Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle autonomia

Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle annetaan samankaltainen autonominen asema kuin Ahvenanmaalla on. Saavat siellä jubailla ruotsiksi keskenään. Valtakunta muutetaankin virallisesti yksikieliseksi Suomeksi. Tadaa, ongelmat korjattu ja RKP:n kiihkohurritkin on onnellisia.
21328
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

"Tadaa, ongelmat korjattu"

Tota, tota, mikä ongelmia sulla sitten on?

Äänestä

Ns. ruotsinkielisellä PÅohjanmaalla eli Österbottenin maakunnassa on ruotsikielisiä peräti 51 % väestöstä. Se on ainoaa seutua Suomessa joka on kaksikielinen. Kuka kumma uskottelee että Österbotten olisi nimenomaan ruotsinkielistä seutua. Kun kaksikielisessä maassa toista kansalliskieltä puhuu vain 5 % väestöstä, kannattaa kielipoliitikkojen harkita sanomisiaan.

Äänestä
  • Autonomia annetaankin vain niille rannikkokunnille joissa ruotsinkielisiä on yli 80%. Ei Ahvenanmaallakaan asu kuin 27.000 immeistä. Ehkä ne kunnat voitaisiin yhdistää suoraan Ahvenanmaan itsehallintoon.

    Se ongelma on tietysti Valtakunnan enemmistö etniteetin, suomalaisten 100% nöyryyttäminen, 5% vähemmistön 100% tarpeiden takia. Tämä ei voi enää jatkua ja siihen on löydettävä ratkaisu ennenkuin ajaudutaan tilanteeseen jossa puheet ei enää auta. RKP on tietysti suurin syyllinen tilanteeseen. Kun tuo ruotsalaisen Pohjanmaan autonomia on perustettu lakkautetaan RKP lailla Valtakunnasta.

    Äänestä

  • Nettifenno123 kirjoitti:

    Autonomia annetaankin vain niille rannikkokunnille joissa ruotsinkielisiä on yli 80%. Ei Ahvenanmaallakaan asu kuin 27.000 immeistä. Ehkä ne kunnat voitaisiin yhdistää suoraan Ahvenanmaan itsehallintoon.

    Se ongelma on tietysti Valtakunnan enemmistö etniteetin, suomalaisten 100% nöyryyttäminen, 5% vähemmistön 100% tarpeiden takia. Tämä ei voi enää jatkua ja siihen on löydettävä ratkaisu ennenkuin ajaudutaan tilanteeseen jossa puheet ei enää auta. RKP on tietysti suurin syyllinen tilanteeseen. Kun tuo ruotsalaisen Pohjanmaan autonomia on perustettu lakkautetaan RKP lailla Valtakunnasta.

    Ruotsinkielisillä on yli 80 %:n enemmistö seuraavissa Pohjanmaan kunnissa: Korsnäs, Luoto, Närpiö, Kruunupyy, Maalahti, Oravainen, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa. Näistä kolme ensin mainittua on virallisesti vain ruotsinkielisiä. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on n. 53500, mikä vastaa naapurimaakunnan pääkaupungin, Seinäjoen, asukaslukua. Ruotsinkielisiä näissä erillisasemaan pyrkivissä kunnissa on n. 47100, suomenkielisiä 4900 ja muunkielisiä 1511.
    Erityisasema koskisi hajanaista aluetta, johon kuuluisi vain 30 % nykyisen Pohjanmaa/Österbottenin maakunnan väestöstä ja noin puolet sen ruotsinkielisestä väestönosasta. Toinen puoli jäisi eritysalueen ulkopuolelle. Seuraavat kunnat: Isokyrö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Laihia, Mustasaari, Pietarsaari, Vaasa ja Vähäkyrö eivät kuuluisi erityisalueeseen, jos kriteerinä on 80 % ruotsinkielisyys. Niiden kuntien yhteenlasketusta väestöstä noin kolmasosa on ruotsinkielisiä.

    Vasabladet tuntuu ottavan ehdotukset erityisalueesta vakavissaan, muut eivät. Ehkä Vbl:n kannattaisi perehtyä väestön koostumukseen levikkialueellaan, ja avata silmänsä todellisuudelle. Österbottenin maakunta on kaksikielinen, ja ruotsinkielisillä on siellä niukka enemmistö (51 %). Kun voimasuhteet ovat tasan, kannattaisi panostaa yhteistyöhön ja korostaa kieliryhmien yhteenkuuluvuutta. Jatkuva eriseuraisuudella elämöiminen ja erityisasemaan pyrkiminen eivät pitkällä aikavälillä edistä suomenruotsalaisuuden asiaa.

    Äänestä

  • Faktaa peliin kirjoitti:

    Ruotsinkielisillä on yli 80 %:n enemmistö seuraavissa Pohjanmaan kunnissa: Korsnäs, Luoto, Närpiö, Kruunupyy, Maalahti, Oravainen, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa. Näistä kolme ensin mainittua on virallisesti vain ruotsinkielisiä. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on n. 53500, mikä vastaa naapurimaakunnan pääkaupungin, Seinäjoen, asukaslukua. Ruotsinkielisiä näissä erillisasemaan pyrkivissä kunnissa on n. 47100, suomenkielisiä 4900 ja muunkielisiä 1511.
    Erityisasema koskisi hajanaista aluetta, johon kuuluisi vain 30 % nykyisen Pohjanmaa/Österbottenin maakunnan väestöstä ja noin puolet sen ruotsinkielisestä väestönosasta. Toinen puoli jäisi eritysalueen ulkopuolelle. Seuraavat kunnat: Isokyrö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Laihia, Mustasaari, Pietarsaari, Vaasa ja Vähäkyrö eivät kuuluisi erityisalueeseen, jos kriteerinä on 80 % ruotsinkielisyys. Niiden kuntien yhteenlasketusta väestöstä noin kolmasosa on ruotsinkielisiä.

    Vasabladet tuntuu ottavan ehdotukset erityisalueesta vakavissaan, muut eivät. Ehkä Vbl:n kannattaisi perehtyä väestön koostumukseen levikkialueellaan, ja avata silmänsä todellisuudelle. Österbottenin maakunta on kaksikielinen, ja ruotsinkielisillä on siellä niukka enemmistö (51 %). Kun voimasuhteet ovat tasan, kannattaisi panostaa yhteistyöhön ja korostaa kieliryhmien yhteenkuuluvuutta. Jatkuva eriseuraisuudella elämöiminen ja erityisasemaan pyrkiminen eivät pitkällä aikavälillä edistä suomenruotsalaisuuden asiaa.

    Vielä pari sukupolvea sitten kyseinen seutu oli vahvasti ruotsinkielistä, mutta muuttovirtojen myötä väestörakenne on muuttunut. Sulauttamispolitiikallahan mm Neuvostoliitto aikoinaan pääsi eroon huomattavasta osasta vähemmistöjään - eli valtaväestö muuttaa vähemmistön alueelle ja hallinto- ja työkieli muutetaan enemmistön mukaan, eikä vähemmistön vastaväitteitä kuunnella. Yksinkertaista ja tehokasta.

    Suomessa sulauttaminen ei ehkä ole tapahtunut yhtä määrätietoisesti, mutta lopputulos on kuitenkin ollut vähemmistön aseman jatkuva heikentyminen. Mitään Ahvenanmaan kaltaista itsehallintoa ei tietenkään enää saada aikaiseksi, se on jo myöhäistä. Sen sijaan pitäisi olla mahdollista saada nykyinen kehitys pysähtymään - eli luotaisiin alue, jolla ruotsinkielisiä rakenteita ei enää voitaisi samalla innolla purkaa kuin tähän mennessä, ja ruotsinkielisen vähemmistön toivomukest otettaisiin hallinnollisissa uudistuksissa huomioon.

    Äänestä

  • realiteetit kirjoitti:

    Vielä pari sukupolvea sitten kyseinen seutu oli vahvasti ruotsinkielistä, mutta muuttovirtojen myötä väestörakenne on muuttunut. Sulauttamispolitiikallahan mm Neuvostoliitto aikoinaan pääsi eroon huomattavasta osasta vähemmistöjään - eli valtaväestö muuttaa vähemmistön alueelle ja hallinto- ja työkieli muutetaan enemmistön mukaan, eikä vähemmistön vastaväitteitä kuunnella. Yksinkertaista ja tehokasta.

