Kepu pettää ihan joka kerta, ja vielä senkin jälkeen. ja Ihan aina.
Suomettuamaan päin ollaan taas menossa, ummistetaan silmät ja näytellään sujuvasti rooli.
....näin taas suometutaan..vai ollaanko ulkona kuin lumiukko syyssäässä ?
Kuinka paljon Arctic Sea oikeasti kuljetti lastia ?
http://www.tradewinds.no/vessel?id=7F71C55DCA5DD727
Alus kuluttaa 12,7 tonnia polttoainetta päivässä maksimi 12,5 solmun nopeudella.
Eli 12,7 polttoainetta ja 300 merimailia päivässä.
Aluksen bunkkeriin mahtuu 275 tonnia polttoainetta. Oletus on, että alus on täydentänyt Pietarsaaressa polttoaine varaston täyteen.
Merimatka lähtösatamasta Pietarsaaresta 483 km päähän Cap Verden rannikosta on noin 4025 merimailia. Aluksessa olisi pitänyt olla 53 lisäpolttoainetta tai sitten aluksen on täytynyt säästeliäästi.
Jokatapauksessa aluksen polttoaineen on täytynyt loppua 483 km ennen Cap Verden saaria tai olla hyvin vähissä.
Jos alus ei ole tankannut Pietarsaaressa, on aluksella täytynyt olla polttoainetta vähintään 4649 merimailin matkalle, eli 185 tonnin lisäpolttoainesäiliö laivan oman 275 tonnin säiliön lisäksi. Tällöin polttoaine olisi loppunut 483 päähän Cap Verden saarista, jos laivan ei tankannut Pietarsaaressa.
Jos laiva olisi käynyt täydentämässä kaikessa hiljaisuudessa polttoainevarastonsa Kaliningradissa menomatkalla, olisi laivan 275 tonnin polttoainevarasto riittänyt varsin hyvin 3100 merimailin matkalle 384 km päähän Cap Verdestä. Polttoainetta olisi ollut vielä jäljellä 12 tonnia, joka olisi varsin hyvin riittänyt Cap Verdelle asti tai Länsi-Afrikan satamiin Cap Verden lähellä, joista olisi helposti saanut polttoainetäydennystä tai purettua osan kuormaa jatkokuljetukseen.
On siis hyvintodennäköistä, että alus Pietarsaaresta lähdön jälkeen on käynyt tankkaamassa Kaliningradissa tai saanut polttoainetäydennystä merellä.
Toinen mahdollisuus on että alukseen on asennettu lisäpolttoainesäiliöt Kaliningradissa ennen Pietarsaareen tuloa, mikä selittäisi osaltaa laivan epänormaalia raskaamman syväyksen kevyessä puutavaralastissa.
Aluksella on ollut julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan lastina 6700 kuutiota sahattua puuta, joka männyn kertoimella 0,51 painaa noin 3.417 tonnia.
Kummalliseksi tämän tekee se, että laivan ruuma vetää vain reilut 5.200 kuutiometriä.
Laivassa olisi siis pitänyt olla kansilastina reilut 1.400 kuutiota sahattua puuta.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/08/933949
1.16 kohdalla on ilmeisesti meritarkkailukuva, josta ei pyst.
http://www.mtv3nettitv.fi/?progId=18842&itemId=16989
uutispätkässä erottaa 40 sekunnin kohdalla selkeästi, että laivaston saartamassa Artic Sea aluksessa EI OLE kansilastia.
Hyvin paljon kummallisemmaksi tämän tekee se, että laivasta katoamisajankohtana lastattuna otetuissa kuvissa ei ole kansilastia lainkaan ja silti laiva ui epänormaalin syvällä hyvin lähellä maksimikuormaa.
http://www.tradewinds.no/vessel?id=7F71C55DCA5DD727
“Grain Capacity of 5,242 cu.m., Bale Capacity of 5,227 cu.m.”
