Kaikki uskonnot pyrkivät samaan ja ovat yhtä oikeassa. Mitäs,jos joku,vaikkapa Veli-Matti Katolilainen olisikin syntynyt hindulaiseksi?
Olisiko hän silloin väärässä ja tuomittu helvettiin? Tai siten hän on muuten vain väärässä,eikä pääädy mihinkän?
Liian usein tietyssä lahkossa olevat kristityt nyt esimerkiksi syyllistyvät ylimielisyyteen ja jotkut jopa uskovat,että vain he pääsevät Taivaaseen. Kristityt,kuten myös islaminuskoiset muun muassa, ovat tulkinneet Raamattua tai Koraania hieman vapaamielisesti ajaen jotain asiaa Pyhän Kirjan "nimissä" ja tämä on johtanut miljoonien ihmisten kärsimyksiin ja vapaudenriistoon.
Toisaalta esim. Raamattu otetaan nykyään turhankin kirjaimellisesti eikä anneta liikkumavaraa sille,millaisessa maailmassa nyt eletään. Esimerkiksi joku keksi kirjoittaa sinne,että homoliitot eivät ole hyväksyttäviä. Mutta rakkaus on hyväksyttävää ja siihen kehoitetaan. Eikö tämä mene vähän ristiin,jos löytää elämänsä rakkauden, mutta hän sattuukin olemaan samaa sukupuolta?
Siis ihminenhän on Raamatunkin kirjoittanut. Se on suuntaa antava elämäntapaopas, joka muutama tuhat vuotta sitten tekikin ihan hyvää ihmisille, koska siloin ei vielä ollut kovin kehittynyttä moraalikäsitystä mm.väkivaltaisuuksien suhteen. Raamatusta on varmasti sensuroitu osia. Sitä on muokkailtu. Siinä jotkut ihmiset ovat tulkinneet Jumalan sanaa ja Jeesuksen oppeja. Ja hehän ovat voineet myös tulkita omiaan. Ihmisiähän he "vain" olivat. Jospa he eivät esimerkiksi olisi osanneet selittää vaikka sitä,että Jumalalla ei ole sukupuolta. Mitä yksinäinen mies "taivaassa" tekisi? Silloinhen hänellä pitäisi olla kumppani. Minä uskon, että Jumala on suuri maskuliini-ja feminiinienergiaa säteilevä valo, totuus ja voima,joka elää meissä. Me Maan päällä ja muuallakin olemme kaikki jumalolentoja.
Ei pidä kulkea nokka kiinni Kirjassa,pitää avata silmänsä maailmalle ja hyväksyä se sellaisena kuin se on. Ei pidä tuomita ihmisiä liian yksioikoisesti. Se,kuinka usein joku käy kirkossa, ei määrää hänen henkistä arvoaan. Ja usein kun ihminen pelkää tarttua kohtaloonsa,tilanne annetaan Jumalan käsiin. Vastuu sysätään väärään paikkaan! Eihän Jumala ole elämän koulussa oppimassa, vaan me! Toisaalta kaikella,mikä tapahtuu,on tarkoitus. Silloin kun emme oikeasti voi jollekin asialle enää mitään, emme voi kuin katsoa,miten käy ja ottaa asia niin,että se oli tarkoitettu tapahtuvaksi.
Miksi on erilaisia uskontoja? Miksi on erilaisia kulttuureja? Tai kieliä? Ei ole yhtä oikeaa. Jokainen syntyy siihen,mihin sattuu ja elää elämänsä siinä uskossa. Tai laajentaa näkökulmaansa niin halutessaan. Me kaikki kuljemme kohti totuutta,mutta eri polkuja ja kaikki tiethän johtavat Roomaan=)
Olisiko hän silloin väärässä ja tuomittu helvettiin? Tai siten hän on muuten vain väärässä,eikä pääädy mihinkän?
Liian usein tietyssä lahkossa olevat kristityt nyt esimerkiksi syyllistyvät ylimielisyyteen ja jotkut jopa uskovat,että vain he pääsevät Taivaaseen. Kristityt,kuten myös islaminuskoiset muun muassa, ovat tulkinneet Raamattua tai Koraania hieman vapaamielisesti ajaen jotain asiaa Pyhän Kirjan "nimissä" ja tämä on johtanut miljoonien ihmisten kärsimyksiin ja vapaudenriistoon.
Toisaalta esim. Raamattu otetaan nykyään turhankin kirjaimellisesti eikä anneta liikkumavaraa sille,millaisessa maailmassa nyt eletään. Esimerkiksi joku keksi kirjoittaa sinne,että homoliitot eivät ole hyväksyttäviä. Mutta rakkaus on hyväksyttävää ja siihen kehoitetaan. Eikö tämä mene vähän ristiin,jos löytää elämänsä rakkauden, mutta hän sattuukin olemaan samaa sukupuolta?
Siis ihminenhän on Raamatunkin kirjoittanut. Se on suuntaa antava elämäntapaopas, joka muutama tuhat vuotta sitten tekikin ihan hyvää ihmisille, koska siloin ei vielä ollut kovin kehittynyttä moraalikäsitystä mm.väkivaltaisuuksien suhteen. Raamatusta on varmasti sensuroitu osia. Sitä on muokkailtu. Siinä jotkut ihmiset ovat tulkinneet Jumalan sanaa ja Jeesuksen oppeja. Ja hehän ovat voineet myös tulkita omiaan. Ihmisiähän he "vain" olivat. Jospa he eivät esimerkiksi olisi osanneet selittää vaikka sitä,että Jumalalla ei ole sukupuolta. Mitä yksinäinen mies "taivaassa" tekisi? Silloinhen hänellä pitäisi olla kumppani. Minä uskon, että Jumala on suuri maskuliini-ja feminiinienergiaa säteilevä valo, totuus ja voima,joka elää meissä. Me Maan päällä ja muuallakin olemme kaikki jumalolentoja.
Ei pidä kulkea nokka kiinni Kirjassa,pitää avata silmänsä maailmalle ja hyväksyä se sellaisena kuin se on. Ei pidä tuomita ihmisiä liian yksioikoisesti. Se,kuinka usein joku käy kirkossa, ei määrää hänen henkistä arvoaan. Ja usein kun ihminen pelkää tarttua kohtaloonsa,tilanne annetaan Jumalan käsiin. Vastuu sysätään väärään paikkaan! Eihän Jumala ole elämän koulussa oppimassa, vaan me! Toisaalta kaikella,mikä tapahtuu,on tarkoitus. Silloin kun emme oikeasti voi jollekin asialle enää mitään, emme voi kuin katsoa,miten käy ja ottaa asia niin,että se oli tarkoitettu tapahtuvaksi.
Miksi on erilaisia uskontoja? Miksi on erilaisia kulttuureja? Tai kieliä? Ei ole yhtä oikeaa. Jokainen syntyy siihen,mihin sattuu ja elää elämänsä siinä uskossa. Tai laajentaa näkökulmaansa niin halutessaan. Me kaikki kuljemme kohti totuutta,mutta eri polkuja ja kaikki tiethän johtavat Roomaan=)
Vastaukset 61
Vanhimmat
Niinpä "kaikki tiet eivät vie Roomaan", eivätkä kaikki uskonnot ole yhtä oikeassa. Tieteelliset totuudet ovat suhteellisia eli suhteessa noiden tietojen lähtökohtana oleviin olettamuksiin. Uskonnoliset totuudet ovat Jumalan ilmoituksia ja aivan eri tavalla tosia.
Joh.14:6 kohdassa Jeesus sanoo: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."
Matt.7:14 sanoo: "Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."
