Ei taida keskusta päästä ottamaan jalansijaa kaupungeissa, kun kannatus Helsingissä on puolittunut.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=10773:demarit-syoeksyssae-keskustan-kannatus-puolittunu...
Kannatusten muutos kertoo paljon siitä, mikä tulee olemaan koko maan trendi ennen pitkää: politiikka kaksinapaistuu kokoomuksen ja Vihreiden varaan, kun vasemmisto ja keskusta - nämä kaksi vaihtoehdotonta konsrvatiivipuoluetta - jämähtävät menneisyyden aatteiden puolustamiseen tai omaa pelkkää omaa etuaan ajavaan siltarumpupolitiikkaan.
Tulevaisuus näyttää olevan sellaisten puolueiden, jotka ymmärtävät, mistä raha saadaan hyvinvointipalvelujen maksuun ja jotka pitävät huolen myös siitä, että tämä pallo jää lapsillemmekin elinkelpoisessa kunnossa.
Vastakkainasettelun aika on ohi . myös maaseudun ja kaupunkien välillä, keskusta.
-Jäbä
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=10773:demarit-syoeksyssae-keskustan-kannatus-puolittunu...
Kannatusten muutos kertoo paljon siitä, mikä tulee olemaan koko maan trendi ennen pitkää: politiikka kaksinapaistuu kokoomuksen ja Vihreiden varaan, kun vasemmisto ja keskusta - nämä kaksi vaihtoehdotonta konsrvatiivipuoluetta - jämähtävät menneisyyden aatteiden puolustamiseen tai omaa pelkkää omaa etuaan ajavaan siltarumpupolitiikkaan.
Tulevaisuus näyttää olevan sellaisten puolueiden, jotka ymmärtävät, mistä raha saadaan hyvinvointipalvelujen maksuun ja jotka pitävät huolen myös siitä, että tämä pallo jää lapsillemmekin elinkelpoisessa kunnossa.
Vastakkainasettelun aika on ohi . myös maaseudun ja kaupunkien välillä, keskusta.
-Jäbä
Vastaukset 49
Vanhimmat
Vihreiden menestys on kiistaton. Heillä on hyviä ehdokkaita, korkeasti koulutettuja ja asiantuntevia tisin kuin keskustalla, jolla on vain muualta tuotettuja politiikan konkareita.
Demareiden syöksylasku kertoo taas sen, ettei puolue osaa uudistua siinä tahdissa, kun äänestäjäkunta omaksuu nykyaikaisia asenteita
Demareilta taisi pallo kadota Lipposen puheenjohtajuuden aikana, kun ksvamassa ei ollut ketään saman sarjan visionääristä poliitikkoa hänen seuraajakseen. Heinäluoman Lipponen nosti huipulle ilmeisesti vain lujittaakseen sdp:n ja SAK:n välejä, mutta se osoittautui virheeksi. Heinäluoma ei koleerisella ja ylimielisellä kiukuttelullaan saanut ketään uutta kannattajaa sdp:lle ja alkoi menettää vanhojakin.
Helsingin sdp lienee myös aika hajallaan. taitaa olla niin, ettei yhteistyö puolueen ammattipoliitikkojen välillä oikein pelaa, vaan jokainen pelaa lähinnä omaan pussiinsa ja siinä jää aina puolue tappiolle.
Kepun asema Helsingissä on aina ollut marginaalinen, joten kannatuksen puolittuminen 8%;sta 4%:iin kertoo vain sen, ettei kannettu vesi kaivossa pysy, vaikka tänne hankittaisi millaisia kepun naiskellokkaita maalta kokeilemaan onneaan.
-Jäbä
...kokoomuslaista ajattelua että suomea ei ole muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ihan selvennykseksi suurin osa suomalaisista asuu yhä muualla. Ja tuokin on niin kokoomuslaista että vain nälvitään hymy naamalla vahingoniloisena muita.
Tuo vihreiden kannatus on sinänsä kumma juttu. Puoluehan on myynyt kaikki periaatteensa (pysyvät kuulemma hallituksessa vaikka ydinvoimaakin lisättäisiin) parin ministerinpaikan tähden.
Ei minulle ole mitään uutta siinä, että kepulainen ei tunnusta tosiasioita. Suomi kaupungistuu, kun syrjäseudut tyhjenevät.
Kepun kannatus putoaa, koska kepu rakentaa ideologiansa maaseudun ja kaupunkien vastakkaiasettelulle; sille, että veronmaksajansa kaupunkeihin kadottaneita kepukuntia elätettäisi edelleen niiden veronmaksajien rahoilla, jotka ovat noista kepukunnista pois muuttaneet.
Helsinkiläisyyden ja pääkaupunkiseudun tai kokoomuksen kanssa asialla ei ole mitään muuta tekemistä kuin se, että tutkimuksen haastattelut tehtiin Helsingissä.
Vihreiden menestys - ja puolueen ulevakin kasvu - perustuu sille, että vihreillä on monipulinen valikoima eri tavalla päteviä ihmisiä ehdokkainaan. Tämä syä kannatusta muilta puolueilta, koska yhä useampi keski- ja hyvätuloinen, koulutettu äänestäjä, ei enää katso ensisijassa puoluetta, vaan hakee pätevää ja kykenevää ihmistä ehdokkaakseen, sellaista, jolla oma järki pelaa ja joka ei ole puolueensa tahdoton sötkyukko.
-Jäbä
Kepun kannatus kaupungessa ei ole koskaan ollut hallitsevassa asemassa, joten ei siitä sen enempää.
Kiinittäisin huomiota pintaliitäjä -jäbän komenttiin kun hän mainitsee maaseudulta muuttaneen veronmaksajan elättävän edelleen poismuutokuntaansa. Outoa pohdintaa, etten sanoisi vastakkainasettelua.
Nythän on niin, että tosiasiat ratkaisee kulloisessakin tapauksessa, kuten henkilön varallisuus ja ansiotaso, onko kyseinen henkilö siirtänyt perinnöksi saamansa varallisuuden kotikunnasta kaupunkiin, maksaako hän nykyisessä kaupunkimijöössä veronsa kaupungin kassaan vai lähtöpitäjän kassaan. On nimittäin vuosikymmenten aikana siirretty euroja miljardeittain kaupunkeihin perintöjen kautta, toisensuuntaista liikettä yksityishenkilöiden kohdalla ei havaittavissa.
Toinen merkittävä tulonsiirto erityisesti maaseudulta Helsinkiin tapahtuu talouselämän puolella, jossa valtakunnalliset yhtiöt keräävät voittoja koko maasta mutta tulouttavat veronsa Helsinkiin. Tyhmempi ei tätä heti huomaa, niin kuin ei huomaa montaa muutakaan asiaa kun alkaa politikoimaan.
sitä, että vihreät europarlamentaarikot ovat luopuneet taistolaisuudesta päästäkseen parlamenttiin, niin tottahan se on.