    Suomessa sulauttaminen ei ehkä ole tapahtunut yhtä määrätietoisesti, mutta lopputulos on kuitenkin ollut vähemmistön aseman jatkuva heikentyminen. Mitään Ahvenanmaan kaltaista itsehallintoa ei tietenkään enää saada aikaiseksi, se on jo myöhäistä. Sen sijaan pitäisi olla mahdollista saada nykyinen kehitys pysähtymään - eli luotaisiin alue, jolla ruotsinkielisiä rakenteita ei enää voitaisi samalla innolla purkaa kuin tähän mennessä, ja ruotsinkielisen vähemmistön toivomukest otettaisiin hallinnollisissa uudistuksissa huomioon.

    Höpön pöpö, ei 95% suomenkielisessä maassa voi eikä pidä olla mitään ruotsinkielisiä suljettuja saarekkeita eikä rakenteita!

    Suomi ja Eurooppa kansainvälistyy, se on fakta, ja sen kanssa on tultava toimeen. Ihmiset muuttavat seudulta toiselle ja maasta toiseen ja se muuttaa kielisuhteita, siitä ei pääse mihinkään. Pakolla ei voi kieltä säilyttää, paitsi umpiossa ehkä.

    Ahvenanmaa on karmea esimerkki ahdasmielisestä kielifanatismista. Siellä suomenkieliset pakkoruotsinkielistetään, suomi jätetään huolettomasti kotikielen asemaan.

    Naapurimaa on täysin ruotsinkielinen, sinne voi mennä, jos ei kelpaa asua maassa jossa on selvä suomenkielinen enemmistö.

    Sitä paitsi, suomenkielisyys on paljon uhanalaisempi laajemmassa mittakaavassa. Meiltä ei liikene yhtään senttiä eikä henkilöresursseja ruotsinkielisyyden suojeluun

    Äänestä

  • realiteetit kirjoitti:

    Vielä pari sukupolvea sitten kyseinen seutu oli vahvasti ruotsinkielistä, mutta muuttovirtojen myötä väestörakenne on muuttunut. Sulauttamispolitiikallahan mm Neuvostoliitto aikoinaan pääsi eroon huomattavasta osasta vähemmistöjään - eli valtaväestö muuttaa vähemmistön alueelle ja hallinto- ja työkieli muutetaan enemmistön mukaan, eikä vähemmistön vastaväitteitä kuunnella. Yksinkertaista ja tehokasta.

    Suomessa sulauttaminen ei ehkä ole tapahtunut yhtä määrätietoisesti, mutta lopputulos on kuitenkin ollut vähemmistön aseman jatkuva heikentyminen. Mitään Ahvenanmaan kaltaista itsehallintoa ei tietenkään enää saada aikaiseksi, se on jo myöhäistä. Sen sijaan pitäisi olla mahdollista saada nykyinen kehitys pysähtymään - eli luotaisiin alue, jolla ruotsinkielisiä rakenteita ei enää voitaisi samalla innolla purkaa kuin tähän mennessä, ja ruotsinkielisen vähemmistön toivomukest otettaisiin hallinnollisissa uudistuksissa huomioon.

    Lehdistä olemme saaneet usein lukea, kuinka vielä pari sukupolvea sitten jokin seutu oli vahvasti ruotsinkielistä, mutta muuttovirtojen myötä väestörakenne on muuttunut.

    Vaasan ympäristössä, Österbottenin maakunnassa, ruotsalaisuus on pysynyt vahvana pienissä, melko syrjäisissä kunnissa, joita ovat Korsnäs, Luoto, Närpiö, Kruunupyy, Maalahti, Oravainen, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa. Näihin kuntiin tuskin on odotettavissa erityistä muuttoliikettä sen enempää ruotsin- kuin suomenkielistenkään taholta.

    Muista Österbottenin kunnista kolme on ehdottoman suomenkielisiä: Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia. Alueen pääkaupungissa Vaasassa on ollut suomenkielinen enemmistö ainakin vuodesta 1900 alkaen – kauemmaksi eivät tietoni riitä. Näiden neljän kohdalla muuttovirta, jos sellaista on, ei ole vaikuttanut kielisuhteisiin. Sen sijaan Kaskisiin, joka aikanaan oli Suomen pienimpiä ellei pienin kaupunki, on Metsä-Botnian myötä tullut suomenkielinen enemmistö, mutta kaupunki on edelleen pieni (1500 asukasta) eikä siis vaikuta maakunnallisiin suhteisiin. Naapurikaupunki Kristiinaan (jossa esi-isäni tuli ylioppilaaksi v. 1920 maanmainiosta suomalaisesta yhteiskoulussa) ei tulijoita taida olla suomeksi eikä ruotsiksi, kun kaikki tuntuu pysähtyneen. Pietarsaaressa on ruotsinkielinen enemmistö 56 %. Kaupunki ei tunnu kasvavan eikä kielisuhteissa ole tapahtunut sanottavia muutoksia neljännesvuosisataan. Kieliryhmät tuntuvat elävän toisistaan erillään, sovinnossa, pieniä nopeasti unohtuvia rajakahakoita lukuun ottamatta.

    Jäljelle jää vain Mustasaari (asukkaita 18100) ja sinne varmaan on muuttanut suomenkielisiä vuosikymmenien mittaan. Mustasaaren poliitikot tuntuvat hyvin puolustavan suomenruotsalaisuutta; liekö valtiovallalla tai muilla tarvetta enää puuttua peliin. Kysymys on sentään valtakunnallisesti vähäpätöisestä asiasta, ja Seinäjoen kaupunki voi aina lukea hyväkseen rannikkoriitojen virheet.

    Käsittääkseni Österbottenin kielisuhteisiin ei vaikuta suomalaisten joukkomuutto ruotsinkielisiin kuntiin. Paljon enemmän on vaikuttanut ruotsinkielisten joukkomuutto lahden yli Ruotsiin. Jos ruotsinkielisestä maalaiskunnasta joutuu lähtemään työnhakuun, ruotsinkieliset mielellään suuntaavat Ruotsiin, sillä Suomesta ei työtä tahdo saada ellei osaa suomea.

    Tässä muutamia näkökohtia: Mielestäni Vasabladetin ja muiden tulisi selvittää suomalaisten ”vahvat muuttovirrat”, joiden sanotaan vaikuttavan kielisuhteisiin. Sen jälkeen kannattaa miettiä, voiko perustuslain takaamaan vapaaseen liikkumisoikeuteen puuttua. Ruotsin kielen käyttöä suomen rinnalla on pohdittu kielilakikomiteassa, jossa ruotsinkielisillä oli vahva edustus. Toki silloin jo tiedettiin hallinnon muutostarpeet.

    Äänestä

  • Faktaa peliin kirjoitti:

    Lehdistä olemme saaneet usein lukea, kuinka vielä pari sukupolvea sitten jokin seutu oli vahvasti ruotsinkielistä, mutta muuttovirtojen myötä väestörakenne on muuttunut.

    Vaasan ympäristössä, Österbottenin maakunnassa, ruotsalaisuus on pysynyt vahvana pienissä, melko syrjäisissä kunnissa, joita ovat Korsnäs, Luoto, Närpiö, Kruunupyy, Maalahti, Oravainen, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri-Maksamaa. Näihin kuntiin tuskin on odotettavissa erityistä muuttoliikettä sen enempää ruotsin- kuin suomenkielistenkään taholta.

    Muista Österbottenin kunnista kolme on ehdottoman suomenkielisiä: Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia. Alueen pääkaupungissa Vaasassa on ollut suomenkielinen enemmistö ainakin vuodesta 1900 alkaen – kauemmaksi eivät tietoni riitä. Näiden neljän kohdalla muuttovirta, jos sellaista on, ei ole vaikuttanut kielisuhteisiin. Sen sijaan Kaskisiin, joka aikanaan oli Suomen pienimpiä ellei pienin kaupunki, on Metsä-Botnian myötä tullut suomenkielinen enemmistö, mutta kaupunki on edelleen pieni (1500 asukasta) eikä siis vaikuta maakunnallisiin suhteisiin. Naapurikaupunki Kristiinaan (jossa esi-isäni tuli ylioppilaaksi v. 1920 maanmainiosta suomalaisesta yhteiskoulussa) ei tulijoita taida olla suomeksi eikä ruotsiksi, kun kaikki tuntuu pysähtyneen. Pietarsaaressa on ruotsinkielinen enemmistö 56 %. Kaupunki ei tunnu kasvavan eikä kielisuhteissa ole tapahtunut sanottavia muutoksia neljännesvuosisataan. Kieliryhmät tuntuvat elävän toisistaan erillään, sovinnossa, pieniä nopeasti unohtuvia rajakahakoita lukuun ottamatta.