Laivan lastina on siis ollut enintään 5.200 kuutiota puutavaraa ruumassa, mikä tarkoittaa 2.652 tonnia puutavaraa.
http://m.hs.fi/inf/infomo;jsessionid=87948922806BEA8DF5B2.175?site=hstxt&view=news_ulkomaat_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:...
20.7.2009 Pietarsaaren satamassa laivan ruuma oli tyhjä satamaoperaattorin mukaan ennen lastausta.
Laivan moulded depth kölistä kanteen on 7,01 metriä ja lastissa syväys 5.62 metriä.
Lastimerkistä on siis 1,39 metriä kanteen.
Tai vastaavasti laivan punaiseksi maalatusta osan yläreunasta mustaksi maalatun yläosaan lienee sama 1,39 metrin matka.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaapatun Arctic Sea -aluksen olinpaikka ihmetytt%C3%A4%C3%A4 my%C3%B6s Espanjassa/1135248267683
Kansilastilla lastattu alus näyttää tältä 2008 Kotkassa.
http://yle.fi/ecepic/archive/00131/arctic_sea_laivakaa_131851b.jpg
DWT = displacement – lights ship (runko kuivana)
DWT:ksi on ilmoitettu 4.094 long tonnia, eli 1.016 kerrottuna saadaan kilotonneja eli
4160 tonnia.
Laivan displacement on 7167 tonnia.
Rungon painoksi jää siis 7167 – 4160 = 3007 tonnia
97,80 pitkä ja 17,33 leveä kappale (-5% keulan ja perän muodosta=laiva) syrjäyttää vettä jokaiselle 1 senttimetrille noin 16 tonnia.
Sama 7167 / 562 = 12,7 tonnia senttimetrille, mutta koska laiva on kölistä kapeampi ensimmäiset puoli metriä syrjättävä vettä vähemmän kuin viimeiset puoli metriä.
Lastatussa laivassa tuo 16 tonnia senttimetrille syväyttä on riittävän lähellä totuutta.
Laivan nosturit kykenevät nostamaan 25 tonnia, yhdessä enintään 50 tonnia painavan kokonaisuuden. Todellisuudessa ruumasta voidaan nostaa muutaman tonnin painoisia esineitä nosturin puomin maksietäisyydelle, esimerkiksi laivasta toiseen tai laivasta laiturille.
Nyt sitten mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
DWT eli 4160 tonnia sisältää polttoaineen, veden, painolastiveden, rahdin yms kaiken muun paitsi laivan rungon painon kuivana.
DWT 4160 tonnia.
Polttoainetta on ollut 275 tonnia,
miehistö 15 henkeä, 10 kaappaajaa, henkilöstöä siis noin 2 tonnin painosta.
Lastia oli 2.652.
DWT:stä jää jäljelle 1231 tonnia selitettävää painolastia.
http://www.vesseltracker.com/en/Ships/Arctic-Sea-8912792.html
kertoisi Artic Sean tarkan painolastitankkien suuruuden, jos se kiinnostaisi
tai jos sillä lopputuloksen kannalta olisi merkitystä. Tässä tapauksessa ei ole.
Keskimäärin ”general cargo” tyyppisen laivan painovesitankkien sisältämän vesilastin osuus on 35% DWT:stä, eli arviolta Arctic Sean tapauksessa painovesilasti voisi olla maksimissaan 1456 tonnia.
Laivan aivan täydet painolastitankit selittäisivät laivan syväyksen 5200 kuution puutavaralastissa.
Jäljelle jääkin kysymys, miksi laivalla ei ollut kansilastia ?
Laivalla oli 5200 kuutiota puutavaraa, kun puutavarayhtiö ilmoitti julkisuudessa laivan kuljettavan 6700 kuutiota puutavaraa.
Jostain syystä kansilastia oli jätetty lastaamatta 1500 kuutioa eli 765 tonnia.
Liiketaloudellisesti ei ole järkevää kuljettaa rahdin sijasta painolastitankeissa merivettä.
Ainut syy, että laiva kulkee vajaassa puutavaralastissa mutta ui lähellä maksisyväystä on se, että laivan paino on lisääntynyt usealla sadalla tonnilla Kaliningradissa Pregolin telakalla tehdyn kahden viikon korjaustyön aikana ennen Pietarsaareen tuloa.