Toivottavasti kastoit tv:stä MOT-ohjelman tuloeroista. Siinä oli erityisen paljon huomioitavaa taloustieteen professori Tuomalan näkemyksissä. Hän ihmetteli sitä, kuinka tuloerojen kasvu on voitu täysin sivuuttaa politiikassa, vaikka kysymys on mitä poliittisin. Samaan aikaan kun, kun hyvätuloisten tulot ovat kasvaneet jopa monituhatkertaisiksi, heidän verotuksensa on keventynyt. Kun tulot ylittävät vuodessa tietyn tason, progressio toimii toisin päin eli keventäen suurituloisten verotaakkaa. Asiaa ohjelmassa kommentoinut Katainen oli täysin äimän käkenä eikä edes kyennyt sanomaan, mistä moinen kehitys johtui. Joitain arvauksia hän yritti esittää. Tämä vain vahvisti Tuomalan käsitystä siitä, kuinka huonosti poliitikot ovat perillä tuloerojen kehityksestä ja niiden syistä. Lisäksi Tuomala kertoi, ettei meillä enää tosiasiallisesti ole juurikaan mitään progressiivista verotusta sellaisena kuin sen on luultu olevan. Tuomala on täysin oikeassa, koska valtion tulovero muodostaa vain marginaalisen osan verotuksesta, kaikki muu on tasaveroa.
On tietysti varsin erikoinen se yhtälö, missä tuloerot kasvavat, suurituloisten verotus kevenee, työttömyys kohtaa yhä useampia ja työssäolon mahdollisuus on koko ajan uhattuna ja samalla muka kansa eheytyisi yhtenäiseksi. Tosiasiassa meilläkin on syntynyt yhä selvemmin erottuva suurrikkaiden luokka. Miten ihmeessä tulojen äkkijyrkästä kasvusta sivuun jääneet voisivat boin vain hyväksyä muiden rikastumisen, kun tuo rikastuminen johtuu paljossa myös verotuksen keventämisestä. Tätä tosiasiaa yritetään piilottaa sen hokeman alle, että vastakkain asttelun aika olisi ohi. Se on ohi vasta sitten, kun myös taloudellinen tasa-arvo toteutuu ja kohtuus rikastumisessakin nousee kunniaan.
Mainitsemani ajatuksia herättävä kaksiosainen ohjelma lienee nähtävänä edelleen Ylen nettisivuilla.
Katsoin tuon ohjelman myös uusintana ja olen hyvin pettynyt YLEn toimintatapaan ja journalistiseen objektiivisuuteen. Ohjelmahan ei antanut minkäänlaist kuvaa siitä, millainen verotus meillä on, kun se perustui pelkkään prosenttilukujen rinnastukseen ja siihen, ettei mitään selvää eroa tehty palkka- ja pääomatulojen välillä. kataisen kommenteistakin oli tendenssimäisesti leikattu ohjelmaan vain sellaiset kohdat, joissa hän mietti, mitä ihmettä Ylen tekemät käyrät lopulta kuvasivat. Professorin puheesta taas leikattiin ohjelmaa ne osuudet, joissa hän loi vakuuttavuutta toimittajan poleemisille väitteille.
Ohjelma oli hyvin huono, jos sitä arvioidaan asiaohjelmien journalistiikan valossa, koska se ei antanut minkäänlaista, todellista kuvaa siitä, mten verotus on meillä kehittynyt.
Kun Ahon hallitus muutti pääomaverotuksen 25% tasaveroksi 1992, se sai aikaan sellaisen investointihalukkuuden, että työllisyys alkoi kasvaa ja pääomatulot investointien ja talouskasvun myötä lisääntyä niin, että valtion pääomaveron tulot kasvoivat aivan huikeasti.
Kun talouskasvu oli päässyt kunnolla vauhtiin ja pääomatuloina saadut osingotkin pääosin pantu uusiin sijoituksiin, tuottamaan edelleen yhä uusia osinkoja, niin Lipposen II hallitus (vai oliko Lipposen I) kootti pääomaverokannan 28%:iin, jolloin se tuotti kasvavilta pääomamarkkinoilta todella rasvaisen määrän veroeuroja hyvinvointimme rahoittamiseen.
Näistä asioista ohjelma ei maininnut sanaakaan, kun se kesittyi pelkkään kateuden lietsomiseen niitä kohtaan, jotka ovat pääomillaan ottaneet riskejä ja kärsineet jokaisen pienenkin taantuman aikana useiden kymmenien prosenttien arvonmenetyksiä, olleet ilman osinkoja ja sitten taas nousukaudella saaneet tuloja sijoituksistaan.
Jos ohjelmassa jotain pitäisi ihetellä, niin sitä, mistä johtuu, ettei meillä ole enempää tällaisia pääomasijoittajia kuin vain yksi prosentti (vai oliko vain promille) suomalaisista. Jos heitä olisi enemmän, niin heidän investointinsa suomalaisiin yrityksiin olisi varmasti tuottanut paljon enemmän kuin ne 350000 uutta työpaikkaa, mitkä syntyivät sen jälkeen, kun Aho oli Viinasen kanssa pääomaverotuksen uudistanut ja Lipponen tätä politiikkaa kahdessa hallituksessaan menestyksellä jatkanut.
Toivon enemmän kuin mitään muuta, että suomalaiset pääsisivät eroon sellaisesta katkerasta kateudesta, johin sinä mielipiteesi perustat.
-Jäbä
Ajattelepa joskus, miten paljon pääomat ovat synnyttäneet verotettavia palkkatuoja, alv:n tuottoa ja liikevoiton verotusta ennen kuin osinkoja jaetaan.
Ajattele, miten pienet valtion verotulot olisivat, jos noita työpaikkoja ja liikevoittoja ei syntyisi siksi, että pääomasijoittajat etisivät muita kohteita siksi, että verotus kohtelee heitä Suomessa huonommin kuin muualla.
Verottaja vie sentään niinkin paljon kuin reilun neljänneksen tuloista, joista yritykset ovat jo maksaneet yhteisöveronsa.
Senkin voisit ottaa huomioon, että pääomasijoittajat ovat turvattomia tappioidensa suhteen, kun lama vie heidän sijoitustensa arvon
Mielipidepankki ymmärtää kyllä, mistä on kyse - näin ainakin haluan uskoa - mutta hän vain provosoi tahallaan. En nimittäin millään jaksaisi uskoa, että hän kuvittelee pääomatulojen aiheuttamien tuoerojen johtuvan hallituksen veropolitiikasta, kun hän varmasti tietää, että pääomatulot syntyvät vain siitä, että yritykset menestyvät omilla markkinoillaan, saavat myyntituloja ja voittoa, laajeevat ja kasvavat ja saavat yhä isompia myyntituloja ja suurempia voittoja, mistä seuraa, että valtion verotulot kasvavat ruhtinaallisesti.
Pidän Mielipidepankkia hyvin fiksuna ja humaanisena sosialidemokraattina, mistä syystä ihmettelen, että hän sortuu mot-ohjelman kaltaiseen poleemiseen yksipuolisuuteen. Siinä täytyy olla takana vain se, että hän haluaa kiusoitella provosoinneillaan muita keskustelijoita.
-Jäbä
Kyllä palkkojen veroprosentti pitää saada samaksi kuin pääomatulojen veroprosenttikin on. 28% pitää riittää valtiolle eikä isoistakaan palkoista saisi ottaa veroa enempää. Siihen loppuisi keinottelu
Ohjelman tekotapa on helppo tyrmätä, jos ei pidä tuloksista. Et ilmeisesti katsonut ohjelman ensimmäisyä osaa, missä amerikkalaiset taloustieteilijät tyrmäsivät myytit siitä, että tuloerojen kasvattaminen olisi välttämätöntä tai tarpeellista taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Päinvastoin nämä jenkkitutkijat pitävät nimenomaan tuloerojen repeämää talouskriisin pohjimmaisena syynä. Näissä kriitikoissa on sentään joukko nobelisteja kuten ohjelmassa haastateltu (nimeä en nyt muista) ja tuoreempi nobelisti Paul Krugman, joka on muutoin pureutunut laman syihin.