    Jäljelle jää vain Mustasaari (asukkaita 18100) ja sinne varmaan on muuttanut suomenkielisiä vuosikymmenien mittaan. Mustasaaren poliitikot tuntuvat hyvin puolustavan suomenruotsalaisuutta; liekö valtiovallalla tai muilla tarvetta enää puuttua peliin. Kysymys on sentään valtakunnallisesti vähäpätöisestä asiasta, ja Seinäjoen kaupunki voi aina lukea hyväkseen rannikkoriitojen virheet.

    Käsittääkseni Österbottenin kielisuhteisiin ei vaikuta suomalaisten joukkomuutto ruotsinkielisiin kuntiin. Paljon enemmän on vaikuttanut ruotsinkielisten joukkomuutto lahden yli Ruotsiin. Jos ruotsinkielisestä maalaiskunnasta joutuu lähtemään työnhakuun, ruotsinkieliset mielellään suuntaavat Ruotsiin, sillä Suomesta ei työtä tahdo saada ellei osaa suomea.

    Tässä muutamia näkökohtia: Mielestäni Vasabladetin ja muiden tulisi selvittää suomalaisten ”vahvat muuttovirrat”, joiden sanotaan vaikuttavan kielisuhteisiin. Sen jälkeen kannattaa miettiä, voiko perustuslain takaamaan vapaaseen liikkumisoikeuteen puuttua. Ruotsin kielen käyttöä suomen rinnalla on pohdittu kielilakikomiteassa, jossa ruotsinkielisillä oli vahva edustus. Toki silloin jo tiedettiin hallinnon muutostarpeet.

    Hallituksen esityksessä uudeksi kielilaiksi (HE 92/2002 vp) esitetään seuraavat luvut:

    Ruotsinkielinen väestö Ruotsinkielinen väestö
    31.12.1950 31.12.2000
    Kunta

    Espoo 10 861 (43,0%) 19 893 (9,3%)
    Kauniainen 1 500 (60,4%) 3 336 (39,1%)
    Helsinki 71 029 (19,0%) 36 128 (6,5%)
    Kirkkonummi 2 463 (71,8%) 6 144 (20,7%)
    Loviisa 3 078 (70,5%) 3 003 (39,6%)
    Siuntio 2 334 (64,8%) 1 866 (38,5%)
    Vantaa 4 326 (25,7%) 6 050 (3,4%)

    Lähde: Forsberg Karl-Erik, 1958
    Tilastokeskus, 2001

    Lienee sanomattakin selvää, että kun väestöryhmä on kutistunut niinkin pieneksi kuin 5%, se on alttiina sulautumiselle. Kyse ei ole siitä, että valtaväestön liikkumisvapautta rajoitettaisiin, vaan ainoastaan että luotaisiin mekanismit joilla valtio saataisiin ainakin pidättäytymään toimenpiteistä jotka edelleen johtavat ruotsinkielen tosiasialliseen heikkenemiseen. Kansallisen kielellisen vähemmistön olemassaolon turvaaminen on nyky-Euroopassa jokaisen valtion nimenomainen velvollisuus, eikä pelkkä yksilöä koskeva syrjintäkielto riitä. Tämä velvollisuus on periaatteessa olemassa siinäkin tapauksessa, ettei vähemmistöryhmä itse ymmärtäisi ryhtyä riittävän voimakkaisiin toimenpiteisiin.

    Äänestä

  • selvennys kirjoitti:

    Hallituksen esityksessä uudeksi kielilaiksi (HE 92/2002 vp) esitetään seuraavat luvut:

    Ruotsinkielinen väestö Ruotsinkielinen väestö
    31.12.1950 31.12.2000
    Kunta

    Espoo 10 861 (43,0%) 19 893 (9,3%)
    Kauniainen 1 500 (60,4%) 3 336 (39,1%)
    Helsinki 71 029 (19,0%) 36 128 (6,5%)
    Kirkkonummi 2 463 (71,8%) 6 144 (20,7%)
    Loviisa 3 078 (70,5%) 3 003 (39,6%)
    Siuntio 2 334 (64,8%) 1 866 (38,5%)
    Vantaa 4 326 (25,7%) 6 050 (3,4%)

    Lähde: Forsberg Karl-Erik, 1958
    Tilastokeskus, 2001

    Lienee sanomattakin selvää, että kun väestöryhmä on kutistunut niinkin pieneksi kuin 5%, se on alttiina sulautumiselle. Kyse ei ole siitä, että valtaväestön liikkumisvapautta rajoitettaisiin, vaan ainoastaan että luotaisiin mekanismit joilla valtio saataisiin ainakin pidättäytymään toimenpiteistä jotka edelleen johtavat ruotsinkielen tosiasialliseen heikkenemiseen. Kansallisen kielellisen vähemmistön olemassaolon turvaaminen on nyky-Euroopassa jokaisen valtion nimenomainen velvollisuus, eikä pelkkä yksilöä koskeva syrjintäkielto riitä. Tämä velvollisuus on periaatteessa olemassa siinäkin tapauksessa, ettei vähemmistöryhmä itse ymmärtäisi ryhtyä riittävän voimakkaisiin toimenpiteisiin.

    Ei pääkaupunkiseutu voi olla vertailukohde suhteessa Pohjanmaahan. Väestö pääkaupunkiseudulla on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 50-vuoden aikana. Alue on Suomen talousveturi sekä hallinnollinen keskus. Tästä kasvusta on hyötynyt erittäin paljon nimenomaan ruotsinkieliset. Pääkaupunkiseudun alue oli kuitenkin ennen 1950-lukua vielä hyvin maatalousvaltaista aluetta. Pääsääntöisesti maat omisti ruotsinkieliset viljelijät. Kun pääkaupunkiseutu kasvoi ja tarvittiin maata niin kenenköhän taskuun rahat kilahti ?

    Alueelle on kohdistunut myös paljon muuttoa ruotsinkielisiltä alueilta. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin järjestetty kaikki palvelut (kehdosta hautaan) myös ruotsinkielellä. Jos ei ruotsinkieliset niitä käytä niin minkäs teet ? Ei valtio voi ketään pakottaa. Asia nyt vain on niin että suomenkielellä on saatavissa samat palvelut, suomi on maan pääkieli. Ennen oli eriasia koska suomenkieltä syrjittiin ja vähemmistökielellä l. ruotsilla oli saatavissa palveluja joita suomeksi ei saanut. Nyt kun saa niin ruotsinkielen hyödyllisyys on laskenut. Näin se vaan on.

    Äänestä

  • selvennys kirjoitti:

    Hallituksen esityksessä uudeksi kielilaiksi (HE 92/2002 vp) esitetään seuraavat luvut:

    Ruotsinkielinen väestö Ruotsinkielinen väestö
    31.12.1950 31.12.2000
    Kunta

    Espoo 10 861 (43,0%) 19 893 (9,3%)
    Kauniainen 1 500 (60,4%) 3 336 (39,1%)
    Helsinki 71 029 (19,0%) 36 128 (6,5%)
    Kirkkonummi 2 463 (71,8%) 6 144 (20,7%)
    Loviisa 3 078 (70,5%) 3 003 (39,6%)
    Siuntio 2 334 (64,8%) 1 866 (38,5%)
    Vantaa 4 326 (25,7%) 6 050 (3,4%)

    Lähde: Forsberg Karl-Erik, 1958
    Tilastokeskus, 2001

    Lienee sanomattakin selvää, että kun väestöryhmä on kutistunut niinkin pieneksi kuin 5%, se on alttiina sulautumiselle. Kyse ei ole siitä, että valtaväestön liikkumisvapautta rajoitettaisiin, vaan ainoastaan että luotaisiin mekanismit joilla valtio saataisiin ainakin pidättäytymään toimenpiteistä jotka edelleen johtavat ruotsinkielen tosiasialliseen heikkenemiseen. Kansallisen kielellisen vähemmistön olemassaolon turvaaminen on nyky-Euroopassa jokaisen valtion nimenomainen velvollisuus, eikä pelkkä yksilöä koskeva syrjintäkielto riitä. Tämä velvollisuus on periaatteessa olemassa siinäkin tapauksessa, ettei vähemmistöryhmä itse ymmärtäisi ryhtyä riittävän voimakkaisiin toimenpiteisiin.