On siis vain yksi tie eli Jeesuksen Kristuksen kautta kulkeva. On totta, että ihmiset ovat vääristelleet tuota tietä. On syntynyt tuhansia eri tapoja tulkita Raamattua ja tuhansia eri kirkkoja. Kuitenkin vain yksi kirkko ja usko on oikea. Kaikki saavat kuulla siitä aikanaan. Hyvin monelle se tilaisuus tulee vasta henkimaailmassa. Oikeudemukaisuus toteutuu ja kaikille annetaan tilaisuus.
Kaikilla on mahdollisuus pelastua Jeesuksen Kristuksen kautta, mutta pelastuksen vastaanottaminen on mahdollista vain tämän elämän aikana. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään mahdollisuutta, näin ilmoittaa Raamattu..
ihmiset jotka eivät elinaikanaan kuule sanakaan Jeesuksesta ja viellä vähemmän Raamatusta. Mihin he joutuvat?
Leikisti vaan. Siihen se loppuu täysin ku viimosen henkosen on vetänyt. Ei oo muuta jälellä ku muistot jälkeenjääneillä.
kuolleiden pelastamisesta? Ei ainakaan sitä, mitä esität. Kaipa ongelma tulee siitä, mitä ymmäretään "tämän elämän akana" -ilmaisulla. Se voi koskea koko aikaa ennen viimeistä tuomiota. Herralle kaikki ovat koko ajan eläviä.
Raamatussa on kohtia, joissa kerrotaan evankeliumin saarnaamisesta kuolleille:
Luuk.23:42-43 kohdassa Kristus lupasi ryövärille, että ryöväri on tuona päivänä hänen kanssaan paratiisissa.
1.Piet.3:18-20 kertoo, etä Kristus saarnasi vankeudessa oleville hengille.
1.Piet.4:6 sanoo, että myös kuolleille on julistetu evankeliumi.
1.Kor.15:29 kertoo ihmisistä,jotka kastattavat itsensä kuolleiden puolesta.
raamattu opettaa, että kaste ei pelasta elossa olevaa, eikä myöskään kuollutta ihmistä. vai kastettiinko Jeesuksen oikealla puolella ristillä riippunut parannuksen tehnyt ryöväri?
antamasi raamatunpaikat eivät millään lailla opeta suorittamaan sijaiskasteita kuolleitten puolesta, vaan kertovat ainoastaan Jeesuksella olevan kuoleman ja tuonelan avaimet hallussaan.
korinttolaiskirjeen kohdassa paavali mainitsee "kuolleitten puolesta kastajista, muttei itse kristittynä opeta sellaista harhaoppia.
Niin, ennemmin tai myöhemmin kaikille kuolleile tulee tilaisuus ottaa vastaan evankeliumiin kuuluvat toimitukset maan päällä olevien sijaistoimituksina.
Pelkkä kaste ei lunnolisestikaan pelasta ketään. kastetta tulee edeltää usko ja parannus. Kasteen jälkeenkin tulee elää uskossa ja parannuksessa, sillä emme hetkessä tule valmiiksi.
Paavali ei sano, että kaste kuolleiden puolesta olisi harhaoppia. Se on sinun oma lisäyksesi. Paavali käyttää ko. kohtaan kuin sivumennen osoittamaan uskoa kuolleiden ylösnousemukseen. Se että hän viittaa siihen tuolla tavoin, osoittaa minusta, että tapa oli hyvin tunnettu.
Sanopa miksi kuolleille julistetaan evankeliumia elleivät he voi ottaa sitä vastaan? Kaste mainitaan välttämättömäksi ja sellainen se onkin, sillä ilman sitä ei synny liittoa syntien anteeksisaamiseksi.
tuo todekin jotenkin virheellisesti kastettu?
kun häneltä kysyy vähänkin tärkeämpää asiaa. Tapania kyllä härnää päivästä päivään. Pääseeköhän silläkin paratiisiin?
mutta sitten hän kai pelästyi ja haki turvaa luullakseni helluntailaisuudesta. - Mitähän lie pelästynyt? Huumorimiehenä löydät varmaan vastauksia, mutta minä näin totisena mormonipappina en tohdi arvellakaan.
Pakanoiden kohtalosta. Ne jotka eivät ole koskaan kuulleet Jumalan laista, tuomitaan myös ilman Jumalan lakia.
Eli, pakanoilta, jotka eivät ole koskaan kuulleet Evankeliumia, ei myöskään vaadita Evankeliumin tuntemusta.
Jumala punnitsee jokaisen ihmisen sen mukaan, miten paljon, tai vähän tämä on saanut tietoa ja ymmärrystä hengellisistä asioista, tässä korostuu Jumalan oikeudenmukaisuus ja armollisuus, Hän ei vaadi keneltäkään ihmiseltä enempää kuin on tälle antanut.
Sille jolle on vähän annettu, siltä vahän vaaditaan, mutta sille jolle on paljon annettu, siltä oaljon vaaditaan--
Ollut vielä kuollut, silloin kun Jeesus puhui ristillä hänen kanssaan. Ja mitä tulee kysymykseen kuollsista, Jumalalle on jokainen syntiä tekevä ihminenm, kuin kuollut. Jumala määrittelee siis kuoleman ennenkaikkea hengelliseksi kuolemaksi..
Ei tässä sitten ole hätää!
realisti. Osittain myös monipuolisen ja pitkän kokemukseni takia päädyn arviossani seuraavaan:
Tode oli jo avioliitossa kun komeat mormoni lähetystyöntekijät, Ameriiikasta ilmestyvät kuvioihin. Kastehommat ja vähän muutakin oli jo suunitelmissa. Tällöin kuitenkin Toden aviopuoliso havahtui huomaamaan missä mentiin ja hääti lähetystyöntekijät suomalaiskansalliseen tapaan varsin terävästi pois kuvioista. Lohtua Tode haki helluntailaisuudesta. Nykysin hän elää onnellisena lastensa ja perheensä kanssa.
Mikäli Tode olisi ollut minun vaimoni olisin menetellyt täsmälleen samoin. Ei ole mormoneihin luottamista silloin kun miehellä on nuori hyvännäkoinen vaimo.
Tässä minä puin sanoiksi sinunkin ajatuksesi, minua kun ei toistaiseksi pappeus sanomisissani juurikaan rajoita.
kaikki saavat kuulla evankeliumista viimeistään henkimaailmassa. On totta, että ilman lakia olevat tuomitaan ilman lakia. Niinpä he kestävät Kristuksen toisen tulemisen ja heistä tulee tuhatvuotisen valtakunnan asukkaita. Siellä heille saarnataan evankeliumia. Kaikki joutuvat tekemään ratkaisun envankeliumin suhteen, joten laki on lopulta sama kaikille.
Ei tietenkään ryöväri Jeesuksen hänelle puhuessa ollut vielä kuollut! Kristus antoi kuitenkin lupauksen, että sitten kun hän kuolee, he tapaavat patratiisissa eli henkimaalman paremmalla puolella eli sillä samalla, jossa Lasaruskin oli.
Hengellinen kuolema on eri asia. Se on eroa Jumalasta. Ennen uskoa, parannusta ja kastetta kaikki vastuulliset ovat hengellisesti kuolleita, mutta syntyvät kasteessa ja Pyhän Hengen saatuaan uudesti yhteyteen Herran kanssa.