Suomessa ei ole ollut 90-luvulla pulaa pääomista. Lamasta päästiin ylös uusien innovaatioiden avulla ja modernisoimalla teollisuutta. Esim. Nokia nousu tapahtui jo ennen Ahon hallituksen verouudistusta. Lipposen hallituksen toimesta taas ruokittiin kysyntää maltillisilla palkkaratkaisuilla, joihin yhdostettiin verotuksellisia etuja.
Vaikka pääomapulaa olisikin esiintynyt, sen ei tarvitse merkitä sitä, että pääomarikkaita pitäisi palkita satakertaisesti ja jopa tuhatkertaisesti palkansaajiin verrattuna. Tällainen eriarvoistaminen on niin taloudelliselta, yhteiskunnalliselta kuin eettiseltäkin kannalta perusteetonta. Sen vuoksi poliitikkojen pitäisi puuttua tai olisi aikapäivät sitten pitänyt puuttua asiaan. Kataisen änkytys asian ympärillä kertoi siitä, ettei hän ole viitsinyt tai osannut edes ajatella koko asiaa, vaikka on sentään valtionvarainministeri.
Juuri ohjelman yksipuolinen tekotapa pilasi sen, kun se kertoi vain sen osan tuloksista, joita tarvittiin kateuden lietsomiseen ja jätti toisen puolen - valtion valtavan verotulojen lisäyksen - kertomatta.
Ohjelman ensimmäisenkin osan katsoin tarkkaan. Se oli erinomainen tarina siitä, miten rahoitustoimiala oli jätetty ilman valvontaa, mistä seurasi se, että miljardivoittoja rahoituskuplalla tienanneet yritykset palkitsivat johtajiaan täysin käsittämättömillä summilla, joka sai aikaan kuplan kasvattamisen golossaalisiin mittoihin. Tämä taramarkkinoiden valvonnan puute, kohtuuttomien palkkiojärjestelmien ahne soveltaminen ja täydellinen piittaamattomuus seurauksista saivat aikaan tuloerot ja kriisin.
Muilta osin viittaan siihen, mitä edellä kirjoitin, mutta en väheksy innovaatioiden osuutta. Niitä vaan kaivattiin todella paljon lisää. 90-luvulla oltiin todella huolissaan siitä, ettei meillä ole muuta kuin Nokia eikä oikein ole edelleenkään.
Ohjelmassa olisi ollut hyvä tuoda esiin se, ettei pääomia turhaan sijoiteta yrityksiin. niillä kasvatetaan yrityksiä ja luodaan uusia työpaikkoja, panostetaan uuden kehittämiseen ja saadaan aikaan, että myös tuloveron, yhteisöveron ja alvin tuotot lähtevät kasvuun.
Pääoma on kuin hiiva pullataikinassa: ilman sitä ei talous kasva. Siksi on hyvin ala-arvoista Yleltä, että se menee tuollaiseen kateuden sekaiseen populistijournalismiin syyllistämään sijoittajat kertomatta asian kaikkia puolia.
-Jäbä
Vastatkoon Jäbänen tuohon arvioosi tuloeroista mutta haluan tuohon väliin tuoda oman näkemyksen pääomien hallinnasta.
Nykyinen lama ei johdu rikkaiden verokohtelusta eikä heidän omaisuuden määrästä vaan ja ainoastaan kyvyttömien henkilöiden hoitaa lainaksi saamiaan pääomia.
Tästä on hyvä ottaa opiksi kaikkien niiden, jotka arvostelevat rikkaita, jotka sentään osaavat hoitaa pääomia siten, että ne hyödyttävät muuta yhteiskuntaa varallisuudellaan, eivätkä tuhoa perusteita kuten köyhät tekivät.
Tuloerot kasvoivat SDP:n hallituskausilla ennätyssuuriksi, se on totta. Tietysti taustalla oli talouden yleinen hyvä kehitys ja sen tuomat pääomatulot.
Nythän pääomatulojen virta on romahtanut laman myötä, optio-ohjelmat ovat menettäneet arvonsa ja omaisuusarvot pienentyneet. Tuloerot ovat radikaalisti supistuneet. Ironista tavallaan, tämä tapahtuu porvarihallituksen aikana. Tuloerojen supistumisen vastapainoksi koko verokertymä on romahtanut, kun myös yritysten tuloksistaan maksamat verot ovat pienentyneet. Tuloerojen kasvu onkin vain indikaattori siitä, että taloudessa on hyvät ajat, tuloerojen supistuminen indikoi vaikeita eikoja.
Tuloerojen kasvu ei siis ole poliittisesti ohjattavissa oleva asia, vain se, kuinka paljon mistäkin tulolajista nipistetään yhteiskunnalle, voidaan päättää poliittisella tasolla. Vasemmisto ylläpitää jonkinlaista illuusiota tasapalkkaisuudesta tai tulojen voimakkaasta tasaamisesta veroilla hyvänä politiikkana. Kansalaisilla alkaa kuitenkin olla, jo duunaritasollakin, monenlaisia tuloja ja erilaista varallisuutta, joten enää ei ole selkeää jakoa palkansaajiin ja pääomatulon saajiin. Duunarilla saatta olla osakepotti, omakotitalo, perittyä metsää jne. Vastaavasti yritysjohtajalla ei välttämättä ole muuta kuin palkkatulonsa ja asunto.
SDP:n propaganda osuukin pahasti sen omaan nilkkaan, ja on yksi syy puolueen romahdukseen ja tulevaan kuihtumiseen pienpuolueiden sarjaan. Sen sijaan, että vaalitaan tuota vanhaa mielikuvaa rikkaista porvareista ja köyhistä duunareista, pitäisi miettiä, miten niin kotimaiset pääomat kuin kotimainen työ saaataisiin tehokkaimmin hyödyntämään koko kansantaloutta. Kateuteen perustuva ankara veroprogressio tai pääomatulojen verotuksen kiristäminen vain tappaa yrittäjyyttä ja johtaa sijoitusten valumiseen muualle, ja sitä kautta työpaikkojen.
Työpaikat ei säily ilman pääomia, tämän ovat tavallisetkin ihmiset jo huomanneet, nyt olisi aika myös poliittisen vasemmiston johdon se huomata.
Yksi globaali megatrendi on ilmastonmuutoksen torjunta ja ekologisuus. Siinä Vihreillä on selkeä etumatka ideologisessa mielessä, mutta käytännön sovelluksissa taitaa Kokoomus mennä pidemmällä. Tarkoitan esimerkiksi näitä autoveroratkasuja ja muita ympäristö- ja energiaveroja. Kokoomuksen ja vihreiden linja verotuksen painottamisesta kulutukseen tuloverojen sijaan on myös oikea ja saa kansalaisilta varmaan paremman vastaanoton kuin demarien tuloverojen kiristämispolitiikka.
Jaba on oikeassa, olemme kulkemassa kohden kaksinapaista poliittista kultuuria, toinen napa on Kokoomuksen ympärillä oleva ryhmä ja toinen vihreiden. Keskusta kuihtuu, sen kannattajat siirtyvät varmasti suuressa määrin Kokoomusleiriin, SDP kuihtuu samoin, sen kannattajat taas valuvat vihreiden syliin. Tosin Keskusta on vuosien saatossa osoittanut kykenevänsä sopeutumaan ja selviytymään muutokseen, SDP sen sijaan elää pitkälti Forssan julistuksen retoriikassa.