    Höpön pöpö

    Suomenkielinen 5 milj asukkaan väestö, maailman ainoa maa, jossa puhutaan suomea, ei todellakaan voi olla vastuussa 10 milj ihmisen ruotsinkielisyyden suojelemisesta. Meidän ei pidä siihen uhrata lanttiakaan isomman kielen etee!

    Ja mene kertomaan ruotsalaisille että "Kansallisen kielellisen vähemmistön olemassaolon turvaaminen on nyky-Euroopassa jokaisen valtion nimenomainen velvollisuus, eikä pelkkä yksilöä koskeva syrjintäkielto riitä."

    Katsotaan ensin mitä sanktioita Ruotsille tulee suomenkielisen vähemmistön syrjimisestä ja alistamisesta ja oman kielen käytön kieltämisestä satojen vuosien ajan , ennen kuin alat ladella että suomenkielisillä on velvollisuus suojella ruotsia Ruotsissa nimittäin juuri tänä vuonna otettiin käyttöön uusi kielilaki, joka teki maan pääkielestä ainoan virallisen kielen, jota kaikkien ruotsalaisten on opiskeltava niin että sillä selviää.

    Äänestä

  • Stadista kajahtaa kirjoitti:

    Ei pääkaupunkiseutu voi olla vertailukohde suhteessa Pohjanmaahan. Väestö pääkaupunkiseudulla on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 50-vuoden aikana. Alue on Suomen talousveturi sekä hallinnollinen keskus. Tästä kasvusta on hyötynyt erittäin paljon nimenomaan ruotsinkieliset. Pääkaupunkiseudun alue oli kuitenkin ennen 1950-lukua vielä hyvin maatalousvaltaista aluetta. Pääsääntöisesti maat omisti ruotsinkieliset viljelijät. Kun pääkaupunkiseutu kasvoi ja tarvittiin maata niin kenenköhän taskuun rahat kilahti ?

    Alueelle on kohdistunut myös paljon muuttoa ruotsinkielisiltä alueilta. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin järjestetty kaikki palvelut (kehdosta hautaan) myös ruotsinkielellä. Jos ei ruotsinkieliset niitä käytä niin minkäs teet ? Ei valtio voi ketään pakottaa. Asia nyt vain on niin että suomenkielellä on saatavissa samat palvelut, suomi on maan pääkieli. Ennen oli eriasia koska suomenkieltä syrjittiin ja vähemmistökielellä l. ruotsilla oli saatavissa palveluja joita suomeksi ei saanut. Nyt kun saa niin ruotsinkielen hyödyllisyys on laskenut. Näin se vaan on.

    Pääkaupunkiseudulla ruotsi on nykyään hyvin pitkälle pelkkä kotikieli. Kielilakia ei noudateta, mutta toisaalta sen noudattamatta jättämisestä ei ole olemassa minkäänlaisia sanktioita. On myös selvää, että vahvasti suomenkielisessä ympäristössä ihmiset itsekin mieluiten käyttävät suomea sen sijaan että "heittäytyisivät hankalaksi" ja vaatisivat palveluja omalla kielellään. Ruotsinkieliset eivät tässä suhteessa millään tavalla poikkea muista eurooppalaisista kansallisista vähemmistöistä, ja se on yksi painava syy miksi kansallisia kielivähemmistöjä on nyt ryhdytty suojelemaan.

    Jos samaa kehitystä ei vielä ole tapahtunut Pohjanmaalla, se ei ole mikään syy antaa sen tapahtua myös siellä. Päin vastoin, Pohjanmaalla ruotsinkieli on vielä elävä työ- ja hallintokieli, joten olisi vielä mahdollista ainakin säilyttää nykyinen tilanne eikä päästää ruotsinkieltä heikkenemään samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla. Ja kuten sanottu, sen ei tarvitsisi merkitä mitään sen radikaalimpaa kuin että hallinnollisissa toimenpiteissä ja uudistuksissä ruotsinkielen asema otettaisiin paremmin huomioon ja annettaisiin sen säilyttämiselle itseisarvo.

    Jos juhlapuheet kielilain (jota ei siis noudateta) erinomaisuudesta hetkeksi unohdetaan, ja tarkastellaan mitä ruotsinkielisille rakenteille tosiasiallisesti nykyisen hallituksen aikana on tapahtunut, on varsin selvää ettei Suomi noudata Euroopan sopimusta vähemmistökielten turvaamisesta. Tosiasiassahan ruotsinkieliset joutuvat jatkuvasti taistelemaan hallinnollisa uudistuksia vastaan, jotka merkitsevät ruotsinkielen aseman huomattavaa heikentämistä. Juhlapuheista huolimatta ruotsinkielisyyden turvaamista (saati edistämistä) ei käytännössä pidetä minään painavana argumenttina - ja itse asiassa välillä vaikuttaa siltä, että ruotsinkielisten aseman heikentämistä pidetään paitsi hyväksyttävänä myös tavoiteltavana. Esimerkiksi Sipoon pakkoliittämistä koskevassa keskustelussa myös Helsingin kaupungin johdon taholta esitettiin julkisuudessa lausumia, joiden sisältö oli suurin piirtein, että "Sipoota ovat liian pitkään hallinneet ruotsinkieliset, mutta sille on saatava nyt loppu". Samalla pyrittiin saamaan toimenpiteelle suuren yleisön tuki korostamalla, että Sipoo on vanhastaan ruotsinkielistä aluetta, joten sen aseman heikentäminen on muka kaikkien etu.

    Ai niin, Ellalle tiedoksi, Ruotsissa kielilaki säädettiin sen vuoksi, ettei maassa aikaisemmin ollut kielilakia lainkaan. Lain nimenomaisena tarkoituksena on turvata ruotsinkielen asema englantiin nähden, mutta samalla Ruotsi nimenomaisesti sitoutuu suojelemaan ja edistämään myös kielellisiä vähemmistöjä. Ruotsin suomenkielisten asemaa on parannettava, mutta heidän heikko asemansa ei ole mikään hyväksyttävä peruste heikentää Suomen ruotsinkielisten asemaa. Ja lopuksi, minun puolestani pakkoruotsi voitaisiin poistaa, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Äänestä

  • että näin kirjoitti:

    Pääkaupunkiseudulla ruotsi on nykyään hyvin pitkälle pelkkä kotikieli. Kielilakia ei noudateta, mutta toisaalta sen noudattamatta jättämisestä ei ole olemassa minkäänlaisia sanktioita. On myös selvää, että vahvasti suomenkielisessä ympäristössä ihmiset itsekin mieluiten käyttävät suomea sen sijaan että "heittäytyisivät hankalaksi" ja vaatisivat palveluja omalla kielellään. Ruotsinkieliset eivät tässä suhteessa millään tavalla poikkea muista eurooppalaisista kansallisista vähemmistöistä, ja se on yksi painava syy miksi kansallisia kielivähemmistöjä on nyt ryhdytty suojelemaan.

    Jos samaa kehitystä ei vielä ole tapahtunut Pohjanmaalla, se ei ole mikään syy antaa sen tapahtua myös siellä. Päin vastoin, Pohjanmaalla ruotsinkieli on vielä elävä työ- ja hallintokieli, joten olisi vielä mahdollista ainakin säilyttää nykyinen tilanne eikä päästää ruotsinkieltä heikkenemään samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla. Ja kuten sanottu, sen ei tarvitsisi merkitä mitään sen radikaalimpaa kuin että hallinnollisissa toimenpiteissä ja uudistuksissä ruotsinkielen asema otettaisiin paremmin huomioon ja annettaisiin sen säilyttämiselle itseisarvo.