Raamattu ilmoittaa että kuoleman jälkeen ei ole enää mahdollisuutta tehdä tietoista uskonratkaisua. Eli jokaisen ihmisen on tehtävä uskonratkaisu tämän elämän aikana. Niin kauan kuin on elämää, on myöskin mahdollisuus, kuoleman jlkeen sitä ei enää ole. Mormonismin oppi kuolleiden tilasta on enemmän taikauskoa kuin kristinuskoa.
useimmissa kirkkokunnissa rukoillaan vainajien puolesta? Mitä haittaa siitä voi olla?
Olen jo useamman kerran esittänyt Raamatun kohtia, joissa kerrotaan kuolleillekin julistettavan evankeliumia. Kristus meni ennen ylösnousemustaan tuonelaan, jossa hän Raamatun mukaan saarnasi vankeudessa oleville hengille. Miksi hän saarnasi, jos kuolleet eivät voisi tehdä ratkaisuja? Raamattu on tässä varsin niukkasanainen, mutta niin vain on, että kuolleille yhä julistetaan evankeliumia. Kristus järjesti kirkkonsa myös siellä.
Eikö sekään tosiasia ihmetytä yhtään, että lukematomat ovat kuolleet edes kuulematta evankeiumia? Se on tarkoitettu kaikille.
Niille, joilla on tilaisuus tehdä uskonratkaisu eläessään, tämä elämä onkin ainoa tilaisuus tehdä tuo ratkaisu. Jos tuon tilaisuuden lyö laimin, niin menettää paljon, mutta voi silti saada vähäisemmän kirkkauden kärsittyään ensin itse kaiken, mitä oikeudenmukaisuus vaatii.
Jos henkimaailmassa sitten ottaakin vastaan evankeliumin, vaikka sen maan päällä eläessään hylkäsi, niin välttyy kärsimykseltä, mutta menettää pääsyn korkeimpaan kirkkauteen.
Raamatussa puhutaan useista eri kirkkauksista, jota verrataan auringon, kuun ja tähtien kirkkauksiin.
Oli se, että seuraava mitä ryöväri tiedostaa, on se kun hän on Jeesuksen kanssa paratiisissa. Jeesus ei kuitenkaan tarkoittanut sitä että ryöväri olisi kirjaimellisesti samana päivänä Jeesuksen kanssa paratiisissa.
Siis Jeesus tarkoitti; "Tänä päivänä minä sanon sinulle, sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa" Jeeusken sanat olivat lupaus pelasastuksesta ryövärille, eivät kirjaimellisesti, tiettyä päivää koskevia.
Sanoihan Jeesus mm. "Totisesti, tässä joukossa on muutamia jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin Herran Päivä saapuu", tämäkin oli vertauskuvallista kieltä, muutoinhan nämä ihmiset olisivat vieläkin elossa, ja iältään n. 1968-1970 vuotiaita. Kuitenkin tiedämme että näin ei suinkaan ole..
Eli kuolemansa ja sen välillä kun ryöväri kohtaa Jeesuksen paratiisissa, ryöväri on tiedottomassa ja olemattomassa tilassa. Häenet heätetään vasta kuolleitten ylösnousemuksessa.
Jeesuksen sanat olivat myös lohdutuksen sanoja ryövarille, joiden avulla tämä pystyi kohtaamaan levollisesti kuolemansa.
Raamatussa on tosin muutamia tapauksia jolloin kuolleet Jumalan omat (Marttyyrit) on noudettu Taivaaseen, mutta ne ovat kuitenkin paremminkin "sääntöä vahvistavia poikkeuksia"
Mutta nämäkin Jumalan omat olivat tehneet uskkonratkaisun eläessään, kuolemansa jälkeen he pääsivät Taivaaseen juuri elämänsä aikana tehneensä uskonratkaisun perusteella. Tämäkin vahvistaa Raamatullista ajatusta siitä että kuoleman jälkeen ei ole mitään mahdollisuutta tehdä uskonratkaisua, ratkaisu on tehtävä tämän elämän aikana.
Yleisenä periaatteena kuolleiden tilasta Raamattu kuitenkin ilmoittaa että kuolleet eivät tiedä mitään, näin ollen heillä ei ole myöskään tietoisuutta, eikä siis mitään kykyä tehdä uskonratkaisua kuolleina.
Kertomus Lasaruksesta Aabrahamin helmassa, on vertauskuvallista kieltä, ei missään tapauksessa konkreettista.
Kun ihminen kuolee, elämän henkäys, eli elämän voima joka pitää kaikkea elävää elossa, kunnes hän/se kuolee, -palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. Kysymys on siis vain persoonattomasta elämän voimasta tai energiasta, ei mistään ihmisen kuoleman jälkeen elämää jatkavasta tietoisuudesta. Kerrotaanhan jo ihmisen luomistapahtumassakin "Jumala puhalsi ihmiseen elämän henkäyksen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu" Ihmiseen ei asetettu sielua, vaan hänestä itsestään, elävänä kokonaisena organismina, tuli elävä sielu.
Elävä sielu tarkoittaa siis sekä ihmisen fyysisen elävan ruumiin, sekä fyysiselle ruumiille elämän antavan, elämän henkäyksen samanaikaisuutta.
Nämä yhdessä muodostavat elävän sielun, eli tietoisen ja tiedostavan persoonan, ihmisen.
Kuolemassa elämän henkäys poistuu ihmisestä, hänen tietoisuutensa lakkaa olemasta, ja hänen ruumiinsa maatuu. Kun siis, molemmat elementit joista elävä sielu koostuu, (Ruumis ja elämän henkäys) lakkaavat olemasta samaaikaiseti läsnä, ihmien vain yksinkertaisesti lakkaa olemasta, niin hengen, sielun, psyyken, tietoisuuden, persoonan, tunteiden kuin fyysisen olemuksensakin tasolla.
Kuolleiden ylösnousemuksessa Jumala luo kuolleen, ja olemattoman ihmisen uudelleen maasta, ja antaa tälle uudelleen elämän henkäyksen ,kuten ensimmäistä ihmistä luodessa-
Kun Jeesus sanoi että kukaan joka Häneen uskoo, ei näe kuolemaa, tarkoittaa siis nimenomaan hengellisesti ymärrettävää kuolemaa, eli krjaimellisesti, kuolemasta huolimatta, ylösnousemustoivoa Jeesuksessa Kristuksessa..
Kirjaimellisesti ymmärrettynähän Jeesuksen sanat tarkoittaisivat että keskuudessamme olisi useita satoja vuosia olevia henkilöitä, ja se tarkoittaisi myös sitä että ihminen joka kuolee, ei ole Jumalan oma. Kuitenkin tiedämme ettei näin ole asian laita.
Eli nämä asiat on ymmärrettävä vertauskuvallisesti ja symbolisesti, ei krjaimellisesti, eikä konkreettisesti.
, mutta tuskin mitään hyötyäkään. Siis aika turhaa ja terpeetonta.
Ei missään kerrota että ihmisellä olisi mahdollisuus tehdä uskonratkaisu kuolemansa jälkeen. Päin vastoin korostetaan sitä että VAIN tämän elämän aikana on mahdollista tehdä uskonratkaisu Jumalan puolelle.
Kuolleet henget ymmärtäisin langenneina henkiolentoina eli kangenneina enkeleinä, joihin ihmiset eivät kuulu.
Kiitos kysymästä, vain tosiasiat kelpaavat minulle. Entä sinulle?
Pakanoiden kohtalosta kirjoitin jo toisaalla, joten siihen lienee tarpeetonta uudelleen vastata. Mutta, sen tulis kyllä sytyttää meissä todellista lähetysintoa ja rakkautta synteihinsä hukkuvia ihmisiä kohtaan..nimittäin, jos kuoleman jälkeen olisi olemassa mahdollisuus tehdä uskonratkaisu, kaikki tämän elämän aikana tehtävä lähetystyö olisi aivan turhaa, merkityksetöntä ja tarpeetonta.
