Kirje..

Tämän pitäisi olla kirje sinulle,mutta en vielä sitä voi kirjoittaa.
Juuri nyt olen... surullinen,yksinäinen,onneton... Sinä olet siellä kaukana,emmekä koskaan ole edes tavanneet.Kuitenkin meillä on tunteita toisiamme kohtaan ja samanlaisia.Tiedämme,että voi käydä niin,että emme koskaan tapaa.Työ vie sinun kaiken aikasi ja olet siitä tietoinen.
Tämä on kestänyt kauan... syksyn tuulet/tuiskut,talven pakkaset.. ja nyt kevät,kestääkö tämän.
Tunnen tuskaa.. välitän paljon sinusta ja sen tahtoisin sinulle näyttää.Vaan mahdotonta....
Tunnen tuskaa,kaipausta jopa "vihaakin".Pelkään,että olen tehnyt päätöksen!Päätöksen.. joka meidät eroittaa,lopullisesti.
Tahdon ihmisen vierelleni,samanlaisen kuin sinä.Mutta niin,että voin näyttää sen rakkauden,sen tunteen,mitä sinua kohtaan tunnen.
pelkään,että tämä on jäähyväiskirje... Olen surullinen *pyyhkii* kyyneleen salaa.
Haluan/toivon sinulle paljon rakkautta,jospa jossain on joku lähempänä,että pääset sitä kokemaan.Niin paljon minä sinusta välitän,että päästän sinut menemään.
Tiedän sen,että haluaisit tämän vielä jatkuvan.Olemme saaneet toisiltamme paljon ja kuitenkin niin vähän.
Elämä on joskus julmaa,mutta kai tälläkin oli joku tarkoitus.Kunhan vaan huomaisimme,mikä se on?
Tulevaisuus on edessä ja minä itken :(
101508
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

onkohan tämä minulle?

minä haluan, että surusi minulle
suoraan ...
miten niin mahdotonta...

Äänestä
  • Tämä kirje on sellaiselle henkilölle,joka juuri nyt on taas "poissa" työnsä takia.
    Ja tämän ratkaisun minkä teen,on jommankumman meistä tehtävä.Muuten tämä jatkuu ja jatkuu...
    Minä luovutan,en jaksa odottaa sitä... että joskus/ehkä ei koskaan,kaikki muuttuisi.
    Tuskaa ja kyyneleitä tulee olemaan,sen tiedän.Tuskaa ja kyyneleitä on nytkin,vaikka kaikki jatkuisikin :(

    Äänestä

luovuttaja..et,
nää muo/häntä rakasta,
vaan pelkäät itseäsi!!

Äänestä
  • Perustele,miksi niin päättelet?
    Nyt juuri olisin ollut valmis,aloittamaan jotain! Olosuhteet vaan on sellaiset,että ei minkäänlaista mahdollisuutta nyt.Ehkä joskus vuosien päästä,kun tilanne toinen(jos silloinkaan). Revi siitä :(

    Äänestä

  • Sinulle kirjoitti:

    Perustele,miksi niin päättelet?
    Nyt juuri olisin ollut valmis,aloittamaan jotain! Olosuhteet vaan on sellaiset,että ei minkäänlaista mahdollisuutta nyt.Ehkä joskus vuosien päästä,kun tilanne toinen(jos silloinkaan). Revi siitä :(

    Sulla ei ole kanttia sanoa noita asioita kyseiselle henkilölle itselleen. Sen sijaan täällä on helppo kirjotella, kai se sitten helpottaa oloa.

    Nimim. Herää on oikeassa...aivan oikeassa. Fakta on että et uskalla tai rakasta...

    Äänestä

  • Sinulle kirjoitti:

    Perustele,miksi niin päättelet?
    Nyt juuri olisin ollut valmis,aloittamaan jotain! Olosuhteet vaan on sellaiset,että ei minkäänlaista mahdollisuutta nyt.Ehkä joskus vuosien päästä,kun tilanne toinen(jos silloinkaan). Revi siitä :(

    Koska olen pirun hyvä ihmistuntija =)
    Olosuhteet on sun tekosyy
    sille, että et uskalla =)
    Ei semmosta oo olemassa,
    täytyy vaan uskaltaa elää,
    mutta joo ihminen niin minä
    kuin sinäkin
    on itsepetoksen mestari =)

