Tämä hävisi alle aikayksikön. Miksi?
Pakkoruotsittajilla on omituinen tapa lapioida valheita. Magman tiedotusvastaava väitti TV1:n aamuohjelmassa, ettei ole enää mitään pakkoruotsia, vaikka ruotsi on pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa. Tiedostusvastaava purskahti melkein itkuun, kun en suostunut "kunnioittamaan" hänen valheitaan.
Nyt täällä väitetään, että kaksikielisyys Suomessa ei maksaisi sen enempää kuin Ruotsin 1.1.2010 voimaan tulevan vähemmistökieliä koskevan lain aiheuttamat kustannukset. Edelleen yritetään väittää, ettei ole mitään kiintiöitä ruotsinkielisille.
Piti siis jälleen avata Finlex ja katsoa uudesta yliopistolaista, mitä ruotsin kielestä siinä sanotaan. No, sehän on jälleen täynnä erilaisia ruotsinkielisten kiintiöitä, mm. VÄHINTÄÄN 28 ruotsinkielistä professoria pelkästään Helsingin yliopistossa. Niiden lisäksi ovat Åbo Akademin, Handelshögskolanin ja muiden ruotsinkielisten laitosten professorit.
Tässä pieni näyte, miten valtavasti ruotsin kieltä pönkitetään yliopistolaissa:
RUOTSINKIELI JA YLIOPISTOLAKI 558/2009
74 §
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloilla. Svenska social- och kommunalhögskolanin professorin tehtävät eivät sisälly mainittuihin professorin tehtäviin.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainittuun tehtävään otettu professori, jollei tällaiseen tehtävään otettu henkilö ole rehtorina.
9 luku
Erityissäännökset Åbo Akademista
76 §
Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.
Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä yksikön, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii yksikön rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä ja valinnasta sekä hallintoelimen kokoonpanosta määrätään yliopiston johtosäännössä.
77 §
Akatemian kansleri
Akatemialla on kansleri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin akatemian johtosäännössä.
78 §
Opettajalta vaadittava kielitaito
Akatemian opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen tehtävään vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
79 §
Opiskelijalta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
80 §
Omaisuus
Akatemialla on edelleen ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.
Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää akatemian hallitus.
81 §
Eräitä tehtäviä koskevat säännökset
Ne professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät tehtävinä akatemiaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa apulaisprofessorin tehtävän professorin tehtäväksi.
92 §
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle. Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysyntä, työmarkkinoiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joiden opetus- ja tutkintokieli on ruotsi, nimeävät edustajansa neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Neuvottelukunnan toimikaudesta, kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka neuvottelukunta hyväksyy itselleen.
11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin «yliopisto», Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-«yliopisto» vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.
35 §
Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli
Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.
Yliopiston hallintokieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin hallintokieli on kuitenkin ruotsi.
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
46 §
Ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin ylioppilaskuntien kieli on ruotsi.
69 §
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan.
*****
Vilkaiskaapa Ruotsin yliopistolakia ja siinä suomen kielen asemaa - ja puhukaa sen jälkeen Suomen kaksikielisyyden ja Ruotsin yksikielisyyden kustannuksista!
Pakkoruotsittajilla on omituinen tapa lapioida valheita. Magman tiedotusvastaava väitti TV1:n aamuohjelmassa, ettei ole enää mitään pakkoruotsia, vaikka ruotsi on pakollinen peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa. Tiedostusvastaava purskahti melkein itkuun, kun en suostunut "kunnioittamaan" hänen valheitaan.
Nyt täällä väitetään, että kaksikielisyys Suomessa ei maksaisi sen enempää kuin Ruotsin 1.1.2010 voimaan tulevan vähemmistökieliä koskevan lain aiheuttamat kustannukset. Edelleen yritetään väittää, ettei ole mitään kiintiöitä ruotsinkielisille.
Piti siis jälleen avata Finlex ja katsoa uudesta yliopistolaista, mitä ruotsin kielestä siinä sanotaan. No, sehän on jälleen täynnä erilaisia ruotsinkielisten kiintiöitä, mm. VÄHINTÄÄN 28 ruotsinkielistä professoria pelkästään Helsingin yliopistossa. Niiden lisäksi ovat Åbo Akademin, Handelshögskolanin ja muiden ruotsinkielisten laitosten professorit.
