Eilen TV-uutisissa haastateltiin Suomen musiikin Grand Old-mania Rautavaaraa.
Hänen Aleksis Kivi-teoksessaan pilkattiin aiheesta Runebergia ja Ahlqvistia.
Rautavaara totesi Runebergista:" Mikä se sellainen kansallisrunoilija on, joka ei osaa maan kieltä!"
Maan kieltä! Suoraa oikeaa puhetta vanhalta mestarilta, jonka ei tarvitse kumarrella ketään.
Ei mitään poliitikkojen "toinen kotimainen" ja "kansalliskieli" höpötyksiä.
Hänen Aleksis Kivi-teoksessaan pilkattiin aiheesta Runebergia ja Ahlqvistia.
Rautavaara totesi Runebergista:" Mikä se sellainen kansallisrunoilija on, joka ei osaa maan kieltä!"
Maan kieltä! Suoraa oikeaa puhetta vanhalta mestarilta, jonka ei tarvitse kumarrella ketään.
Ei mitään poliitikkojen "toinen kotimainen" ja "kansalliskieli" höpötyksiä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vanhemmat taiteilijat usein uskaltavat sanoa totuuden. Syynä on taloudellinen riippumattomuus.
Nuoret taiteentekijät elävät apurahoilla, valtion tai säätiöiden.
Jokainen ymmärtää yskän...
Mistä aiheesta Rautavaara muuten pilkkasi Ahlqvistia, tuota tunnettua fennomaania?
Monet tietävät, että Ahlqvist on jäänyt historiaan miehenä, joka kirjoitti murska-arvostelun Aleksis Kiven pääteoksesta 'Seitsemän veljestä'.
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826, Kuopio – 20. marraskuuta 1889, Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri). Ahlqvistia pidetään fennougristiikan perustajana.
Ahlqvistin kirjailijanimenä oli A. Oksanen. Wikipedian artikkelin mukaan hänen suuri innoittajansa oli J. L. Runeberg, jolta hän peri kansallisromanttisen näkökulman. Runebergin tunnetuin kansankuvaus on ”Hirvenhiihtäjät” jossa tämä kuvaa maalaispirttien elämää ja yhteisön monenkirjavaa väkeä kerjäläisistä loisiin, piikoihin ja laukkuryssiin. Kukin henkilöistä edustaa jotakin yleistä ideaa, joka esitetään epiteettinä (”toimekas Anna” ja ”mielevä Pekka”). Ihanteellisina ominaisuuksina mainitaan alamaisuus, nöyryys, vaatimattomuus, työteliäisyys ja omillaan toimeen tuleminen. Nämä ominaisuudet tukivat pyrkimystä vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen säilyttämiseen, joka oli keskeinen 1830-luvun rauhaa ja kuria korostavassa ilmapiirissä.
Aleksis Kivi oli Ahlqvistin ankaran kritiikin kohteena. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningenissä hän teilasi kirjan täysin, pitäen sitä myöhemmin jopa ”häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa”.
Käyttämissäni lähdeteoksissa ei mainita, että Ahlqvist-Oksanen olisi ollut mukana poliittisessa toiminnassa ja olisi siis sen nojalla ollut ”fennomaani”. Onko Rautalapiolla tarkempaa tietoa? Vai riittääkö suomenkielisyys ja tieteellinen toiminta määrittelemään henkilön fennomaaniksi. Ruotsin kieli ei liene ollut Ahlqvist-Oksaselle mikään ongelma. Aleksis Kiveä koskevan arvostelunsakin hän julkaisi ruotsinkielisessä lehdessä.
Runeberg ei halunnut osallistua suomen- ja ruotsikielisten välisiin riitoihin.
"Käyttämissäni lähdeteoksissa ei mainita, että Ahlqvist-Oksanen olisi ollut mukana poliittisessa toiminnassa ja olisi siis sen nojalla ollut ”fennomaani”."
Lähdeteoksensa voi toki valita mielensä ja päämääriensä mukaan. Näin kuitenkin esittelee Ahlqvistin Helsingin yliopiston 'historiallisia humanisteja' sivusto:
"August Ahlqvist oli merkittävä kielitieteilijä, fennougristiikan perustaja ja kirjallisuuskriitikko: professori, rehtori, fennomaani, runoilija, tutkimusmatkailija"
Kristiina Kalleinen muistuttaa, että "1860 -luvulla [käytiin] ankara kiista paitsi fennomaanien poliittisesta linjasta myös suomen kielen kehittämisestä. Y[rjö].K[oskinen]. vastaan August Ahlqvist (1826-1889), suomen ja sen sukukielten tuntija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1863-."
Ahlqvistin ja Kiven suhdetta Kalleinen selventää: "SKS:ssa käydyn kielikiistan sekä Y-K:n ja Ahlqvistin välisen hegemoniakiistan uhri Aleksis Kivi: realistinen rahvaankuvaus liikaa idealistista kansansivistysprojektia rakentaville ja kansallisromanttiseen estetiikkaan pitäytyville fennomaaneille "
Fennomania ei tietenkään sinänsä ole nimenomaisesti poliittinen termi, vaan kuvaa 1800-luvun suomalaista kansallismielisyyttä. Mutta näin totee Anastassia Trifonova lopputyössään "Suur-Suomen aate ja Itä-Karjala":
"Fennomaanien heimokansalliset harrastukset, ensisijaisesti Ahlqvistin toiminta, saivat
venäläiset viranomaiset aloittamaan taistelun Venäjän imperiumin koossapysymistä
vaarantavia aatteita ja liikkeitä vastaan."
Ahlqvist oli aikansa Tapio.Rautalapio mielettömine ja väärine ajatuksineen!
"Ahlqvist oli aikansa Tapio.Rautalapio mielettömine ja väärine ajatuksineen! "
Niinkö? Tuo tuli varmaan mieleesi juuri tästä seuraavasta lauseesta:
""Fennomaanien heimokansalliset harrastukset, ensisijaisesti Ahlqvistin toiminta, saivat
venäläiset viranomaiset aloittamaan taistelun Venäjän imperiumin koossapysymistä
vaarantavia aatteita ja liikkeitä vastaan." "