-
–Jäbä erehtyi tuomitsemaan ökytulojen saajia arvostelevat pelkästään kateellisiksi, vaikka kyse on tulonjaon oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta.
Kateutta voidaan kuvata esimerkillä tunteesta joka valtaa, kun kuulee naapurin voittaneen lotossa kolme miljoonaa euroa puhtaana käteen.
Oikeudenmukaisuutta rikkoo se, kun saman koulutuksen ja alkukokemuksen saaneista toinen ansaitsee vuodessa 50 tuhatta euroa ja toinen 5 miljoonaa euroa. Samapalkkaisuutta ei koskaan ole ollut, eikä tule olemaan, mutta kohtuus eroihin vaaditaan.
Kreikkalainen filosofi Platon (427-347 eKr.) oli sitä mieltä, että rikkaimman ja köyhimmän varallisuusero saa olla enintään nelinkertainen. Jos varallisuuserot kasvavat liian suuriksi, niin kansalaiset kokevat heitä kohdeltavan epäoikeudenmukaisesti ja se puolestaan johtaa yhteiskunnan hajoamiseen ja kansalaissotaan. (kuinka ollakaan, Kreikassa pommit paukkuivat vastikään).
Tulevaisuus
Vaikka emme rajoittaisikaan tuloeroja Platonin suosittelemaan nelinkertaiseen arvoon, niin joku tolkku se on tulojen ryöstöviljelylle asetettava. Nykyinen meno ei voi jatkua ikuisesti. Olisi luullut, että nyt laman aikana olisi muutettu lainsäädäntöä suuntaan, joka olisi rajoittanut ökytulot vaikka aluksi 500 000 euroon vuodessa ja kaikki tämän yli maksettava palkkio, oli se millä nimikkeellä hyvänsä, leikattaisiin kokonaisuutena valtiolle.
Nykyisyys
Hallitus on ollut täydellinen vetelys palkkatulojen lakisääteisen tasauksen aikaansaamiseksi maassa. Kataisen vastaanhangoittelun rahamiesten ”asianajajana” näissä asioissa ymmärtää, mutta Vanhaselta olisi luullut irtoavan jotain, kun puolue urhouden lisäksi sanoo toimivansa Santeri Alkion hengessä.
Miksi saman koulutuksen ja saman alkukokemuksen omaavista toinen tienaa 50 tuhatta ja toinen 5 miljoonaa?
Siksi, että tuo toinen on kenties sijoittanut varojaan aikanaan yritykseen, ottanut riskin ja menestynyt. Tai hakeutunut aktiivisesti ja menestynyt sellaisissa tehtävissä joissa vaaditaan vastuunottamista, johtajuutta ja muita vaativia taitoja. Ja saanut siitä palkkion
Toinen taas on karttanut riskejä, karttanut vastuuta ja tyytynyt tekemään työnsä muiden alaisuudessa. Riskitön elämä on palkittu niukemmin.
Miksi riskin- tai vastuunotosta ei saisi saada palkkiota onnistuessaan? Miksi kateuden nimissä tuosta 5 miljoonasta 4 miljoonaa pitäisi riistää pois?
Toinen asia on sitten se kuinka palkitaan. Ja miten sitoutetaan menestyvät johtajat yritykseen. Optiot on nostettu yhdeksi näyttävimmistä palkitsemisen epäoikeudenmukaisuuden osoituksiksi. Niistä pitää kuitenkin syyttää yritysten omistajia ja hallituksia, jotka antavat johtajilleen mahdollisuuden rahastaa optioiden kautta. Tuo raha ei kuitenkaan ole poissa yrityksiltä tai sen työntekijöiltä, vaan omistajilta, osakkailta tai sijoittajilta jotka ostavat nuo optioilla hankitut osakkeet.
Oikeudenmukaiseen palkitsemiseen, sellaiseen joka ei ole esim osakekursseista riippuvaista ja johon ei synny ansiotonta arvonnousua, siihen pitäisi miettiä keinoja, ei siihen millä palkkioista saadaan mahdollisimman suuri osa verotettua
-
Matematiikkaa ja lujuuslaskentaa pitää opiskella nuorena, jotta varttuneempana ymmärtää miten ja missä kohtaa yhteiskuntarakenteita kannattaa muuttaa. Toki tuossa välimaastossa eläessä pitää kerätä yhteiskunnallista ymmärrystä laajalta alueelta toimintamallien syitä ja seurauksia ymmärtääkseen.
Iskusanoja
Kansainvälinen kilpailukyky, huippuosaaminen ja luovuus ovat sellaisia iskusanoja, joiden todellinen sisältö avautuu ani harvalle ja siksi näitä termejä uskottavan oloisesti toistaen ihmisiä on helppo kuljettaa lyhyessä narussa haluttuun suuntaan. Väitetään ahkeruuden ja ponnistelun olevan tärkeimmät tekijät huippuansioihin pääsemiseksi ja unohdetaan, että niihin yltäminen edellyttää sattuman ja onnen lisäksi saajan ympärille isoa organisaatiota ja jonkin lajin suurtuotantoa.
Suuriin tuloihin yltävät eivät edusta läheskään aina huippuosaajia älykkyyttä mitattavalla normaalijakautuman käyrällä, vaan heidän paikkansa on siellä missä meistä kaikista on suurin tungos. Jotain muista poikkeavia ominaisuuksia heillä varmaan on, kuten keskimääräistä enemmän röyhkeyttä, narsismia ja halua määrätä muiden elämästä sekä usein myös psykopaattisia piirteitä.
Kaukaa on talousmalli haettu kun 427 vuotta ekr., jotain on sen jälkeen talouselämässä muuttunut sitten saviruukkujen.
Maassamme on lukuisa määrä yrityksiä, joiden omistuksesta vastaa niiden perustajat (rikkaat) ja perilliset joskus useampaan sukupolveen saakka. On selvää, että nämä menestyneet yritykset ovat menestyneet perustajiensa taitojen ja oivallusten ansiosta, josta jaettavaa on kertynyt työväelle kuin myös yhteiseen jaettavaan.
Mikäli ryhdyttäisiin soveltamaan Platoonin mallia, jolloin yli 500 000 euron voitot leikataan valtiolle, niin se merkitsee käytännössä tuotantokiintiön asettamista 500 000 euron tuotantokatto tavoitteelle.
Mieleeni hiipii ajatus tulevaisuuden mallista, jossa yhteiskuntamme voimavara on työläisten innovatiivinen vaikuttaminen tuotantolaitosten tasalaatuisten hyödykkeiden valmistuksessa demokraattisin keinoin, sekä tuloksen jako sosiaalisen tasa-arvon mukaisesti kaikkien kesken.
Tässä keskeisessä talousajattelussa voimme siirtyä aikaa myöten uuteen käsitteeseen rahan merkityksestä, käytössä olevaksi valuutaksi muodostuisi kaikki mikä irtoaa tehtaan porttien sisäpuolelta miksei ulkopuoleltakin.
Tehdään nyt ensin selväksi puhutaanko palkkatuloista ja niiden eroista vai pääomatuloista vai niistä tuloista, joissa ovat samassa kasassa sekä palkka- että pääomatulot.
