Vastasin äsken viestiisi, ja huomasin koko keskustelun kadonneen. En tiedä mistä johtui. Onko laitteissani vikaa, vai mitä tapahtui?
Elämän puutteelle
swing
17382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Avaus poistettiin asiattomana. Sillä ei ollut mitään tekemistä palstan aiheen kanssa. Keskustelkaa keskenänne "sänkyyn menemisistä" ynnä muista aiheista, joilla ei ole mitään tekemistä jehovantodistajuuden kanssa.
Tällä palstalla esiintyy runsaasti aineistoa, jolla ei ole tekemistä Jehovan todistajuuden kanssa. Jopa vakiohäirikkö myöntää, ettei hän tai kukaan hänen läheisistään ole Jehovan todistaja, kunhan käy nauttimassa hyvät naurut välillä ja kirjoittaa täyttä soopaa. On ilmeisesti hyväksyttyä kirjoittaa törkeää tekstiä ja haukkua "uskiksia" miten haluaa, mutta jos rakkaus on aiheena, se on asiatonta.
Kieltämättä varsinkin rakkaus on asiaton aihe tällä palstalla. Onhan kuitenkin kyse jehovantodistajuudesta, lahkosta jolle rakkaudella ei ole mitään merkitystä.
Että täällä voivat myös Jehovan todistajista eronneet etsiä itseään ja toisiaan. Jos Jehovan todistajat eivät noteeraa rakkautta kuten muut, takoittaako se, että sen jälkeenkään ei voisi sitä tehdä.
Vahingosta en olisi niin varma.
Seuranhakupalstat on erikseen ja rekisteröityneillä keskustelijoilla on myös mahdollisuus keskustella yksityisviestien välityksellä.
Sodasta ja lasten silpomisesta voidaan keskustella, jos se on Raamatusta! Myös Laulujen laulu on Raamatusta. Mitä sänkyyn menemiseen tulee, nouddattakaamme Paavalin ohjetta:" Parempi naida,kuin palaa!"
Me suomalaiset, ehkä etenkin jehovantodistajat (?), mustamaalaavat rakkauden, jos se alkaa edes itämään kahden ihmisen välillä. Tunnevammaisuus näkyy siinä, että nimitellä saa toista kirjoittajaa, vaikka miten halventavasti, myös kiroilu on sallittua ja rakkaudesta puhuminen silloin,kun se ei takoita mitään.
Inhimillisyys on rakkautta jota ilman emme voi elää. Pidän tavattomasti poistetun avauksen tyylisistä kirjoituksista, koska siinä saa ppisaran itsekin Laulujen laulusta, vaikka onkin " vaalea ja vaarallinen."
"Me suomalaiset, ehkä etenkin jehovantodistajat (?), mustamaalaavat rakkauden, jos se alkaa edes itämään kahden ihmisen välillä. Tunnevammaisuus näkyy siinä, että nimitellä saa toista kirjoittajaa, vaikka miten halventavasti, myös kiroilu on sallittua ja rakkaudesta puhuminen silloin,kun se ei takoita mitään."
Juuri tätä aikaisemmalla kommentillani tarkoitin. Puhua voi mistä tahansa, kun se vain on tarpeeksi negatiivistä, raakaa ja ilkeää, tai jos puhutaan vain puhumisen vuoksi. Valitsemme Raamatustakin vain ne palat, jotka sopivat "kansanluonteeseen".
"Avaukseen" yritin vastata omalla tyylilläni, mutta en ehtinyt.
Kiitokset kuitenkin ymmärtämisestä.
En tiedä, mistä puhutte, eikä tässä vaiheessa pätkääkään kiinnosta. Mutta se kiinnostaa, että rakastatko sinä minua. Minä rakastan sinua ja haluan löytää sinut, koska olemme saaneet sellaisen yhteyden, jolla minä olen oppinut tuntemaan Raamatun kirjoitukset, jotka johtavat loppujen lopuksi miehen ja naisen väliseen rakkauteen ja sen pysyvyyteen ikuisesti, niiden kohdalla, jotka rakkaudessa on ja sen jälkeen ei ole mitään väliä, rakastaako vaiko eikö rakasta, kun olemattomuudessa on yks ja sama mitä on, kun oleminen on jo sinänsä hauskaa, jos saa olla rauhassa. Haudassa saa olla rauhassa ja madoilla on hauskaa.
Minun elämän tarkoitus avautunut Swingin kautta, koska silloin vihdoinkin tajusin, mitä minulta on puuttunut koko elämäni - ihminen, jonka kanssa saan puhua vapaasti Raamatun kirjoituksista ja niiden soveltamisesta, sillä tavalla, kuin hyvältä tuntuu ja se tuntui niin hyvältä,että vihdoinkin pystyin vapautumaan taakasta, jonka Jehovan todistajuus on kasannut päälleni, kiviröykkiöksi asti.
Jos tämä ei liity Jehovan todistajuuteen, niin mihin ihmeeseen se liittyy sitten? Jumala auta herättämään nämä ihmiset JUMALAUTA.