Myös yksilön kohdalla se tuudittaisi väärään turvallisuuden tunteeseen,´, eli siihen että "Ei minun tarvitse tehdä mitää uskonratkaisua tämän elämän aikana, ja on muutenkin aivan samantekevää miten syntisesti tahansa elän, koska saan joka tapauksessa uuden mahdollisuuden kuoleman jälkeen"
Mutta, aika surkeasti tulevat pettymään, ne jotka näin ajattelevat, kun mitään uutta mahdollisuutta ei tulekaan..
Sana sielu esiintyy 1992 vuoden Uudessa Testamentissa 23 kertaa, 1938 yli 40 kertaa.
Jumalan vastaanotin meissä. Sielunsa voi myydä esim. paholaiselle tai mammonalle. Mutta pelastuakin voi.
Ihmisen näkymätön, hengellinen osa joka säilyy myös ruumiin kuolemisen jälkeen.
Sielussa on ihmisen järki, tunteet ja tahto. Sielu on kuolematon
Sielu on osa inhimillistä kokonaisuutta. Se on persoonallisuutta määrittelevä tekijä.
Sielu on Jumalan meihin luoma määrittelemätön tila, joka tuntee, aistii ja kokee sen mikä ei ruummilta onnistu. Sielu vaikuttaa huomattavasti siihen, mihin elämämme suuntautuu.
Sielu on fyysisen vastakohta. Sielukin voi tosin sairastua.
Sielu on ihmisen henkinen kapasiteetti, omatunto ja luonne.
Sielussa asuu ihmisen ihmisen persoonallisuuden ydin. Sielu varastoi erilaisia kokemuksia.
Toki inhimillistä, mutta peräti itsekästä ajatella meillä jokaisella olevan oma henkilökohtainen sielu.
Tuollainen itsekeskeinen ajattelu perustuu Raamatun virheelliseen tulkintaan. Ajattelkaapa edes vähän kaaosta. Nyt jo taivaassa olisi kymmeniä miljardeja yksittäisiä sieluja ja Jumala puhaltaisi niitä kiihtyvällä tahdilla yhä lisää ja jokaisesta pidettäisiin erillistä kirjanpitoa? Ei rakkaat lapseni sieluja ei tule liukuhihnalta.
Taivaassa ei ole sekavaa yksittäisten sielujen edestakaisin vaeltelua. Taivaan paratiisissa vallitsee rauha ja Jumalan järjestys.
Kyllä meidän on vähäisilläkin ja rajallisilla lahjoillamme ymmärrettävä luomiskertomuksen yksiselitteisen selvä kirjoitus yhdestä sielusta.
Esiksikin täytyy ottaa huomioon ajattomuus. Aika on puhtaasti ihmisen itsekkäisiin tarpeisiin syntynyt keksintö. Ei Jumalalla ollut ihmistä luodessaa sen paremmin kelloa kuin kalenteriakaan. Esimerkiksi nykyinen ajanlaskumme on otettu käyttöön vasta noin 500 vuotta sitten. Luuletteko taivaan toimivan tuollaisen ajanlaskun mukaan.
Ei rakkaat ystäväni, meillä poloisilla maan matosilla on ainoastaan yksi sielu jota meistä kunkin tulee tulee parhaansa mukaan huolehtia. Ajattomuudessa ei tuolla sielulla ole pienintäkään kiirettä ehtiäkseen olemaan meissä kaikissa.
Tuomiopäivän aamun koitossa Herramme taivaassa punnitsee tuon ainoan sielumme kelvollisuuden aivan kuten Sodoma ja Gomora kertomuksissa Raamatussa on kerrottu.
Tuolloin punnitataan sielumme kelvollisuus jos sielumme yhteinen hyvyys Herrallemme on riittäva pääsee sielumme Paratiisin kirkkauteen jotka on jaettu kolmeen tasoon. Auringon- kuun ja tähtien kirkkauteen.
Jos taas pahuus on vallalla sielumme joutuu kadotukseen eli se kadotetaan.
Mormonit aivan oikein, ovat onnekseen ymmärtäneet yksisielu käsitteen.
Jouduin hieman nyt kieltämättä hämilleni. Nimittäin, kuten tuossa edellä kirjoitin elävä ihminen on sielu, mutta hänessä ei ole mitään erillistä sielua.
Eli, sielu on elämän henkäyksen (Elinvoiman), ja fyysisen ihmisruumiin muodostama kokonaisuus. Näin ollen, kun kirjoitit että sielu on kuolematon, ymmärrän sen niin että sanoit, että ihminen on kuolematon.
Elämänvoima (Elämän henkäys) on kuolematon, mutta sillä ei ole itsessään tietoisuutta, kuten ei esimerkiksi sähkölläkään. Energiahan on aina kuolematon, mutta ihmisen tietoisuus, persoona ja psyyke tunteineen kaikkineen jne. on mahdollista vain silloin kun ihminen on elossa, eli elämän henkäys on ihmisruumiissa.
Kun siis ihminen kuolee, hän lakkaa olemasta sielu, koska molemmat elementit, joista sielu muodostuu lakkaavat olemasta samanaikaisesti läsnä. Tarkoittaa myös sitä että vain elävä ihminen voi olla sielu, kuollut voi olla ainoastaan olematon.
Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen tietoisuus, luonne, persoona, tunteet, tahto jne edellyttävät sitä että ihminen on elossa, toisin sanoen kuolleella ihmisellä ei ole minkäänlaista tietoisuutta, persoonaa tai tunnemaailmaa, hän on vain yksinkertaisesti lakannut olemasta.
Sielu on siis näkyvän fyysisen ihmsruumiin, sekä elämänvoiman muodostama kokonaisuus, elävä ihminen.
Ei minusta ole ollenkaan itsekästä ajatella että jokainen elävä ihminen on yksilöllinen sielu, päinvastoin, se antaa jokaiselle imhiselle ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden. Ei ole toista minua, eikä toista sinua. Jumala näkee meidät kaikki yksilöinä, ja Hän läestyy meitä yksilöinä, jopa nimeltä kutsuen.
Mutta se mika meitä yhdistaa, on se että meissä on "sama" elämänvoima, mutta se ei ole sielu, vaan me elävinä ihmisinä olemme sieluja, kuollessamme lakkaamme olemasta sieluja.
noh...mitenkähän tuohon rohvetian sanaan pitäisi oikein suhtautua? haiskahtaa varsin omasta lähteestä nousseelta ilmoitukselta!
Onpa oudosti sanottu. Tarkoittaako se edes mitään? Henki ei koskaan kuole, vaan elää ikuisesti. Langenneita enkeleitä ovat ne, jotka kapinoivat taivaassa yhdessä Lusiferin kanssa ja jotka karkoitettiin sieltä. He eivät saaneet tilaisuutta syntyä fyysisesti. He ovat niitä, jotka eivät säilyttäneet ensimmäistä asemaansa.
Voihan olla, että joku laskeskelee, että voi sitten henkimaailmassa vasta tehdä parannuksen. Jos hän niin tekee, niin varmasti se vaikuttaa hänen tuleviin mahdollisuuksiinsa. Hän menettää mahdollisuutensa korkeimpaan kirkkauteen. Kyllä hän tulee pettymään. Lähetystyö ei ole turhaa.