Pääomatulohan ei ole palkkaa, Se syntyy sen seurauksena, että joku tarvitsee pääomia ja on valmis maksamaan siitä, kun saa niitä ja antaa osan tuotosta sille, jonka pääomia on käyttänyt.
Jos tämä sotketaan palkkaan ja "ansioihin", niin ollaan ihan metsässä ja tosiaan vain ja ainoastaan kateuden ja katkeruuden kanssa tekemisissä.
Olen silloin tällöin kertonyt täätlä nyt hiukan yli kuuskymppisestä kaverista, joka muutti USAan vanhempisnsa kanssa 50-luvun lopulla. Vanhemmilla ei ollut rahaa. isä oli rakennusalan ammattilainen ja äiti keskikoulun käynyt, mutta konekirjoitustaitoinen. Heidän poikansa rahoitti opiskelunsa keräämällä naapureiltaan jätepaperit ja tyhjät pullot ja tölkit ja toimittamalla ne kierrätykseen sekä tekemällä muita palveluja, leikkaamalla nurmikoita, jne. kun opiskelumaksujen yli jäi rahaa, kaveri sijoitti ne ja alkoi kasvattaa pääomiaan sillä, että sijoitti uuden teknologian kasvuyrityksiin. nyt hänellä on muutama sata miljoonaa dollaria omaisuutta ja hän sijoittaa edelleen uusiin pieniin kasvuyrityksiin, joilla on hyvä liikeidea.
Tämä vaatii huippuosaamista siltä firmalta, johon sijoittaja sijoittaa, mutta sijoittajalta luovuutta nähdä ja arvioida, että sijoittaminen on juuri se tekijä, katalysaattori, ellei peräti moottori, joka saa huippuosaamisen kilpailukykyiseksi ja yrityksen kasvamaan.
Jäs tällaista toimitaa aletaan Suomessa haittaverottaa jonkin tasa-arvopopulismin nimissä, niin sijoittajien raha liikkuu sinne, missä sitä ei veroteta yhtä ankatasti ja liikaa verottava maa jää ilman kasvuyritysten kasvumahdollisuuksien rahoittamista.
Seurauksena on talouskasvun taantuminen, heikentyvä työllisyys ja hyvinvoinnin rahoituspohjan mureneminen.
Tällaisia asioita pitäisi YLEn ohjelmien myös tuoda esiin eikä vain sitä, mten iso ero on sairaanhoitajan ja Bjärn Wahlroosin tuloilla ja veroilla.
-Jäbä
Miksi eräät lääkärit ja asianajajat ovat viime vuosina alkaneet ottaa palkkansa kevyemmin verotettuina pääomatuloina?
Eivät he ota palkkaa pääomatulona, vaan pääomatuloa pääomatulona, koska ovat sijoittaneet yritykseensä pääomaa ja yritys tuottaa pääomalle voittoa.
Jos sijoittamisessa onnistuu, ei tarvitse nostaa palkkaa.
Kyse ei ole mitään verokierrosta, koska ei palkkaa voi koskaan nostaa pääomatulona, ellei ole sijoittanut ytitykseen melko reilusti rahaa ja saanut yritystä niin vakavaiseksi, että laki yleensä sallii omistajalle osinkojen nostamisen yrityksestään.
Se, että lääkärit nostaisivat palkkansa pääomatulona on pelkkää harhaanjohtavaa propagandaa, koska ei niin voi tehdä.
-Jäbä, minua ihmetyttää tällä palstalla sinun totaalinen kieltäytymisesi tosiasioiden tunnustamisesta. Kirjoituksiesi taso tukisi ajatusta kyvystäsi ymmärtää asioiden todellisen laidan, mutta kiihkeistä puoluekantaisista mielipiteistäsi tulee väistämättä mieleen, että kuulut Oivan kanssa samankaltaiseen puoluesidonnaisen ajattelun kahlitsemaan ryhmään, vaikka puolue teillä on eri.
Esimerkiksi isommat asianajotoimistot ovat perustaneet tytäryhtiöitä, joihin palkkaavat työntekijöiksi omistajajuristeja. Sijoitettava pääoma on minimaalinen ja järjestelmä perustuu puhtaasti veronkiertoon. Laissa on lakimiehen tai lääkärin mentävä porsaanreikä. Lääkärin mentävä siksi, että myös he ovat yhtiöittäneet toimintaansa ja ottavat osan palkkaa omaisuustulona. Hammaslääkäriasemat mm. ovat usein tällaisia ”veronkiertoparatiiseja”.
Nykyinen hallitusvalta tuntee ongelman, mutta on ollut haluton porsaanreiän tukkimiseen, kun ajattelee silloin astuvansa kannattajiensa varpaille.
Tunnen systeemin. Sama on toiminut myös mainostoimistoissa jo pitkään. Yrityksen osakkaaksi pääsee jollain rahallisella sijoituksela ja sen jälkeen saa osinkoja riippuen siitä, mitä yritys tuottaa suhteessa osakepääomaansa.
Sijoitetun pääoman tuotto voi olla hyvin suuri. Mainostoimistoalalla on kirjattu yli puolen miljoonan euron pääomatuloja ihan tavallisille suunnittelijoille, mutta ovat he palkkaakin nostaneet.
Porsaanreikien tukkimisesta emme ole eri mieltä, mutta motivaatioita riski-investointeihin ei saisi padota, koska siitä alkaa työttömyyden kasvu.
"...Hän ihmetteli sitä, kuinka tuloerojen kasvu on voitu täysin sivuuttaa politiikassa, vaikka kysymys on mitä poliittisin. Samaan aikaan kun, kun hyvätuloisten tulot ovat kasvaneet jopa monituhatkertaisiksi, heidän verotuksensa on keventynyt.."
Minulla on tullut sellainen käsitys sinusta että et olenkaan muista mistä tuo kyseinen ilmiö johtuu. Ei sitä muista Urpilainenkaan.
Kuka sanoi ensimmäisenn hallitukse muodostamisen njälkeen "Tuloerojen on npakko kasvaa koska pienituloiset selvästi hyötyvät siitä että suomessa on isot tuloerot". Mitkä puolueeet olivat tukemassa tuota lausuntoa?
Vihjeeksi voin sanoa että ainoastaan kaksi puoluetta noista on nykyisessä hallituksessa. Kaikki nykyiset oppositiopuolueet, paitsi Perussuomalaiset olivat silloisessa hallituksessa.
Tässä on sinulle -Jäbä politiikkaa koskeva tietovisa johon haluaisin sinulta vastauksen. Voi myös vastata muutkin keskusteluun osallistuvat. Mutta antakaa oikeita vastauksia. Nuo vastaukset löytyvät Netistä kaikki.
Koetetaan nyt pitää erillään tuloerot ja palkkaerot. Ei se nimittäin ole politiikkaa, kun yrityksillä menee hyvin ja ne jakavat osinkoja ja tuloerot kasvavat siitä syystä.
On hyvä pitää pääomat Suomessa kasvattamasa täällä toimivia yrityksiä, koska kasvavat yritykset työllistävät ja maksavat palkkoja, jotka kulutetaan Suomessa, mikä kasvattaa kaikkia muitakin verotuloja kuin vain pääomaverotuloja.
Prosenttien sijaan olisi opittava katsomaan euroja, koska hyvinvointipalveluja ei makseta prosenteilla.
