Tali-Ihantalassa oli taisteli 50 000 suomalaista ja 150 000 venäläistä. Venäläisillä ei kuitenkaan ollut kolminkertaista ylivoimaa kun katsotaan koko rintamaa, suomalaisia oli lähes saman verran, missä loput suomalaiset olivat? Meinaan että jos käynnissä oli ratkaisutaistelu niin miksi satoja tuhansia miehiä pidetään toisarvoisissa paikoissa.
Kun suurhyökkäys alkoi murskasi venäläisten tykistö suomalaisten asemat. Missä tämä peloittava tykistö oli ratkaisutaisteluiden aikaan, miksi se ei pystynyt murskaamaan suomalaisten asemia? Entä venäläisten vastatykistötoiminta, suomalaisten tykistö sai aika rauhassa toimia?
Ehkä eniten ihmetyttää puna-armeijan ilmavoimat, ylivoima oli kuulema valtava mutta silti Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey sai toimia aika rauhassa, ainakin tappiot eivät olleet kohtuuttomia. Jos ylivoima on valtava eikö silloin ole ehdoton ilmaherruus? Vertailukohtana käy hyvin samaan aikaan tapahtunut Normandian maihinnousu, saksalaisilla ei ollut mitään jakoa ilmassa.
Kun suurhyökkäys alkoi murskasi venäläisten tykistö suomalaisten asemat. Missä tämä peloittava tykistö oli ratkaisutaisteluiden aikaan, miksi se ei pystynyt murskaamaan suomalaisten asemia? Entä venäläisten vastatykistötoiminta, suomalaisten tykistö sai aika rauhassa toimia?
Ehkä eniten ihmetyttää puna-armeijan ilmavoimat, ylivoima oli kuulema valtava mutta silti Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey sai toimia aika rauhassa, ainakin tappiot eivät olleet kohtuuttomia. Jos ylivoima on valtava eikö silloin ole ehdoton ilmaherruus? Vertailukohtana käy hyvin samaan aikaan tapahtunut Normandian maihinnousu, saksalaisilla ei ollut mitään jakoa ilmassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomen maavoimien eli varsinaisten rintamajoukkojen vahvuus oli noin 350 000 miestä. Laatokan ja Suomenlahden välisellä alueella oli vajaa 200 000. Loput olivat itärajalla, pääosa Aunuksen-Maaselän suunnassa ja myöhemmin Laatokan pohjoispuolella.
Ihantalassa taisteltiin reilun 10X10 km alueella. Sinne sijoitettiin ne joukot, jotka mahtuivat ja tarvittiin. Siellä oli viisi jv-divisioonaa ja kaksi prikaatia ynnä panssaridivisioona.Yhtä divisioonaa pyrittiin pitämään reservissä.
Painopisteen kustannuksella heikennetään aina muuta rintamaa, mutta ei sitä voi tyhjentääkään.
Neuvostotykistöä oli Ihantalassakin suuret määrät ja se toimi tehokkaasti. Sen voimaa ei vain kyetty enää keskittämään yhteen kohtaan. Tykistövoimaa oli jakautunut myös Viipurinlahden ja Vuosalmen suuntiin. Osa ylijohdon tykistöstä ehkä vedettiin pois jo VT-aseman murruttua.
Kyllä puna-armeijalla oli koko ajan ilmaylivoima. Suomalaiset ja saksalaiset saivat silti ajoittain sen verran toimintavapautta, että kykenivät pommittamaan tehokkaasti Talin-Ihantalan joukkokeskityksiä. Parhaimmilaan oli taivaalla noin 80 pommaria ja suojahävittäjät päälle. Kyllä tappioita tuli koko ajana, vaikka suomalaiset pommittajat kyllä pääsivät melko vähällä, silloin kun niitä suojattiin omilla MT-koneilla.
KUn armeija kotiutettiin 1944 syksyllä taistelujen jälkeen, oli maavoimien vahvuus 560 000 miestä, eli kyllä sen täytyi olla suunnilleen sama myös taistelujen aikana, koska tostahan on tappiot jotka taisteluissa syntyi otettava vielä pois.
