Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi, mutta ongelmiin osataan myös etsiä apua aikaisempaa aktiivisemmin.
Näin arvioi Turun YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Ilpo Lahti.
YTHS:n mielenterveyspalveluiden 40-vuotisella taipaleella nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet tuntuvasti. Vielä kymmenen vuotta sitten suomalaisopiskelijoista noin kolme prosenttia käytti mielenterveyspalveluita. Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluita käyttää keskimäärin kuusi prosenttia opiskelijoista vuosittain.
- Palveluiden tuttuus ja hyvä maine ovat varmasti laskeneet kynnystä palveluiden käyttöön. Psyykkiset ongelmat ovat myös tulleet tutummiksi, eikä niistä kärsiminen leimaa enää kuten ennen, Lahti pohtii.
Silti edelleen moni opiskelija jää yksin ongelmiensa kanssa, eikä hae apua. YTHS:n arvion mukaan kaikista opiskelijoista jopa kolmannes kärsii psyykkisistä vaikeuksista. Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa, masennus tai ahdistuneisuus.
Lahti muistuttaa, että apu lieviin mielenterveyden ongelmiin voi löytyä myös omasta lähipiiristä. Hyvä suhde esimerkiksi muutamaan ystävään tai opettajaan voi auttaa elämän kriisivaiheiden yli.
Ammattiavun tarve suuri
Ammattiapua kaipaa Lahden mukaan joka viides opiskelija. Heidän kohdallaan ahdistuneisuus ja masentuneisuus vievät elämästä niin suuren osan, että ne nakertavat myös opiskelumahdollisuuksia.
Elämä voi kriisiytyä nuorena, koska aikuisuuden taitekohtaan osuvat monet elämän murroskohdat. Kotoa muuttaminen ja seurustelu voivat hämmentää, kuten myös ympäriltä tulevat suorituspaineet.
- Yhteiskunta vaatii nuorilta enemmän. Opiskeluaikojen rajaaminen voi olla ylimääräinen rasite joillekin nuorille, jotka tarvitsisivat pidemmän moratorioajan eli ajan, jonka aikana etsiä itseään, Lahti muistuttaa.
YTHS tarjoaa terveyspalveluita yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. Terveydenhoitosäätiö palvelee noin 130 000:ta opiskelijaa, ja sillä on 15 toimipistettä ympäri Suomea.
Näin arvioi Turun YTHS:n mielenterveyden ylilääkäri Ilpo Lahti.
YTHS:n mielenterveyspalveluiden 40-vuotisella taipaleella nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet tuntuvasti. Vielä kymmenen vuotta sitten suomalaisopiskelijoista noin kolme prosenttia käytti mielenterveyspalveluita. Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluita käyttää keskimäärin kuusi prosenttia opiskelijoista vuosittain.
- Palveluiden tuttuus ja hyvä maine ovat varmasti laskeneet kynnystä palveluiden käyttöön. Psyykkiset ongelmat ovat myös tulleet tutummiksi, eikä niistä kärsiminen leimaa enää kuten ennen, Lahti pohtii.
Silti edelleen moni opiskelija jää yksin ongelmiensa kanssa, eikä hae apua. YTHS:n arvion mukaan kaikista opiskelijoista jopa kolmannes kärsii psyykkisistä vaikeuksista. Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa, masennus tai ahdistuneisuus.
Lahti muistuttaa, että apu lieviin mielenterveyden ongelmiin voi löytyä myös omasta lähipiiristä. Hyvä suhde esimerkiksi muutamaan ystävään tai opettajaan voi auttaa elämän kriisivaiheiden yli.
Ammattiavun tarve suuri
Ammattiapua kaipaa Lahden mukaan joka viides opiskelija. Heidän kohdallaan ahdistuneisuus ja masentuneisuus vievät elämästä niin suuren osan, että ne nakertavat myös opiskelumahdollisuuksia.
Elämä voi kriisiytyä nuorena, koska aikuisuuden taitekohtaan osuvat monet elämän murroskohdat. Kotoa muuttaminen ja seurustelu voivat hämmentää, kuten myös ympäriltä tulevat suorituspaineet.
- Yhteiskunta vaatii nuorilta enemmän. Opiskeluaikojen rajaaminen voi olla ylimääräinen rasite joillekin nuorille, jotka tarvitsisivat pidemmän moratorioajan eli ajan, jonka aikana etsiä itseään, Lahti muistuttaa.
YTHS tarjoaa terveyspalveluita yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. Terveydenhoitosäätiö palvelee noin 130 000:ta opiskelijaa, ja sillä on 15 toimipistettä ympäri Suomea.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.