"...os ohjelmassa jotain pitäisi ihetellä, niin sitä, mistä johtuu, ettei meillä ole enempää tällaisia pääomasijoittajia kuin vain yksi prosentti (vai oliko vain promille) suomalaisista. Jos heitä olisi enemmän, niin heidän investointinsa suomalaisiin yrityksiin olisi varmasti tuottanut paljon..."
Suomessa ei ole annettu siihen mahdollisuutta kuin hyvin harvalle. Silloin kun poliittisin päätöksin tehostetaan tuloerojen kasvua, se kasvattaa ainoastaan sen noin promillen tuiloja. Se tulo on muilta pois. Joten pääomien kasaan tuminen harvoille tarkoiuttaa sitä että kaikki muut ovat ulkona niistä isoista tuloista. Jos haluttaisi paljon massaa pääomatuloista nauttimaan tuloerojen kasvua pitäöisi hillitä, niin että varallisuus jakautuisi uisemammalle. Silloin pääoma alkaisi "tuottaa" useamman tilillä.
Nyt nykyisessä tilanteessa jossa raha kasaustuu Suomessakin 50 rikkaimmalle ihmiselle, se raha ei voi tuottaa pääomia muille.
Lipponen "keksi" nerokkaan tavan keskittää suuret pääomatulot muutamalle "toverille", kuten Erkolle ja itselleen. Otti ne rahat röyhkeästi lapsiperheiltä, kunnilta, eläkeläisiltä, maanviljelijöiltä ja työttömiltä. Lipposen leikkauset kohdistui heihin. Tämäpääoma joka on leikattu 90-luvun laman nimissä on kasautunut muutamile jotka sillä rikastuu.
Mietippä sitä että jos tuloerot olisi pinenmmät. Jos vaikka puolet Suomalaiista pääsisi sijoittamaan ja rikastuimaan noilla pääomilla, mikä potti s e olisi esimerkiksi Suomalaisille pörssiyhtiöille. Suomalaisyrityksiä ei tarvitsisi myydä ulkomaille koska Suomessakin olisi pääomia ostaa ne.
on ottanut riskin ja hävinnyt.
Toisella on ollut arpaonnea toisella ei.
"...Siksi, että tuo toinen on kenties sijoittanut varojaan aikanaan yritykseen, ottanut riskin ja menestynyt. Tai hakeutunut aktiivisesti ja menestynyt sellaisissa tehtävissä joissa vaaditaan vastuunottamista, johtajuutta ja muita vaativia taitoja. Ja saanut siitä palkkion
..."
Pääomatulot eivät ole pois miltään muulta tulonsaajaryhmältä, koska pääomatulot tulevat aina niiltä asiakkailta, jotka ovat ostaneet yritysten tuotteita ja saaneet aikaan sen, että yritys tuottaa voittoa ja voi jakaa osinkoja.
tämä lamankin jä'lkeen on noita pääomia?
Moni tuolaltavalla rikastunut on viime- ja tänävuonna lopunutkin ne rikkaudet.
Einse ole yksiselitteitä että tuola tavalla rikastuu loppuelämäkseen.
Joillakin on arpaonnea sijoituksissaan, toisilla ei. Toisilla se arpaonni loppuu hyvänkin onnen jälkeen.
Kuinka monta moniljardööriä amerikassakin hyt putosi täysin nyhjä'n päälle, eli teki konkurssin.
Maailma ei ole noin yksinkertainen.
kui8n Lipponen asian hoiti. Se leikkasi köyhimmiltä että pystyi antamaan mahdollisuuden tehdä omaisuuden uusjako.
Ennenkaikkea Lipponen jakoi 90-luvun laman jalkoihin joutuneiden nomaisuuden uudelleen omille "Tovereilleen". Jos tuo jako tapahtuisikin pelkästäännmarkknatalouden toimintaperiaatteiden mukaan ilman poliittista ohjailua se olisikin noin kuin kirjoitat. Mutta joa Se jako tedään poliittisin keinoin, niin kuin Lipponen hallituksineen teki, niin tilanne ie ole niin kuin kirjoitit.
Näissä asioissa on erotettava markkinatlouden vaikutus ja sitten se poliittinen ohjailu toisistaan.
Sinun on tietenkin vaikea myösntää tuota asiaa koska juuri sinun idolisi ovat tuon poliittisen nohjailun toteuttanut. Lipponen ja Niinistö.
Niinistö muuten muutatti eduskunnalla lakiakin koska ei muuten saanut tehtyä niin kuin olisi halunnut. Näin se poliitinen ohjailu tapahtuu.
Lipposen hallitus leikkasi julkisia menoja, koska oli pakko, mutta ei se raha sijoittajille mennyt.
Sijoittajat saavat rahansa yrityksiltä, jotka menesyvät omilla markkinoillaan ja tuottavat jaettavaa voittoa. Sijoittajien raha tulee niiltä, jotka ostavat yritysten tuotteita.
On hyvä muistaa, että yritykseet ovat ennen voittojensa jakamista jo tilittäneet 22% arvonlisäveron myynnistään ja palkkakuluissaan tilittäneet myös kaikki henkilökuntansa tuloverot valtiolle. Voitosta menee myös yhteisövero ennen kuin pääomatuloja jaetaan.
-Jäbä
Keskusta on iät ja ajat ollut vallankahvassa kiinni yksinomaan Helsinkiläisten ja pääkaupunkiseudulla asuvien äänien takia. Kepumafia pitää Helsinkiä poliittisena hautomonaan ja on onnistunut hautomaan politiikkoja peräkylän periferian kasvatusmedoteilla kasvatetuista. Miten tämä kepumafian Helsinki-kasvatti Mari Kiviniemi luikerteli Helsingin valtuustoon, mutta ei ole ottanut yhteenkään valtuuston kokoukseen osaa? Mitenkäs sitä Etelä-Pohjanmaalla syntyneellä nyt olisi sympatioita Helsikiläisiä kohtaan, päin vastoin antipatioita.
Matti Vanhanen oikeastaan pursuaa antipatioita pääkaupunkiseudulla asuvia kohtaan ja siksipä hänen politiikkansa on ollut suorastaan punahekselivetoista pääkaupunkiseudun edistämiseksi. Onneksi tässä hallituskoalitossa on kokoomuksen Jan Vapaavuori, joka on pitänyt kiitettävästi huolta pääkaupunkilaisten asioista ja on uskaltanut olla eri mieltä kepulaisten kanssa ja pistää vähäksi aikaa naftaliiniin näitä kepulaisten vaalirahoittajien pelloille nousevia ideaparkkihankkeita.
Jos ideaparkki rakennetaan kauas Hensingistä niin miten Helsinkiä koskee. Helsingin keskustahan on maaseudulle kahden tunnin matka niin kuin Helsinkiläiset asian ilmaisee. Matka on todellisuudessa 30 kilometriä. Kuitenkin nyt pitää maaseudulta jaa Helsinkiin kauppaan. Se aiheuttaa ruuhkia kaupunkiin ja mahdottomasti liikennepäästöjä. Autot seisoo josossa joutokäynnillä 1,5 tuntia ihan tyhjää ja osottavat että pääsee liikennevaloista eteenpäin. normaaliajolla tuon 30 kilometriä ajetaan alle puolessa tunnissa.
Tuon matka-ajan vuoksi Helsingissä pysyisi ne k
nykyiset kaupat ja palvelut, mutta Ideapark lopettaisi maaseutukauppaliikenteen
KOK!