    Ei mun tarvi repiä
    Siitä mää uskallan elää täpöllä =)

    Äänestä

  • alku kirjoitti:

    Koska olen pirun hyvä ihmistuntija =)
    Olosuhteet on sun tekosyy
    sille, että et uskalla =)
    Ei semmosta oo olemassa,
    täytyy vaan uskaltaa elää,
    mutta joo ihminen niin minä
    kuin sinäkin
    on itsepetoksen mestari =)

    Ei mun tarvi repiä
    Siitä mää uskallan elää täpöllä =)

    Tiedätkö..... Mekin olemme molemmat,hyviä ihmistuntijoita.Olemme sen monasti todenneet,se meitä vetikin yhteen.Jos tietäisit kaikki syyt,mitkä vaikuttaa asiaan,tulisit ehkä toisiin ajatuksiin.Molemmat ollaan sitä mieltä,ettei mitään mahdollisuutta nyt ole.Tunnustamme asian mahdottomuuden.Tai sitten emme kummatkaan,uskalla elää.Olen myöskin ottanut yhteyttä ja kertonut päätöksestäni :( Hänkin on tahollaan,miettinyt samaa: Onko mitään "järkeä" jatkaa,kun ei mitään valoa näy missään.Ja minäkin kun luulin/kuvittelin,että hän on SE oikea minulle.Ihana ihminen!!

    Äänestä

  • Sinulle kirjoitti:

    Tiedätkö..... Mekin olemme molemmat,hyviä ihmistuntijoita.Olemme sen monasti todenneet,se meitä vetikin yhteen.Jos tietäisit kaikki syyt,mitkä vaikuttaa asiaan,tulisit ehkä toisiin ajatuksiin.Molemmat ollaan sitä mieltä,ettei mitään mahdollisuutta nyt ole.Tunnustamme asian mahdottomuuden.Tai sitten emme kummatkaan,uskalla elää.Olen myöskin ottanut yhteyttä ja kertonut päätöksestäni :( Hänkin on tahollaan,miettinyt samaa: Onko mitään "järkeä" jatkaa,kun ei mitään valoa näy missään.Ja minäkin kun luulin/kuvittelin,että hän on SE oikea minulle.Ihana ihminen!!

    Te ette kumamatkaan uskalla,
    elää tosin tiedän,
    että se mikä on oikein,
    ei aina ole järkevää =/

    Mutta joo kyllä tuo uskallus
    paikkaa tuon
    älyttömyydenkin =/
    Mutta jeps, jokainen tekee
    niikust haluaa,
    aina ei saa ite päättää,
    multa ei koskaan oo puuttunut
    uskallusta, mutta silti se
    voi puuttua toiselta,
    semmosta se on se elämä =/

    Äänestä

  • Sinulle kirjoitti:

    Tiedätkö..... Mekin olemme molemmat,hyviä ihmistuntijoita.Olemme sen monasti todenneet,se meitä vetikin yhteen.Jos tietäisit kaikki syyt,mitkä vaikuttaa asiaan,tulisit ehkä toisiin ajatuksiin.Molemmat ollaan sitä mieltä,ettei mitään mahdollisuutta nyt ole.Tunnustamme asian mahdottomuuden.Tai sitten emme kummatkaan,uskalla elää.Olen myöskin ottanut yhteyttä ja kertonut päätöksestäni :( Hänkin on tahollaan,miettinyt samaa: Onko mitään "järkeä" jatkaa,kun ei mitään valoa näy missään.Ja minäkin kun luulin/kuvittelin,että hän on SE oikea minulle.Ihana ihminen!!

    Viestiketjun herättämiä ajatuksia:
    PLUSSAT:
    - ihmissuhde jossa molemmilla tunteita toisiaan kohtaan
    - "kylmän" ajan kestänyt, edessä kevät, kesä,
    eikö silloin kaikki ole jo helpompaa
    - myönnät välittäväsi hänestä, kaipaat
    - tahdot hänet vierellesi näyttääksesi rakkautesi,
    tunteesi
    - rakkaudessa suurinta, luopua jostakin toisen hyväksi,
    kritisoin kuitenkin tätä, rakkaus on liian suuri
    asia heitettäväksi pois jos sen on saanut elämäänsä,
    se ei vaikuta ainoastaan itseen, myös toiseen
    osapuoleen, mainitsit että hän haluaisi tämän jatkuvan
    - olette saaneet toisiltanne paljon, eikö molempien
    kannattaisi tehdä myönnytyksiä yhteisen hyvän eteen,
    etsiä tilanteeseenne sopivia keinoja
    MIINUKSET:
    - etäisyys toisesta, työ mikä sitoo
    - tilanteen aiheuttama tuska, kaipaus, jopa viha,
    - myönnätte tilanteen mahdottomuuden tai niinkuin
    epäilit ettette uskalla elää, ettei valoa näy missään

    !!! Mitä minä olen ilman rakkautta???