KOKO puolustusvoimien vahvuus elokuussa -44 oli noin 530 000 miestä. Siinä oli koko kenttäarmeija kaikkine puolustushaaroineen, kotijoukot, ilmasuojelu ja työjoukot. Maavoimat eli varsinainen rintamalla taisteleva armeija oli edelleen tappioiden jälkeen täydennettynäkin noin 350 000. Uusia joukkoja ei nimittäin perustettu. Tappioita oli korvattu kutsumalla uudelleen palvelukseen vanhat ikäluokat 1903-1907 ja haravoimalla koulutuskeskuksista ja siviilielämnä palvelukseen vapautetuista kaikki mahdollinen täydennys. Joukot olivat silti vajaita, varsinkin jalkaväki. On myös huomattava, että kymmenet tuhannet haavoittuneet sairaaloissa ja toipumislomilla olivat armeijan vahvuuksissa mukana. Vain kaatuneet poistettiin.
Vaka on uskomaton höpöjuttujen kehittäjä. Äijäparka ei hallitse edes peruskäsitteitä.
eli missä kaikki divisioonat ja niiden vahvuudet ? Näiden varsinaiset rintamajoukot, eli vahvuudet ?
Tietoa löytyy rajattomasti. Mutta pannaan joitakin päääpiirteisiä lukuja kokonaiskuvann saamiseksi. Maavoimissa oli 14 divisioonaa a noin 14 000 miestä, tekee noin 200 000. Lisäksi oli psd ja viisi prikaatia yht noin 40 000 miestä. Siihen erilliset pataljoonat päälle, niin taisteluyhtymien karkea vahvuus on noin 250 000. Tähän sitten armeijakuntien ja ryhmien aselajijoukot, noin 100 000. Saattaa mennä vähän ylikin, mutta 350 000 on karkea luku.
Joukkojen siirtojen päätyttyä Kannaksella oli 3 ak, yhteensä 9 jvdiv ja psd sekä neljä prikaatia. Lisäksi oli saksalainen jvdiv ja rtkipr sekä rannikkodivisioona. Kokonaisvahvuus oli lähellä 200 000.
Itä-Karjalaan jäi 5 div ja kaksi prik, lisäksi perustettiin rajajääkäriprikaati.
Linnoitusjoukkoja oli noin 35 000 miestä.
Vai vahvuudet? Oletpa vitsiniekka. No, mene entiseen sota-arkistoon. Kyllä ne sieltä vahvuusilmoituksista löytyvät. Muista kuitenkin, että palstan "tietoniekkojen" mukaan koko arkisto on väärennettyä tavaraa täynnä. Ei ne kyllä asiasta mitään tiedä, mutta uskohan riittää.
Jos verrataan Suomen ja Neuvostoliiton voimasuhteita helmikuussa 1940 kesäkuuhun 1944 niin kummassa ne olivat Suomelle epäedullisemmat, kumpi oli Suomelle pahempi paikka?
1944 oli Viipurin menetyksen jälkeenkin kylliksi aseistusta, oli miehiä, oli linnoitetut asemat odottamassa rintaman takana. Toisin oli maaliskuussa 1940, jolloin rintaman romahdus oli rauhan tullessa enää päivien kysymys: miehet loppu, ammukset loppu, linnoitetut linjat menetetty.
Helmikuun alussa 1940 puna-armeijalla oli Suomen rintamilla noin 40 divisioonaa, joissa oli 957 675 miestä. Suomella oli 13 divisioonaa ja yksi prikaati noin 340 000 miestä rintamalla. Kannaksella puna-armeijan miesvoima oli kaksinkertainen ja tykistön kolminkertainen. Panssareita oli yksin Kannaksella 1 558, suomalaisilla noin kymmenen.
Kesällä-44 Kannaksella oli 24 divisioonaa eli noin 300 000 miestä. Koko vahvuus Suomen rintamilla oli noin 700 000 miestä, josta varsinainen hyökkäysvahvuus oli noin 600 000 miestä, 1150 psv ja rynnäkkötykkiä, 10 000 tykkiä. Ilmaylivoima oli täydellinen.
Kummassakaan sodassa ei Suomella ollut pitkän päälle mahdollisuuksia tehokkaaseen taisteluun. Talvisodassa pelasti länsivaltojen väliintulon uhka ja jatkosodasa Saksan aseapu. Toisaalta vastaavasssa tilanteessa kaikki pienet maat murskattiin suurvallan sotakoneen alle.
jatkosodassa apujoukkoja tuli kuitenkin Saksasta ja Virosta. Tosiasiat ovat tosiasioita.
apujoukkoja. Ne tulivat Virosta Armeijaryhmä Nordista. Osasto Kuhlmey sai koneita myös Lapista. Saksasta tuli aseapua mm. hävittäjiä ja panssareita. .
" Saksasta ei tullut apujoukkoja. Ne tulivat Virosta Armeijaryhmä Nordista. Osasto Kuhlmey sai koneita myös Lapista. Saksasta tuli aseapua mm. hävittäjiä ja panssareita. ."
Vai mitä tarkoitat?
Tosiasia vaan on, ettei jatkosodassa puna-armeija ollut enää torjuntataistelujen jälkeen taistelukykyinen tai sellaisessa iskussa, että se olisi kyennyt Suomen valtamaan, syy miksi Stalin luopui sodasta on se, että joukkoja olisi tarvittu lisää ja entisiä olisi pitänyt täydentää oleellisesti.
Siinä mielessä välitön vaara oli ohi, päinvastoin kuin Talvisodassa jossa Suomen rintama oli jo romahtamassa Helmikuussa.
No Suomen historia kirja sarjassa, käytetään lukua 560 000 sotilasta, onko se nyt sitten 530 000 vai 560 000 on kai aikalailla toisarvoista, mutta kun jatkosotaan lähdetttiin niin luku oli 460 000, joten siinä mielessä ei ollut vielä mitään hätää, mitään oleellista heikentymistä ei ollut tapahtunut.
Taas vetää Vaka omiaan.
Jatkosodasa kaatui noin 62 000 miestä ja saman verran meni pois rIvistä vailkeasti HAAVOITTUNEINA. kYLLA SE ON NOIN 8 DVISIOONAA TAI NELJÄ VUOSILUOKKAA. sE MERKITSI AIKA LAILLA KESÄLLÄ -44, ETTÄ NOIN 40 000 MIESTÄ KATOSI NIMENOMAAN JV:n RIVEISTÄ MUUTAMASSA VIIKOSSA. eI SITÄ VANHAT IKÄLUOKAT KUNNOLLA KORVANNEET.
SODAN AIKANA KUTSUTTIIN PALVELUKSEEN IKÄLUOKAT 21 (LOPUT) -26, NOIN 150 000 MIESTÄ.
mitä tulee vastaukseksi. Itse en ole tyytynyt pelkästään arkistotietoihin, vaan olen mennyt jopa etsimään taistelupaikkoja. Ei ole helppoa sovittaa töiden lomaan omia harrastuksiaan. Sota-arkiston, eli kansallisarkiston tietoja ei pääse itse penkomaan, vaan tiedot on pyydettävä itse ja tiedettävä myös mitä on etsimässä.
No siihen en osta kantaa, mutta näitä lukuja tossa historiankirja sarjassa käyetään, kun jatkosotaan lähdettiin oli vahvuus 460 000 sotilasta ja kun jatkosota loppui niin vahvuus oli 560 000 tai voihan se olla tuo 530 000, jonka itse olet lanseerannut, oliko se luku nyt muutaman kymmenentuhatta sinne tai tänne, niin se ei ole oleellista, vaan se, ettei armeijan sodankäynti kyky ja vahvuus ollut oleellisesti laskenut, vaan pikemminkin ainakin samassa tasossa, ellei jopa parempi kuin sodan alussa.