Jos kerran henget eivät voi kuolla, miksi sitten kyseiseesä Raamatun kohdassa ylipäätään mainitaan kuolleet henget? Jos henget eivät voi kuolla, miten on sitten mahdollista, että itse Saatana tulee täydellisesti kuolemaan ja tuhoutumaan, muutoinhan Paha jatkaisi loputtomasti olamassaoloaan ja tuhoaan.
Mitä muuta "kuolleet henget" voisikaan tarkoittaa kuin lengenneita eli hengellisesti kuolleita enkeleitä.
Kysymys henkimaailmasta on nimenomaan henkimaailmassa käynnissä olevasta taistelusta Hyvän ja Pahan välillä. Sielunvihollisen ja Jumalan välilllä. Toisinsanoen kaikki henkiolenneot ovat enkeleitä tai muita henkiolentoja, joko Jumalan enkeleitä tai langenneita enkeleitä ja henkivaltoja, eivät missään tapauksessa ihmisiä, saati kuolleita ihmisiä!!
Raamattu varoittaa vakavasti noituuden synnistä, johon liittyy spiritismiä, salaperäisiä okkultistisia rituaaleja, sakramentteja, ja riittejä, mystiikkaa ja mytologiaa, magiaa, vainajajien henkiin uskomista, jne. Valitettavasti näyttää siltä että noituutta ja taikauskoa harjoitetaan myös mormonismissa..
Raamattu ilmoittaa noituuden synnin olevan hengellistä huoruutta ja uskottomuutta Jumalaa kohtaan.
Raamattu osoittaa esim. Kuningas Saulin (Hän kävi pyytämässä neuvoa noidalta) tapauksessa että kuolleet eivät jatka elämäänsä kuoleman jälkeen missään muodossa, vaan ne jotka esiintyvät vainajien henkinä, ovat demonisia henkiä.
Ne ovat kaksi eri kuolemaa. Kuolema ei tarkoita kaiken loppumista vaan eroa. Ihmisestä tuli fyysisesti kuolevainen, kun hän lankesi paratiisissa ja samalla hän kuoli hengellisesti, koska hän joutui eroon Jumalasta.
Kristus voitti kaikkien puolesta fyysisen kuoleman eli hengen ja ruumiin eron. Kaikki ihmiset nousevat kuolleista.
Hengellisen kuoleman eli eron Jumalasta Kristus voitti vain niiden puolesta, jotka hyväksyvät hänet Lunastajakseen. Tuon hyväksymisen osoitamme siten, että haluamme ja saamme uskon lahjan, teemme parannuksen ja otamme vastaan evankeliumin toimitukset.
Saatana ei voi hävitä olemattomiin eivätkä häntä seuranneet ja seuraavat. Heillä on oma paikkansa, joka ei ole kirkkauden valtakunta. Se on lopullisen ero kaikesta hyvästä eli hengellinen kuolema.
Kun vielä huomaat sen että kyseisessä Raamatunkohdassa mainitaan nimenomaan kuolleet henget, ei kuolleet ihmiset.
Nyt jo varmastikin ymmärrät, että raamatunvastainen on ajatus että ihminen jatkaisi elämäänsä kuolemansa jälkeen jossain toisessa olomuodossa, ennen kuolleitten ylösnousemusta.
Raamattu kuitenkin kertoo että Saatana tulee vielä lopullisesti tuhoutumaan.
Onkohan kysymyksessä kuolleiden henget vai kuolleet henget? Henki ei voi kuolla siten, että se häviäisi olemattomaksi, vaikka monet tulevat toivomaan, että niin kävisi.
Ja mitä tuhoutuminen tarkoittaa? Se merkitsee tässä tapauksessa Saatanan vallan loppumista. Saatanan ja hänen seuraajiensa henget jäävät olemaan ikuiseen hengelliseen pimeyteen. Se on tuho.
Käyttäessäsi tuota tulkintaa osoitat olevasi Jehovan todistajia, mitä olen arvellut jo aikaisemminkin. Teidän kännöksessänne on tosiaan tuo ajatus. Pilkun paikkaa muuttamalla saadaan aivan toinen merkitys vanhemmassa käännöksessä.
Uudessa käännöksessä sanotaan varsin selvästi: Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa." (Luuk.23:43)
mikä on Jehovan todistajien versio, koska itse en ole Jehovan todistaja..
Luitko anoastaan pilkun ja sen paikan, mutta et muuta tekstiä lainkaan?
nimenomaan kuolleet henget, eivät kuolleiden henget eikä kuolleet ihmiset.
Ja ihmisethän eivät ole henkiä, vaikka elävissä ihmisissä onkin henki, Elämän Voima.
Jeesuksen omissa on lisäksi Pyhä Henki, mutta mitään ihmisen omaa, kuoleman jälkeen elämää kuoleman aikana jatkavaa henkeä ei Raamatun mukaan ihmisellä ole. Kuolleiden ylösnousemus on Raamatun mukaan ainoa mahdollisuus "Kuolemanjälkeiseen elämään".
Oppi sielunvaelluksesta, vainajien hengistä, tai yleensä sielun kuolemattomuudesta näyttäisi olevan alunperin peräisin noituudesta ja primitiivisistä pakanauskonnoista.
Raamatun kohdalla väitettäsi henkien kuolemisesta?
mutta se oli tuon perusajatuksen toistamista. Ihmettelen, jos et ole Jehovan todistajia, sillä niin yksi yhteen ajatuksemme sopivat. - Onko vain taktiikkaasi se, että kiellät olevasi? Eikö olisi reilua ilmaista, mihin joukkoon kuulut?
Löytyvät Raamatusta kyseisen Raamatunjakeen kohdalta. Löydät sen omasta Raamatustasi, en viitsi nyt ruveta vallan syöttämään sinua, täytyyhän sinun itsekin nähdä edes vähän vaivannäköä..
minun kirkkoon kuulumisellani tai kuulumattomuudellani on minkään kanssa?
Takertuminen johonkin kirkkoon johtaa vain teeskentelyyn, syyttelyn ja tuomitsemisen haluun, itsekoroitukseen, ylpeyteen, omahyväisyyteen, vilpillieyyteen, muodollisuuteen ja pinnallisuuteen sekä opillisiin riitoihin, stereotypioihin, leimaamiseen ja yleistyksiin; "Ne xxxxxxxxxxx ovat kaikki sellaisia", kuitenkin tosiasia on se että olemme kaikki yksilöllisiä ja erilaisia, siitäkin huolimatta että olisimme samassa uskonnossa. Minusta tuntuu että uskonnot ovat Elävän uskon pahimpia vihollisia.
Uskontojen nimissä, itse Jumalan ja Kristuksen nimessä on tehty hirvittävää julmuutta ja vääryyttä, ei ole yhtä ainutta uskontoa joka ei olisi poikennut Jumaln tahdosta, joten jos siis alkaisin etsimään usknnoista sitä, minkä vain Kristus voi antaa, joutuisin etsimään loputtomasti, koskaan löytämättä.
Sitäpaitsi, en aio ottaa sitä riskiä että menettäisin Krsistuksen uskonnon takia, mutta sen riskin uskallan ottaa että menetän uskonnon sen tähden että tahdon seurata Jeesusta.
Toisekseen, tärkeää ei ole se mitä minä sanon, vaan mitä Jumala sanoo Sanassaan. Minun sanomisillani tai hajatelmillani, ei ole suurtakaan merkitystä, vaan vain sillä on merkitystä, mitä mieltä Jumala on.
Itsestäni voin kertoa sen verran että olen 43 vuotias mies, ja olen tullut uskoon 2 vuotta sitten, antauduttuani ehdoitta Kristukselle, siihen asti olin ollut 20 vuotta lain alaisessa orjuuttavassa uskonnossa jossa "paloin loppuun".
