Hallituksen tulo- ja menoarvio vuodelle 2010 perustuu kahteen asiaan. Ensimmäisenä on tietysti maailmantalouden tilanne. Talous oli vielä muutama kuukausi sitten vapaassa pudotuksessa. Nyt saattaa olla merkkejä siitä, että pudotus alkaisi tasaantua ja optimistisimmat jo ennustelevat, että talous voisi alkaa lähteä lievään nousuun joskus ensi vuonna. Se toinen asia on, että rikkaille ja pääomapiireille annettuihin miljardien verohelpotuksiin ei sitten kajota.
Elvytystä syömävelalla.
Globaalia talouskriisiä on maailmalla yritetty elvyttää massiivisilla ”elvytyspaketeilla”. Mm. USA:ssa Barack Obaman elvytyspaketti oli yli 800 miljardia dollaria (n. 600 mrd. euroa). Myös Suomen hallitus jäljittelee muiden maiden elvytyspaketteja. Hallituksen budjettiesitys on 49,9 mrd. euroa, mutta se on voimakkaasti alijäämäinen. Alijäämää on lähes 13 miljardia, joka peitetään ottamalla saman verran velkaa. Tämä 13 miljardia on siis tuota elvytyspakettia. Valtio suuntaa elvytyksensä mm. aikaistamalla joitakin tieprojekteja ja varaamalla vaikeuksissa oleville rakennusalan yrityksille 1170 miljoonaa euroa. On muistettava että tuo elvytyspaketti kuitenkin on syömistä tulevaisuudelle varatuista rahoista ja valtionkin on maksettava lainansa pois. Ja sehän tapahtuu kansan selkänahan kustannuksella tietenkin.
Kuntien talous pannaan koville.
Kuntatalouden talouslama on ajanut kuralle. Laman nostama työttömyys, joka on kohta jo 400.000 luokkaa (riippuen miten työttömyys lasketaan), on syönyt pohjan kuntien verovarojen kertymästä. Kunnilta odotetaan niinikään toimeliaampaa osanottoa työttömyyden hoitoon. Tähän harvalla kunnalla on mitään mahdollisuuksia, sillä hallituksen itsensä kunnilta sulkemat rahahanat pakottavat kunnat rääpimään varat entistä pahemmaksi käyvän työttömyyden hoitoon. Kunnat tarvitsisivat jo tälle vuodelle menojen kattamiseksi lisää 100 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle tarve on jo 250 miljoonaa. Budjettiesityksessään hallitus lupaa kunnille valtionapuja lisää 90 miljoonaa euroa, mutta tästäkin summasta menee vain 30 miljoonaa kuntien palvelujen pyörittämiseen. Loput menevät rakennusten korjauksiin ja ATK-laitteiden hankintoihin. Tämä lisäys on täysin riittämätön todellisiin tarpeisiin nähden. Hallituksen teennäinen elvytysohjelma tuo kuntien ylle tummia pilviä myös suoraan paikallistalouden osalta. Hallituksen kuntiin kohdistama säästökuuri kasvattaa entisestään paineita kunnallis,- ja kiinteistöverojen korotuksiin ja uhkana on samalla velkataakan kasvu. Tämä on erityinen uhkakuva etenkin pienille kunnille, jotka muutoinkin räpiköivät suurten muuttotappiolukujen, peruspalveluiden toimivan ylläpidon ja kuntaliitospaineiden ristiaallokossa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen varoittaa, että säästötoimet tulevat johtamaan kunnallisveroprosenttien nousuun jopa n. 120 kunnassa. Toisena seurauksena ovat suuret henkilöstön lomautukset kuntien palkkamenojen pienentämiseksi. Tämä kaikki tulee vääjäämättä näkymään kuntien palveluiden heikkenemisinä. Tässä tulee vastaan tuo hallituksen toinen toimintaperiaate, suurituloisten ja pääomapiirien suojeleminen. Kun kuntaliitto vaati kesällä, että osa kertyneistä pääomatuloveroista olisi suunnattava korotettuina valtionosuuksina kunnille, mitä sanoikaan maailman huonomuistisin pääministeri Matti Vanhanen. Hän totesi, että silloin valtion olisi otettava lisää lainaa aiheutuvan budjettivajeen peittämiseksi. Hänelle ei tullut mieleenkään, että tarvittavat varat voitaisiin saada pääomatuloille ja suurituloisille jo annetuista verohelpotuksista ilman mitään uusia lainanottoja. - No ehkä tämä muistamattomuus johtuu suuryritysten jakamista vaalirahoista johtavien puolueiden kansanedustajille.