    Jos juhlapuheet kielilain (jota ei siis noudateta) erinomaisuudesta hetkeksi unohdetaan, ja tarkastellaan mitä ruotsinkielisille rakenteille tosiasiallisesti nykyisen hallituksen aikana on tapahtunut, on varsin selvää ettei Suomi noudata Euroopan sopimusta vähemmistökielten turvaamisesta. Tosiasiassahan ruotsinkieliset joutuvat jatkuvasti taistelemaan hallinnollisa uudistuksia vastaan, jotka merkitsevät ruotsinkielen aseman huomattavaa heikentämistä. Juhlapuheista huolimatta ruotsinkielisyyden turvaamista (saati edistämistä) ei käytännössä pidetä minään painavana argumenttina - ja itse asiassa välillä vaikuttaa siltä, että ruotsinkielisten aseman heikentämistä pidetään paitsi hyväksyttävänä myös tavoiteltavana. Esimerkiksi Sipoon pakkoliittämistä koskevassa keskustelussa myös Helsingin kaupungin johdon taholta esitettiin julkisuudessa lausumia, joiden sisältö oli suurin piirtein, että "Sipoota ovat liian pitkään hallinneet ruotsinkieliset, mutta sille on saatava nyt loppu". Samalla pyrittiin saamaan toimenpiteelle suuren yleisön tuki korostamalla, että Sipoo on vanhastaan ruotsinkielistä aluetta, joten sen aseman heikentäminen on muka kaikkien etu.

    Ai niin, Ellalle tiedoksi, Ruotsissa kielilaki säädettiin sen vuoksi, ettei maassa aikaisemmin ollut kielilakia lainkaan. Lain nimenomaisena tarkoituksena on turvata ruotsinkielen asema englantiin nähden, mutta samalla Ruotsi nimenomaisesti sitoutuu suojelemaan ja edistämään myös kielellisiä vähemmistöjä. Ruotsin suomenkielisten asemaa on parannettava, mutta heidän heikko asemansa ei ole mikään hyväksyttävä peruste heikentää Suomen ruotsinkielisten asemaa. Ja lopuksi, minun puolestani pakkoruotsi voitaisiin poistaa, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Herranjestas, on luonnollista että pieni kansakunta ei voi ylläpitää monia virallisia kieliä.
    Kun olen ehdottanut että Suomi muutettaisiin virallisesti 5-kieliseksi, yksikään ruotsinkielinen ei ole sitä kannattanut.

    Ruotsi on ilmoittanut, että heillä ei ole varaa edes Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen. Julkisten palvelujen tuottaminen monella kielellä , esim monien erikielisten tv-kanavien, monien erikielisten yliopistojen, peruskoulujen, lastentarhojen, Eduskunnan vs Folktingetin jne jne jne kustantaminen rasittaa ilman muuta Suomen valtiota ja kuntia ja veronmaksajia.
    Lisäksi opetustoimessa on rasitteena kulut siitä, kun koko kansakunta pakko-opetetaan hallitsemaan 5% vähemmistökieltä, jota ei edes oikeasti missään tarvitse.

    Jos pääkaupungissa ruotsi on kotikieli, sitä on suomi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja venäjä Suomessa ja saame Lapissa, jne jne jne
    Pieni vähemmistö on pieni vähemmistö, vaikka se kuinka vaatii olla yhtä merkittävä kuin isompi ryhmä.

    Valtion ei pidä lähteä keinotekoisesti ylläpitämään kieltä, jolla ei edes ole mitään vaaraa kuihtua pois. Ruotsin kieli ei ole häviämässä minnekään ja siksi Suomen ei missään tapauksessa pitää tuhlata rahaa ruotsinkielisyyden ylläpitämiseen!

    "Pohjanmaalla ruotsinkieli on vielä elävä työ- ja hallintokieli, joten olisi vielä mahdollista ainakin säilyttää nykyinen tilanne eikä päästää ruotsinkieltä heikkenemään samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla"
    Keinotekoisesti ylläpidetty kieli ärsyttää niitä suomenkielisiä, jotka asuvat siellä "reservaatissa" .

    Suomenkielisten enemmistö ei todellakaan näe ruotsinkielisyyden säilyttämistä itseisarvona!
    Emme arvosta ruotsinkielisyyttä sen enempää kuin venäjänkielisyyttäkään.
    Asenteeseen on painavat syyt, mm historia, suomenkielisten syrjiminen ja alistaminen ja satojen vuosien ajan, suomenkielisten asettaminen marginaaliin Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, pakkoruotsin vaatiminen kaikilla tasoilla, kohtuuttomien etujen pakkokustantaminen yhdelle pienelle vähemmistölle jne jne jne

    Höpön pöpö,
    ""on varsin selvää ettei Suomi noudata Euroopan sopimusta vähemmistökielten turvaamisesta"",
    ihanko totta, ruotsinkielisten asema muka heikko! Miten kehtaat, lypsää etuja lisää ja lisää!

    Totta on ilman muuta että """ruotsinkielisyyden turvaamista (saati edistämistä) ei käytännössä pidetä minään painavana argumenttina - ja itse asiassa välillä vaikuttaa siltä, että ruotsinkielisten aseman heikentämistä pidetään paitsi hyväksyttävänä myös tavoiteltavana"""

    RKP voisi katsoa peiliin, mistä suomenkielisten asenteet johtuvat!.

    Myös Sipoon "pakkoliittäminen" Helsinkiin johtui pitkälti ruotsinkielisten omista asenteista ja toimista, joilla suomenkielisiä pääkaupunkiseutulaisia oli nöyryytetty liian pitään.

    Oli Ruotsin uuden kielilain säätämisen syy mikä tahansa, silti fakta on, että Ruotsista tehtiin virallisesti 1-kielinen maa. Myös Suomen pitäisi saada vastaava laki, niin että yksi pieni vähemmistö ei voisi jatkuvasti pompottaa muuta väestöä.

    Suomalaisilla ei ole mitään tarvetta kieltää minkään kielen käyttöä, kuten Ruotsissa ja Suomenruotsissa on tehty, mutta emme enää halua joutua maksumiehiksi, kun joku pikkuruinen vähemmistöryhmä vaatii täysiä omakielisiä palveluja. Pienten vähemmistöryhmien on ilman muuta opiskeltava suomea, jotta ne voisivat selvitä 95% suomenkielisessä maassa.

    Pakkoruotsi on ilman muuta poistettava, mutta suomi on säilytettävä pakollisena kielenä kaikille suomalaisille.

    Äänestä

  • ella4 kirjoitti:

    Höpön pöpö

    Suomenkielinen 5 milj asukkaan väestö, maailman ainoa maa, jossa puhutaan suomea, ei todellakaan voi olla vastuussa 10 milj ihmisen ruotsinkielisyyden suojelemisesta. Meidän ei pidä siihen uhrata lanttiakaan isomman kielen etee!

    Ja mene kertomaan ruotsalaisille että "Kansallisen kielellisen vähemmistön olemassaolon turvaaminen on nyky-Euroopassa jokaisen valtion nimenomainen velvollisuus, eikä pelkkä yksilöä koskeva syrjintäkielto riitä."

    Katsotaan ensin mitä sanktioita Ruotsille tulee suomenkielisen vähemmistön syrjimisestä ja alistamisesta ja oman kielen käytön kieltämisestä satojen vuosien ajan , ennen kuin alat ladella että suomenkielisillä on velvollisuus suojella ruotsia Ruotsissa nimittäin juuri tänä vuonna otettiin käyttöön uusi kielilaki, joka teki maan pääkielestä ainoan virallisen kielen, jota kaikkien ruotsalaisten on opiskeltava niin että sillä selviää.

    meinaan tuo "saarnaaminehan" sinulta onnistuu...

    Muuta et sitten tunnu osaavan...

    Äänestä

  • Un vrai finnois kirjoitti:

    meinaan tuo "saarnaaminehan" sinulta onnistuu...

    Muuta et sitten tunnu osaavan...

    Nim. merkki "että näin", kirjoitti oikein hyvin. Amiksesta päässeiden tai ainakin vastaavan logiikan omaksuneiden fennomaanien suusta kuuluu usein naurettavia ajatuksia, jossa suomen ruotsalaisia verrataan suomalaisiin Ruotsissa. Pari suurta eroa löytyy, jotka on syytä käydä läpi.

    1) Suomen ruotsalaiset ovat rannikon historiallinen populaatio, jolla ulottuu asumiskontinuiteetti tuhansia vuosia taaksepäin aina nykypäivään asti. Suomalaisilla ei ole mitään monopolia Suomeen, koska myös ruotsalaiset ovat maan alkuperäisväestöä.