Tässä pieni näyte, miten valtavasti ruotsin kieltä pönkitetään yliopistolaissa:
RUOTSINKIELI JA YLIOPISTOLAKI 558/2009
74 §
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloilla. Svenska social- och kommunalhögskolanin professorin tehtävät eivät sisälly mainittuihin professorin tehtäviin.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainittuun tehtävään otettu professori, jollei tällaiseen tehtävään otettu henkilö ole rehtorina.
9 luku
Erityissäännökset Åbo Akademista
76 §
Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.
Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä yksikön, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii yksikön rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä ja valinnasta sekä hallintoelimen kokoonpanosta määrätään yliopiston johtosäännössä.
77 §
Akatemian kansleri
Akatemialla on kansleri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin akatemian johtosäännössä.
78 §
Opettajalta vaadittava kielitaito
Akatemian opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen tehtävään vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
79 §
Opiskelijalta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
80 §
Omaisuus
Akatemialla on edelleen ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.
Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää akatemian hallitus.
81 §
Eräitä tehtäviä koskevat säännökset
Ne professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät tehtävinä akatemiaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa apulaisprofessorin tehtävän professorin tehtäväksi.
92 §
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle. Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysyntä, työmarkkinoiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joiden opetus- ja tutkintokieli on ruotsi, nimeävät edustajansa neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Neuvottelukunnan toimikaudesta, kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka neuvottelukunta hyväksyy itselleen.
11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin «yliopisto», Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-«yliopisto» vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.
35 §
Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli
Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.
Yliopiston hallintokieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin hallintokieli on kuitenkin ruotsi.
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
46 §
Ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin ylioppilaskuntien kieli on ruotsi.
69 §
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan.
*****
Vilkaiskaapa Ruotsin yliopistolakia ja siinä suomen kielen asemaa - ja puhukaa sen jälkeen Suomen kaksikielisyyden ja Ruotsin yksikielisyyden kustannuksista!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Svekojen mielestä kaksikielisyyden kustannuksiin kuuluvat vain katukyltit ja monistuspaperit.
Todellisuudessa kuluja on valtavasti, yksin turhassa koulutuksessa.
Piilo- ja kerrannaiskulut ovat myös suuria. Niitä ei helposti vain huomaa tai olla huomaavinaan.
Vaatisi todella asiantuntevaa tieteellistä tutkimusta, mutta varovaisestikin arvioiden kaksikielisyyden kustannukset nousevat miljardiluokkaan vuosittain.
"Svekojen mielestä kaksikielisyyden kustannuksiin kuuluvat vain katukyltit ja monistuspaperit.
Todellisuudessa kuluja on valtavasti, yksin turhassa koulutuksessa."
Mikä on tarkoittamaasi turhaa koulutusta?
Kiitos jälleen kerran sorretun suomenkielisen kansanosan puolesta!
alkoi pelottaa ja vielä tosi paljon :D
"Nyt täällä väitetään, että kaksikielisyys Suomessa ei maksaisi sen enempää kuin Ruotsin 1.1.2010 voimaan tulevan vähemmistökieliä koskevan lain aiheuttamat kustannukset."
Jos tuo on alakanttiin niin se on kuitenkin huikeasti paljon vähemmän väärässä kuin Talan biljardit.
"Edelleen yritetään väittää, ettei ole mitään kiintiöitä ruotsinkielisille."
Ei tarvitse yrittää. Mitään kiintiöitä ruotsinkielisille ei tietenkään ole. Nyt Tala oikeasti leikkii tyhmää. Mutta miksi. Minusta hän kyllä nyt räikeästi aliarvijoi jopa innoikkaimpoia opetuslapsiaan. Hekin tietävät että kiintiöt ovat ruotsinkielentaitoisille. Eikä taitoedellytykset ole likimainkaan äidinkielitasolla. Kuoluruotsilla ja opienellä harjoittelulla pärjää mainiosti.
Eivätkö ruotsinkieliset voi pyrkiä suomenkielisiin yliopistoihin, sinnekään ei vaadita äidinkielen tasoista suomen taitoa?
Korkakoulujen opetusresursseja ei pidä törsätä turhaan kahteen erikieliseen opetukseen, koska vain 5% kansasta kuuluu ruotsinkieliseen vähemmisstöön.