Olen elänyt nämä kaksi vuotta elämäni parasta aikaa.
Pyhä Henki tekee jatkuvasti työtään, toisinaan jopa "kipeästi, mutta ikuiseksi parhaakseni.. Mutta kaikki Kunnia ja Ylistys Jeesukselle, minulla ei ole mitään omia ansioita.
En katso olevani muita parempi, mutta en myöskään huonompikaan, Jeesuksessa ovat kaikki yhtä arvokkaita.
Jeesuksessa saamme levon omista yrityksitämme ja teoistamme. Se on ihmeellisen suuri lahja, pelastus, yksin armosta on mittaamattoman Suurta ja käsittämättömän Ihmeellistä Lahjaa. Amen! Eli en ole missään uskonnossa, vaan VAIN ja Ainoastaan Kristuksessa Jeesuksessa.
"Kristuksen tulee kasvaa, ja minun vähetä.."
Oppikaamme Häneltä Rakkautta ja Armollisuutta toisiamme kohtaan..
Jos tämän tulkinnan esittäjä ei ole Jehovan todistaja, niin ainakin likeltä liippaa. Kuten Tapani havaitsikin, pilkun paikka Luuk 23:43:ssa viittaa juuri Jehovan todistajien "Uuden maailman käännökseen". Kovin harvat muut käännökset pilkuttavat noin; ainoa, joka yhtäkkiä tulee mieleeni, on spiritisti ja okkultisti Johannes Greberin UT:n "käännös".
Myös muuten 111:n vastauksessa oli paljon Jehovan todistajille tyypillisiä piirteitä. Tällaisia ovat m.m. ihmisen "hengen" selittäminen "elämänvoimaksi" sekä "sielun" ja "ruumiin" yhtenäisyys, mistä on johdettavissa sielun kuolevaisuus. Myös rikkaan miehen ja Lasaruksen tarinan vertausluonteen korostaminen on tyypillistä Jehovan todistajille.
Ainakin uskonnollisiin näkemyksiisi se oppi on vaikuttanut. En ihmettele, että loppuun palamisesi jälkeen et usko minkään kirkon tai uskonnon olevan tosi. Olet tullut kuin yliherkäksi. On ikävää jos heität lapsen pesuveden mukana pois. Kokemasi kriisi voi olla myös valtava voimavarasi, kunhan se ei sinua pysäytä tosi kirkon etsimisessä.
toisten kaivoihin mene sorkkimaan kun on omakin mistä sentään viellä joskus löytyy ammennettavaa.
Toki täytyy tunnustaa että harvoin jutut syntyvät aivan omasta päästä. Ei tämäkään.
Kyllä tällainen tapahtuma on aivan tosi elämästä.
Muutama vuosikymmen sitten Ameriiikkalainen mormonien lähetyssaarnaaja teki työtään Suomessa Tampere nimisellä paikkakunnalla. Lähetystyön kohteena oli nuori avioliitossa oleva äiti.
Niin tuossa lopulta kävi, että hän lähti tuon komean mormoni saarnaajan mukana Utahiin jossa elää tyytyväisenä tänäkin päivänä uuden miehensä kanssa, joka hankkii leipänsä MAP kirkon korkeassa asemassa. Että sellainen oli profetiani tausta tälläkerralla. Vaikka tällaisen tapahtuman nyt kerroinkin toivoisin ettei sitä käytettäsi ketään vastaan. Tutkimattomia ovat herramme tiet:-)
Koskaan Jehovan todistaja..
Jehovan todistajien oppikäsityksiä en tiedä lähemmin, mutta sellaista olen kuullut esitettävä heidän taholtaan, tai ainakin olen ymmärtänyt niin että he suhtautuvat Jeesukseen (Juutalaisten tavoin) kuin johonkin "tavalliseen profeettaan", toisinsanoen, että he tunnustavat vain Jeesuksen ihmisyyden, mutta ei Hänen Jumalallista tehtäväänsä "Jumalan Karitsana joka ottaa pois maailman synnin", eivätkä ymmärrä Hänen sovitusuhrinsa merkitystä ja sen tarkoitusta. Tämä johtuu luultavasti siitä etta Jehovan todistajien Jumalakäsitys on hyvin monoteistinen (Kuten myös juutalaisilla ja muhamettilaisillia)
Olen opillisesti aika lähellä luterilaisuutta, vaikka en sen kaikkia opinkohtia voikaan hyväksyä.
En kuitenkaan sanoisi että oli uskonnon vika että olin 20 vuotta Lain orjuudessa, kyllä se oli ihan oma syyni ja vikani.
Mutta sen olen huomannut että ei ole ainuttakaan sellaista uskontoa joka olisi kaikilta opinkohdiltaan Raamatunmukainen ja Jumalan tahdon mukainen. Yhtäällä ollaan oikeassa opisssa tuossa, mutta väärässä tuossa, toisessa uskonnossa taas ollaan oikeassa opetuksessa siinä missä ensimmäisessä oltiin väärässä ja päinvastoin. Näyttää siltä että usko, ennemmin tai myöhemmin maallistuuu ja "pilaantuu" ihmisten ja kirkon käsissä.
Olen myös joutunut huomaamaan uskovaisiksi itseään nimittävien ihmisten vilpillisyyden, itekkyyden, ahneuden, ja jopa suoranaisen pahuuden ja julmuuden.
Täytyy myöntää että minulta on riistetty kaikki usko ihmisen omaan hyvyyteen. Siitä huolimatta, niin ihmeellistä kuin se onkin haluan kuitenkin uskoa ihmistenkin kohdalla. mieluummin hyvään kuin pahaan. Se on varmastikin Jumalan täydellisen anteeksiannon omakohtainen kokeminen, joka on synnyttänyt sisimmässäni anteeksiantavaa ja armahtavaa mieltä, sekä syvää myötätuntoa ja rakkautta, joka on paras lääke katkeruuteen.
Mutta niinhän se on kuitenkin myönnettävä; ei meissä ole itsessämme mitään hyvää, olemme niin keskeneräisiä kaikella tavalla. Usein joutuu epätoivoisena huokaamaan Paavalin tavoin :"Kuka minut pelastaisi tästä synnin ja kuoleman ruumiista?". Ja vastaus on aina rauhoittava
ja iloa, ja nöyrää kiitollisuutta herättävä. -Jeesus Kristus!
Vaikka minulta on riistetty lähes kaikki, kun minulla on Jeesus, Hänessä minulla on enemmän kuin se kaikki mnkä olen menettänyt.. Nimenomaan en ole tahtonut heittä lasta (Jeesusta) pesuveden mukana pois, vaan juuri Hänen omansa tahdon olla, vaiika en oli koskaan enää mnkään seurakunna jäsen.
En kuitenkaan ajttele olevani yhtään sen parempi, tai huonmpi kuin kukaan toinenkaan, vaan omalla yksilöölisellä tavallani ainutlaatuisen arvokas Jumalalle, yhtä arvokas kuin kuka tahansa ihminen. Kaikki kunnia kuuluu siis Vain Jeesukselle, minulla itselläni ei ole mitään omia ansioita ansaita Jumalan Lahjaa..
"Hänen tulee kasvaa, ja mnun vähetä", mielelläni pitäisin suuni kiinni, jos Hän voisi silloin puhua. Mutta jostain syystä Jumala on nähnyt parhaaksi käyttää nöyriä pelvelijoitaan välikappaleinaan, sekin on ihemeellinen Jumalan Lahja kurjalle syntiselle..