- Omaisuus- ja pääomatulojen verotus on jo poistettu v. 2006 budjetissa ja se vähensi valtion verotuloja noin 300.000 euroa. Myös 2007 budjetissa poistettiin perintövero yrityksiltä ja maatiloilta. Lisäksi ansiotuloissa verohelpotukset ovat suosineet järjestään suurituloisia satojen miljoonien edestä.
Työnantajien kansaneläkemaksu poistetaan kokonaan 1.1.2010. Tämä poisto vie valtiolta miljardin verran euroja. Hallitus suosittelee tässä tilanteessa kunnille, että ottakaa lainaa. Valtionosuuksia ei nosteta. Mutta lainahan loppupeleissä kaatuu kuntalaisten maksettavaksi.
Elvytystä syömävelalla.
Globaalia talouskriisiä on maailmalla yritetty elvyttää massiivisilla ”elvytyspaketeilla”. Mm. USA:ssa Barack Obaman elvytyspaketti oli yli 800 miljardia dollaria (n. 600 mrd. euroa). Myös Suomen hallitus jäljittelee muiden maiden elvytyspaketteja. Hallituksen budjettiesitys on 49,9 mrd. euroa, mutta se on voimakkaasti alijäämäinen. Alijäämää on lähes 13 miljardia, joka peitetään ottamalla saman verran velkaa. Tämä 13 miljardia on siis tuota elvytyspakettia. Valtio suuntaa elvytyksensä mm. aikaistamalla joitakin tieprojekteja ja varaamalla vaikeuksissa oleville rakennusalan yrityksille 1170 miljoonaa euroa. On muistettava että tuo elvytyspaketti kuitenkin on syömistä tulevaisuudelle varatuista rahoista ja valtionkin on maksettava lainansa pois. Ja sehän tapahtuu kansan selkänahan kustannuksella tietenkin.
Kuntien talous pannaan koville.
Kuntatalouden talouslama on ajanut kuralle. Laman nostama työttömyys, joka on kohta jo 400.000 luokkaa (riippuen miten työttömyys lasketaan), on syönyt pohjan kuntien verovarojen kertymästä. Kunnilta odotetaan niinikään toimeliaampaa osanottoa työttömyyden hoitoon. Tähän harvalla kunnalla on mitään mahdollisuuksia, sillä hallituksen itsensä kunnilta sulkemat rahahanat pakottavat kunnat rääpimään varat entistä pahemmaksi käyvän työttömyyden hoitoon. Kunnat tarvitsisivat jo tälle vuodelle menojen kattamiseksi lisää 100 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle tarve on jo 250 miljoonaa. Budjettiesityksessään hallitus lupaa kunnille valtionapuja lisää 90 miljoonaa euroa, mutta tästäkin summasta menee vain 30 miljoonaa kuntien palvelujen pyörittämiseen. Loput menevät rakennusten korjauksiin ja ATK-laitteiden hankintoihin. Tämä lisäys on täysin riittämätön todellisiin tarpeisiin nähden. Hallituksen teennäinen elvytysohjelma tuo kuntien ylle tummia pilviä myös suoraan paikallistalouden osalta. Hallituksen kuntiin kohdistama säästökuuri kasvattaa entisestään paineita kunnallis,- ja kiinteistöverojen korotuksiin ja uhkana on samalla velkataakan kasvu. Tämä on erityinen uhkakuva etenkin pienille kunnille, jotka muutoinkin räpiköivät suurten muuttotappiolukujen, peruspalveluiden toimivan ylläpidon ja kuntaliitospaineiden ristiaallokossa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen varoittaa, että säästötoimet tulevat johtamaan kunnallisveroprosenttien nousuun jopa n. 120 kunnassa. Toisena seurauksena ovat suuret henkilöstön lomautukset kuntien palkkamenojen pienentämiseksi. Tämä kaikki tulee vääjäämättä näkymään kuntien palveluiden heikkenemisinä. Tässä tulee vastaan tuo hallituksen toinen toimintaperiaate, suurituloisten ja pääomapiirien suojeleminen. Kun kuntaliitto vaati kesällä, että osa kertyneistä pääomatuloveroista olisi suunnattava korotettuina valtionosuuksina kunnille, mitä sanoikaan maailman huonomuistisin pääministeri Matti Vanhanen. Hän totesi, että silloin valtion olisi otettava lisää lainaa aiheutuvan budjettivajeen peittämiseksi. Hänelle ei tullut mieleenkään, että tarvittavat varat voitaisiin saada pääomatuloille ja suurituloisille jo annetuista verohelpotuksista ilman mitään uusia lainanottoja. - No ehkä tämä muistamattomuus johtuu suuryritysten jakamista vaalirahoista johtavien puolueiden kansanedustajille.
- Omaisuus- ja pääomatulojen verotus on jo poistettu v. 2006 budjetissa ja se vähensi valtion verotuloja noin 300.000 euroa. Myös 2007 budjetissa poistettiin perintövero yrityksiltä ja maatiloilta. Lisäksi ansiotuloissa verohelpotukset ovat suosineet järjestään suurituloisia satojen miljoonien edestä.
Työnantajien kansaneläkemaksu poistetaan kokonaan 1.1.2010. Tämä poisto vie valtiolta miljardin verran euroja. Hallitus suosittelee tässä tilanteessa kunnille, että ottakaa lainaa. Valtionosuuksia ei nosteta. Mutta lainahan loppupeleissä kaatuu kuntalaisten maksettavaksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kosmeettisia parannuksia.
Näiden parin miljardin verotulojen menetysten myötä ja niiden tilalle otetun elvytyspaketin myötä hallituksen budjetti lupaa joitakin pieniä parannuksiakin, mutta niiden summat pyörivät muutamissa miljoonissa verrattuna verohelpotusten miljardeihin. Mm. maatalousyrittäjien vuosilomiin hallitus antaa ruhtinaalliset 4 miljoonaa euroa, isyysvapaisiin hallitus uhraa yhden miljoonan.
Nuorisotyöttömyyden torjuntaan hallitus varasi 33 miljoonaa lisärahaa. Suuri yliopistouudistus tuo taas mukanaan sen, että kun aikaisemmin yliopistojen kirjat, laitteet, tietokoneohjelmat ym. hankinnat olivat vapaita arvonlisäveroista, niin nyt niille mätkäistään 22 % arvonlisävero. Se varmasti tulee nakertamaan opiskelijoiden pankkitilejä. Ruoan arvonlisäverosta hallitus väänsi pitkään peistä. Ruoan AKV:n laskeminen 12 % oli Keskustan päävaatimuksia. Ravintolaruoan ALV:n laskeminen samalle tasolle kuin kaupparuoan oli muiden hallituspuolueiden tavoitteena. Lopputuloksena saatiin jonkinlainen epäsikiö.
Ensin kaupparuoan ALV laskee lokakuun alussa 12%:iin. Sitten ensi vuoden heinäkuun alusta ALV nostetaan kaupparuoan osalta 13%:iinja samalla ravintolaruoan ALV laskee samaiseen 13 %:iin.
Kehitysmäärärahoista hallitus sai budjettiriihessään myös melkoisen farssin. Niitä oli sovittu nostettavaksi 65 miljoonalla, mutta hallitus aikoi poistaa lisäyksen kokonaan. Tämä nosti julkisuudessa niin suuren mekkalan, että hallituksen oli peruttava aikeensa. Lopulliseksi nostoksi jäi kuitenkin vain vaivaiset 4 miljoonaa.
Hallitus yrittää viedä läpi budjettiaan myös ay-liikettä kiristämällä. Katainen esitti ay-liikkeelle, että jos sopimuksissa päästään pieniin palkkaratkaisuihin ”työttömyysmaksuun odotettavissa oleva korotus voidaan kompensoida palkansaajille. Tätä n. 220 miljoonan korotusta voidaan pienentää, jos palkansaajat tyytyvät lähes 0-ratkaisuihin.” Metalliliitto jo otti tarjouksen vastaan ja teki sopimuksen 0.5% palkkojen korotuksilla, joista sovittaisiin yrityskohtaisesti. Niitäkään yrityksen ei tarvitse maksaa, jos se tuntee olevansa vaikeuksissa.