    Kuka auttaa, miten se menee, en jaksa muistaa: ...kumiseva vaski...
    Jahkaillaanko myöhemmin tekemiämme päätöksiä, kadummeko niitä. Kukaties ei uuttakaan rakkautta tule vastaan, yksinäisyys jatkuu..vanhuuteen, istutaan yksin harmaine hiuksinemme seurana, mitä onkin...ilman ajatuksen jakajaa, ilojen ja surujen, kanssa eläjää, taluttajaa.
    Elämän uskalluksesta, pelosta: itsekullakin voi olla pelkoja johtuen ehkä aiemman elämän kokemuksista tai vain pelkoa uudesta huomisesta, mitä kaikkea se tuo mukanaan. Kuitenkin, ei voi elää jos ei elä. Ei voi rakastaa jos ei rakasta. Itse kukin voimme yrittää tehdä elämästämme niin hyvän kuin omat edellytyksemme niihin antaa, voimme kouluttautua, vaikuttaa työhön, harrastaa, vaalia ystävyyssuhteita tai olla yksin. Kuitenkin, joskus voi olla hyvä tässä ja nyt, ei välttämättä tarvita uusia etenemisiä, on aikaa näuttia kaverista, perheestä, elämästä. Kaikki tapaukset ovat tietenkin omanlaisiansa.
    Päätökset täytyy jokaisen tehdä omalta osaltaan, huomioon ottaen vastapuolen mielipiteet.

    Kunpa saisimme rohkeutta ja uskallusta elää elämässämme, tarttua tilaisuuksiin mitä meille tarjotaan, mitkä tiellemme tulevat. Kunpa meillä olisi kykyä auttaa ja rohkaista ystäväämme hetkellä, jolloin hän tuntee pelkoa tehdä ratkaisuaan.

    Elämä on liian arvokas, lyhyt pois heitettäväksi. Jossain on sanottu että luottaisimme elämään, vaikka emme pystyisikään luottamaan ihmisiin. Elämää säätelevät ikuiset lait.
    On myös ajatus että eläisimme jakaaksemme muiden kanssa, ei ahnehtiaksemme kaikkea itsellemme näin meidät siunataan yltäkylläisyydellä.

    Äänestä

  • aiheesta kirjoitti:

    Viestiketjun herättämiä ajatuksia:
    PLUSSAT:
    - ihmissuhde jossa molemmilla tunteita toisiaan kohtaan
    - "kylmän" ajan kestänyt, edessä kevät, kesä,
    eikö silloin kaikki ole jo helpompaa
    - myönnät välittäväsi hänestä, kaipaat
    - tahdot hänet vierellesi näyttääksesi rakkautesi,
    tunteesi
    - rakkaudessa suurinta, luopua jostakin toisen hyväksi,
    kritisoin kuitenkin tätä, rakkaus on liian suuri
    asia heitettäväksi pois jos sen on saanut elämäänsä,
    se ei vaikuta ainoastaan itseen, myös toiseen
    osapuoleen, mainitsit että hän haluaisi tämän jatkuvan
    - olette saaneet toisiltanne paljon, eikö molempien
    kannattaisi tehdä myönnytyksiä yhteisen hyvän eteen,
    etsiä tilanteeseenne sopivia keinoja
    MIINUKSET:
    - etäisyys toisesta, työ mikä sitoo
    - tilanteen aiheuttama tuska, kaipaus, jopa viha,
    - myönnätte tilanteen mahdottomuuden tai niinkuin
    epäilit ettette uskalla elää, ettei valoa näy missään

    !!! Mitä minä olen ilman rakkautta???