    Sen sijaan suomalaisilla on Ruotsissa huomattavan hyvin asiat jos verrataan vastaavia elintasopakolaisryhmiä, jotka maahan (Ruotsiin) saapuivat samoihin aikoihin . Serbit ja muut jugoslaavit, ja Kreikkalaiset sekä heidän jälkeläisensä voivat vain unelmoida siirtä kulttuurillisesta integriteetistä jota suomalaiset Ruotsissa nauttivat. En väitä että suomalaisten asema Ruotsissa olisi hyvä, mutta muihin Eurooppalaisiin elintasopakolaisten ryhmään - esim Turkkilaisiin Saksassa - verrattuna se on maailman huippua.

    2) Suomen ruotsalaiset ovat hyvim vahvasti territorioon sidottu kansallinen vähemmistö (maan rannikkoalueet), joka antaa vähemmistöpoliittisille ratkaisuille huomattavasti enemmän pelivaraa, ja velvoitta isäntamaata (Suomea) myös täysin erilailla verrattuna ei-territorioon sidottujen vähemmistöjen kanssa, kuten mustalaisten kohdalla, tai suomalaisten kohdalla Ruotsissa. Nämä viimeksi mainitut kansalliset vähemmistöt eivät ole territorioon sidottuja, vain heitä löytyy ripoteltuna siellä sun täältä.

    En tarkoita, että vähemmistöt tulisi rankata arvoasteikossa, mutta tarkoitan sitä ettei erilaisiin tilanteisiin ei saa soveltaa samanlaisia ratkaisuja, tämä olisi myös yksi syrjinnä muodoista. Ruotsinsuomalaisia ja romaneja ei voida olettaa kohdeltavan samoilla poliittisilla ratkaisuilla kuin saamelaisten tai Suomen ruotsalaistan kanssa, siitä syystä että nämä kaksi mainittua ryhmää elävät hyvin erilaisissa tilanteissa; ei-territorioon sidotut kansalliset vähemmistöt vs. territorioon sidotut kansalliset vähemmistö.

    Suomen tapa jättää kansallinen vähemmistö, Suomen ruotsalaiset, ilman mitään alueellista suojaa kielelleen samaan aikaan kun valtava sisäinen maahanmuutto enemmistön taholta heikentää jatkuvasti näiden alueiden (Svenskfinland) alkuperäisväestön kielellisiä ihmisoikeuksia, on täysin edesvastuutonta politiikkaa. Ainoa mitä suomenruotsalaisilla on kielilaki, jonka toteutus on ollut täysi vitsi, vailla mitään käytännön merkitystä.

    Äänestä

  • Pkg kirjoitti:

    Nim. merkki "että näin", kirjoitti oikein hyvin. Amiksesta päässeiden tai ainakin vastaavan logiikan omaksuneiden fennomaanien suusta kuuluu usein naurettavia ajatuksia, jossa suomen ruotsalaisia verrataan suomalaisiin Ruotsissa. Pari suurta eroa löytyy, jotka on syytä käydä läpi.

    1) Suomen ruotsalaiset ovat rannikon historiallinen populaatio, jolla ulottuu asumiskontinuiteetti tuhansia vuosia taaksepäin aina nykypäivään asti. Suomalaisilla ei ole mitään monopolia Suomeen, koska myös ruotsalaiset ovat maan alkuperäisväestöä.

    Sen sijaan suomalaisilla on Ruotsissa huomattavan hyvin asiat jos verrataan vastaavia elintasopakolaisryhmiä, jotka maahan (Ruotsiin) saapuivat samoihin aikoihin . Serbit ja muut jugoslaavit, ja Kreikkalaiset sekä heidän jälkeläisensä voivat vain unelmoida siirtä kulttuurillisesta integriteetistä jota suomalaiset Ruotsissa nauttivat. En väitä että suomalaisten asema Ruotsissa olisi hyvä, mutta muihin Eurooppalaisiin elintasopakolaisten ryhmään - esim Turkkilaisiin Saksassa - verrattuna se on maailman huippua.

    2) Suomen ruotsalaiset ovat hyvim vahvasti territorioon sidottu kansallinen vähemmistö (maan rannikkoalueet), joka antaa vähemmistöpoliittisille ratkaisuille huomattavasti enemmän pelivaraa, ja velvoitta isäntamaata (Suomea) myös täysin erilailla verrattuna ei-territorioon sidottujen vähemmistöjen kanssa, kuten mustalaisten kohdalla, tai suomalaisten kohdalla Ruotsissa. Nämä viimeksi mainitut kansalliset vähemmistöt eivät ole territorioon sidottuja, vain heitä löytyy ripoteltuna siellä sun täältä.

    En tarkoita, että vähemmistöt tulisi rankata arvoasteikossa, mutta tarkoitan sitä ettei erilaisiin tilanteisiin ei saa soveltaa samanlaisia ratkaisuja, tämä olisi myös yksi syrjinnä muodoista. Ruotsinsuomalaisia ja romaneja ei voida olettaa kohdeltavan samoilla poliittisilla ratkaisuilla kuin saamelaisten tai Suomen ruotsalaistan kanssa, siitä syystä että nämä kaksi mainittua ryhmää elävät hyvin erilaisissa tilanteissa; ei-territorioon sidotut kansalliset vähemmistöt vs. territorioon sidotut kansalliset vähemmistö.

    Suomen tapa jättää kansallinen vähemmistö, Suomen ruotsalaiset, ilman mitään alueellista suojaa kielelleen samaan aikaan kun valtava sisäinen maahanmuutto enemmistön taholta heikentää jatkuvasti näiden alueiden (Svenskfinland) alkuperäisväestön kielellisiä ihmisoikeuksia, on täysin edesvastuutonta politiikkaa. Ainoa mitä suomenruotsalaisilla on kielilaki, jonka toteutus on ollut täysi vitsi, vailla mitään käytännön merkitystä.

    Voi, mitä soopaa Pkg kirjoittaa!
    """Suomen ruotsalaiset ovat rannikon historiallinen populaatio, jolla ulottuu asumiskontinuiteetti tuhansia vuosia taaksepäin aina nykypäivään asti. Suomalaisilla ei ole mitään monopolia Suomeen, koska myös ruotsalaiset ovat maan alkuperäisväestöä",
    mutta suomenkielisillä ei ole "asumiskontinuiteettia" Ruotsissa, vaikka ovat asuneet siellä tuhansia vuosia!! Nimität heitä elintasopakolaisiksi, vaikka he ovat ikiajat asuneet Pohjois-Ruotsissa.

    "suomalaisilla on Ruotsissa huomattavan hyvin asiat" Huh huh, vaikka ruotsalaisten ei tarvitse opiskella pakkosuomea eikä tuottaa julkisia palveluja, kouluja, yliopistoja, tv-kanavia jne suomen kielllä!!!

    "Suomen ruotsalaiset ovat hyvim vahvasti territorioon sidottu kansallinen vähemmistö", mutta mielestäsi Pohjois-Ruotsin tai Taalainmaan suomenkieliset eivät sitä ole, vaikka ovat asuneet noilla seuduilla ikiajoista lähtien!!!

    Kehtaat väittää että Suomi "jättää kansallisen vähemmistön, Suomen ruotsalaiset, ilman mitään alueellista suojaa kielelleen", mutta et näe miten Ruotsi on täysin tuhonnut esim Taalainmaan metsäseutujen suomenkielisen väestön kielen ja identiteetin. Ja edelleen tänä päivänä suomenkieliset lapset joutuvat ruotsinkielisiin kouluihin Ruotsissa ja Ahvenanmaalla ja heidät pakkoruotsinkielistetään.

    Väität myös että Suomi "heikentää jatkuvasti näiden alueiden (Svenskfinland) alkuperäisväestön kielellisiä ihmisoikeuksia".

    Haloo, teillä on omakieliset koulut, yliopistot, tv-kanavat, sanomalehdet, julkiset palvelut ja maan 95% enemmistö joutuu opiskelemaan teidän marginaalikieltänne kaikilla koulutustasoilla. Vieläkö pitäisi tarjota lisää ja lisää etuja 5% vähemmistölle? Kuihduttaa ja uhrata pienemmän kieliryhmämme etuja, jotta ruotsinkielisyys voisi entistä paremmin.

    Häpeä, Pkg, kirjoitat uskomattomia typeryyksyyksiä ja törkeyksiä!

