Verotuksen tavoitteena on luonnollisesti kerätä yhteisiin tarpeisiin kansalaisten ja yritysten tuloista rahaa. Tätä voi kaiketi pitää verotuksen primäärinä tavoitteena. Kiistaa on tietysti aina siitä, mihin tarpeisiin veroja pitää kerätä ja kuinka paljon. Toinen tavoite on ollut yhteiskunnan tuloerojen tasoittaminen ja siten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Tämä on ollut ja on edelleen kiistanalainen tavoite. On esitetty vaatimuksia toisaalta progression kiristämiseksi ja toisaalta tasaverojärjestelmään siirtymiseksi. Kolmanneksi verotusta on käytetty poliittisena ohjauskeinona esim. maltillisten palkkaratkaisujen saavuttamiseksi.
Puutun tässä lähemmin vain siihen tavoitteseen, jonka nimesin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Tässä on kysymys yhtäältä pyrkimyksestä kansalaisten tasa-arvoon ja toisaalta siitä, että kaikkien kansalaisten tarpeet tulevat kohtuudella ainakin johonkin minimitasoon tyydytetyksi.
Täälläkin on esitetty, ettei pääomatulon verotusta voida kiristää, koska silloin pääomat karkaisivat ulkomaille. Toisaalta pääomien verotus on koettu liian lieväksi suhteessa palkkaveroon. Kaikkein suurituloisimmathan maksavat vähemmän veroa kuin heitä pienituloisemmat (mutta toki vähintään keskituloiset) palkansaajat. Pääomatulolla elävä selviää 28 %:n verotuksella.
Väite siitä, että pääomatulot karkaisivat muualle, ansaitseen lähemmän tarkastelun. Ensin pitää kysyä, että mitä ovat nämä pääomatulot. Kun yrittäjä tai pääomasijoittaja panee rahaa yritykseen, se hyödyttää ja on tarpeellista yritykselle. Tällaisten tulojen siirtymisestä muualle on varmaan syytä olla huolissaan. Mutta näiden lisäksi meillä on paljon ja luultavasti verotuloiksi realisoituvista ylivoimainen enemmistö sellaisia pääomatuloja, joissa ei ole kyse mistään pääomien karkaamisvaarasta. Pörssissä tapahtuva osakekauppa on esimerkiksi tällainen. Pörssiosakkeita osatavahan ei pääomita millään tavalla itse yritystä, vaan ostaa vain sen toiselta omistajalta siivun yrityksestä. Sitten kun hän myy tuon siivun mahdollisesti voitolla, hän saa siitä pääomatuloa. Meillä jo nyt merkittävimpien yirtysten osalta omistus on paljossa ulkomaalaisten käsissä, joilla ei edes ole syytä välittää siitä, millainen veroprosentti Suomessa on.
Muita esimerkkejä ovat Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen myynnistä saatu pääomatulo sekä joidenkin ammattiryhmien tapa muuntaa palkkatulonsa keinotekoisesti pääomatuloiksi. Nämä eivät ole sellaisia asioita, missä pääomat karkaisivat muualle.
Pääomatuloverotusta on kyllä mahdollista kehittää niin, että yritysten pääomien saanti turvataan ja luodaan tätä varten EU-tasoa oleva verotusprosentti. Pörssissä tapahtuvaa osakekauppaa ja muuta spekulaatioon perustuvaa tulonhankintaa voidaankin sitten verottaa jo paljon tuntuvammin ilman, että yritysten pääomien saanti vaarantuu. Asiahan on nimittäin niin, että kun minä ostan tänään joltain amerikkalaiselta sijoittajalta Nokia osakkeita ja myyn ne vuoden päästä hyvällä voitolla toiselle jenkkisijoittajalle, Nokia ei saa tästä kaupasta yhtään mitään itselleen. Vain minulle syntyy siitä pääomatuloa. Se että jättäisin korkeamman verotuksen vuoksi ostamatta Nokian osakkeita, ei toisaalta vähennä yhtään Nokian pääomia. Siitä minkämaalaiset sijoittajat omistavat minkäkin yhtiön osakkeita, ei kukaan enään aikapäiviin ole ollut huolissaan. Jos tämä kuitenkin nähdään tärkeäksi, kotimaiset institutionaaliset sijoittajat kuten eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat kuitenkin kotimaisiin yrityksiin. Niiden tulonmuodostus ei kuitenkaan perustu ensisijaisesti osakkeiden myyntiin vaan osinkotuloihin. Osinkotulojen verokohtelu voikin olla lievempää, koska siihen perustuva sijoittaminen on pitkäjänteistä eikä spekulatiivistä.
On siis täysin mahdollista nostaa pääomatulojen verotusta ilman, että siitä tulee haitallisia sivuvaikutuksia yirtystoiminnalle. Kun verotuksella pyritään oikeudenmukaisuuden jakamiseen, tällainen verotuksen painopisteen muuttaminen on täysin tarpeellista ja toivottavaa.
On myös sanottu, että suuripalkkaisten korkea verotus nostaa tuotteiden hintatasoa. Tämä pitää paikkansa. Sen vuoksi pitääkin kehittää verotusta siihen suuntaan, missä palkkaverotus muodostuu kohtuulliseksi kaikilla tulotasoilla. Tämän aiheuttama epäoikeudenmukaisuus voidaan ja pitääkin kompensoida sitten muilla verokeinoilla. Voidaan ajatella, että keskihintaa kalliimmista (ylellisyystuotteista) pitää maksaa esim. progressiivinen arvonlisävero, progressiivinen autovero ja progressiivinen kiinteistövero. Toisaalta sitten pienituloisille voidaan jakaa suoria tulonsiirtoja tai antaa verotuksessa erityisiä vähennyksiä. Nämä ovat esimerkkejä siitä, että keinoja kyllä löytyy, jos on poliittista halua.
Oikeistolaisessa propangandassa yritykset verotuksen painopisteen muuttamisesta ja tuloerojen kaventamisesta halutaa lakaista kateuden alle. On tietysti kuvaavaa, että pyrkimystä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen nimitetään kateudeksi. Näin tosin tehtiin jo feodaaliyhteiskunnassa, joten ei mitään uutta taivaanrannan alla. Annetaan kuninkaalle mikä kuninkaalle kuuluu ja Jumalalle mikä hänelle kuuluu. Tällä osattiin hillitä sitä, että köyhät alkaisivat pohtia liiaksi oikeudenmukaisuuskysymyksiä.
Puutun tässä lähemmin vain siihen tavoitteseen, jonka nimesin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Tässä on kysymys yhtäältä pyrkimyksestä kansalaisten tasa-arvoon ja toisaalta siitä, että kaikkien kansalaisten tarpeet tulevat kohtuudella ainakin johonkin minimitasoon tyydytetyksi.
Täälläkin on esitetty, ettei pääomatulon verotusta voida kiristää, koska silloin pääomat karkaisivat ulkomaille. Toisaalta pääomien verotus on koettu liian lieväksi suhteessa palkkaveroon. Kaikkein suurituloisimmathan maksavat vähemmän veroa kuin heitä pienituloisemmat (mutta toki vähintään keskituloiset) palkansaajat. Pääomatulolla elävä selviää 28 %:n verotuksella.
Väite siitä, että pääomatulot karkaisivat muualle, ansaitseen lähemmän tarkastelun. Ensin pitää kysyä, että mitä ovat nämä pääomatulot. Kun yrittäjä tai pääomasijoittaja panee rahaa yritykseen, se hyödyttää ja on tarpeellista yritykselle. Tällaisten tulojen siirtymisestä muualle on varmaan syytä olla huolissaan. Mutta näiden lisäksi meillä on paljon ja luultavasti verotuloiksi realisoituvista ylivoimainen enemmistö sellaisia pääomatuloja, joissa ei ole kyse mistään pääomien karkaamisvaarasta. Pörssissä tapahtuva osakekauppa on esimerkiksi tällainen. Pörssiosakkeita osatavahan ei pääomita millään tavalla itse yritystä, vaan ostaa vain sen toiselta omistajalta siivun yrityksestä. Sitten kun hän myy tuon siivun mahdollisesti voitolla, hän saa siitä pääomatuloa. Meillä jo nyt merkittävimpien yirtysten osalta omistus on paljossa ulkomaalaisten käsissä, joilla ei edes ole syytä välittää siitä, millainen veroprosentti Suomessa on.
Muita esimerkkejä ovat Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen myynnistä saatu pääomatulo sekä joidenkin ammattiryhmien tapa muuntaa palkkatulonsa keinotekoisesti pääomatuloiksi. Nämä eivät ole sellaisia asioita, missä pääomat karkaisivat muualle.
Pääomatuloverotusta on kyllä mahdollista kehittää niin, että yritysten pääomien saanti turvataan ja luodaan tätä varten EU-tasoa oleva verotusprosentti. Pörssissä tapahtuvaa osakekauppaa ja muuta spekulaatioon perustuvaa tulonhankintaa voidaankin sitten verottaa jo paljon tuntuvammin ilman, että yritysten pääomien saanti vaarantuu. Asiahan on nimittäin niin, että kun minä ostan tänään joltain amerikkalaiselta sijoittajalta Nokia osakkeita ja myyn ne vuoden päästä hyvällä voitolla toiselle jenkkisijoittajalle, Nokia ei saa tästä kaupasta yhtään mitään itselleen. Vain minulle syntyy siitä pääomatuloa. Se että jättäisin korkeamman verotuksen vuoksi ostamatta Nokian osakkeita, ei toisaalta vähennä yhtään Nokian pääomia. Siitä minkämaalaiset sijoittajat omistavat minkäkin yhtiön osakkeita, ei kukaan enään aikapäiviin ole ollut huolissaan. Jos tämä kuitenkin nähdään tärkeäksi, kotimaiset institutionaaliset sijoittajat kuten eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat kuitenkin kotimaisiin yrityksiin. Niiden tulonmuodostus ei kuitenkaan perustu ensisijaisesti osakkeiden myyntiin vaan osinkotuloihin. Osinkotulojen verokohtelu voikin olla lievempää, koska siihen perustuva sijoittaminen on pitkäjänteistä eikä spekulatiivistä.
On siis täysin mahdollista nostaa pääomatulojen verotusta ilman, että siitä tulee haitallisia sivuvaikutuksia yirtystoiminnalle. Kun verotuksella pyritään oikeudenmukaisuuden jakamiseen, tällainen verotuksen painopisteen muuttaminen on täysin tarpeellista ja toivottavaa.
On myös sanottu, että suuripalkkaisten korkea verotus nostaa tuotteiden hintatasoa. Tämä pitää paikkansa. Sen vuoksi pitääkin kehittää verotusta siihen suuntaan, missä palkkaverotus muodostuu kohtuulliseksi kaikilla tulotasoilla. Tämän aiheuttama epäoikeudenmukaisuus voidaan ja pitääkin kompensoida sitten muilla verokeinoilla. Voidaan ajatella, että keskihintaa kalliimmista (ylellisyystuotteista) pitää maksaa esim. progressiivinen arvonlisävero, progressiivinen autovero ja progressiivinen kiinteistövero. Toisaalta sitten pienituloisille voidaan jakaa suoria tulonsiirtoja tai antaa verotuksessa erityisiä vähennyksiä. Nämä ovat esimerkkejä siitä, että keinoja kyllä löytyy, jos on poliittista halua.
Oikeistolaisessa propangandassa yritykset verotuksen painopisteen muuttamisesta ja tuloerojen kaventamisesta halutaa lakaista kateuden alle. On tietysti kuvaavaa, että pyrkimystä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen nimitetään kateudeksi. Näin tosin tehtiin jo feodaaliyhteiskunnassa, joten ei mitään uutta taivaanrannan alla. Annetaan kuninkaalle mikä kuninkaalle kuuluu ja Jumalalle mikä hänelle kuuluu. Tällä osattiin hillitä sitä, että köyhät alkaisivat pohtia liiaksi oikeudenmukaisuuskysymyksiä.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Palstan ylläpitäjä on keksinyt jonkun numeroleikin kirjoitusten yhteyteen. Jostain syystä avaus ei lähtenyt matkaan vakituisella nimimerkillä kirjoitettuna, vaikka laskutoimitus meni oikein. Siksi käytin nyt poikkeuksellisesti nimimerkkiä MPP. Pääasia on kuitenkin itse avauksen sisältö, johon tuskin kellään on perusteltuja vastaväitteitä.
Et nähtävästi ole oivaltanut, mistä numeroleikki johtuu. Jos näyttää siltä, että numeroleikki ei toimi, klikkaa kuvaa, niin saat uuden numeroleikin. Luultavasti se toimii paremmin.
Tuossa sepustuksessa oli jo ihan perusasiat niin hukassa kuin olla voi.
Mielikuva, että osakekauppa on pääasiassa spekulointia ja pikavoittojen metsästystä leimaa turinaa, ja johtopäätökset kun on tehty tuolta pohjalta niin metsään mennään.
Pääomatulojen verotusta voidaan kiristää, mutta kannattaa opetella ymmärtämään asiat ja perustella kantansa oikeilla tiedoilla.
Vaikka minä en mikään Finanssinero olekkaan, niin kuitenkin tuo väittämäsi pisti silmääni, että osakekaupat olisivat jotakin muuta kuin suurien voittojen metsästämistä, johan sinä nyt päättömiä väittelet. Meillä on sellainen pieni porukka, jolla on yhteinen salkku, meillä on vetäjänä yksi eläkkeellä oleva Pankinjohtaja, johon luotamme kuin Itse jumalaan.
Nyt kuitenkin on melkein aina käynyt niin, kun yhteisestä sopimuksesta päätämme ostaa niitä ja niitä osakkeita jotka asiantutijoiden mukaan ovat nousussa, niinpä ne perkeleet eivät nousseetkaan vaan laskivat, ja taas tuli takkiin. No sijoituksemme ovat kuitenkin niin pienet, että se taitaa olla meille kaikille sama jos vaikka ne eivät aina nousisikaan.
Ja luulempa, en siis luule, vaan tiedän, että myöskin nämä Ison rahan sijoittajat hakevat yksinomaan noita sinun kieltämiäsi pikavoittoja. Ja niin hakevat kaikki joiden rahat ovat osakkeissa kiinni. Nuo suuret Oasakeyhtiöt ja kaikenmaailman järjestot eivät tietenkään niin välitä, miten tämän minkin järjestön rahoille käy, nehän kun ovat yhteisojen rahoja josta ei kukaan ole lopullisesti vastuussa.
En tiedä oletko samaa mieltä kanssani, mutta näin tämä eläkkeelläoleva entinen pankin Tirehtööri on meille luennoinut, siis Johtaja johon luotamme kuin jumalaan. Ei me kyllä olla pahasti häviölläkään mitä nyt muutamia tuhansia euroja pitkässä saatossa, minä olen ollut porukassa vasta viisi vuotta, ja odotamme sitä yllätyskurssinousua, joka tietäisi meille jokaiselle uuden auton hinnan. Tuntuu kuitenkin joskus siltä, että se on kuin Lottovoiton odotusta.
Tässä minunkin kannanottoni tuon viisaan tietopankin avaukseen, sekin on varmaa, että mitään Finanssineroa, ei Ukista enää tule, mutta ei käsi kuitenkaan vapise jos satutaan oikeaan paikkaan ne yhteiset ropomme sijoittamaan, ja se tekee tämän elämän niin pirun jännittäväksi,vielä näin vanhoillakin päivillä.
Suurimmat sijoittajat ovat eläkeyhtiiöitä ja erilaisia rahastoja jotka hakevat varmaa ja tasaista tuottoa asiakkailtaan keräämille pääomille. Tavallisia osakesijoitajia on toki, kuten tuo teidän poppoo, mutta ne todelliset rahat liikkuvat noiden suursijoittajien toimesta. Pienet pelurit koettavat kyllä hakea niitä pikavoittoja, ja siksi syntyy noita MPP:n harhaisia mielikuvia jotka leimaavat koko tollon ajattelun hakoteille.
Yritysten omistajayrittäjät ovat tietysti myös merkittävä "sijoittaja"ryhmä, heidän intrenssinsä on ennenkaikkea saada yritys kannattamaan, tuollaisilla listaamattomien yritysten osakkeilla kun ei julkista kauppaa käydä. Ja nuo PK yrittäjät maksavat todellisuudessa yli 40% veroa yrityksensä voitosta jos ottavat osinkoja. Yritys kun maksaa voitostaan 26% yhteisöveroa ja omistaja sitten osingoista pääomatuloveroa. MPP:n logiikan mukaan ilmeisesti pieni tuloisen palkansaajan verotus pitäisi kiristää samaan kuin pienyrittäjän jotta oikeudenmukaisuus toteutuu.
Voi kun on ymmärretty taas ihan väärin. Vasemmistolainen propaganda kun uppoaa täysin asioista tietämättömän kalloon niin siinä sitä ollaan.
Kannattaisi miettiä mitä mikin vero tuottaa. Suurin ongelma pääomatulojen verotuksen kiristämisessä on veron suhteellisen pieni tuotto. Sen takia roimakaan korotus verokantaan ei toisi valtion kassaan kuin muutamia kymmeniä miljoonia euroja. Lääkäreiden ja eritoten juristien venkoilut palkkatulojen kierrättämisessä pääomatuloksi ja osinkojen 90 000 euron verovapauden mahdollistama verottomuus (kun yhtiön nettovarallisuusehto täyttyy) on asioita, jotka pitää pystyä kitkemään. Porsaanreiät on tukittava.
Yksi malli on, että osinkotulo olisi verotonta vain normaalituottoon saakka. Sen jälkeen osingoista maksettaisiin pääomatulon vero, jos normaalituotoksi olisi yleisen korkotason perusteella määrätty vaikkapa 3 prosenttia, osinko olisi tältä osin verotonta. Sen ylittävästä osingosta maksettaisiin 28 prosentin pääomatulon vero 26 prosentin yhtiöveron lisäksi.
Mutta sinulla tosiaan on asiat niin iloisesri sekaisin tuossa, että lienee turha keskustella enenpää...
Mikä hevetin peruste on olla nostamatta pääomatuloa,kun ei se tuota mitään!
Yhtähyvin voisi jotkun alle kymmenentuhatta ansaitsevan vapauttaa veroista ,koska se ei" vaikuta" mitään.
Pääomatulot on tuloja siinä missä muutkin tulot,verotus yhtenäistettävä!
Yksinyrittäjä on jo maksanut siitä 90 000 euron "verovapaasta" pääomtulosta 28% veroa yrityksensä kautta. Jos tuo laitettaisi vaikka pääomaverotuksen piiriin siitä tuli 56% kokonaisverotus. Kuka palkansaaja maksaa noin korkeaa veroa tuloistaan?
Kannattaa erottaa noissa pääomaeroissa pörssisijoittaminen ja oma yrittäminen. Oman yrityksen verotus on jo nyt kireämpää kuin yhdenkään palkansaajan verotus. Vaikka viimeisessä veriuudistuksessa pyryttiin siihen että verotus olisi sama kuin plakansaajilla. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu Demareiden kateusmomentin vuoksi.
yrityksen kannattaisi ottaa ansioverotuksena tuloksa ulos,ettei menisi verotus niin kauhean raskaaksi
tiettyyn rajaan saakka.
Mutta yrittäjä on sijoittanut yritykseensä. Kuka tahansa haluaa sijoitukselleen edes kohtuullisen tuoton.
Miksi siis omaan yritykseen sijoittaneen pitää maksaa korkeampaa veroa pääomtuotostaan kuin pörssisijoittajan? Pörssisijoittaja sijoittaa spekulatiiviseen tuottoo-odotukseeen luottaen, täysin vieraaseen yritykseen. Pienyrittäjä sijoittaa yritykseensä ja tekee myös työn yrityksessä, ja kantaa vastuun yrityksestään, jopa henklökohtaisen vastuun. Tuossa tilanteessa pitäisi verotuksesllisestikin ottaa huomioon se että tuotton nosto on verotuksessakin riskin mukainen. Pörssiosakkaalla ei ole yrityksestä johon sijoittaa kinkäänlaista riskiä. Kuitenkin verokohtelu on paljon lievempää kuin omaa yritystä pyörittäväll' suuremmalla riskillä toimivalla "sijoittajalla".
Nyt on Urpilainen alkanut kadehtimaan sitä 90 000 "varovapaata" osinkoa yrittäjiltä. Urpilainenhaluaa kiristää yrittäjien verotusta vielä tästäkin. Miksi Urpilainen ei puhu satojen miljoonien pörssiosakkeiden tuoton veron kiristämisestä? Vaikka se ei paljon tuotakaan kokonaisverotuottoa laskettaessa niin on rikkakin rokassa lisänä. Jos pörssisijoittamisen verotus nostettaisi edes pienyrittäjän verotuksen tasolle niin siitäkin kertyisi aika läjä rahaa valtiolle.
Jos osinginjakoehdot ei täyty jotka on määritelty ei yrittäjä saa mitään tuottoa yriktykseen sijoitetulle pääomalle. Silloin yrittäjän verotus (osakeyhtiö) normaali palkansaajan verotus. Yksinyrittäjälle pitäisi tässäkin tapauksessa antaa jonkilainen lievennys verotukseen koska yrittäjä kantaa vastuun yrityksestään siltikin vaikka osinkoa ei jakaiskaan.
Ammtinharjoittajaa (henkilöyrittäjä) jo verotetaankin huiomattavasti raskaammin kuin mitään muuta tulonsaajaryhmää. Halnkilöyrittäjän minimivero on heti kun viivan alle jää edes eurokaan 30%:tin osuudesta tuloksesta 28% ja lopusta normaali pakkataulukon mukainenvero.
Sijoittajat ja "sijoittajat" ovat täysin eriarvoisessa asemassa. Pörssikeinottelijat pääsevät huomattavasti pienemmillä veroilla ilman riskiä, kuin yrittäjäsijoittajat suuremmalla riskillä. Yrittäjäsijottajalla on sentään koko omaisuus pelissä. Ja saattaa olla koko elämän aikainen velkavankeus riskinä.
Olen samaa mieltä verotuksen tavoitteista ja myös siitä, että verotuksen avulla pitäisi pyrkiä oikeudenmukaisuuteen. Jätän tässä pohtimatta, miten oikeudenmukaisuus määritellään.
Väite, ettei Nokia hyötyisi lainkaan osakekaupoista, jota sen osakkeilla käydään, on outo johtopäätös. Väite pitäisi paikkansa, mikäli Nokialla itsellään ei olisi omia osakkeita lainkaan, näinhän asia ei tietenkään ole. Yhtiön arvo on sidottu sen osakkeiden arvoon ja mitä vilkkaammin ja voittoa tuottavasti osakekauppaa käydään, sitä varakkaampi on yhtiö, sen helpommin se saa lainaa ja sitä kannattavampi on maksullinen osakeanti.
Pääomatulon verotusta voidaan korottaa ja sitä tullaankin korottamaan, mutta aivan kohtuutonta ei korottaminen voi olla, sen tulee olla suhteessa muihin EU maihin.
Voisin ottaa esimerkiksi vaikkapa minulle tuttu, asiantuntijapalveluja tarjoavan muutaman ihmisen perustaman yrityksen. Yritys myy siis palvelujaan erilaisille organisaatioille ja yritysriskit ovat tietenkin yrityksen omistajilla. Palveluja ostavat yritykset ostavat vain tietyt palvelut, muuta työsuhdetta ei ole. Tämän tyyppisiä alihankintayrityksiä on kohtalaisen paljon. Yrityksen omistajien tulot koostuvat pääomatuloista ja mikäli näitä tuloja ryhdytään verottamaan progressiivisesti, silloin yritys kannattaa rekisteröidä vaikkapa Viroon. Kaikki jatkossa käyty osakekauppa ja palkkatulot tuloutettaisiin siis Viroon ja tietenkin myös verotus tapahtuisi Viron veroasteen mukaisesti. Käytännössä mikään ei juurikaan muuttuisi, jo nyt yrittäjien sosiaaliturva on omalla vastuulla ja sosiaaliturvan tärkein osio sairausturva, säilyisi sekin ennallaan, koska asuminen ja kansalaisuus ei muuttuisi. Pikku kioskit eivät kikkailuillaan kovinkaan paljon kansantaloutta horjuta, mutta isossa mittakaavassa näin tapahtuisi. Pelkästään spekulatiivista osakekauppaa pelaavilla, rekisteröinti kävisi vielä helpommin. Tietenkin vaihtoehtoisia maita olisi muitakin.
Asuntojen verottaminen on tuottamattoman omaisuuden verottamista ja sen tyyppistä verotusta on vaikea nähdä mielekkääksi. Mikäli ihmiset joutuvat luopumaan varallisuudestaan verotuksen vuoksi ja ilman mitään saatavaa hyötyä, se muuttaa ihmisten kulutustottumuksia ja osaltaan heikentää kansallisvarallisuutta. Suomalaisten eräs arvo on omistusasunto ja se on eräs kansallisvarallisuutemme perusta, ihmiset ovat tehneet työtä ja säästäneet saadakseen itselleen asialliset elinolot. Arvokkaiden ja isojen asuntojen verottaminen koskettaisi myös eniten suurlapsisia perheitä.
Suomen nykyisen pääomatuloverotuksen ongelmia on pörssiosinkojen kova verotus suhteessa muihin säästämisvaihtoehtoihin ja suhteessa listaamattomiin yhtiöihin. Eikä ongelma ole verotus sinänsä, vaan sen vakavat neutraliteettiongelmat. Ne vääristävät investointi- ja sijoituspäätöksiä sekä tuovat tehottomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta talouteen. Taloudellisia päätöksiä tehdään liian paljon verotuksen vuoksi ja ehdoilla.
Verotuksemme sekavuus johtuu sosialidemokraattien pitkästä valtionhoitajaroolista, vasemmistolainen propaganda kun lähtee kateudesta eikä hyväksy taloutta vahvistavien pääomien syhtyä. Nyt olisikin myös vassemmalla syytä pohtia kokonaan puhtaalta pöydältä verotuksen rakennetta ja korjata sen ongelmia populistisen pääomatulojen verokiristyksen sijaan. Saksa on hyvä esimerkki maasta joka lähtee nopeasti toipumaan lamasta kun yrittäjyys on palkitsevaa. Otettaisko oppia sieltä.
ei perustu tietoon.
Vuokratulotsa maksetaan 28%, Listaamattoman yrityksen vero on 28%. Tuon veron kun maksaa voi nostaa "veroronta" osinkoa jos täyttyy osingionjakoon oikeuttava ehto. Ammatinharkoitta (henkilöyhtiö) maksaa koko tulostaa 30% asuudesta 28% ja lopusta palkkataulukon mukaan.
Pörssisijoittaja maksaa 28%. Mutta on isoja pörssisijoittajia joilla kokonaisvero on jopa 21% vaikka siihen sisältyy suurimmalla veroasteella olevaa palkkaa. Tuota minä en ymmärrä miten se on mahdollista. 100 mijoonan tulo voi 21% verolla. Tuossa olisi jotakin korjaamista. Tämä aiheuttaa sitä "kateusmomenttia". On kyllä aihettakin. Mutta se kateus kohdistuu nytkin mihan eri asiohin kuin tuohon joka sen aiheuttaa.
Henkilöyhtiöiden verotus
Avoimen ja kommandiittiyhtiön verotus ja voitonjako
Henkilöyhtiön tulos jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon (ns. suora osakasverotus). Jako perustuu käytännössä yhtiösopimuksen määräyksiin voitto-osuuksista. Yhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen kohtuullista palkkaa tehdystä työstä. Myös luontoisedut ovat mahdollisia.
Henkilöyhtiön tulos verotetaan osakkaiden ansio- ja pääomatulona. Osakkaan osuus yhtiön tuloksesta luetaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa 20 % osakkaan osuudesta yhtiön nettovarallisuuden arvosta. Pääomatulo verotetaan 28 %:n verokannalla. Jäljelle jäävä osakkaan osuus on ansiotuloa ja verotetaan progressiivisella verokannalla.
Henkilöyhtiön nettovarallisuus lasketaan siten, että veronalaisista varoista vähennetään velat. Nettovaroihin lisätään myös 30 % 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Saamisia yhtiömiehiltä ei pidetä varoina. Myös yhtiöön sijoitettu oma asunto jätetään huomioimatta laskettaessa ao. osakkaan osuutta yhtiön nettovaroihin. Samoin jätetään huomioimatta avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osakkuutensa hankintaan ottamaa lainaa vastaava osuus hänen pääomatulo-osuuttaan laskettaessa. Nettovarallisuuden laskennan perustana on verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä elinkeinotoimintaan kuulunut nettovarallisuus. Uuden yrityksen ensimmäisenä verovuonna perusteena on verovuoden nettovarallisuus.
Ansio- ja pääomatulojako koskee myös kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä, laskentapohjana yhtiöpanos. Nettovaroihin lisätään myös 30 % 12 kk:n palkoista. Henkilöyhtiöissä myös palkan maksu osakkaille on mahdollista.
Tulo-osuuden jakaminen pääomatuloksi ja ansiotuloksi koskee myös kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä ja myös sellaisia vastuunalaisia yhtiömiehiä, jotka eivät työskentele yhtiössä. Äänettömän yhtiömiehen osuudeksi nettovarallisuudesta lasketaan hänen yhtiömiespanoksensa määrä. Kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot verotetaan aina kokonaan pääomatulona, vaikka niiden määrä olisi yli 20 % nettovaroista.
Nettovaroja laskettaessa eri omaisuuserät arvostetaan poistamattomaan hankintamenoon. Käyttöomaisuuteen kuuluvat kiinteistöt arvostetaan kuitenkin verotusarvoon, jos verotusarvo on poistamatonta hankintamenoa korkeampi.
Henkilöyhtiön tuloista voidaan vähentää ns. toimintavaraus joka on enintään 30 % yhtiön 12 kuukauden palkoista. Toimintavarauksen voivat kuitenkin tehdä vain henkilöyhtiöt, joiden yhtiömiehinä on vain luonnollisia henkilöitä.
Erityistilanteita
Jos henkilöyhtiö tai osakeyhtiö on henkilöyhtiön yhtiömiehenä, niiden saamia tulo-osuuksia ei jaeta pääomatulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen, vaan tulo siirtyy verotettavaksi omistajayhtiöiden omien verotusperiaatteiden mukaan.
Henkilöyhtiö voidaan verotuksellisesti purkaa, mikäli viranomaiset katsovat, ettei yhtiön perustaminen vastaa toiminnan todellista tarkoitusta, vaan on perustettu puhtaasti veronkiertoa varten. Näin voi tapahtua esim. vain yhden ihmisen työpanosta tarvitsevan yritystoiminnan kohdalla. Jos yhtiö verotuksellisesti puretaan, yhtiön tulosta verotetaan sitä yhtiömiestä, jonka toiminnasta on ollut kysymys.
Jos henkilöyhtiön osakkaan yksityisotot ylittävät yhtiön oman pääoman määrän, tämä johtaa korkojen vähennyskelpoisuuden menettämiseen. Vähennyskelvotonta korkoa on määrä, joka vastaa yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman määrää kerrottuna Suomen Pankin peruskorolla lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Kommandiittiyhtiön voitonjako ja verotus
Kommandiittiyhtiön voitosta suoritetaan ensin äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus. Ellei yhtiösopimuksessa ole toisin sovittu, on hänelle maksettava Suomen pankin vahvistaman viitekoron mukainen korko tilikauden alussa maksettuna olleelle panokselle (KorkoL 3.2 §). Äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus voidaan yhtiösopimuksessa määritellä muullakin tavalla kuin korkona. Se voi olla esimerkiksi tietty osuus voitosta. Ellei tilikaudelta synny voittoa, äänettömälle yhtiömiehelle ei synny oikeutta korkoon panokselleen, ellei sitä ole sopimuksessa määrätty.
Vastuunalaisten yhtiömiesten voitto-osuudet määräytyvät yhtiösopimuksen mukaisesti. Kommandiittiyhtiön vastuunalaisen osakkaan verotus tapahtuu samoin perustein kuin edellä kuvattu avoimen yhtiön yhtiömiehen.
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/verotjarahat/verotus/henkiloyhtioidenverotus/
Verotus on aikalailla epäselvää, mikäli kyse on henkilöyhtiöistä. Veronkierto mahdollisuuksia on kohtalaisen helposti löydettävissä, näin iso osa palkkatuloista voidaan tulouttaa pääomaverotuksen kautta.
Verotuksen kannalta olisikin aika erikoista, mikäli henkilöpalveluja tarjoavat yhtiöt olisivat merkittävästi huonommassa tilanteessa verotuksellisesti, kuin alihankintaa muuten tarjoavat.
Nokia toki omistaa omia osakkeita ja yrityksen arvo määrittyy osin osakkeiden arvon mukaan. Tämä arvo ei kuitenkaan ole se, millä hinnalla yhtiön pääomistajat ovat valmiita luopumaan omistuksestaan. Pääomistajat eivät usein edes käy aktiivisesti kauppaa osakkeilla, vaan arvonmääristys voi perustua muutamien omistusprosenttien vaihtumiseen. Kyllä yhtiölle lainoja antavat rahoituslaitokset tuojottavat enemmän yrityksen tase- ja tulostietoja kuin nimellistä substanssiarvoa. Sitten jos ja kun joku alkaa tosissaan arvioimaan jonkun ostettavan eli vallattavan yrityksen arvoa, hän joutuu maksamaan siitä preemion osakkeenomistajille. Joissain valtaustilanteissa tuo preemio on voinut nousta monikertaiseksi yhtiön aiempaan pörssiarvoon verrattuna.
En näe sillä, että meillä siirryttäisiin esim. progressiiviseen pääomaverotukseen, suurtakaan merkitystä Nokian tapaiselle pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevalle yritykselle. Sijoitustraetgia voisi vain muuttua. Lyhyen rahan spekulantit vaihtuisivat osinkotuloa hakeviin pitkäaikaissijoittajiin. Ajatukseni on siis se, ettei haitattaisi yritysten pääomansaantia, vaan verotettaisiin enemän niitä, jotka hakevat spekulatiivisia voittoja pörssipelissä. Tällaisia toimijoita on kyllä yllin kyllin. Piensijoittavat ovat tällaiselta verotukselta turvassa, sillä alle 1000 euron pääomatulot ovat muistini mukaan verottomia. Tätä rajaa voisi vielä vaikka nostaa 2000 - 5000 euroon. En pidä pörssisijoittamista sinällään huonona tai negatiivisena asiana. Esim. ajatukset siitä, että omaa eläkettä olisi mahdollista säästää sijoittamalla varojaan pörssiin ja saaden siitä verohelpotuksia, on ihan kannatettava asia.
Asumisen verottamisesta on syytä pidättäytyä. Pidän myös kiinteistöveroa aika lailla huonona verona. Käyttämäni esimerkit viittasivat enemmän siihen, että luksuselämän hankintaa voidaan verottaa enemmän eli progressiivisesti. Näin esim. kalleissa autoissa, arvoasunnoissa, purjeveneissä yms. olisi suurempi veroprosentti kuin arkipäivän kulutustavaroissa.
Nokian omistajilla on sekä K-osakkeita ja myös A-osakekanta on vielä toimimassa mukana, vaikka omistajuutta on EU.n antaman ohjeistuksen mukaisesti virtaviivastettu. Erilaiset osakkeet tekevät mahdolliseksi sen, että alkuperäiset omistaja ja he, joilla on mahdollisuus päästä näihin erikoisosakkeisiin kiinni, hyötyvä aina moninkertaisesti osakeannista ja myös osakkeiden arvonnoususta, tietenkin myös päätäntävaltaa on yhtiökokouksissa enemmän.
Spekulatiivisia voitonhakijoita on merkittävästi enemmän vaikkapa, sijoitusrahastoissa ja eläkeyhtiöissä, kuin on yksittäisissä sijoittajissa, tämä tekee erillisveron mallinnoksesta varsin hankalaa.
Samaa mieltä olen asumisen verottamisesta ja varauksellisesti myös luksuselämän lisäverottamisen mahdollisuudesta, varaus liittyy siihen, miten tämä termi sitten määritellään.
Mitä mieltä olet asuntojenkorkojen verovähennyksen poistamisesta tehdystä ehdotuksesta?
Nämä verovähennykset tuppaavat vain siirtymään pankkien marginaaleihin eli minusta suora ja selkeä järjestelmä ilman verovähennysoikeutta on parempi. Nuorten ensiasunnon hankintaa on kuiten syytä subventoida. Tässä kohdin hallitus onkin toiminut erittäin ryhdikkäästi, kun paransi asp-lainan ehtoja ja maksaa 3000 euron kannustinpalkkion asunnon hankkijalle. Aspissa on myös mukana valtiontakuita, jotka laukeavat, jos korot karkaavat käsistä. Hallituksen toimet nostivat tiettävästi asp-säästämistä tuntuvasti.
Verovähennysjärjestelmä nostaa osaltaan myös asuntojen hintoja. Ei ehkä paljon, mutta rikkana rokassa kuitenkin. Yleisesti ottaen on asunnonhankkijankin kannalta parempi, että julkinen valta panostaa asuntojen rakentamiseen, sekä vuokra-asuntopuolella että kaavoitttamalla maata kovan rahan asuntotuotantoon. Nämä toimet laskevat asuntojen, mistä tulee asunnonhankkijalle usein suurempi hyöty kuin verovähennysjärjestelmästä.
Onpa taas niin tyypillinen demarin mielipide kuin olla voi. Kun itsellä ei ole asuntolainaa, sen verovähennysoikeus voidaan poistaa. Kun itsellä sattuu olemaan arvokas omakotitalo Helsingissä, ei asuntoa tulisi verottaa tai kiinteistöveroa nostaa. Voiko omahyväisempää kuin demari olla?????
Suorat tuet ovat välillisiä (verovähennysoikeuden kautta saatavia) tukia tuhoisempia. Esimerkiksi asumistuki valuu suoraan vuokranantajille koska tuo suora tuki mahdollistaa vuokratason pitämisen korkealla. Suora tuki asunnonhankkijoille toimisi aivan samalla logiikalla. Jostain syystä demarit ei ymmärrä näitä tukien vaikutuksia vaan ovat koko ajan vaatimassa korotuksia tukiin, aivan kuten Kepu maataloustukiin, jotka ovat aivan yhtä turmiollisia kansantaloudelle.
Omakoti- ja muuta kallista asumista tulee ryhtyä verottamaan, kiinteistövero progressiivisesti niin, että asunnon todellinen arvo otetaan huomioon. Näin esim. puolen miljoonan käyvän arvon tavallinen omakotitalo Helsingissä tulisi selkeästi nykyistä raskaammin verotetuksi, mutta kerrostalossa oleva pienasunto jopa halpenisi. Saataisiin pientuloisia aidosti suosiva järjestelmä.
Energian tulee olla myös tiukkenevan verotuksen kohde. Öljy- ja sähkölämmitykselle huima haittavero, vieläp niin, että kiinteistön energiatehokkuus otettaisiin huomioon, toisi patsi verotuloja myös energiansäästöä, ja sitä kautta säästöä koko kansantalouteen, meillä kun iso osa energiasta on tuontitavaraa.
Vanhoille autoille myös isommat käyttömaksut. Nämä kepulandian kepusymbolit, vanhat Corollat, kunnon verolle niin loppuisi karvanoppien heiluttelu p***lu rallia ajettaessa nakkikioskin liepeillä.
Ei ole mikään konsti perustaa yritystä halvan pääomaveron valtioon ja köydä osakekauppa sen yrityksen nimiin ja maksaa verot muualle kuin Suomeen. Kohtuuton pääomaveroprosentti johtaisi siis verotulojen laskuun eikä lisääntymiseen. Kun Ahon hallitus 1992 alensi pääomaverokannan 25%:iin se kasvatti heti valtion verotuloja kymmenillä miljardeilla ja vauhditti yritysten kasvua ja työllisyyden paranemista. Kun kasvavat yritykset lisäävät henkilökuntaansa, myös tuloveron tuotto kasvaa ja kun työllistyneet ihmiset kuluttavat, kasvaa alv:n tuotto, eikä pidä unohtaa voittoa tuottavien yritysten yhteisöveron tuottoakaan.
Pääomaverotukseen puuttuminen on siis aika paljon monipiippuisempi juttu kuin pelkkä prosenttin vertailu ja taivastelu sillä, että pääomaveroprosentti on pienempi kuin keskituloisen tuloveroprosentti. Tuo vertailuhan kertoo vain sen, että keskituloisten progressio on liian korke.
-Jäbä
verovähennysoikeus poistetaan samalla kertaa niin sama se. Asumisen kustannukset pitäisi pitää kaikissa asumismuodoissa suunnillen samoina. Eli jos jonkun asukasryhmän veroja kiristetään niin se ei ole oikeudenmukaista. Asuminen kin on pakon sanelema niin kuin ruokakin. Nämä kaksi asiaa pitäis jättää verouudistuksessa kiristelemättä.
ongelma että kun energiayhtiöillä sähkön myynti supistuu se aiheuttaa korotuksia hintoihin. Eli se säätö ei auta. pienemmällä kulutuksella vain maksetaan sama määrä euroja energiayhtiöille.
Samalla tavalla kuin jäteyhtiöt. lajittelulla on jätteiden määrä piennetynyt niin paljon että hintoja pitää korottaa koska jätettä ei tule tarpeeksi.
Seo oravanpyörä joka pyörii.
Kannattaa ennemmin tuhlata kuin säätää.
jos varoja kotiuttaa Suomeen missä tämä sijoittaja asuu verot maksetaan suomeen. Tai sitten sijoittajankin täytyy muuttaa johonkin veroparatiisiin kuluttamaankin se raha. Tuskin Suomalainen sijottja lähtee asumaan thaimaahan sen vuoksi että säästää muutaman prosenttiyksikön veroissa.
Tuo on vai rikkaitten propakandaa että saavat kevyesti verotettua rahaa.
Myönnän toki sen, että verojen nostaminen tai laskminen voi aiheuttaa erilaisia ongelmia ja pyrkimyksiä veronkiertoon. Ajatuksesi on siis se, että esim. pimeän työvoiman käyttökin tulee hyväksyä, koska sitä esiintyy.
Otin esille verotuksen eri tavoitteita juuri sen vuoksi, että verotusta pitää tarkastella muistakin näkökulmista kuin verojen keruun onnistumisen osalta. Jos esim. liikennesakkoja tarkasteltaisiin tästä näkökulmasta, valtion kannattaisi panna poliisit kyttäämään joka puskaan, jotta valtio saisi mahdollisimman paljon sakkotuloja.
Kuten sanoin verotuksella voidaan pyrkiä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Se, että tyrmäät pääomaveron nostamisen keinona päästä tähän tavoitteeseen, olisi minusta velvoittanut sinut kertomaan ja pohdiskelamaan, että millä keinoin siihen sitten päästään. Se ettet tähän puutu, kertoo minusta siitä oikeistolaisesta tavasta ajatella, että köyhien ongelmat eivät meitä kosketa tai liikuta eikä tasavertaisuus ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia.
Kun pääomien liikkuminen maasta toiseen on yhtä sallittua kuin tavaroiden ja työvoimankin liikkuminen, niin ei se mitään veronkieroa ole, kun pääoma menee sinne, missä se tuottaa - verojen jälkeen - sijoittajalleen parhaan tuoton. Sinun ei siis kannata heristellä syyttävää sormeasi mihinkään suuntaan noilla perusteilla.
Verojen keruu on pelkkää valtion budjetin tulopuolen suunnittelua, jossa kunkin veron veroprosentit pitäisi osata asettaa kulloisessakin suhdannetilanteessa sellaiselle tasolle, että veron euromääräinen tuotto maksimoituu. Silloin, kun bkt on miinuksella - niin kuin nyt - ei juurikaan kannata kasvattaa veroprosentteja, koska veropohja kutistuu koko ajan ja lisäverottaminen saa aikaan kulutuskysynnän pienenemisen ja sen, että pääomille haetaan tuottoa jostain muulta.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa verotuksella ei ole muuta tekemistä kuin poliittinen populismi, koska verotus on budjetin tulopuolen keräämistä ja sosiaaliolitiikka on taas menojen kohdistamista oikeudenmukaisesti tulonsiirtoihin ja julkisiin palveluihin.
Kyeessä on siis kaksi eri asiaa: ensin kerätään rahat ja sitten päätetään, miten niitä käytetään. Tätä sinä et millään näytä pystyvän tajuamaan, kun suhtaudut verotukseen sillä vasemmistolaisella kateudella, jolla Urpilainenkin nyt ratsastaa esittäessään, että kaikki tasaverot pitäisi laittaa progressiivisiksi.
-Jäbä
Mielipuolipunikki ei pysty kiistämään sitä, että veropolitiikka ja sosiaalipolitiikka ovat eri asioita. Eihän verotusta kateuden perusteella määritellä.
vuoden vaihteen jälkeen ongelma. Kaikki valtiot joutuvat nostamaan veroja, joten huoli päääomien liikkumisesta tai työvoiman katoamisesta on aiheeton. Verotus tulee kiristymään maailmanlaajuisesti.
On tietysti kuvaavaa, että pyrkimystä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen nimitetään sosialismiksi. Näin tosin tehtiin jo Neuvostoliitossa mutta kokeilu todettiin tuloksettomaksi ja palattiin kapitalistiseen järjestelmään.
Neuvostoliiton romahdettua syntyi tavallaan uusi Venäjä, jonka maaperällä alkoi välttömästi rikkaat rikastua ja tuloerot kasvaa mutta samalla suuret kansanjoukot vaurastua muiden mukana.
Historian opetus tuossa kokeiluvaltiossa on ollut, tapa rikkaat sosiaalisen tasa-arvon vuoksi, niin voitte nauttia sen jälkeen kurjuudesta tasa-arvoisesti.
järjestelm'ässä ole totetunut se tasa-arvo. Se jiohtuu siitä että ihmiset ovat sosialismin orjia niissä maissa. Eli eliitti käärit rahat ja köyhä kansa tekee työt.
Tasa-arvon kannalta sosilismi on täysin mahdoton. ne perustuvat totalitarismiin. harvain valtaan ja pakotettuun ihmispalvontaan.
Tsa-arvo kuuluu demokraattiseen markkinatalouteen. Suomi on ehkä päässyt maailmassa lähimmäksi tätä tavoitetta. Mutta Lipposen sosialistinen paatos pilasi sen 1990-laman jälkeen.
-
Valtiovelan ennustetaan nykyisellä velkaantumisvauhdilla ylittävän 60 % rajan bkt:sta 2013 mennessä. Hallituspuolueet eivät ole kertoneet miten velkaantuminen pysäytetään, tai millä aikavälillä velka kyettäisiin maksamaan takaisin. Onko tarkoitus jättää Suomi ikuiseen velkaorjuuteen?
Hallitus on kuin tyrmäyksen rajalla kehässä horjuva nyrkkeilijä, joka odottaa viimeisen erän gongin pelastavan täydelliseltä tajunnan menetykseltä. Luikuripoliitikot aikovat jättää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi kaiken epämiellyttävän säästötoimiin perustuvan päätöksenteon. Vuoteen 2013 mennessä valtion velka on niin suuri, että sen takaisinmaksu edellyttäisi kymmenen vuoden talouskasvua 8 % keskimääräisellä vauhdilla. Sellaista kautta ei entuudestaan Suomen taloushistoriasta löydy. Vanhanen ja Katainen näyttävät päätöksenteossaan asettavan toiveensa kulutuskuplaan ja sen mukanaan tuoman näennäisen kasvun tilanteen pelastavaan vaikutukseen. Tätä ajatusta tukee entistä kulutusta tukeva velkarahan käyttö ja valtion tulorakenteen muutokseen puuttumattomuus.
Nyt julkisuuteen tulleet alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän tulokset olivat pääpiirteittäin tiedossa jo maaliskuussa ja esimerkiksi Antti Kalliomäki viittasi silloin näihin tuloksiin ja vaati hallitusta kiireellisesti paneutumaan laajalla pohjalla tapahtuvaan verouudistusten käsittelyyn. Mitään ei ole tähän mennessä tapahtunut. Kulutusjuhlia on rahoitettu ja rahoitetaan entiseen malliin velkarahalla.
Linkki Kalevan kirjoitukseen maaliskuulta -09 http://www.kaleva.fi/plus/juttu787632_page0.htm
Vielä varmemmin hyvinvointivaltion tuhoaa kotimarkkinakysynnän voimakas lasku. Mikäli kulutus nyt pysähtyy, siitä seuraa konkurssiaalto, joka aiheuttaa varsin mittavan työttömyyden, joka keskittyy asutuskeskuksiin ja jo nyt taantuviin teollisuuspaikkakuntiin.
Kalliomäki on oikeassa siinä, että jotain valtion tulopuolenpolitiikalle tulisi tehdä, kuitenkin hänen ehdotuksensa, juuri nyt ajoitettuna, eivät olisi viisaita. Velkaantuminen tulee pysäyttää -tietenkin- ennen 2013, velkaantumisastetta on vähennettävä jo ensi vuonna. Mikäli laman pohja on tässä.
Valittu talouspoliittinen linja on riski, se konkretisoituu varsin nopeasti, mikäli nousu ei lähde käyntiin. Mutta, jos vaihtoehdoksi olisi otettu laman syventäminen, se olisi ollut riski myös, jopa pahempi sellainen. Syvä lama, joka aiheuttaa konkursseja, hidastaa nousukautta, se tekee sen jopa merkittävissä määrin.
Hyvinvointipalvelujen pohja on terveessä yhteiskunnassa ja sen perustana on työ ja tämän työn tarjoamiselle on luotava sellaiset edellytykset, että lamasta noustaan. Työnsivumenoja lisäämällä ei tähän päästä.
Kalliomäen ajattelutapaa on vaikeaa ymmärtää, koska hänen nimenomaan olisi luullut oppineen edellisen laman siivoustyöstä. Etenkin ajattelen tätä ajattelumallia: kuinka tuottaa, jos kuluttajilla ei ole rahaa ostaa, mihin me siis tuotettaisiin, viennin ollessa vetämättä?
Jos nyt ryhdyttäisi radikaalisti verottamaan ostovoimaa pois kotimarkkinoilta, niin valtio menettäisi ensin alv:n tuottoja ja yritysten myynttitulojen pienentyessä yhteisöveron tuottoa ja työttömyyden lähtiessa kasvuun kotimarkkinayrityksissäkin, lopulta myös tuloveron tuottoa. Ja kun osinkoja ei jaettaiain, niin pääomaveron tuottokin laskisi.
Kalliomäen veropopulismi perustuu harhakäsitykseen, että verotulot kasvavat jos veroprosenttia nostetaan. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa silloin, kun bkt on miinusmerkkinen, eli kansantulo pienenee. Veroja voidaan ja kannattaa korottaa vasta sitten, kun bkt alkaa kasvaa. Siihen saakka on pärjättävä lainaamalla, koska verojen korotus ei saisi muuta aikaan kuin laman pohjan syvenemisen itse aiheutettuna.
Tämä opittiin jo Ahon hallituksen aikana. Pitäisi Kalliomäen se muistaa, vaikka tiukka kamreeri Niinistö onkin unohtanut laman talousopit.
-Jäbä
-
Viitatessaan tekeillä olevaan veromietintöön maaliskuussa oli Kalliomäki paremmin ajan hermolla kuin Vanhanen tai Katainen. Verouudistus on välttämätön tosiasia ja mitä pikimmin se tehdään sitä parempi. En lähtenyt luettelemaan työryhmän ehdotuksia, kun itse kukin voi niihin nettiartikkeleissa tutustua. Tuon kaltaiset työryhmämietinnöt eivät demokraattisessa yhteiskunnassa toteudu kirjaimellisesti, vaan niihin viilataan muutoksia.
Verojen kiristyminen tulevaisuudessa on kuitenkin päivänselvä asia. Toisena vaihtoehtona olisi hyvinvointipalvelujen rapauttaminen ja kansalaisten eriarvoisuuden kasvu.
Kyse onkin ajoituksesta. Kiristys pitää tehdä heti, kun bkt alkaa kasvaa riittävästi, 2-3% kasvu olisi jo sopiva taso. Silloin kasvu saa aikaan, ettei työttömyys lähde lisääntymään ja veroprosenttien korottaminen saa aikaan myös veroeurojen lisääntymistä, kun veroja kerätään kasvavista tuloista eikä pienenevistä tuloista.
Ellen väärin muista, niin pessimistisimmätkin talousennustajat povaavat bkt:n kääntyvän kasvuun viimeistään vuoden päästä, eli 2010 kesällä. Niinpä tämä hallitus ehtii hyvin aloittaa verojen kiristyksen ja valtiontalouden tsapainottamisen siirtämättä päätöksiä vaalien jälkeen, vaikka velanottoa hallitus ei valitettavasti voikaan vielä ensi vuonna lopettaa.
Se, nimittäin, että bkt kääntyy kasvuun, ei ikävä kyllä näy heti työllisyydessä, koska julkinen sektori alkaa saada lisää tuloja vasta sitten, kun yritysten yhteisövero alkaa tuottaa, eli vuoden viiveellä.
-Jäbä
Eläkeiän nosto keskimäärin 63 vuotta (vaikutus 60%). Kokonaiveroasteen nosto 5%. (40%)
Velka on maksettu 15 vuodessa samalle tasolle kuin oli ennen tätä uutta lamaa.
Kannattaa kuunnella mitä puhutaan niin ei tarvitse luulla mitään.
Se, että suuripalkkaisten verotus nostaisi tuotteiden hintaa, on huuhaa-väite, sillä minkään yrityksen ei tarvitse maksaa suurta palkkaa, jos ei siihen kykene. Tottakai palkka näkyy tuotteen hinnassa, mutta veron maksaa palkansaaja. Yritys puolestaan voi verotuksessa vähentää kaikki tulon hankkimisesta ja jopa säilyttämisestä aiheutuneet kulut, joten sitä enemmän on vähennettävää, mitä isompi palkka. Sitä paitsi monessa firmassa on aivan liikaa johtajia, jopa enemmän kuin työläisiä, joten asiaintilan saattaminen normaaliksi normalisoi myös tuotteen hinnan.
Otapa huomioon, että palkka veroineen on yrityksen kustannus ja yrityksen on saatava myyntituloissaan asiakkailtaan rahat kaikkiin kustannuksiinsa ja myös voittoonsa.
Mitä enemmän yrityksessä on hyväpalkkaisia ammattimiehiä, sitä korkeammiksi muodostuvat tuotteiden hinnat, ja mitä jyrkempi on progressio, sitä vähemmän jää palkansaajalle rahaa käteen, jotta hän voisi ostaa sellaisia tuotteita, joiden hinnassa on paljon ihmisen työtä, eli palkkaa ja progressiivista veroa.
Hintaan vaikuttaa ratkaisevasti myös se, että hyväpalkkaisten ammattilaisten tekemiin tuotteisiin on lisättävä vielä 22% alv.
Olen jo vuosikaudet ihmetellyt, miksi ihmisen tekemä työ on kaikkein kovimman haittaverotuksen kohde ja vielä niin, että mitä parempi ammattimies on, niin sitä rankemmin hänen työtään verotuksessa rokotetaan.
-Jäb-
Niin mitä tässä oikaistiin? Veron maksaa palkansaaja tai nauttija, ero aiheutuu siitä tekeekö työtä vaiko vain nauttii, ja yrittäjä saa vähentää tulon hankkimisestä ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Vero puolestaan maksetaan palkasta, joka on yleensä sovittu työmarkkinaosapuolten kesken. Ennakonpidätyksen palkasta tosin suorittaa työnantaja, mutta eihän se hintaa nosta mihinkään.
Et siis ymmärrä, että työnantaja maksaa palkan yrityksen asiakkailta saadulla myyntitulolla, josta hän tilittää myös verot.
Ja koska palkkakustannus veroineen on yritykselle kulu, se tietenkin vaikuttaa hintaan, sitä enemmän, mitä suurempi palkka (ja verot) ovat.
Hyrkkä progressio siis nostaa yhtä jyrkästi tuotteiden hintoja, koska raha palkkoihin tulee aina asiakkaalta.
Vasemmistolaistenkin olisi hyvä muistaa, että työn antaja ei ole yritys, vaan asiakas, vaikka yritys onkin työnantaja.
-Jäbä
Johan olen sanonut tuon moneen kertaan. Progressio ei siis vaikuta muuhun kuin palkasta käteen jäävään osaan, jos palkka pidetään muuttumattomana. Siis jos palkansaajan progressiota kiristetään ja sovitut palkat ovat voimassa, niin työvoimakulu yritykselle pysyy samoin muuttumattomana. Ainoa vaikutus on se, että palkansaaja saa vähemmän, joten jää vähemmän nautittavaa.
Jouduit turvautumaan saivarteluun, ihan turhaan.
Joskus, kun verotusta viimeksi kiristettiin, bruttopalkkoja nostettiin pian sen jälkeen, ettei käteenjäävä tulo olisi pienentynyt.
Näin progresio johtaa siihen, että hinnat nousevat sitä enemmän, mitä jyrkemmäksi progressio muuttuu, koska ihmiset eivät elä brutto-, vaan nettopalkallaan.
-Jäbä
-
-Jäbä antaa kirjoituksissaan kuvan ikään kuin verot olisivat joku palkan erillisosa. Näinhän asia ei ole. Työnantaja maksaa työntekijälle ennakkoon sovitun palkan, josta valtio, kunta, kirkko, vakuutusyhtiö, jne. käyvät joka palkanmaksun yhteydessä osingoilla ennakkoon sovitulla prosenttiosuudellaan. Mikäli ennakkoveroa ei perittäisi, saisi verottaja monen kohdalla nuolla näppejään.
Olen ollut nuorena töissä Gastarbeiterina sveitsiläisen firman palveluksessa Zürichissä ja tuolloin siellä tehtiin veroilmoitus kahdeksi vuodeksi etukäteen. Verottaja määritteli työnantajan ilmoittamien tulojen mukaan vuotuisen veron määrän. Vero ja eläkevakuutusmaksu maksettiin neljässä erässä postin/pankin kautta. Kun maksoi koko vuotuisen veron yhdessä erässä, niin siitä sai pienen hyvityksen. Verojen ja eläkevakuutusmaksun suuruus tuolloin oli alle 10 % palkasta. Työnantaja maksoi työntekijälle palkan kuukausittain ilman vähennyksiä.
Käsittelin bruttopalkkaa, tuloveroa ja nettopalkkaa erikseen vain siksi, että olisi helpompi tajuta, millä tavalla progression jyrkentäminen vaikuttaa hintojen korotustarpeeseen sitä enemmän, mitä jyrkempi progressio on.
Kysehän on ns. verokiilasta, joka merkitsi joitain vuosia sitten, ennen kuin tuloveroja ryhdyttiin järjestelmällisesti alentamaan, että jokainen euron lisäys työntekijän nettopalkkaan merkitsi 2,7 euron hinnankorotustarvetta, kun otettiin huomioon tuoveron progressio, kaikki palkkasidonnaiset työnantajamaksut (jotka tietenkin nousevat myös, kun palkkasumma kasvaa) sekä kaiken päälle pantava 22% alv.
Juuri tämä verokiila on aiheuttanut sen, etteivät palvelualat meillä pysty työllistämään ihmisiä, kun nettopalkan ostovoima vwrotetaan olemattomaksi aina, jos ostettavana on paljon ihmistyötä vaatinut tuote tai puhdas palvelu.
Tästä syystä puheet progression kiristämisestä eivät tunnu taloudellisesti järkeviltä, kun niillä on työllistymistä selvästi haittaava sivuvaikutus.
-Jäbä
Progressiivinen verotus on siitä oikeudenmukainen, että se vie enemmän ansaitsevalta, nauttivalta, enemmän ja vähemmän ansaitsevalta vähemmän. Toisaalta jos pgrosessiota kiristetään ja verotettavan tulon alarajaa nostetaan, niin verovaikutus voidaan pitää jopa ennallaan, näin myös saataisiin talouteen myös oikeaoppinen elvytys, joten edes mitään hintavaikutuksia ei verotuksen kiristämisellä näin toteutettuna ole.
Eikä aikaisemmin sanomani mitään saivartelua ollut, vaan varsin todennäköinen tilanne jopa. Se on sitten eri asia, millä tavoin verojen nosto kompensoidaan myöhemmin. Onhan ajateltavissa, että verorahoilla kustannetaan palveluja, jotka on aikaisemmin toteutettu riistokapitalismin keinoin. Näin myöskään painetta palkkojen nostamiseen ei luulisi syntyvän.
Nykyinen riistokapitalismin ihannointi on johtanut siihen, että monia palveluja tuotetaan markkinaehtoisesti ja senhän tietää mitä siitä seuraa. Tosin valitettavasti moni kulkee vielä lappu silmillä.
Tasaverokin vie paljon ansaitsevalta enemmän kuin vähän ansaitsevalta. Siinä, että progressio nostaa paljon ansaitsevan veroprosentin liki 50%:iin ja marginaaliveron jopa 70%:iin ei ole mitään oikeudenmukaita niin kuin ei siinäkään, että tavallista keskituloista palkansaajaa verotetaan Suomessa progression vuoksi kovemmin kuin EU-maissa keskimäärin.
Pahinta on se, että ihmisen työ on haittaverotettu niin kalliiksi, että sitä on pyrittävä joka paikassa korvaamaan itsepalvelulla. Tästä seuraa, että kuluttajan raha ei riitä niiden vähienkään palvelujen ostamiseen, mitä vielä tuotetaan, kun verokiila nostaa hinnan pilviin: http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8455913/39894743
Mitä markkinaehtoisuuteen tulee, niin se olisi hyvinvointipalvelujen tuottamisessa erinomainen keino pitää kustannusten nousu kurissa ja laatu korkealla. Helsinki esim. ostaa paljon vanhainkotipalveluja yksityisiltä vanhainkodeilta, koska se tulee halvemmaksi ja vanhuksia hoidetaan paremmin.
-Jäbä
Ammatimiehen työtä on helppo myydä hyvällä katteella.
Ei ole varaa ostaa halpaa,koska halvan jälkeen joudut ostamaan hyvän.
Kuluttajan rahapussin kautta kulkee kaikki yrityksen saamat tulot.
Mistä ne verot pitäisi ottaa,kuluttajalle aivan sama mistä välistä valtio omansa vie.
Poistetaan ALV ,niin yrittäjä voi myydä tuotteitaan kilpailukykyisemmällä hinnalla!
Vasta Ahon hallituksen arvonlisäverouudistus toi palveluille 22% alvin, kun vanhan liikevaihtoveron aikana palvelualat olivat lvv:stä vapaat.
90-luvun laman aikana eräs insonööri Rovaniemeltä ehdotti, että palkoista pidätetyn ennakkoveron voisi vähentää alvin tilityksessä,mutta se idea ammuttiin heti alas. Nyt kuluttaja sitten maksaa veroa verosta, kun palkan sisältämän tulveron päälle lasketaan 22% alv.
-Jäbä
Jos vasemmiston taloustietämys on sinun tasollasi, niin ei oikein hyvältä näytä.
Taitaa olla tasaveron ja progressiivisen veron käsitteet häviksissä, kun moista väität. Totta mooses progressiivinen vero vie isommasta palkasta isomman osan kuin pienemmästä palkasta. Se taas, että työtä verotetaan liikaa, on kapitalistin ikuinen itkun aihe. Yhtä lailla huuto syntyisi, jos verotettaisiin kapitalistin konetta, jota sivumennen sanoen pitäisikin verottaa, jotta ihmistyölle saataisiin lisää tilaa.
Jos koneille pantaisiin kunnon vero, kuten pitäisi, niin voisimme elellä kaikki herroiksi, kun kone kustantaa. Näin saataisiin se kuuluisa kansalaispalkka aikaiseksi. Mutta ihminen on pääsääntöisesti vähä-älyinen, joten ei moista voi edes odottaa. Tai sanoaksemme asia hienovaraisemmin evoluutio ei ole vielä edennyt asteelle, joka vapauttaisi ihmiskunnan työn orjuudesta.
Kiitos samoin, tosin se olisi katastrofi.
Pienyrittäjä joka toimi ilman kiinteää liikepaikkaa ,ei ollut liikevaihtoverovelvollinen.
Vasemmistolainen utopia elättää toivetta, että konevero mahdollistaisi kansalaispalkalla laiskottelun.
Olet sinä veijari. ;-))
Puutun vain viimeiseen kappaleeseesi. Kateuttahan se on, eikä mitään oikeistopropagandaa, jos verouudistusten tarve argumentoidaan pelkästään niin, että tuijotetaan niitä, jotka tienaavat enemmän kuin itse tienaa. Olisi hyvä, jos pystyttäisi pitämään veropolitiikka (tulojen hankinta) kokonaan erossa sosiaalipolitiikasta (menojen kohdistaminen).
Vropolitiikan pitäisi elää suhdanteiden mukaan siten, että valtio aina saisi kaikki tarvitsemansa tulot mahdollisimman alhaisella kokonaisveroasteella, joska silloin yksityinen sektori (yritykset) toimii tehokkaimmin, kun se voi itse pitää ansaitsemansa tulot ja investoida niitä tulevaan kasvuunsa, eli siihen, että veropohja kasvaa. Näin taataan se, että budjetin tulopuoli toteutuu ja voidaan hoitaa sosialipolitiikkaa niin, että heikkoja ei jätetä ja että pienituloisten asema on elämisen arvoista.
Hyvätuloisten kadehtiminen ja verojen vaatiminen kateusperusteella ei lisää kenekään hyvinvointia, koska liian korkea verotus kangistaa talouden toiminnan ja pienentää veropohjaa, eli alentaa veron euromääräistä tuottoa.
-Jäbä