Jokin pakottaa pysähtymään ja miettimään elämääni.
Elämässäni on joitain asioita joita harmittelen, ne on menneitä, otan niistä opikseni ja annan niiden olla. Ne eivät jossittelulla parane.
Tämä päivä. Kuka minä olen, mitä minulla on.
Osaanko olla kiitollinen siitä mitä minulla on?
Olen aikuinen nainen, lapsia, kuitenkin yksin.
Kiitän siitä mitä minulla vielä on ja toivon että terveyteni säilyisi kohtuullisen hyvänä.
Tunnen itseni, erheeni ja virheeni.
Elämä kasvattaa. Hyvillä mielin totean että olen eheytynyt, voinen sanoa olevani sinut itseni kanssa.
Ratkaisujani tietyissä tilanteissa mietin ja huomaan olevani jollakin lailla arka ja joskus hiljainenkin. Tätä eivät jotkut ehkä usko. Tästä johtuen tietyt ratkaisut eivät tavallaan ole yksin minun. Niihin on ollut vaikuttamassa osaksi luuloni siitä mitä muut asiasta voisivat ajatella. Tästä ovat syyttömät henkilöt joutuneet kärsimään, kuin myös minä itse.
Olen kuitenkin aikuinen ja saan tehdä omat päätökseni.
En voi syyttää ketään kuka olisi minua arvostellut tai moittinut - tai on voinutkin, sananvapaushan meillä on.
Usein kuitenkin on että toisten asioita ja elämää pähkäillään ja ne osattaisiin joskus ratkoa paremmin kuin henkilö itse. Jokainen taaplaa tyylillään, se suotakoon itse kullekkin.
Pyydän anteeksi sinulta joka olet joutunut kärsimään minun joistakin "lupauksista" joita en ole pitänyt.
Elämässäni on joitain asioita joita harmittelen, ne on menneitä, otan niistä opikseni ja annan niiden olla. Ne eivät jossittelulla parane.
Tämä päivä. Kuka minä olen, mitä minulla on.
Osaanko olla kiitollinen siitä mitä minulla on?
Olen aikuinen nainen, lapsia, kuitenkin yksin.
Kiitän siitä mitä minulla vielä on ja toivon että terveyteni säilyisi kohtuullisen hyvänä.
Tunnen itseni, erheeni ja virheeni.
Elämä kasvattaa. Hyvillä mielin totean että olen eheytynyt, voinen sanoa olevani sinut itseni kanssa.
Ratkaisujani tietyissä tilanteissa mietin ja huomaan olevani jollakin lailla arka ja joskus hiljainenkin. Tätä eivät jotkut ehkä usko. Tästä johtuen tietyt ratkaisut eivät tavallaan ole yksin minun. Niihin on ollut vaikuttamassa osaksi luuloni siitä mitä muut asiasta voisivat ajatella. Tästä ovat syyttömät henkilöt joutuneet kärsimään, kuin myös minä itse.
Olen kuitenkin aikuinen ja saan tehdä omat päätökseni.
En voi syyttää ketään kuka olisi minua arvostellut tai moittinut - tai on voinutkin, sananvapaushan meillä on.
Usein kuitenkin on että toisten asioita ja elämää pähkäillään ja ne osattaisiin joskus ratkoa paremmin kuin henkilö itse. Jokainen taaplaa tyylillään, se suotakoon itse kullekkin.
Pyydän anteeksi sinulta joka olet joutunut kärsimään minun joistakin "lupauksista" joita en ole pitänyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
joo, täällähän se onkin parasta nimettömänä pyydellä anteeksi eikä henkilöltä itseltään, mietiskelehän lisää, jospa siitä elämästä jotain oppisit
täällä on tosiaankin helppo sanoja
vaikeita asioita, pyydellä anteeksi,
lähettää kirjeitä, joista toiselle
ihmiselle, tai peräti useammalle tulee
epävarma olo ja paha mielikin.
vaikeat asiat olisi kyllä parasta sanoa
suoraan... omia ajatuksia ja mukavia
asioita voi tietysti kirjoitella, niillä
ei ole niin vakavia seurauksia.
Kannattaa miettiä mitä kirjoittaa.
Onhan se näinkin, kiittikset kommenteistanne.
Suorat kontaktit ovat kaikella tapaa helpompia, myönnän.