Vastakkainasettelua. Tälläkin kiirjoituksellasi raennat juuri sitä vastakkainasettelua. Kaupunki vastaan maaseutu.
Keaskusta on julistanut 40 vuotta että vastakkainasettelua ei tule olla. Mutta se vastakkainasettelu on Kokoomuksen nja deamreiden elinehto. Nämä puolueet ovat kaupunkiorientoituneita puolueita ja puolustvat reviriään hyvin agressiivisesti juuri vastakkainasettelulla, koska muuten ne ei pysty pitämään Keskustaa pois kaupungeista.
Vastakkainasettelu on keinotekoinen mutta noiden kahden ns. kaupunkipuolueen kannalta ainakin kuviteltu olevan välttämätön.
Näille kahdelle kumppanille -Jäbä ja MPP on vastakkainasettelu elinehto vastakkain maaseutu-kaupunki.
-Jäbä heiluu kuin heinämies nurkista sidottu nänäliina päässään ja suoltaa turhanpäiväistä potaskaa senkuin ehtii.
Ainakaan Keskusta ei ole Helsingin tai Espoon kurjuutta ja kerjäläisongelmaa luonut, sen on luoneet KOK, VIH ja SDP itse omilla päätöksillään.
-Jäbän vihreiden ylikuumennus on lähinnä huvittavaa höpinää heidän koulutustasosta tai asiaosaamisesta, entisen Taistolais-kommunistien ideologia ei paljon lämmitä markkinataloudessa toimivaa maata, eikä polkupyörä ratkaise liikenteen päästöjä, eikä valojen samuttaminen energian tarvetta edes pitkällä aikavälillä. EIpä sieltä paljon muuta ole kuulunutkaan!
Mitä tulee kokoomuksen taitoihin tehdä rahaa puolueen kaikkivoipaisuuden avulla, niin onhan se nähty, Katainen kiertää hattu kourassa kerjuulla maailmalla kun valtion kirstu kolisee tyhjyyttään, etä se siitä kokkareiden osaamisesta. Kaikki uudet valtakunnan innovaatiot taitaa olla Pekkarisen lanseeramia, ei muistu muita mieleen, ellei oteta mukaan Häkämiehen aikomusta myydä valtion yhtiöitä joppareille.
Niin siitä siltarumpupolitiikasta, se oma lehmä kannattaa aina ruokkia ensin ja sitten muiden. Katainenkin ihmeen myöntyväisesti suositteli uuden siltarummun rakentamista kotipitäjän rajalle ja olipa erittäin tyytyväinen Lääkelaitoksen sijoittamisesta omaan vaalipiiriin. Niin ja meinasi unohtua eräs oleellinen seikka, hän on julkisesti kehunut moneen kertaan kotikuntansa erinomaista terveydenhoitojärjestelmää ja kunnan taloudenhoitoa, tosiaan, onhan se Keskustaenemmistöinen kunta, jossa on aina osattu hoitaa asiat mallikkaasti.
No niin -Jäbä, putosit mielipiteinesi alimpaan hurrikaaniluokkaan helmat korvissa, koeta piristyä.
jos ei edes maakuntakeskuksia, kuten Kuopiota, kehitettäisi. Tosin niitäkin ääniä toki pääkaupunkiseudulta löytyy liian kanssa.
Vaikea tätä pääkaupunkiseutua on pitää kovinkaan kummoisena onnelana. Jos nuorilla ei sattumoisin ole varakkaita vanhempia, on elämässä eteenpäin pyristely kovan takana. Huonopalkkainen työ, kalliit vuokrat, ei mahdollisuutta omistusasuntoon jne. Tietenkin joukosta kovakyynärpäisimmät aina selviytyy ja se kai lienee evoluution tarkoituskin?
Hieno kirjoitus, niin tosikepulainen että...
Jos jotain vastakkainasetteula tarvittaisi, niin sinunkaltaistesi asenteiden lopullista juurimista Suomesta.
Sinun tavallasi ajattelevat kepulaiset ovat aina olleet tämän maan kehittämisen pahin este.
Tarkoititko minunlaiseni kepulainen olisi tämän maan kehittämisen este vai oliko tarkoituksesi kertoa, että minunlaiseni on pääkaupunkiseudun kehittämisen este ja millä tavoin?
Onneksi Jan Vapaavuori on julkisesti ollut kehittämisen este muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja se kertoo paljon enemmän niistä kokkareiden piikkilankaesteistä kuin minun vaatimaton analyysi kokkaresta ja vihreistä.
Pääkaupunkiseudusta kun tuli puhe niin ei voi unohtaa Vantaata, ei sielläkään kovin mairittelevasti mene vaikka yrityksiä ja populaa muuttaa kaupunkiin koko ajan lisää. Sielläkään ei oikein voi keskustaa talouden kuralla olosta syyttää. Soppa on keitetty täysin kokoomus- ja demarivoimin mitä nyt vihreätkin siellä keittoa nyt hämmentää.
Olisi oikeastaan kiva tietää mitä liikkuu vihreää äänestävän päässä? Järkeä sieltä ei löydy ainakaan yhtään. Silloin arvostaisin vihreitä pikkuisen enemmän jos eläisivät niin kuin paasaavat (vihreys on kai kiva harrastus betoniviidakossa). Tässä suhteessa Suomessa ei taida olla kuin yksi vihreä eli Linkola. Jos tämä maa jäisi noiden orastavien tynkkysten tai sinnemäkien varaan niin huh huh. Toivottavasti pitävät yllä aatettaan vielä sen verran että häipyvät hallituksesta ydinvoiman lisärakennuspäätöksen jälkeen (ellei Vanhanen tuota taas "perinteisesti" torppaa).
Pääkaupunkiseudusta kun tuli puhe niin ei voi unohtaa Vantaata, ei sielläkään kovin mairittelevasti mene vaikka yrityksiä ja populaa muuttaa kaupunkiin koko ajan lisää. Sielläkään ei oikein voi keskustaa talouden kuralla olosta syyttää. Soppa on keitetty täysin kokoomus- ja demarivoimin mitä nyt vihreätkin siellä keittoa nyt hämmentää.
Olisi oikeastaan kiva tietää mitä liikkuu vihreää äänestävän päässä? Järkeä sieltä ei löydy ainakaan yhtään. Silloin arvostaisin vihreitä pikkuisen enemmän jos eläisivät niin kuin paasaavat (vihreys on kai kiva harrastus betoniviidakossa). Tässä suhteessa Suomessa ei taida olla kuin yksi vihreä eli Linkola. Jos tämä maa jäisi noiden orastavien tynkkysten tai sinnemäkien varaan niin huh huh. Toivottavasti pitävät yllä aatettaan vielä sen verran että häipyvät hallituksesta ydinvoiman lisärakennuspäätöksen jälkeen (ellei Vanhanen tuota taas "perinteisesti" torppaa).
Hartaasti kaikki toivomme yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, että hyvinvointipalvelut säilytetään ja maapallon kasvihuoneilmaston kehittyminen (otsonikerroksen ohentuminen) loppuisi.
Valitettavasti näin ei tapahtu. Päinvastoin. Ahneet ja itsekkäät ajavat häikäilemättömästi omia etujaan köyhien kustannuksella. Maailmanlaajuisesti mutta myös Suomessa, josta on tulossa rikkaiden veroparatiisi.