Jos olisi fiksu, voisi miettiä kuka on muuttanut laivan painovesitankkeja kuiviksi noin 250-300 kuution edestä niin, että niissä pystyy kuljettamaan muutaman sadan tonnin painon verran jotain huomattavasti puutavaraa painavampaa?
Ja mitä siellä voisi olla ? Miksi laiva hinattiin Mustalle Merelle tutkittavaksi ??
Kovin pienistä esineistä ei voi olla kyse.
JOS lastina oli esimerkiksi 50 kpl noin 7 metriä pitkiä 1400 – 1800 kiloa painavia lentäviä tunnistettavia esineitä sekä tietysti lisäksi komentokeskus tutkineen ja ehkä muutama alusta laukaisua varten, niin päästään tuollaiseen lähemmäksi kahden sadan tonnin kuormaan. Ehkä lisäksi lastina oli tavanomaisempia esineitä sadan tai parin sadan tonnin painosta jonnekin. Mene ja tiedä.
Jokatapauksessa siitä voidaan olla varmoja, että Arctis Sea aluksella oli jotain erikoista muutaman sadan tonnin verran, mutta enintään tuon 765 tonnin edestä.
Ja painolastitankeissakin oli varmaan merivettä sen verran, että merenkulkuviranomaiset viran puolesta eivät pystyneet antamaan varmaa analyysia osallistuessaan laivankadotuspeliin täysin rinnoin erilaisten ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Jos kuivat painolastitankit oli sisustettu vielä lyijylevyillä, niin ei ole ihme, jos laiva ui syvässä. Mutta mehän voimme vain arvailla, sillä totuus on –aivan varmasti - tätäkin tarua ihmeellisempi.
Mutta kepu se taas pettää... kukahan kepulainen taas kutsui ratsuväen apuun...??
hehehehheeeeeeee.....
Suomettuamaan päin ollaan taas menossa, ummistetaan silmät ja näytellään sujuvasti rooli.
....näin taas suometutaan..vai ollaanko ulkona kuin lumiukko syyssäässä ?
Kuinka paljon Arctic Sea oikeasti kuljetti lastia ?
http://www.tradewinds.no/vessel?id=7F71C55DCA5DD727
Alus kuluttaa 12,7 tonnia polttoainetta päivässä maksimi 12,5 solmun nopeudella.
Eli 12,7 polttoainetta ja 300 merimailia päivässä.
Aluksen bunkkeriin mahtuu 275 tonnia polttoainetta. Oletus on, että alus on täydentänyt Pietarsaaressa polttoaine varaston täyteen.
Merimatka lähtösatamasta Pietarsaaresta 483 km päähän Cap Verden rannikosta on noin 4025 merimailia. Aluksessa olisi pitänyt olla 53 lisäpolttoainetta tai sitten aluksen on täytynyt säästeliäästi.
Jokatapauksessa aluksen polttoaineen on täytynyt loppua 483 km ennen Cap Verden saaria tai olla hyvin vähissä.
Jos alus ei ole tankannut Pietarsaaressa, on aluksella täytynyt olla polttoainetta vähintään 4649 merimailin matkalle, eli 185 tonnin lisäpolttoainesäiliö laivan oman 275 tonnin säiliön lisäksi. Tällöin polttoaine olisi loppunut 483 päähän Cap Verden saarista, jos laivan ei tankannut Pietarsaaressa.
Jos laiva olisi käynyt täydentämässä kaikessa hiljaisuudessa polttoainevarastonsa Kaliningradissa menomatkalla, olisi laivan 275 tonnin polttoainevarasto riittänyt varsin hyvin 3100 merimailin matkalle 384 km päähän Cap Verdestä. Polttoainetta olisi ollut vielä jäljellä 12 tonnia, joka olisi varsin hyvin riittänyt Cap Verdelle asti tai Länsi-Afrikan satamiin Cap Verden lähellä, joista olisi helposti saanut polttoainetäydennystä tai purettua osan kuormaa jatkokuljetukseen.