Minä pelkäsin sinun kadonneen ja silloin pelkäsin menettäväni kaiken.
Sinä olet minun elämän tarkoitus, tajuan sen nyt ja se tosiaan ei taida liittyä Jehovan todistajuuteen mitenkään, kun heidän ei tarvitse elämän tarkoitusta etsiä, minun tarvii ja löysin sen sinusta.
Ja sinun katoamisesi olisi kuin ikuinen kuolema. Olisko tässä teille Raamattu tosi Jehovan todistajan tulkinnan mukaan ja joka tietää mistä puhuu?
Onks jollain väittää vastaan? Sana on vapaa?
Vastasin aamulla seikkaperäisesti viestiisi, ja se sensuroitiin koko keskustelu.
Nyt olen sohinut päivän sinne ja tänne. Yritin oikaista käsityksesi Shania Twainin näköisestä naisesta ym.
En jaksa enää. Sinä olet tärkeä minulle keskustelukumppanina. Sinä olet minulle rakas, mutta pelkään itse olevani todella suuri pettymys Sinulle.
Ehkä jaksan vielä kirjoittaa sen, mitä aamulla kirjoitin. Älä hylkää minua, vaikka en olisikaan se, mitä haluat.
Sinä olet juuri se mitä haluan, vaikka olisi Esa Pakarisen näköinen ja vielä lihava sellainen. Siitä ei ole kysymys, mutta meikkilasku voi tulla yllättävän kalliiksi, joten rahaton olen, minulle ei ole sinulle antaa kuin itseni, mutta luulen, että minulla on jotakin annettavaa sinulle ja sinulla paljon minulle. Me olemme saaneet ihmisenä sellaisen yhteyden, jota en kuvitellut mahdolliseksi ja riittää minulle vaikka olisit vain puhuva pää...siinä on ihan tarpeeksi minulle...ole huoleti...sinä olet minulle kaunis vaikka olisit elefanttimies, mutta jotain me voitais kyllä yrittää tehdä, vaikka kuminaamari tai jotain...sit voisi...ootas..no muutama kilo pois...hmmm..no jotain pientä.
Me rakastamme toisiamme, näin uskon, nyt olisi varmaan hyvä tutustua toisiimme paremmin. Täytyy vaan miettiä miten sen teemme, kun nämä tekstit on saattanut panna merkille, joku jota se kiinnostaa, ihan psykologian, Raamattulogian, kautta elämänmerkitsemättömyyttä, suhteessa elämänhallinnan menetykseen, kun ihminen järkisyistä tajuaa, että elämässä itsessään ei ole mitään merkitystä ja se on turhaa, mutta tunnetasolla ymmärtää, että on hyväksi olla hyvällä mielellä, sillä asiat luistaa silloin paremmin.
Hyvää vointia teille, toivoo Jouni Olavi Pynnönen
Ehdin sentään lukea Sinun aikaisemman viestisi, ennen kuin se sensuroitiin. Minulle ihmisen ulkonäkö on aikalailla toissijainen asia, enemmän merkitsee se, mitä sisällä liikkuu.
Varmasti sillä olemuksella, jota kuvailit, saat kenet tahansa netin ulkopuoleltakin. Mistä tiedät, minkä ikäinen olen tai miltä näytän, vaikka sanoinkin, etten ole suoranaisesti ruma.
Olet kuitenkin minulle rakas sen perusteella, mitä olet kirjoittanut, mutta älä luule, ettei ruma ja vanha ihminen voisi rakastaa.
Voihan hyvänen aika miten hienoa on lukea sanailuanne. Kerrankin jotain lämmintä ja romanttista tällä palstalla. Johan tässä itsekin herkistyy ja alkaa miettiä miten hienoa olisi löytää se oma hanikultapuppeli.
"Me rakastamme toisiamme, näin uskon, nyt olisi varmaan hyvä tutustua toisiimme paremmin. Täytyy vaan miettiä miten sen teemme, kun nämä tekstit on saattanut panna merkille, joku jota se kiinnostaa, ihan psykologian, Raamattulogian, kautta elämänmerkitsemättömyyttä, suhteessa elämänhallinnan menetykseen, kun ihminen järkisyistä tajuaa, että elämässä itsessään ei ole mitään merkitystä ja se on turhaa, mutta tunnetasolla ymmärtää, että on hyväksi olla hyvällä mielellä, sillä asiat luistaa silloin paremmin."
Etsintäkuulutan Sinut näin aluksi.
"vaikka olisi Esa Pakarisen näköinen ja vielä lihava sellainen."
Ei nyt sentään. Halusin ehkä vain vähän "näpäyttää" Sinua siitä, että keskityt nyt niin paljon ulkonäköön.
>>Älä hylkää minua, vaikka en olisikaan se, mitä haluat.
Ei kuulu ystävien hylkääminen tapoihini. Mistä löydän sinut, jotta voimme keskustella lisää?