Suomalaisten jakoa ökyrikkaisiin ja tosi köyhiin ei estä se, että varallisuuden kasautumisesta ei enää kerrota. Kun varallisuusveron periminen lopetettiin, samalla lopetettiin myös varallisuuden kasautumisesta kertovat tilastot.
Tasa-arvoisuus ja eriarvoisuus ovat sosiaalisia ja taloudellisia ilmiöitä. Vuosina 1990-2002 kaikkien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %. Alimmassa kymmenyksessä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %. (Akatemiantutkija Raija Julkunen).
Saman asian vahvistaa tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala: "Tuloerojen kehityksessä on ollut selvä trendi 10-15 viime vuoden ajan. Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurin piirtein samalle ajanjaksolle on ajoittunut suurituloisimpien tulo-osuuden voimakas kasvu. Ylin yksi prosentti on tuplannut osuutensa samaan aikaan kun suhteellinen köyhyys on kasvanut. Tuomalan mukaan Suomessa varakkaimman kotitalouden nettovaallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - ei siis köyhimpään kotitalouteen - verrattuna.
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtyneiden tutkijoiden mukaan "vastakkainasettelu ei ole ohi". Suomalainen kahtiajako jatkuu entistä voimakkaampana. Suomessa on kohta miljoona köyhää ja köyhissä perheissä jo nyt 155.000 köyhää lasta.
Hallituksen toimintaa on arvioitava sen perusteella miten hyvin hallitus kykenee hoitamaan huono-osaisten suomalaisten tilannetta. Tuosta toiminnasta voidaan antaa hallitukselle miinusmerkkinen arvosana.
- leipäjonoilla paikataan puutteellista sosiaaliturvaa kun noin 400 euron toimeentulotuki ei Suomessa riitä.
Tutkijoiden mukaan 10 euroa/päivä (netto), eli n. 400 milj. euroa, riittäisi kohtuullisempaan toimeentuloon ja maksaisi valtiolle suurin piirtein saman minkä rikkaiden varallisuus- ja perintöveron poistaminenkin.
Hallitus kuitenkin on päättänyt kasvattaa leipäjonoja ja poistaa sensijaan rikkaiden verot. Pääomatulojen verotus on eriytetty tuloverojärjestelmästä siten, että pääomatuloja verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan.
- työnatajien kela-maksujen poisto teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
- Kataisen veroale pienentää veroprogressiota hyvätuloisten hyväksi 800 miljoonaa euroa:
Työssä käyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituoilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Suomalaiset maksavat maataloustukiaiset kahteen kertaan:
1) tuotteiden kalliina hintoina
2) kansallisena maataloustukena, joka on 60 % koko tukimäärästä eli 1365 miljoonaa euroa.
Ruotsin kansallinen tuki on vain 165 miljoonaa euroa, Tanskan 118 ja Viron 24 miljoonaa.
Suomalainen viljavuori paisuu paisumistaan ja tuettua viljaa ryhdyttään polttamaan tai valmistamaan bioetanooliksi, kun viljavarastot ovat jo täynnä.
Maalaisliitto loi itselleen onnistuneesti uuden imagon. Se profiloitui Keskustapuolueeksi saadakseen kannattajia kaupunkien teollisuusväestöstä. Profiloituminen onnistui ja näin kaupunkilaiset kuvittelevat äänestävänsä "puolueetonta keskustaa" äänestäessään Keskustapuoluetta. Näin ei kuitenkaan ole. Kepun takana ovat samat ryhmittymät (MTK) kuin entisen Maalaisliitonkin ajamassa rikkaiden maatalousyrittäjien etuja, mikä mahdollistaa muunmuassa edellä mainitut mahtitukiaiset suurtiloille ja eläintehtaille.
Kepulla on yliedustus sekä kuntapäättäjinä että Eduskunnassa. Maataloustuottajien edustajia on kuntapäättäjinä n. 10 % valtuutetuista vaikka tuottajia on kunniassa vain noin 2 %.
Kokoomuksen takapiruna on EK, eli Elinkeinoelämän Keskusliitto. Sieltä EK:n kotisivuilta voimme lukea etukäteen hallituksen tulevista linjauksista moniin eri asioihin. Valtiovarainministeri Jyrki Kataista onkin arvioitu EK:n juoksupojaksi, jonka oma taloudellinen tietämys siilinjärveläisenä opettajana ja kunnallispolitikkona ei ole riittävä Suomen valtiovarainministeriksi.
Demareiden suurin virhe oli - sen toimiessa elvyttäjänä laman jälkeen - oli jättää huolehtimatta omista äänestäjistään toisin kuin Kepu ja Kokoomus nyt - myös laman aikana - tekevät.
Lipposen hallitusohjelmaan sisältyneen köyhyyspaketin silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö torpedoi.
Varallisuusveron poisto, jonka demarit hyväksyivät saadakseen elvyttävän tupon, oli viimeinen niitti kannatukseen.
joo
Itse asiassa tuo mielipiteesi luo vastakkainasettelua. Sekä kokoomus, että vihreät ratsastavat mielikuvilla paremmasta maailmasta. Kokoomuksen ja vihreiden mainonnassa linnut lentelevät, ihmiset hymyilevät ja vanhukset ovat reippaita.
Tosiasiassa suomalaisen köyhän vanhuus on entistäkin ankarammassa vastamäessä. Hoidon taso ja saatavuus laskee edelleen, mikä lisää eriarvoisuutta myös kuolemaa lähestyttäessä. Kokoomus ja vihreät eivät vanhusten ongelmia paljon arvota, koska kokoomuksen varakkaampi osa järjestää asiansa yksityisen sektorin kautta ja vihreät eivät ymmärrä vanhoja olevankaan.
Perinteisten vasemmistopuolueiden ja keskustan sijoittaminen konservatiivisuuteen ja menneisyyteen on tietysti mainosmiehelle tapa ratkaista Suomen ongelmat, mutta eivät ne siten häviä.
Kaikkien puolueiden tavoitteena on parempi maailma. Hoidon tasosta ja saatavuudesta kokoomus kantaa suurimman vastuun juuri sillä, että kulut koetetaan painaa samaan tasoon, mitä bkt kasvaa. Se, että terveyden- ja vanhustenhoidon kulut kasvaisivat jatkossakin kaksi kertaa nopeammin kuin bkt, on varmin ja vastuuttomin tie tuhota nämä palvelut siihen, että rahat loppuvat.
Kokoomuksen kytkeminenvain rikkaisiin on aika halpaa paskanjauhantaa, kun kokoomuksen kannattajista hyvin iso osa on pieni ja etenkin keskituloisia. Se, että keskustan ja vasemmiston politiikka katsoo menneisyyteen, on valitettava fakta, ei muuta
Kokoomuksen kiiltokuvamainen kannatus voi jatkua pitkäänkin sen jälkeen, kun rahat yleiseltä sektorilta ovat todella loppu. Se, että miten moinen tilanne sataisi köyhän laariin, on minulle mysteeri?
Ehkä demareiden puheissa progressiivisen verotuksen säilyttämisen puolesta on sinänsä se järki, ettei ihan kaikki raha katoa kansakunnan kierrosta alv-hyödystä huolimatta ulkolaisten ylellisyyskohteiden hankkimiseen. Kaikki eivät ihaile Audi-miehiä.
Ei heinähattujen tarvii Stadiin tulle mitään neuvomaan. Ne, jotka ovat tulleet, ovat kääntyneet kokoomuslaisiksi.