On siis hyvintodennäköistä, että alus Pietarsaaresta lähdön jälkeen on käynyt tankkaamassa Kaliningradissa tai saanut polttoainetäydennystä merellä.
Toinen mahdollisuus on että alukseen on asennettu lisäpolttoainesäiliöt Kaliningradissa ennen Pietarsaareen tuloa, mikä selittäisi osaltaa laivan epänormaalia raskaamman syväyksen kevyessä puutavaralastissa.
Aluksella on ollut julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan lastina 6700 kuutiota sahattua puuta, joka männyn kertoimella 0,51 painaa noin 3.417 tonnia.
Kummalliseksi tämän tekee se, että laivan ruuma vetää vain reilut 5.200 kuutiometriä.
Laivassa olisi siis pitänyt olla kansilastina reilut 1.400 kuutiota sahattua puuta.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/08/933949
1.16 kohdalla on ilmeisesti meritarkkailukuva, josta ei pyst.
http://www.mtv3nettitv.fi/?progId=18842&itemId=16989
uutispätkässä erottaa 40 sekunnin kohdalla selkeästi, että laivaston saartamassa Artic Sea aluksessa EI OLE kansilastia.
Hyvin paljon kummallisemmaksi tämän tekee se, että laivasta katoamisajankohtana lastattuna otetuissa kuvissa ei ole kansilastia lainkaan ja silti laiva ui epänormaalin syvällä hyvin lähellä maksimikuormaa.
http://www.tradewinds.no/vessel?id=7F71C55DCA5DD727
“Grain Capacity of 5,242 cu.m., Bale Capacity of 5,227 cu.m.”
Laivan lastina on siis ollut enintään 5.200 kuutiota puutavaraa ruumassa, mikä tarkoittaa 2.652 tonnia puutavaraa.
http://m.hs.fi/inf/infomo;jsessionid=87948922806BEA8DF5B2.175?site=hstxt&view=news_ulkomaat_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:...
20.7.2009 Pietarsaaren satamassa laivan ruuma oli tyhjä satamaoperaattorin mukaan ennen lastausta.
Laivan moulded depth kölistä kanteen on 7,01 metriä ja lastissa syväys 5.62 metriä.
Lastimerkistä on siis 1,39 metriä kanteen.
Tai vastaavasti laivan punaiseksi maalatusta osan yläreunasta mustaksi maalatun yläosaan lienee sama 1,39 metrin matka.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaapatun Arctic Sea -aluksen olinpaikka ihmetytt%C3%A4%C3%A4 my%C3%B6s Espanjassa/1135248267683
Kansilastilla lastattu alus näyttää tältä 2008 Kotkassa.
http://yle.fi/ecepic/archive/00131/arctic_sea_laivakaa_131851b.jpg
DWT = displacement – lights ship (runko kuivana)
DWT:ksi on ilmoitettu 4.094 long tonnia, eli 1.016 kerrottuna saadaan kilotonneja eli
4160 tonnia.
Laivan displacement on 7167 tonnia.
Rungon painoksi jää siis 7167 – 4160 = 3007 tonnia
97,80 pitkä ja 17,33 leveä kappale (-5% keulan ja perän muodosta=laiva) syrjäyttää vettä jokaiselle 1 senttimetrille noin 16 tonnia.
Sama 7167 / 562 = 12,7 tonnia senttimetrille, mutta koska laiva on kölistä kapeampi ensimmäiset puoli metriä syrjättävä vettä vähemmän kuin viimeiset puoli metriä.
Lastatussa laivassa tuo 16 tonnia senttimetrille syväyttä on riittävän lähellä totuutta.
Laivan nosturit kykenevät nostamaan 25 tonnia, yhdessä enintään 50 tonnia painavan kokonaisuuden. Todellisuudessa ruumasta voidaan nostaa muutaman tonnin painoisia esineitä nosturin puomin maksietäisyydelle, esimerkiksi laivasta toiseen tai laivasta laiturille.