    Kuka auttaa, miten se menee, en jaksa muistaa: ...kumiseva vaski...
    Jahkaillaanko myöhemmin tekemiämme päätöksiä, kadummeko niitä. Kukaties ei uuttakaan rakkautta tule vastaan, yksinäisyys jatkuu..vanhuuteen, istutaan yksin harmaine hiuksinemme seurana, mitä onkin...ilman ajatuksen jakajaa, ilojen ja surujen, kanssa eläjää, taluttajaa.
    Elämän uskalluksesta, pelosta: itsekullakin voi olla pelkoja johtuen ehkä aiemman elämän kokemuksista tai vain pelkoa uudesta huomisesta, mitä kaikkea se tuo mukanaan. Kuitenkin, ei voi elää jos ei elä. Ei voi rakastaa jos ei rakasta. Itse kukin voimme yrittää tehdä elämästämme niin hyvän kuin omat edellytyksemme niihin antaa, voimme kouluttautua, vaikuttaa työhön, harrastaa, vaalia ystävyyssuhteita tai olla yksin. Kuitenkin, joskus voi olla hyvä tässä ja nyt, ei välttämättä tarvita uusia etenemisiä, on aikaa näuttia kaverista, perheestä, elämästä. Kaikki tapaukset ovat tietenkin omanlaisiansa.
    Päätökset täytyy jokaisen tehdä omalta osaltaan, huomioon ottaen vastapuolen mielipiteet.

    Kunpa saisimme rohkeutta ja uskallusta elää elämässämme, tarttua tilaisuuksiin mitä meille tarjotaan, mitkä tiellemme tulevat. Kunpa meillä olisi kykyä auttaa ja rohkaista ystäväämme hetkellä, jolloin hän tuntee pelkoa tehdä ratkaisuaan.

    Elämä on liian arvokas, lyhyt pois heitettäväksi. Jossain on sanottu että luottaisimme elämään, vaikka emme pystyisikään luottamaan ihmisiin. Elämää säätelevät ikuiset lait.
    On myös ajatus että eläisimme jakaaksemme muiden kanssa, ei ahnehtiaksemme kaikkea itsellemme näin meidät siunataan yltäkylläisyydellä.

    Kiitos!!
    Oli tosi kauniisti kirjoitettu!
    Paljon oli ajattelemisen,aihetta antavaa.
    Juuri noin se on,kuin kirjoitit.Tiedänhän minä sen..
    Ehkä otan häneen,uudelleen yhteyttä? On ollut niin,yksinäisiä päiviä ja olisi tietenkin hyvä,keskustella uudelleen.Ehkä tämä "ero",on laitanut miettimään,asioita uudelleen.Tässä ajassa on tullut huomattua,miten toista kaipaa... kun hän on poissa :(

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sinulle... kirjoitti:

Tämän pitäisi olla kirje sinulle,mutta en vielä sitä voi kirjoittaa.
Juuri nyt olen... surullinen,yksinäinen,onneton... Sinä olet siellä kaukana,emmekä koskaan ole edes tavanneet.Kuitenkin meillä on tunteita toisiamme kohtaan ja samanlaisia.Tiedämme,että voi käydä niin,että emme koskaan tapaa.Työ vie sinun kaiken aikasi ja olet siitä tietoinen.
Tämä on kestänyt kauan... syksyn tuulet/tuiskut,talven pakkaset.. ja nyt kevät,kestääkö tämän.
Tunnen tuskaa.. välitän paljon sinusta ja sen tahtoisin sinulle näyttää.Vaan mahdotonta....
Tunnen tuskaa,kaipausta jopa "vihaakin".Pelkään,että olen tehnyt päätöksen!Päätöksen.. joka meidät eroittaa,lopullisesti.
Tahdon ihmisen vierelleni,samanlaisen kuin sinä.Mutta niin,että voin näyttää sen rakkauden,sen tunteen,mitä sinua kohtaan tunnen.
pelkään,että tämä on jäähyväiskirje... Olen surullinen *pyyhkii* kyyneleen salaa.
Haluan/toivon sinulle paljon rakkautta,jospa jossain on joku lähempänä,että pääset sitä kokemaan.Niin paljon minä sinusta välitän,että päästän sinut menemään.
Tiedän sen,että haluaisit tämän vielä jatkuvan.Olemme saaneet toisiltamme paljon ja kuitenkin niin vähän.
Elämä on joskus julmaa,mutta kai tälläkin oli joku tarkoitus.Kunhan vaan huomaisimme,mikä se on?
Tulevaisuus on edessä ja minä itken :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu