(VALHETTA)
EU:n menot 2007–2013
Euroopan unioni aikoo käyttää vuosina 2007–2013 menonsa seuraavasti:
kestävä kasvu ja työllisyys 44 %
luonnonvarojen suojelu ja hoito 43 %
EU maailmanlaajuisena toimijana 6 %
kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus 1 %
muut menot (sis. hallinnon) 6 %.
(SAIRASTA) Kyllähän tällä vuotuisella summalla järjestää yhen jos toisen vallankaappauksen!
Euroopan unioni rahoittaa toimintansa yli 120 miljardin euron vuosittaisella talousarviolla. Talousarvio rahoitetaan niin sanotuista EU:n omista varoista, jotka eivät saa ylittää 1,24 prosentin suuruista osuutta kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Käytännössä talousarvio on pysynyt tämän katon alapuolella ja ollut esimerkiksi läpi 2000-luvun hyvin lähellä yhtä prosenttia bruttokansantulosta (BKTL).
(VALHEITA)
Unionin synty:
Vuonna 1992 yhteisön toimielimille annettiin uudella perussopimuksella lisää vastuuta ja uusia kansallisten hallitusten välisen yhteistyön muotoja otettiin käyttöön. Euroopan unioni syntyi. Sisämarkkinat avautuivat 1993. 1995 EU laajeni Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittyessä siihen uudessa geopoliittisessa tilanteessa.
(HIVENEN TOTUUTTA)
Hiili ja teräsyhteisö:
Ranskan ulkoministeriön virkamies Jean Monnet ehdotti lopulta, että Saksan ja Ranskan hiili- ja teräsvarannot saatettaisiin ylikansallisen hallinnon alaisuuteen. Näin entisten vihollisten edut yhtyisivät: Saksalla riitti hiiltä, Ranskalla taas oli rautaa, mutta ei tarpeeksi hiiltä. Tätä varten perustettavan järjestön tuli kuitenkin olla kaikille Euroopan valtioille avoin.
Tämän liiton luomisesta teki virallisen esityksen Ranskan ulkoministeri Robert Schuman 9. toukokuuta 1950. Perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa huhtikuussa 1951. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustajat olivat Ranska, Italia, Saksan liittotasavalta, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Työväenpuolueen johtoon siirtynyt Britannia jäi yhteisön ulkopuolelle.
Taloudessa siirryttiin niin sanottuun Bretton Woodsin järjestelmään. Läntisen Euroopan maiden valuutat kiinnitettiin Yhdysvaltain dollariin, jonka hinta oli kiinteä kultaan nähden. Kansainvälisenä keskuspankkina toimi Yhdysvaltain keskuspankki. USA oli ainoana maana sitoutunut vaihtamaan dollareita kultaan kiinteällä hinnalla. Dollarista tulikin rajat ylittävä maksu- ja reservivaluutta. Keskuspankit pitivät valuuttavarantonsa pääosin dollareina.
Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa suunniteltiin sitäkin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin niin sanottu Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen.
(TÄYTTÄ PASKAA)
Tärkeä europarlamentin tehtävä on myös valvoa demokratiaa unionissa. Se voi hajottaa komission antamalla epäluottamuslauseen. Siihen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Lisäksi parlamentti valvoo EU:n politiikan jokapäiväistä hallinnointia esittämällä komissiolle ja neuvostolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä. Lisäksi EUrooppa-neuvoston puheenjohtaja raportoi parlamentille neuvoston tekemistä päätöksistä
Lissabonin sopimus:
23. kesäkuuta 2007 Eurooppa-neuvosto käynnisti hallitustenvälisen konferenssin valmistelemaan uutta sopimusta, joka tulisi korvaamaan sopimuksen Euroopan perustuslaista tämän ratifiointiprosessin keskeydyttyä. Lissabonin sopimuksen sisällöstä päästiin sopuun 19. lokakuuta 2007, mikä edellytti muutamien Italian ja Puolan vaatimuksien hyväksymistä.
Sopimuksen voimaantulon myötä EU:ssa alettaisiin tehdä enemmän määräenemmistöpäätöksiä. Tosin Irlanti ja Britannia neuvottelivat itselleen oikeuden jättäytyä enemmistöpäätösten ulkopuolelle oikeus- ja sisäasioissa.
KYSYMYS: MITÄ SUOMI NEUVOTTELI SOPIMUKSEN SUHTEEN?
VAST: EI YHTÄÄN MITÄÄN!!!!!
EU:n menot 2007–2013
Euroopan unioni aikoo käyttää vuosina 2007–2013 menonsa seuraavasti:
kestävä kasvu ja työllisyys 44 %
luonnonvarojen suojelu ja hoito 43 %
EU maailmanlaajuisena toimijana 6 %
kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus 1 %
muut menot (sis. hallinnon) 6 %.
(SAIRASTA) Kyllähän tällä vuotuisella summalla järjestää yhen jos toisen vallankaappauksen!
Euroopan unioni rahoittaa toimintansa yli 120 miljardin euron vuosittaisella talousarviolla. Talousarvio rahoitetaan niin sanotuista EU:n omista varoista, jotka eivät saa ylittää 1,24 prosentin suuruista osuutta kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Käytännössä talousarvio on pysynyt tämän katon alapuolella ja ollut esimerkiksi läpi 2000-luvun hyvin lähellä yhtä prosenttia bruttokansantulosta (BKTL).
(VALHEITA)
Unionin synty:
Vuonna 1992 yhteisön toimielimille annettiin uudella perussopimuksella lisää vastuuta ja uusia kansallisten hallitusten välisen yhteistyön muotoja otettiin käyttöön. Euroopan unioni syntyi. Sisämarkkinat avautuivat 1993. 1995 EU laajeni Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittyessä siihen uudessa geopoliittisessa tilanteessa.
(HIVENEN TOTUUTTA)
Hiili ja teräsyhteisö:
Ranskan ulkoministeriön virkamies Jean Monnet ehdotti lopulta, että Saksan ja Ranskan hiili- ja teräsvarannot saatettaisiin ylikansallisen hallinnon alaisuuteen. Näin entisten vihollisten edut yhtyisivät: Saksalla riitti hiiltä, Ranskalla taas oli rautaa, mutta ei tarpeeksi hiiltä. Tätä varten perustettavan järjestön tuli kuitenkin olla kaikille Euroopan valtioille avoin.
Tämän liiton luomisesta teki virallisen esityksen Ranskan ulkoministeri Robert Schuman 9. toukokuuta 1950. Perustamissopimus allekirjoitettiin Pariisissa huhtikuussa 1951. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustajat olivat Ranska, Italia, Saksan liittotasavalta, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. Työväenpuolueen johtoon siirtynyt Britannia jäi yhteisön ulkopuolelle.
Taloudessa siirryttiin niin sanottuun Bretton Woodsin järjestelmään. Läntisen Euroopan maiden valuutat kiinnitettiin Yhdysvaltain dollariin, jonka hinta oli kiinteä kultaan nähden. Kansainvälisenä keskuspankkina toimi Yhdysvaltain keskuspankki. USA oli ainoana maana sitoutunut vaihtamaan dollareita kultaan kiinteällä hinnalla. Dollarista tulikin rajat ylittävä maksu- ja reservivaluutta. Keskuspankit pitivät valuuttavarantonsa pääosin dollareina.
Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa suunniteltiin sitäkin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin niin sanottu Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen.
(TÄYTTÄ PASKAA)
Tärkeä europarlamentin tehtävä on myös valvoa demokratiaa unionissa. Se voi hajottaa komission antamalla epäluottamuslauseen. Siihen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Lisäksi parlamentti valvoo EU:n politiikan jokapäiväistä hallinnointia esittämällä komissiolle ja neuvostolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä. Lisäksi EUrooppa-neuvoston puheenjohtaja raportoi parlamentille neuvoston tekemistä päätöksistä
Lissabonin sopimus:
23. kesäkuuta 2007 Eurooppa-neuvosto käynnisti hallitustenvälisen konferenssin valmistelemaan uutta sopimusta, joka tulisi korvaamaan sopimuksen Euroopan perustuslaista tämän ratifiointiprosessin keskeydyttyä. Lissabonin sopimuksen sisällöstä päästiin sopuun 19. lokakuuta 2007, mikä edellytti muutamien Italian ja Puolan vaatimuksien hyväksymistä.
Sopimuksen voimaantulon myötä EU:ssa alettaisiin tehdä enemmän määräenemmistöpäätöksiä. Tosin Irlanti ja Britannia neuvottelivat itselleen oikeuden jättäytyä enemmistöpäätösten ulkopuolelle oikeus- ja sisäasioissa.
KYSYMYS: MITÄ SUOMI NEUVOTTELI SOPIMUKSEN SUHTEEN?
VAST: EI YHTÄÄN MITÄÄN!!!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Saahan Suomi YDINJÄTTEIDEN kaatopaikan ym,PASKAA..!
Kolmenkertainen ELÄKÖÖN HUUTO koirille (siis koiran hännälle)