Nyt sitten mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
DWT eli 4160 tonnia sisältää polttoaineen, veden, painolastiveden, rahdin yms kaiken muun paitsi laivan rungon painon kuivana.
DWT 4160 tonnia.
Polttoainetta on ollut 275 tonnia,
miehistö 15 henkeä, 10 kaappaajaa, henkilöstöä siis noin 2 tonnin painosta.
Lastia oli 2.652.
DWT:stä jää jäljelle 1231 tonnia selitettävää painolastia.
http://www.vesseltracker.com/en/Ships/Arctic-Sea-8912792.html
kertoisi Artic Sean tarkan painolastitankkien suuruuden, jos se kiinnostaisi
tai jos sillä lopputuloksen kannalta olisi merkitystä. Tässä tapauksessa ei ole.
Keskimäärin ”general cargo” tyyppisen laivan painovesitankkien sisältämän vesilastin osuus on 35% DWT:stä, eli arviolta Arctic Sean tapauksessa painovesilasti voisi olla maksimissaan 1456 tonnia.
Laivan aivan täydet painolastitankit selittäisivät laivan syväyksen 5200 kuution puutavaralastissa.
Jäljelle jääkin kysymys, miksi laivalla ei ollut kansilastia ?
Laivalla oli 5200 kuutiota puutavaraa, kun puutavarayhtiö ilmoitti julkisuudessa laivan kuljettavan 6700 kuutiota puutavaraa.
Jostain syystä kansilastia oli jätetty lastaamatta 1500 kuutioa eli 765 tonnia.
Liiketaloudellisesti ei ole järkevää kuljettaa rahdin sijasta painolastitankeissa merivettä.
Ainut syy, että laiva kulkee vajaassa puutavaralastissa mutta ui lähellä maksisyväystä on se, että laivan paino on lisääntynyt usealla sadalla tonnilla Kaliningradissa Pregolin telakalla tehdyn kahden viikon korjaustyön aikana ennen Pietarsaareen tuloa.
Jos olisi fiksu, voisi miettiä kuka on muuttanut laivan painovesitankkeja kuiviksi noin 250-300 kuution edestä niin, että niissä pystyy kuljettamaan muutaman sadan tonnin painon verran jotain huomattavasti puutavaraa painavampaa?
Ja mitä siellä voisi olla ? Miksi laiva hinattiin Mustalle Merelle tutkittavaksi ??
Kovin pienistä esineistä ei voi olla kyse.
JOS lastina oli esimerkiksi 50 kpl noin 7 metriä pitkiä 1400 – 1800 kiloa painavia lentäviä tunnistettavia esineitä sekä tietysti lisäksi komentokeskus tutkineen ja ehkä muutama alusta laukaisua varten, niin päästään tuollaiseen lähemmäksi kahden sadan tonnin kuormaan. Ehkä lisäksi lastina oli tavanomaisempia esineitä sadan tai parin sadan tonnin painosta jonnekin. Mene ja tiedä.
Jokatapauksessa siitä voidaan olla varmoja, että Arctis Sea aluksella oli jotain erikoista muutaman sadan tonnin verran, mutta enintään tuon 765 tonnin edestä.
Ja painolastitankeissakin oli varmaan merivettä sen verran, että merenkulkuviranomaiset viran puolesta eivät pystyneet antamaan varmaa analyysia osallistuessaan laivankadotuspeliin täysin rinnoin erilaisten ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Jos kuivat painolastitankit oli sisustettu vielä lyijylevyillä, niin ei ole ihme, jos laiva ui syvässä. Mutta mehän voimme vain arvailla, sillä totuus on –aivan varmasti - tätäkin tarua ihmeellisempi.
Mutta kepu se taas pettää... kukahan kepulainen taas kutsui ratsuväen apuun...??
hehehehheeeeeeee.....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo no, kun telegramissa on vielä asennot "dead slow" ja "stop". Laske kulutus noille asennoille.
Tuossa uutispätkässä on neljänkymmenen sekunnin kohdalla vanha arkistokuva paatista, mutta kuva ei ole Kap Verdeltä.