Jumala "hemmottelee meidät melkein piloiile" välillä, kun hän antaa niin paljon Lahjoja joiden arvionen en koe itse olevani. Toisaalta toisinaan taas tuntuu kipeältä ja raskaalta, mutta on ihmieellistä että kun voi luottaa Isään lapsen lailla, paha olo ja tuska lievittyy, ja suloinen rauha ja levollisuus lepää sydämessä, "Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi".
Jumalan Isällinen syli rauhoittaa..
Mutta löit kuitenkin kirveesi kiveen. En todella tarkkanottaen edes tiedä Jehovan todistajien oppikäsityksiä..
Jos et tiedä Jehovan todistajien oppikäsityksiä, niin miten sitten osaat edustaa niitä niin tarkkaan? Mistä esim. olet saanut pilkutuksen Luuk. 23:43?
Jos et ole Jehovan todistaja, niin pyydän sinua ilmoittautumaan oikopäätä Pasi Turuselle, "Vartiotorni - Valtakunta uudessa valossa kirjan" kirjoittajalle. Hänhän väittää kyseisessä teoksessa kivenkovaan, ettei kukaan voi tulla Jehovan todistajaksi pelkästään Raamattua lukemalla, siis pelkästään Raamatun pohjalta samoihin oppikäsityksiin kuin Jehovan todistajat (esim. sivu 51). Sinä olet elävä todiste päinvastaisesta! Kyseessä on, jos ei nyt sensaatio, niin ainakin hyvin huomattava asia.
elämässä ja kuolemassa eikä Tapanillakaan ole suurenpaa sanomista. Siinä on Kristillisen opin uskontunnustus ennenkuin paavinkirkko sen väärensi.
"Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään,
taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden
astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä
ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi,
ristiinnaulittiin meidän puolestamme
Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä,
niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella
ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään,
joka lähtee Isästä,
jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan
ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.
Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon.
Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi,
odotan kuolleiden ylösnousemusta
ja tulevan maailman elämää.
Aamen."
Hmm.. Hmm
Mistä tämän sait? Kunhan vielä tuolla kirkolla tarkoitetaan sitä, jonka Kristus perusti. Siinä tulee olla apostolit johdossa ja muut virat sellaisina kuin ne olivat alkukirkossa kaikkine valtuuksineen. Se ei liioin saa hyväksyä johtoonsa sellaisia, jotka keisari (tai valtio yleensä) nimittää.
uskontunnustus. Apostolit 12 kpl. ovat johdossa. Täsmälleen en tunne johdon valtuuksia. Ortodoksi kirkkoa johtaa Hänen Pyhyytensä Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos.
Tässä on oltava nyt vähän varovainen. Täällä saattaa olla jopa minuakin viisaanpia:-) Omasta puolestani voin sanoa arvostavani enemmän ortodoksista kuin paavinkirkkoa joka tuon uskontunnustuksen alunperin väärensi. Luterilainen silti olen ja varmaan taidan pysyäkkin. Luterilainen kirkko käyttää ns. Nikealaisen uskontunnustuksen väärennettyä versiota.
Toivottavasti Jari on palstoilla niin saamme kunnollista tietoa. Uskon asioista kun voi puhua myös aivan rauhassa, syyttämättä muita. Tilaa on myös omille mielipiteille. Jumalakin on mielestni huumorintajuinen.
mikä se 20v kestänyt vakaumuksesi oli! Tässä ollaan jo melkein hulluuden partaalla kun et kerro.
Minun mielestäsi olet edelleen jotenkin epävakaassa tilassa. Viestiesi sävy vaihtelee kuin maanisdepressiivisellä: välillä kirjoitat pyhän hengen johdatuksella ja välillä pahan hengen johdatuksella.
mutta en tiennyt, että se on juuri tuollainen. Se, että sanotaan Pyhän Hengen lähtevän Isästä on yhteensopivaa sen kanssa, että Kristus sanoi Isän lähettävän Hänet. Pyhän Hengen lähtemisen mielikuva jää kuitenkin hämäräksi, sillä tulee mielikuva, että Pyhä Henki ikään kuin säteilisi Isästä. Näin me mormonit emme ajattele, vaan pidämme Pyhää Henkeä itsenäisenä persoonana. Hän on yhdessä paikassa kerrallaan, mutta Hänen vaikutuksensa "säteilee" auringonvaloon verrattavalla tavalla ilmaisten totuuden kaikesta, kun ihminen tekee oman osansa. Voimme myös kätkeytyä totuudelta.
Jeesus sanoi Pyhästä Hengestä, ja vertasi Häntä tuuleen; "Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä mistä se tulee, etkä minne se menee, samoin on jokaisen joka on Hengestä syntynyt"
Kysyn siis, onko tuuli ja ilma (pneuma) fyysinen olento joka voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan?
Voitko nähdä tuulen fyysisen olemuksen? Millainen se on fyysisiltä omnaisuuksiltaan? Onko se lintu? Niinpä..huoh..
Tapani se vaan jaksaa satuilla. Taidat olla varinainen satusetä?
Pyhä Henki on kuin tuuli, kuin ilma joka on kaikkialla samanaikaisesti. Pyhä Henki, eli Jumalan kolmas persoona kykenee siihen juuri siksi koska Hän on Henki, eikä näin ollen millään tavalla fyysisesti rajoittunut vain yhteen paikkaan kerrallaan.
Ajatteleppa tätä: Mitä teet kun huomaat että uskontosi oppeja muutetaan ja vaihdetaan aina kulloisenkin tilanteen mukaan itselle sopiviksi, kun huomaat uskontosi oppien jatkuvasti muuttuvan tai olevan sellaisia ettei omatuntosi voi niitä hyväksyä?
Tukahdutatko omatuntosi äänen, kovetatko sydämesi, alatko pettämään itseäsi uskomalla sellaiseen minkä tiedät olevan valhetta? Onko siis uskosi tosiasiassa epärehellisyyttä ja kollektiivista itsepetosta? Taidat olla asiantuntija totuudelta kätkeytymisessä..
Hyväksyn yhtä hyvin vertauksen tuuleen kuin auringon valoon. Pyhä Henki on juuri siksi henkiolento, että hän voi vaikuttaa kaikkiin samanaikaisesti.
Sekin sinun on vaikea käsittää, että oppimme ovat koko ajan samat, mutta kaikki periaatteet eivät ole aina samalla tavalla käytössä. Moniavioisuus on yksi näistä periaatteista ja pyhityksen laki toinen. VT:n aikana oli voimassa uhraamisen laki verta vuodattamalla, mutta se loppui Kristuksen antamaan uhriin. Silti uhraaminen verta vuodattamalla oli kotoisin samasta periaatteesta, kuin Kristuksen uhri eli oikeudenmukaisuuden vaatimusten täyttämisestä.
kuitenkaan ole oikeutta tuomita Tapania valehtelijaksi tai satusedäksi. Hän on omat saappaansa uskossa löytänyt vuosikymmeniä sitten ja puhuu vakaasti oman uskonsa totuutta. Minä arvostan Tapania uskovana ja ihmisenä kovasti niinkuin muitakin uskossaan vahvoja, edustivatpa he mitä kirkkokuntaa tahansa. Minä en ole saanut ehdotonta totuutta joka riittäisi toisten tuomitsemiseen. Me kaikki olemme vasta matkalla lopulliseen totuuteen.
koskaan ollut Jumalan tahto! Tämä aihe on käsitelty jo melkeinj puhki..
