonaa istuskelemassa.
Saksalaisilla oli kesällä -41 pohjoisessa neljä divisioonaan eli noin 80 000 miestä. Vasta syksyllä -43 vahvuus oli suurimmillaan eli noin 214 000 miestä. Se oli kuusi divisioonaa ja pari divisioonaryhmää ynnä suuri määrä erillisiä joukkoja. Lisäksi kesällä -41 oli kaksi divisioonaa suomalaisia eli noin 40 000 miestä. Alistus purettiin vähitellen -42 alkaen.
Aluksi yritys oli kova ja taistelut erittäin verisiä. Voimat kuitenkin hajaantuivat lopuksi kolmeen suuntaan.
Petsamossa sakut etenivät vain 20 kilometriä ja Sallan suunnassa Voitajoelle noin 90 km. Kiestingissä päästiin pisimmälle suomalaisten ansiosta. Viimeinen hyökkäys marraskuussa -41 kuitenkin keskeytettiin poliittisista syistä.
Sen jälkeen sakuilla oli lähinnä puolustustehtävä, vaikka voimia koko ajan lisättiin, kun aluetta oli otettava suomalaisilta lisää eli Kiestingin ja Uhtuan suunnat.
Saksalaisilla ei ollut käsitystä pohjoisen oloista. Heidän aseistuksensa ja taktiikkansa ei toiminut. Joukkoja oli liian vähän. He sopeutuivat kyllä aikaa myöten, minkä suomalaiset kokivat karvaasti Lapin sodassa.
Suomalaisten komentaja kenraali Siilasvuo joutui koviin ristiriitoihin saksalaisten kanssa. Erityisesti se koski teholtaan heikko SS-divisioonaa.
Muurmannin rata oli NL:lle elintärkeä. Sen katkaisu olisi vaatinut aivan toisenlaiset ponnistukset. Lisäksi radan pitäminen katkaistuna olisi ollut erittäin vaikeaa.
Norjassa istunut ties kuinka monta divisioonaa tyhjänpanttina? niitä olisi voitu käyttää.
olleet saksalaiset divisioonat oltaisiin siirretty Kirovin radan katkaisuun ja britit omat joukkonsa Narvikiin ja Kiirunaan, niin mistä sitten oltaisiin Saksan panssarivaunut valmistettu.
Ei kai niitä kaikkia olisi tarvinnut siirtää? Semmoinen 50.000 miehen joukko vähintään. Varmasti olisi riittänyt kun häikäilemättömästi olisi puskettu päälle.
Jos noilla voimilla oltaisiin kyetty valtaamaan vaikka Kantalahti ja itänaapuri olisi katsonut "länsiavun" kuljetukset strategiseksi kysymykseksi ja siirtänyt Kantalahden eteläpuolelle 10 divisioonaa ja pohjoispuolelle toiset kymmenen yhtymää ja ellei nämä olisi riittänyt , niin oltaisiin lähetetty 20 lisää. Voisitko AK/ AKomina kertoa kuinka se suu silloin oltaisiin pantu.
kaikki muu muille sit
"Mitä niillä oli lapissa jotain 250.000 sotilasta? Siltikään eivät saaneet mitään aikaan vaan köhnöttivät konjakkia juoden ja tutisten pakkasessa."
Tutkija: Saksan joukot Lapissa Kiirunan malmin vuoksi
http://yle.fi/alueet/lappi/2009/08/tutkija_saksan_joukot_lapissa_kiirunan_malmin_vuoksi_957314.html
Minusta se, että Muurmanskin rataa ei katkaistu oli saksalaisten yksi suurista virhearvioista. Sitä kautta virtasi tolkuttomat määrät amerikkalaista kalustoa neukuille avuksi. Suomalaiset rivimiehetkin tuumivat sotasaalista tutkittaessa, että eihän tässä yhtä suurvaltaa vastaan tapellakaan vaan kahta.
Sitäpaitsi kyllä lunta ja kylmää riittää Etelä-Venäjälläkin. Tosiasia tietysti on, etteivät saksalaiset varmaan olleet niissä oloissa parhaimmillaan. Suomalaiset olivat kyllä Kannaksellakin tyytymättämiä (1944) saksalaisten sotataitoihin, joten eiköhän suomipojan olisi pitänyt enemmänkin opettaa saksalaisille miten sotaa kuuluu käydä.
Radan katkaisu ei olisi auttanut, enää 1941 vuoden lopussa, koska silloin oli avattu jo uusi yhteys Argangelista etelään ja tavaraa olisi virranut sitä kautta jokatapauksessa, eli liittoutuneet oli huomioineet tämän riskin.
Radan katkaisusta olisi ehkä ollut etua jonkinverran 1941 kesällä, mutta Saksa teki paljon muitakin munauksia, joten en usko homman enää tähän kaatuneen.
VV ei taaskaan tajua, mistä on kyse. Tottahan Muurmanskin valtaus tai radan katkaisu Kantalahdessa olisi estänyt kuljetukset Muurmanskista. Arkangel oli jäässä melkein puoli vuotta. Oleellista oli, että Sorokasta oli jo ennen sotaa rakennettu yhteys Arkangelin radalle. Nythän suomalaiset katkaisivat Muurmannin radan Lotinanpelllosta Kriviin. Se ei auttanut, sillä materiaali vietiin Sorokan kautta Arkangelin radalle ja edelleen Moskovaan.
Juuri Muurmansk-Arkangel yhteyden katkaisemiseksi suomalaiste suunnittelivat talvella -42 Sorokan valatausta Saksan innolla tukiessa. Se peruttiin kuitenkin poliittisista syistä.
Eli Suomi-poika olisi pystynyt katkaisemaan radan (mutta Saku ei) ja ainakin vaikeuttamaan tosi paljon jenkkien avustustyötä. Suomi ei vaan uskaltanut tehdä sitä suurvaltapoliittisista syistä, koska USA painosti. Asia kuuluu samaan sarjaan kuin se, ettei Suomi auttanut Leningradin suunnassakaan.
Suomalaisilla ja saksalaisilla oli se ero, että saksalaisilla ei ollut mitään menetettävää, mutta Suomella oli oma tulevaisuus pelissä. Tiedettiin, että täällä pitäisi pystyä asumaan sodan jälkeenkin, mielellään itsenäisenä. Suomella olisi ehkä ollut ratkaisun avaimet käsissään, mutta niitä ei uskallettu käyttää. Ehkä viisaampaa niin, tässä jossitteluhistorian suuri kysymys.
Toinen jossutteluhistorian kysymys oli miten talvisota vaikutti toisen maailmansodan kulkuun. Neukut ottivat opikseen kun taas Saksa omaksui entistä ylimielisemmän asenteen venäläisiä kohtaan....