Ruotsi ei ole perustanut suomenkielisiä yliopistoja, koska he katsovat että heillä ei ole varaa kaksikielisyyteen.
Myös Ahvenanmaa väittää, että heillä ei ole varaa perustaa suomenkielisiä kouluja?
Mutta RKP kiristää suomenkielisiltä jatkuvasti kohtuuttomuuksia. Se on todella vastenmielistä ja suututtaa.
opetukseen. Yliopisto toisensa jälkeen on lopettanut suomenkielen opiskelut vetoamalla, että se on kallista puuhaa.
"Ruotsi ei ole perustanut suomenkielisiä yliopistoja, koska he katsovat että heillä ei ole varaa kaksikielisyyteen."
Suomen toinen virallinen kieli ruotsi ei ole järin suosiossa Norjassa.
Toivottavasti tieto heikentää ruotsinkielen virallista asemaa Suomessa.
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece
"Eivätkö ruotsinkieliset voi pyrkiä suomenkielisiin yliopistoihin, sinnekään ei vaadita äidinkielen tasoista suomen taitoa?"
Tottakai voivat ja niinhän jotkut tekevätkin.
"Korkakoulujen opetusresursseja ei pidä törsätä turhaan kahteen erikieliseen opetukseen, koska vain 5% kansasta kuuluu ruotsinkieliseen vähemmisstöön."
Tarvitseeko resursseja sitten törsätä Lapin yliopistoon kun niin pieni osa suomalaisista asuu Lapissa? Olisihan edullisinta kouluttaa kaikki yhdessä yliopistossa.
Palaileeko nimimerkki lallitus palstalle?
Teoriassa kiintiöt on tietenkin kaikille, mutta käytännössä ruotsinkielisille. Omasta lukiostani en tiedä kenenkään hakeutuneen ruotsin kieliseen koulutukseen. En väitä tietäväni kaikkien lukion jälkeisiä vaiheita, mutta karkeasti noin parin sadan henkilön kuitenkin. Heistä 0% opiskeli ruotsin kielellä lukion jälkeen. Niistä joiden vaiheita en tiedä voi kuitenkin melko perustellusti arvella, että luku on siinä 0-0,5% paikkeilla.
"Eivätkö ruotsinkieliset voi pyrkiä suomenkielisiin yliopistoihin, sinnekään ei vaadita äidinkielen tasoista suomen taitoa?"
Voivat ja tekevätkin. Sen verran paljon suppeammmat on kuitenkin opiskelumahdollisuudet ruotsiski. Ja maisteritasolla ollaan nopeasti siirtymässä englanninkieliseen opetukseen kautta linjan.
"Korkakoulujen opetusresursseja ei pidä törsätä turhaan kahteen erikieliseen opetukseen, koska vain 5% kansasta kuuluu ruotsinkieliseen vähemmisstöön."
Taloudellisesti tarkasteltuna tehottomimmat pitää karsia. Esimerlkiski ÅA ja Hanken kuuluvat tehokkaimpiin, vaikka niitä vaivaa opiskelijoiden hiukan heikompi lähtötaso.
"Myös Ahvenanmaa väittää, että heillä ei ole varaa perustaa suomenkielisiä kouluja?"
En usko. Syy taitaa pikemminkin olla se ettei sille ole tarpeeksi tarvetta. Mannersuomessa monin paikoin ei ole ruotsinkielisiä kouluja.
"Mutta RKP kiristää suomenkielisiltä jatkuvasti kohtuuttomuuksia. Se on todella vastenmielistä ja suututtaa. "
Nettifennoilla on vaikea ymmärtää demokratiamme luonnetta. Soini vaatii irti EU:a ja RKP lisää hurreille. Mutta enemmistö kuitenkin päättää. Suuri suomenkielinen enemmistö on siis päättänyt joka ainoats "vastenmielisestä kohtuuttomuudesta" - ja ihan ilman voitelua.
"Ruotsi ei ole perustanut suomenkielisiä yliopistoja, koska he katsovat että heillä ei ole varaa kaksikielisyyteen."
Kaksikielisyyteen siirtyminen maksaa. Sen ylläpitäminen ei juurikaan. Onneksi Suomessa siirryttiin kaksikielisyyteen koska muutenhan tämäkin keskustelu käytäisiin ruotsiksi. Runeberg, Topelius, Cygnaeus, Lönnrot, Snellman ja kumppanit tekivät aikanaan suurtyön suomalaisuuden, suomenkielisyyden, suomenkielisen koulutuksen ja sivistyksen pönkittämiseksi. Kiitos heidän olemme kaksikielinen maa. Sitä perinnettä kannattaa vaalia - taloudellisestikin.
"Tarvitseeko resursseja sitten törsätä Lapin yliopistoon kun niin pieni osa suomalaisista asuu Lapissa? Olisihan edullisinta kouluttaa kaikki yhdessä yliopistossa."
Tapio, kovin kovin heikot perustelut sinulta löytyy ruotsinkielisen korkeakoulutuksen vaatimukseesi!
Tämän ison maan pitäminen kutakuinkin asumiskelpoisena ja asuttuna edellyttää koulutusmahdollisuuksien tarjoamista myös Lapissa.
Se on välttämätöntä.
Se on myös kallista ja siitä syystä rahaa ei pidä törsätä joutavaan ruotsinkieliseen koulutukseen, koska sitä ei oikeasti tarvita.
Koeta pinnistella ja esittää painavampia perusteita. Löytyykö niitä?
No, nyt sen totesit, että ruotsinkieliset voivat mainiosti opiskella suomenkielisten kanssa samoissa koulutusohjelmsisa, joten on tarpeetonta ylläpitää ruotsinkielistä korkeakoulutusta 5% vähemmistöä varten
Ahvenanmaalla suomenkieliset vanhemmat ovat vuosikymmeniä taistelleet saadakseen suomenkielistä opetusta lapsilleen, mutta se ei ole tuottanut tulosta!
""Kaksikielisyyteen siirtyminen maksaa....Onneksi Suomessa siirryttiin kaksikielisyyteen"""
Hohohooo! Suomessako SIIRRYTTIIN kaksikielisyyteen? Peräti Runebergin, Topeliuksen jne ansiosta?
Haloo, he olivat ensimmäisten joukossa lopultakin tunnustamassa, että tämä maa onkin oikeasti suomenkielinen, ja tähän maahan kuuluu suomenkielinen koululaitos ja kulttuuri ja hallinto!
Eivät suomenkieliset ole koskaan siirtyneet kaksikielisyyteen!!!
Se on ruotsinkielisten harhakuvitelmaa, jonka ylläpitäminen maksatetaan suomenkielisillä!
"Tämän ison maan pitäminen kutakuinkin asumiskelpoisena ja asuttuna edellyttää koulutusmahdollisuuksien tarjoamista myös Lapissa.
Se on välttämätöntä."
Miksi iso maa olisi pidettävä asumiskelpoisena, mutta jättää osa suomalaisista vaille omankielistä koulutusta?
"Ahvenanmaalla suomenkieliset vanhemmat ovat vuosikymmeniä taistelleet saadakseen suomenkielistä opetusta lapsilleen, mutta se ei ole tuottanut tulosta!"
Ovat taistelleet aika hiljaa. Asiasta ei nimittäin ole kuultu muualta kuin ellan nettikirjoituksista.
Lähetin tekstin heti kavereilleni ja tallensin itselleni. Levittäkää kavereiden kautta näitä tekstejä poistamisen varalta.
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin «yliopisto», Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-«yliopisto» vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.>>
JA "maan tarpeen" määrittelee 5 %:n vähemmistö !
Kaupan päälle vielä kaikkia suomenkielisiä koskeva PAKKORUOTSI !
tårta på tårta - torttua tortun päälle. Mutta onneksi rapautumassa monella tavalla ja monessa suunnassa. Viimeksi LIDL on heittänyt ruotsin tarpeettomana romukoppaan. STOCKMANN ja FINNAIR ovat jo aiemmin poistaneet ruotsin rekrytointivaatimuksista - ja ihan vain sen takia, että nuoret eivät enää osaa ruotsia. Toki vielä mielipidekyselyissä suomalaiset vuosisatojen aivopesun tuloksena vastaavat automaattisesti asiaa ajattelematta, että "onhan maamme kaksikielinen", "ruotsi ei ole tarpeellinen, mutta sitä on hyvä osata", "kaksikielisyys on rikkaus", "johtavien poliitikkojen pitäisi osata ruotsia", jne.
Entä todellisuus noiden firmojen uuden käytännön lisäksi?
Ministeriöitten nuoremmat virkamiehet vastaavat ruotsinkieliseen avaukseen englanniksi "do you speak English?" Pääministeri sanoo, että "det är true, jag hoppar", jossa ei ole järjen häivää, jos sen sanoo riikinruotsalaiselle - ja niinpä Vanhanen puhuu englantia Ruotsin pääministerin kanssa. Ministeri Katainen "on suunnattoman ylpeä maamme kaksikielisyydestä" ja hirveästä preppauksesta huolimatta ei pysty vähänkään syvällisempään keskusteluun ruotsiksi. Suomen ja Ruotsin hallitusten juhlakokouksessa Hämeen linnassa oli simultaanitulkkaus ruotsiksi/suomeksi, koska hommasta ei muuten olisi tullut mitään.
Näin asiat etenevät kohti kielivapautta ja valtakunnallisesti virallista yksikielisyyttä. Magna on tuhonnut kuumuudellaan kaiken, mutta on nyt alkanut jäähtyä ja kivettyä! ;-)
"Vielä tänään ruotsi on Suomessa ruotsiksi tårta på tårta - torttua tortun päälle."
Aijaa, miten muka? No sehän ei käy ilmi ainakaan tekstistä. Tälläkään kertaa.
"Suomen ja Ruotsin hallitusten juhlakokouksessa Hämeen linnassa oli"
Tuota se pakkoenglanti teettää. Talakaan ei enään osaa yhdys sanoja. Sellainen kielikeisari meillä. Valitettavasti tähän sopii lainaksi keisarin opa loppuhuipennus:
"Näin asiat etenevät kohti kielivapautta ja valtakunnallisesti virallista yksikielisyyttä."
Valitettavasti kohti globaalia kielivapautta. Vapautta puhua vain pakko englantia tai paikallisia murteita jotka pakko englanti on tuhonnut, kuten "svengelska" tai "suom lantia".
Sekä Åbo Akademi että Hanken on perustettu suomenruotsalaisilla varoilla, mutta valtiollistettiin 1970-luvun sosialisointivimman seurauksena. Olisiko mielestäsi siis kyseiset oppilaitokset nyt lakkautettava, vai tarkoitatko että opetuksen tulisi niiden perustajien tahdon vastaisesti tapahtuakin suomeksi? Tai voidaanhan tietysti kokeilla sitäkin, että suomenkielisten verovaroja ei käytetä ruotsinkielisten oppi- tai muidenkaan laitosten tai julkisten palvelujen kustantamiseen, mutta vastaavasti ruotsinkielisten (mukaanlukien yritykset ja yhteisöt) verovaroja käytetään jatkossa pelkästään ruotsinkielisten intressejä palveleviin tarkoituksiin. Tämä järjestelmä olisi kuitenkin käytännössä toteutettavissa ainoastaan alueellisen autonomian myötä, ja sen aikaansaaminen enää tänä päivänä lienee näillä näkymin mahdottomuus - mutta todettakoon, että nimenomaan ruotsinkieliset olisivat aikoinaan halunneet Suomeen kielirajoja seuraavan kantonijärjestelmän Sveitsin mallin mukaan.
""Tarkoitit varmaan seuraavaa: mutta todettakoon, että nimenomaan ruotsinkieliset olisivat aikoinaan halunneet Suomeen kielirajoja AHVENANMAALLA SOVELLETTAVAN mallin mukaan.
Tarkoitin nimenomaan kielirajoja seuraavaa maantieteellistä jakoa maakuntiin, joilla olisi ollut itsehallinto. Eli ruotsinkielisillä olisi ollut omat alueensa ja suomenkielisillä omansa. Tätä ajoivat nimenomaan maaseudun ruotsinkielinen väestö ("bygdesvenskarna"), joskin pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen "sivistyneistö" suhtautui ajatukseen epäilevämmin. Malliesimerkkinä esitettiin mm Sveitsin kantonijärjestelmää. Mikä tässä on epäselvää?
Tala Rkp-läisten väitteistä: Nyt täällä väitetään, että kaksikielisyys Suomessa ei maksaisi sen enempää kuin Ruotsin 1.1.2010 voimaan tulevan vähemmistökieliä koskevan lain aiheuttamat kustannukset. Edelleen yritetään väittää, ettei ole mitään kiintiöitä ruotsinkielisille.
---
Oletetaan, että pari miljoonaa ihmistä on pakkoruotsitettu siten, että he hyödyllisempien kielten
(ranska, saksa, espanja ...) sijaan osaavat kuraa hurantso -tason ruotsia, joka on pakkoruotsitettu
maksuttomassa peruskoulussa ja lukiossa.
Lasketaan kahden vuoden kielikurssin hinnaksi 500 euroa kuukaudessa kurssina ja 500 euroa kuukaudessa omana työnä, joka pitää tehdä turhaan turhakieli pakkoruotsin päälle eli 1000 euroa kuukaudessa.
Parin miljoonan ihmisen pakkoruotsitus tulee siten maksamaan kansantulotappiona 2 x 24 x 1000
= 48 000 miljoonaa euroa eli 48 miljardia euroa.
KAKSINAAMAISTA PUHETTA. Tekopyhä arvopresidenttimme on mennyt saamen maahan näyttelemään (Halonen huolissaan saamen kielestä).
Halonen ei puhe saamea. Hän ei puhu oikeastaan edes auttavasti pakkoruotsiakaan, mikä näkyi presidentivaalihaastatteluissa.
Sen sijaan Halonen esittää draamaa saamen ja pakkoruotsin puolesta: aivan kuin taistolaiset eivät ole lukeneet marxia he vaativat MUITA LUKEMAAN niin Halonen vaatii muita (kuten virkamiehiä) OSAAMAAN
PAKKORUOTSIA JA SAAMEA.
Halonen suomi vahingossa itseään kun puhuu suomea muttei saamea:
http://www.hs.fi/keskustelu/Halonen+suomi+virkamiesten+nihke%E4%E4+asennetta+saamen+kielt%E4+kohtaan/thread.jspa?threadID=203057...
FST5:n haastattelussa, kun piti hieman syvällisemmin selittää vaikeita asioita - "vokabulääri" ei näet riitä, eikä ole edes tarve riittää. Suomessa suomi on riittävä ja maailmalla englanti. Kolmas kieli voikin sitten olla jo mikä tahansa, muttei pakkoruotsi (vapaaehtoisena ihan jees).
Minä kun luulin että hän on suomenkielinen? Mistä hän siihen siirtyi?
"Suomessa suomi on riittävä ja maailmalla englanti."
No niin on, mutta ei laajemmasta kielitaidosta haittaakaan ole. On hyödyksi itse asiassa. Englanninkielen jälkeen hyödyllisin kieli Suomalaiselle keskimäärin on toinen kotimainen. Ja kun se vielä liittyy meidän historiaa ja kultuuriin, niin sitä on ihan ylissivistävänäkin pidettävä Suomessa. Noin niinkuin pakollisuuden perusteluiksi - siis niitä joita virallisesti ei ole.
Tarja Halonen on tosiaan suomenkielinen, vaikkakin on kavaltanut äidinkielensä Ruotsin kielen alttarille toistuvalla valheellaan Suomen "elävästä kaksikielisyydestämme"!
Tarja Halonen on yksi niistä enemmistönä olevista vaikuttajistamme, jotka eivät osaa kunnolla toista "kotimaistamme" ja väite "elävästä kaksikielisyydestämme" onkin kuin suoraan Tarja Halosen aikanaan ihannoiman DDR:n propagandaoppikirjasta: ei vaan mene "jakeluun" kansainvälisten PISA- ja Civic-tutkimuksissa parhaiden pärjäävien suomenkielisten nuorten keskuudessa!
Tarja Halonen alleviivasi omaa ja suomalaisten rähmälläänolemista Ruotsiin päin allekirjoittamalla Suomen kielilain Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2003. Ja tämä on TOTTA!
Halonen on sen sortin sosialisti,että hänen mielestään kansan on oltavakin kielipolitiikassa objektina, kohteena eikä suinkaan demokraattisen elämänmenon mukaisesti subjektina.