    Äänestä

  • ella4 kirjoitti:

    Voi, mitä soopaa Pkg kirjoittaa!
    """Suomen ruotsalaiset ovat rannikon historiallinen populaatio, jolla ulottuu asumiskontinuiteetti tuhansia vuosia taaksepäin aina nykypäivään asti. Suomalaisilla ei ole mitään monopolia Suomeen, koska myös ruotsalaiset ovat maan alkuperäisväestöä",
    mutta suomenkielisillä ei ole "asumiskontinuiteettia" Ruotsissa, vaikka ovat asuneet siellä tuhansia vuosia!! Nimität heitä elintasopakolaisiksi, vaikka he ovat ikiajat asuneet Pohjois-Ruotsissa.

    "suomalaisilla on Ruotsissa huomattavan hyvin asiat" Huh huh, vaikka ruotsalaisten ei tarvitse opiskella pakkosuomea eikä tuottaa julkisia palveluja, kouluja, yliopistoja, tv-kanavia jne suomen kielllä!!!

    "Suomen ruotsalaiset ovat hyvim vahvasti territorioon sidottu kansallinen vähemmistö", mutta mielestäsi Pohjois-Ruotsin tai Taalainmaan suomenkieliset eivät sitä ole, vaikka ovat asuneet noilla seuduilla ikiajoista lähtien!!!

    Kehtaat väittää että Suomi "jättää kansallisen vähemmistön, Suomen ruotsalaiset, ilman mitään alueellista suojaa kielelleen", mutta et näe miten Ruotsi on täysin tuhonnut esim Taalainmaan metsäseutujen suomenkielisen väestön kielen ja identiteetin. Ja edelleen tänä päivänä suomenkieliset lapset joutuvat ruotsinkielisiin kouluihin Ruotsissa ja Ahvenanmaalla ja heidät pakkoruotsinkielistetään.

    Väität myös että Suomi "heikentää jatkuvasti näiden alueiden (Svenskfinland) alkuperäisväestön kielellisiä ihmisoikeuksia".

    Haloo, teillä on omakieliset koulut, yliopistot, tv-kanavat, sanomalehdet, julkiset palvelut ja maan 95% enemmistö joutuu opiskelemaan teidän marginaalikieltänne kaikilla koulutustasoilla. Vieläkö pitäisi tarjota lisää ja lisää etuja 5% vähemmistölle? Kuihduttaa ja uhrata pienemmän kieliryhmämme etuja, jotta ruotsinkielisyys voisi entistä paremmin.

    Häpeä, Pkg, kirjoitat uskomattomia typeryyksyyksiä ja törkeyksiä!

    Suomalaisen enemmistön kielitaito ei ole itsessään mikään suomen ruotsalaisten etu-oikeus. Pakko-ruotsin linkki suomenruotsalaisten kielellisiin ihmisoikeuksiin on hyvin heikkp, joten sitä on turha vetää mukaan keskusteluun.

    Ruotsin valtio ei todellakaan ole ollut mikään mallioppilas vähemmistöpolitiikassa, on kuitenkin hyvää pitää mielessä ettei albaaneilla, turkkilaisilla, jugoslaaveilla tai kreikkalaisilla ole omakielisiä kouluja Ruotsisssa, toisin kuin suomalaisilla Ruotsissa. Suomen ruotsalaisia ei kuitenkaan voida vetää edesvastuuseen suomalaisten kohtalosta Ruotsissa, heillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Mäenkielen/murteen puhujat ovat tosissaan territorioon sidottuja, sen sijaan Suomessa puhuttavien murteiden puhujat Ruotsissa ovat puhtaasti elintasopakolaisia, vailla mitään historiallista asumisjatkumoa maassa.

    Äänestä

  • Pkg kirjoitti:

    Suomalaisen enemmistön kielitaito ei ole itsessään mikään suomen ruotsalaisten etu-oikeus. Pakko-ruotsin linkki suomenruotsalaisten kielellisiin ihmisoikeuksiin on hyvin heikkp, joten sitä on turha vetää mukaan keskusteluun.

    Ruotsin valtio ei todellakaan ole ollut mikään mallioppilas vähemmistöpolitiikassa, on kuitenkin hyvää pitää mielessä ettei albaaneilla, turkkilaisilla, jugoslaaveilla tai kreikkalaisilla ole omakielisiä kouluja Ruotsisssa, toisin kuin suomalaisilla Ruotsissa. Suomen ruotsalaisia ei kuitenkaan voida vetää edesvastuuseen suomalaisten kohtalosta Ruotsissa, heillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Mäenkielen/murteen puhujat ovat tosissaan territorioon sidottuja, sen sijaan Suomessa puhuttavien murteiden puhujat Ruotsissa ovat puhtaasti elintasopakolaisia, vailla mitään historiallista asumisjatkumoa maassa.

    RKP väittää, että ruotsinkieliset eivät saa julkisia palveluja, kun suomenkieliset eivät osaa ruotsia. Se mm vaatii ruotsin palauttamista pakolliseksi aineeksi yo-tutkintoon.
    Silti Pkg vänkää vastaan """Pakko-ruotsin linkki suomenruotsalaisten kielellisiin ihmisoikeuksiin on hyvin heikkp, joten sitä on turha vetää mukaan keskusteluun."""

    Ruotsissa ei todellakaan ole kuntien ja valtion toimesta ylläpidettyjä suomenkielisiä kouluja, kuten ei ole omakielisiä kouluja mainitemillasi albaaneilla, turkkilaisilla, jugoslaaveilla tai kreikkalaisilla. Ruotsin ikivanha suomenkielinen väestö rinnastetaan täysin uusiin maahanmuuttajiin. Edes uusi kielilaki ei tuo tilanteeseen olennaista muutosta, koska ruotsinkielisten ei edelleenkään tarvitse opiskella "toista kotimaista" eikä järjestää tasavertaisia julkisia palveluja kaikille maan alkuperäiselle suomenkieliselle kieliryhmälle.

    Myöskään Suomeen kuuluva Ahvenanmaa ei suostu järjestämään suomenkielistä opetusta suomenkielisten perheiden lapsille!!!

    Eli, kuka polkee ja kenen kielellisiä oikeuksia???

    Pkg, sinun väitteesi ovat todella heikosti perusteltuja. Ja kirjoitat erittäin kömpelöä suomea.

    Äänestä

  • Pkg kirjoitti:

    Suomalaisen enemmistön kielitaito ei ole itsessään mikään suomen ruotsalaisten etu-oikeus. Pakko-ruotsin linkki suomenruotsalaisten kielellisiin ihmisoikeuksiin on hyvin heikkp, joten sitä on turha vetää mukaan keskusteluun.

    Ruotsin valtio ei todellakaan ole ollut mikään mallioppilas vähemmistöpolitiikassa, on kuitenkin hyvää pitää mielessä ettei albaaneilla, turkkilaisilla, jugoslaaveilla tai kreikkalaisilla ole omakielisiä kouluja Ruotsisssa, toisin kuin suomalaisilla Ruotsissa. Suomen ruotsalaisia ei kuitenkaan voida vetää edesvastuuseen suomalaisten kohtalosta Ruotsissa, heillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Mäenkielen/murteen puhujat ovat tosissaan territorioon sidottuja, sen sijaan Suomessa puhuttavien murteiden puhujat Ruotsissa ovat puhtaasti elintasopakolaisia, vailla mitään historiallista asumisjatkumoa maassa.

    Jos pakkoruotsi ei ole ruotsinkielisten etuoikeus, niin kenen sitten? Onko se vain eräänlainen kosto sille, että ruotsinkielisten on Suomessa opiskeltava suomea? Vai onko se vain koululaiselle ja opiskelijalle (ja veronmaksajille) jokapäiväinen vitsaus, joka pitää olla muistutuksena siitä, että Suomessa asuu pieni vähemmistö ruotsinkielisiä?

    Täytyy sanoa, että Ruotsissa ollaan fiksuja, kun ovat valinneet vain yhden virallisen kielen uudessa kielilaissa. Se on kuitenkin oma lukunsa, sillä Ruotsi on itsenäinen valtio eivätkä sen asiat kuulu suomalaisille mitään. Taitaa kuitenkin olla niin, että jos Suomessa poistettaisiin pakkoruotsi, tulisi Ruotsista hirveä nootti.