Ei kenelläkään ole oikeutta tuomita ktään ihmistä, Jeesus sanoi: "Se kuka teistä on synniton, heittäköön ensimmäisen kiven". "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, vaan armantakaa, niin teidätkin armahdetaan", "Rakastakaa vihamiehiuänne, siunatkaa niitä jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta jotka teitä vainoavat", "Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja"
Jumala tahtoo että me olemme armollisia ja armahtavaisia, niinkuin Hän itse on ARMOLLINEN.
Rakastan Tapania kuin veljeäni, mutta vihaan valheoppia. Se satusetä juttu oli eräänlaista huumoria, ei siis vakavsti otettavaksi tarkoitettu sinällään. Mutta vääristä opeista tulee jokaisen luopua, sillä Taivasten valtakuntaan ei pääse mitään vääryyttä eikä valhetta. Muussa tapauksessa olisi aivan sama mihin uskoo, vaikka sitten lentäviin lehmiin..
Jeesus sanoi;"Pysykää Totuudessa, minun sanani on Totuus" Pysykäämme siis Jeesuksessa ja Hänen sanaassaan, niin olemme olikealla tiellä..
Tosiasiat, jotka ovat Raamatussa, todistavat muuta.
todistaa ettei moniavioisuus ole Jumalan tahto.
Jos asia on niin kuin sinä väität, siinä tapauksessa esim Paavali ei olisí ollut Jumalan tahdon mukainen mies, hänellän ei ollut ensimmäistäkään vaimoa, saati että niitä olisi ollut monta. Ppavali itse kehoitti mieluummin pysymään kokonaan naimattomana, kuin menemään naimisiin, saati menemään naimisiin monen kanssa. Paavali kirjoitti mm. että Seurakunnan johtohenkilöiden tuli olla ÝHDEN vaimon miehiä.
Rntä Jeesus, Hän sanoi avioiliitosta; "Ja niin nämä KAKSI tulevat yhdeksi, kolmen tai useamman yhdeksi tulomisesta Jeesus ei maininnut mitään (liekö mahdollistakaan).
Entä Adama ja Eeva, Jumala teki heitäkin Kaksi, ei kolmea tai useampaa. Luomiskertomuksessa Jumala antoi vastauksensa ja mielipiteensä kysymykseen kuuluuko ihmisen olla yksiavioinen tai moniavioinen.
Aabrahamin moniavioisuuta käsittelin jo kommentissani "Helamanille".
Raamattu siis slkeästi todistaa yksivavioisuudesta Jumalan tahtona, ja puhuu moniavioisuutta vastaan.
Kun tutkii moniavioisuuden historiaa, huomaa sen olevan lähtöisin primitiivisten pakanakansojen tavoista, joiila ei ollut mittään tekemistä Jumalan tahdon kanssa, vaan pikemmeinkin noituuden ja taikauskon kanssa.
Etkö ole tajunnut, että moniavioisuus ei ole aina voimassa, vaikka se onkin Herran tahto silloin, kun hän antaa siitä käskyn. UT:n aikana se ei ollut voimassa, mitä osoittaa se, että mm. seurakuntapalvelijalta edellytettiin, että hän on yhden vaimon mies. Se osoitti kuuliaisuutta tuota lakia kohtaan, mutta lauseesta ilmenee myös se, että jotkut harjoittivat moniavioisuutta.
Kun Jumala ei ole missään koskaan milloinkaan antanut käskyä moniavioisuuteen, näin ollen se ei ole ollut milloinkaan Hänen tahtonsa.
Tottakai harjoitettiin moniavioisuutta, ja tehtiin paljon muutakin syntiä mistä Paavali varoitti. Mutta se että tehtiin syntiä, tai se että tehdään syntiä, ei tee siitä Jumalan tahoa, ei todellakaan. Jumala ei tahdo että me teemme syntiä, vaan Hän tahtoo että me emme tee sitä!
Kun Jumalan tahto on, ja on aina selkeästi ollut yksiavioisuus, miksi et hyväksy Jumalan tahtoa sellaisena kuin se on?
Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Miten voit uskoa siihen, mnkä itsekin tiedät valheeksi? Siksikö että myöntämällä totuuden joutuisit luopumaan uskonnostasi?
Mitä sitten? Kumpi on tärkeämpi, uskntosi valheet, vai totuus? Kumpi on sinulle tärkeämpi, Kristus vai uskontosi? Jos jälkimmäinen..itken puolestasi..
Tumtuu kuin haluaisit väkisin saivarrella ja viisastella aivan kuin käärme pqratiisissa; "Onko Jumala todella sanonut?"
Miksi et voi hyväksy totuutta sellaisena kuin se on? Miksi sinun pitää yrittää väännellä ja käännellä Jumalan totuutta?
on vastaavuutta tosiasioiden kanssa. Ellet niitä pysty hyväksymään, et ole totuudessa. Yksinkertainen tosiasia on, että VT:n ja mormonien moniavioisuus perustui Jumalan käskyyn. Se ei ole aina voimassa kuten ei ollut Mormonin kansan eikä UT:n aikana. Periaate on kuitenkin ikuinen. Muuten perhesuhteetkaan eivät voisi olla ikuisia. - Luuletko, ettei taivaassa olla parisuhteessa? Nuo suhteet on määrätty solmittaviksi maan päällä, sillä enää "taivaassa ei naida eikä mennä miehelle".
Kuule, olet varmasti yhtä mieltä siitä että väitteensä on kyettävä myös perustelemaan, ja se koskee sinua myös, No niin ole hyvä ja perustele väitteesi Raamatulla, jos pystyt..
Totuus esiin, miksi siis mieluummin pysyt valheessa, kuin totuudessa?
Kirjoita se Raamatunpaikka jossa Jumala selkeästi käskee harjoittamaan moniavioisuutta, ja ilmoittaa että se on Hänen tahtonsa.
Etpä taida pystyä, kun sellaista paikkaa ei ole koko Raamatussa, joten lakkaa esittämästä valheita siitä että moniavioisuus muka olisi Jumalan tahto, kun Raamatun totuus on aivan päinvastainen. Väitteesi on vain sinun oma omnituinen tulkintasi, jolle et löydä mistään kohtaa Raamatusta tukea. Oletko noin syvällä valheessa?
Ymmärrätkö mitä teet, et ainoastaan itse usko valheeseen, vaan jopa levität sitä totuutena!
Tuntuu kuin et olisi lukenut lainkaan koskaan Raamattua, väität että Raamatussa on sellaista mitä siellä nimenomaan ei ole. Minkälainen Raamattu sinulla oikein on? Ihmettelen..
Huoh.. Kuinkahan monta kertaa tämä pitää kirjoittaa: Jumala loi ensimmäisen avioliiton, johon kuului vain kaksi ihmistä, Aadam ja Eeva, ei kolmea tai useampaa, tällä Jumala osoitti mikä on Hänen tahtonsa, myös mm. Jeesus ja Paavali olivat yksiavioisuudesta Jumalan tahtona samaa mieltä, (kuten edellä kirjoitin) Jumala ei ole antanut uutta määräystä, käskyä, säädostä tai edes neuvoa siitä että Hänen tahtonsa olisi tässä asiassa muuttunut tai vaihtunut.
Joten Jumalan alkuperäinen tahto siitä että avioliittoon kuuluu KAKSI, ei useämpaa, on yhä edelleen voimassa. Jumalan tahto on yhä edelleen yksiavioisuus, siitäkin huolimatta että Hänen tahtoansa vastaan rikotaan.
Tämä on totuus joka vastaa tosiasioita.
myös Adventistit uskovat siihen että ihminen menee kuoltuaan tiedottomaan tilaan ja herää siitä vasta ylösnousemuksessa. joten 111 voisi olla myös adventisti?