    Ahvenanmaa on osa Suomea ja siellä kohdellaan suomenkielisiä huonosti. Siellä on siis jo se maantieteellinen alue, joka tarjoaa kielellisen suojan.

    Äänestä

  • Pkg kirjoitti:

    Suomalaisen enemmistön kielitaito ei ole itsessään mikään suomen ruotsalaisten etu-oikeus. Pakko-ruotsin linkki suomenruotsalaisten kielellisiin ihmisoikeuksiin on hyvin heikkp, joten sitä on turha vetää mukaan keskusteluun.

    Ruotsin valtio ei todellakaan ole ollut mikään mallioppilas vähemmistöpolitiikassa, on kuitenkin hyvää pitää mielessä ettei albaaneilla, turkkilaisilla, jugoslaaveilla tai kreikkalaisilla ole omakielisiä kouluja Ruotsisssa, toisin kuin suomalaisilla Ruotsissa. Suomen ruotsalaisia ei kuitenkaan voida vetää edesvastuuseen suomalaisten kohtalosta Ruotsissa, heillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Mäenkielen/murteen puhujat ovat tosissaan territorioon sidottuja, sen sijaan Suomessa puhuttavien murteiden puhujat Ruotsissa ovat puhtaasti elintasopakolaisia, vailla mitään historiallista asumisjatkumoa maassa.

    "Suomessa puhuttavien murteiden puhujat Ruotsissa ovat puhtaasti elintasopakolaisia, vailla mitään historiallista asumisjatkumoa maassa. "

    Jaa, ensimmäinen suomenkielinen messu pidettiin muuten Tukholmassa vuonna 1533. Tukholman asukkaista keskiajalta lähtien iso osa on ollut suomenkielisiä. Taitaa siis sitä suomenkielistä jatkumoa löytyä Ruotsista vuosisatoja.

    Äänestä

  • Pkg kirjoitti:

    Nim. merkki "että näin", kirjoitti oikein hyvin. Amiksesta päässeiden tai ainakin vastaavan logiikan omaksuneiden fennomaanien suusta kuuluu usein naurettavia ajatuksia, jossa suomen ruotsalaisia verrataan suomalaisiin Ruotsissa. Pari suurta eroa löytyy, jotka on syytä käydä läpi.

    1) Suomen ruotsalaiset ovat rannikon historiallinen populaatio, jolla ulottuu asumiskontinuiteetti tuhansia vuosia taaksepäin aina nykypäivään asti. Suomalaisilla ei ole mitään monopolia Suomeen, koska myös ruotsalaiset ovat maan alkuperäisväestöä.

    Sen sijaan suomalaisilla on Ruotsissa huomattavan hyvin asiat jos verrataan vastaavia elintasopakolaisryhmiä, jotka maahan (Ruotsiin) saapuivat samoihin aikoihin . Serbit ja muut jugoslaavit, ja Kreikkalaiset sekä heidän jälkeläisensä voivat vain unelmoida siirtä kulttuurillisesta integriteetistä jota suomalaiset Ruotsissa nauttivat. En väitä että suomalaisten asema Ruotsissa olisi hyvä, mutta muihin Eurooppalaisiin elintasopakolaisten ryhmään - esim Turkkilaisiin Saksassa - verrattuna se on maailman huippua.

    2) Suomen ruotsalaiset ovat hyvim vahvasti territorioon sidottu kansallinen vähemmistö (maan rannikkoalueet), joka antaa vähemmistöpoliittisille ratkaisuille huomattavasti enemmän pelivaraa, ja velvoitta isäntamaata (Suomea) myös täysin erilailla verrattuna ei-territorioon sidottujen vähemmistöjen kanssa, kuten mustalaisten kohdalla, tai suomalaisten kohdalla Ruotsissa. Nämä viimeksi mainitut kansalliset vähemmistöt eivät ole territorioon sidottuja, vain heitä löytyy ripoteltuna siellä sun täältä.

    En tarkoita, että vähemmistöt tulisi rankata arvoasteikossa, mutta tarkoitan sitä ettei erilaisiin tilanteisiin ei saa soveltaa samanlaisia ratkaisuja, tämä olisi myös yksi syrjinnä muodoista. Ruotsinsuomalaisia ja romaneja ei voida olettaa kohdeltavan samoilla poliittisilla ratkaisuilla kuin saamelaisten tai Suomen ruotsalaistan kanssa, siitä syystä että nämä kaksi mainittua ryhmää elävät hyvin erilaisissa tilanteissa; ei-territorioon sidotut kansalliset vähemmistöt vs. territorioon sidotut kansalliset vähemmistö.

    Suomen tapa jättää kansallinen vähemmistö, Suomen ruotsalaiset, ilman mitään alueellista suojaa kielelleen samaan aikaan kun valtava sisäinen maahanmuutto enemmistön taholta heikentää jatkuvasti näiden alueiden (Svenskfinland) alkuperäisväestön kielellisiä ihmisoikeuksia, on täysin edesvastuutonta politiikkaa. Ainoa mitä suomenruotsalaisilla on kielilaki, jonka toteutus on ollut täysi vitsi, vailla mitään käytännön merkitystä.

    Taasen r-kielinen yrittää valehdella, että ruotsalaiset olisivat ensin asuttaneet Suomen. Kuinka ne olisivat täällä asuneet ennen 1000-lukua, kun n. v.900 ruotsalaisten asutus oli vain pieni pläntti Tanskan kyljessä! Äly hoi! Mitä soopaa ruotsalaisille on historian tunneilla oikein syötetty! Suomalaisten historian itse ruotsalaiset aikoinaan hävittivät ja niinpä he keksivät sadun viikingeistä. Nyt rehvastelevat epähistoriansa turvin. Kieroilulla ja pajunköyttä syöttämällä nämä ovat saaneet meidän poliitikot luulemaan, että näiden on pakotettava koko kansa heidän kieltään lukemaan. Törkeätä!

    EU:n kehotuksessa lukee, että jos vähemistöryhmän koko on 20% tai yli, niin VASTA silloin on syytä toimia kaksikielisyyden nimiin. Nyt, kun r-kielisiä on vain n. 5% ei ko. kehotus koske Suomea. Joko meni jakeluun?!

    Äänestä

  • viisik kirjoitti:

    Taasen r-kielinen yrittää valehdella, että ruotsalaiset olisivat ensin asuttaneet Suomen. Kuinka ne olisivat täällä asuneet ennen 1000-lukua, kun n. v.900 ruotsalaisten asutus oli vain pieni pläntti Tanskan kyljessä! Äly hoi! Mitä soopaa ruotsalaisille on historian tunneilla oikein syötetty! Suomalaisten historian itse ruotsalaiset aikoinaan hävittivät ja niinpä he keksivät sadun viikingeistä. Nyt rehvastelevat epähistoriansa turvin. Kieroilulla ja pajunköyttä syöttämällä nämä ovat saaneet meidän poliitikot luulemaan, että näiden on pakotettava koko kansa heidän kieltään lukemaan. Törkeätä!

    EU:n kehotuksessa lukee, että jos vähemistöryhmän koko on 20% tai yli, niin VASTA silloin on syytä toimia kaksikielisyyden nimiin. Nyt, kun r-kielisiä on vain n. 5% ei ko. kehotus koske Suomea. Joko meni jakeluun?!

    http://www.lib.utexas.edu/maps/historic. tai ..lib utexas maps historical europe 900-.

    Ja kyllä suomi on ollut kielemme koko ajan. Te r-kieliset olette niin itsekeskeisiä ettette halua sitä tosiasiaa myöntää, koska totuus tekee kipeää.

    Sanon edelleen niille suomalaisille, jotka Ruotsin vallan aikan joutuivat vaihtamaan nimensä ja kielensä ruotsiksi, tulkaa takaisin suomalaisiksi ja olkaa uskollisia omalle maallenne ja kielellenne. Enää ei tarvitse saadakseen tehdä työtä olla muuta kuin suomalainen!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nettifenno123 kirjoitti:

Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle annetaan samankaltainen autonominen asema kuin Ahvenanmaalla on. Saavat siellä jubailla ruotsiksi keskenään. Valtakunta muutetaankin virallisesti yksikieliseksi Suomeksi. Tadaa, ongelmat korjattu ja RKP:n kiihkohurritkin on onnellisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu