Eilen täällä oli jo juttua Vehkaojan kirjoituksesta koskien Ole Norrbackin valintaa Vaasan yliopiston johtoon.
Tänään Pohjalaisen pääkirjoitus heittää lisää vettä myllyyn ja hyvä niin jos vihdoin ja viimein saataisiin suomenkieliset heräämään. Suomenkielisiltä halutaan kaksikielisyyttä mutta suomenruotsalaiset eivät anna kaksikielisyyttä. Paljon RKP vaatii mutta ei anna mitään.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=447163
"Vehkaoja nosti kissan pöydälle
lauantai 12.09.2009
KESKUSTELU KAKSIKIELISESTÄ Vaasan yliopistosta on taas ryöpsähtänyt käyntiin. Varsin tulenarkaa sytykettä vuoropuheluun toi vaasalaisvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Marjatta Vehkaoja (sd.), joka kummasteli aivan avoimesti ministeri Ole Norrbackin (r.) valintaa Vaasan yliopiston uuden hallituksen puheenjohtajaksi.
Vehkaoja on monesti aikaisemminkin puhunut tuskastuneeseen sävyyn RKP:n politiikasta ja ruotsinkielisten poliitikkojen halusta linnoittautua kielimuurinsa taakse. Hän epäilee, että Norrback on tuon politiikan lipunkantaja.
Nyt Vehkaoja kysyy aivan aiheellisesti, eikö ketään suomenkielistä löytynyt noin tärkeälle paikalle?
VEHKAOJAN HUOLEN takana on ajatus, että rkp:läinen Norrback yliopiston keulakuvana vain jarruttaa suurta tavoitetta, joka on kaksikielisen yliopiston saaminen Vaasaan.
Tiedossa on sekin, että Norrback on tehnyt pitkään työtä Åbo Akademin hyväksi. Siten rkp:läisen edunvalvonnan ja Åbo Akademin aseman näkökulmasta haluja kaksikielisen yliopiston suuntaan tuskin on.
Vaikka Norrbackin kaksoisrooli ei varsinaisia korkeakoulujen välisiä eturistiriitoja poikisikaan, seudun tulevaisuuden kannalta tärkeää tavoitetta kaksikielisestä yliopistosta valinta ei edesauta.
KAKSIKIELISEN RATKAISUN tilalle Norrback ja myös yliopiston rehtori Matti Jakobsson tarjoavat iänikuista korkeakoulujen yhteistyötä. Kaksikielistä vaihtoehtoa he eivät pidä mahdollisena, koska se torpataan ruotsinkielisellä puolella. Sivustatukea on antanut RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.
Jakobsson jopa miettii, ettei kaksikielisyys juuri toisi lisäarvoa eikä laajentaisi koulutusmahdollisuuksia.
Ajatus on virheellinen. Kaikkein tärkein tulevaisuuden kysymys ei ole tuo vaan se, millä keinoin peräti seitsemästä eri yksiköstä muodostuva vaasalainen korkeakoulumaailma aikoo selviytyä tulevaisuudessa.
VARSIN HYVIN tiedetään, että Suomessa on paljon tarpeita vähentää sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen määrää. Harkintaan pakottavat oppilasmäärät, jotka supistuvat ikäluokkien pienentyessä.
Tuon uhkakuvan rinnalla pitää kiinnittää huomiota myös Vaasan vetovoimaan korkeakoulukaupunkina. Esimerkiksi opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) arvioi, että kaksikielisyyden myötä Vaasan yliopiston vetovoima kasvaisi ja hanke suomenkielisten sekä ruotsinkielisten yksikköjen yhdistämiseksi tekisi laajemminkin hyvää koko Vaasan seudulle (Pohjalainen 4.9.).
Jos ja kun tulee se aika, että Vaasassa on ryhdyttävä taistelemaan yliopiston olemassaolon puolesta, kaksikielinen yliopisto olisi sellainen linnake, jolla on edellytyksiä säilyä kartalla tulevaisuudessakin.
Nykyisellä hajanaisella rakenteella Vaasan puolustuskykyä sopii epäillä.
HIEMAN EPÄSELVÄKSI on jäänyt, mihin Norrbackin ja Jakobssonin nihkeys perustuu.
Eivätkö he pidä kaksikielistä yliopistoa järkevänä tavoitteena, vai tyrmäävätkö he sen epärealistisena vaihtoehtoja ja ovat siksi nostaneet kätensä pystyyn.
Jos yliopistokysymys riisutaan kielipoliittisista vaikuttimista ja halutaan seudun edun nimissä turvata laaja yliopistotasoinen opetus Vaasassa pitkälle tulevaisuuteen, vastaus on aivan selvä. Se on kaksikielinen yliopisto.
Tuon tavoitteen eteen pitäisi yliopiston kollegion ja sen valitsemien johtohenkilöiden toimia herkeämättä eikä ryhtyä vesittämään tavoitetta loputtomilla puheilla yhteistyöstä."
Tänään Pohjalaisen pääkirjoitus heittää lisää vettä myllyyn ja hyvä niin jos vihdoin ja viimein saataisiin suomenkieliset heräämään. Suomenkielisiltä halutaan kaksikielisyyttä mutta suomenruotsalaiset eivät anna kaksikielisyyttä. Paljon RKP vaatii mutta ei anna mitään.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=447163
"Vehkaoja nosti kissan pöydälle
lauantai 12.09.2009
KESKUSTELU KAKSIKIELISESTÄ Vaasan yliopistosta on taas ryöpsähtänyt käyntiin. Varsin tulenarkaa sytykettä vuoropuheluun toi vaasalaisvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Marjatta Vehkaoja (sd.), joka kummasteli aivan avoimesti ministeri Ole Norrbackin (r.) valintaa Vaasan yliopiston uuden hallituksen puheenjohtajaksi.
Vehkaoja on monesti aikaisemminkin puhunut tuskastuneeseen sävyyn RKP:n politiikasta ja ruotsinkielisten poliitikkojen halusta linnoittautua kielimuurinsa taakse. Hän epäilee, että Norrback on tuon politiikan lipunkantaja.
Nyt Vehkaoja kysyy aivan aiheellisesti, eikö ketään suomenkielistä löytynyt noin tärkeälle paikalle?
VEHKAOJAN HUOLEN takana on ajatus, että rkp:läinen Norrback yliopiston keulakuvana vain jarruttaa suurta tavoitetta, joka on kaksikielisen yliopiston saaminen Vaasaan.
Tiedossa on sekin, että Norrback on tehnyt pitkään työtä Åbo Akademin hyväksi. Siten rkp:läisen edunvalvonnan ja Åbo Akademin aseman näkökulmasta haluja kaksikielisen yliopiston suuntaan tuskin on.
Vaikka Norrbackin kaksoisrooli ei varsinaisia korkeakoulujen välisiä eturistiriitoja poikisikaan, seudun tulevaisuuden kannalta tärkeää tavoitetta kaksikielisestä yliopistosta valinta ei edesauta.
KAKSIKIELISEN RATKAISUN tilalle Norrback ja myös yliopiston rehtori Matti Jakobsson tarjoavat iänikuista korkeakoulujen yhteistyötä. Kaksikielistä vaihtoehtoa he eivät pidä mahdollisena, koska se torpataan ruotsinkielisellä puolella. Sivustatukea on antanut RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.
Jakobsson jopa miettii, ettei kaksikielisyys juuri toisi lisäarvoa eikä laajentaisi koulutusmahdollisuuksia.
Ajatus on virheellinen. Kaikkein tärkein tulevaisuuden kysymys ei ole tuo vaan se, millä keinoin peräti seitsemästä eri yksiköstä muodostuva vaasalainen korkeakoulumaailma aikoo selviytyä tulevaisuudessa.
VARSIN HYVIN tiedetään, että Suomessa on paljon tarpeita vähentää sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen määrää. Harkintaan pakottavat oppilasmäärät, jotka supistuvat ikäluokkien pienentyessä.
Tuon uhkakuvan rinnalla pitää kiinnittää huomiota myös Vaasan vetovoimaan korkeakoulukaupunkina. Esimerkiksi opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) arvioi, että kaksikielisyyden myötä Vaasan yliopiston vetovoima kasvaisi ja hanke suomenkielisten sekä ruotsinkielisten yksikköjen yhdistämiseksi tekisi laajemminkin hyvää koko Vaasan seudulle (Pohjalainen 4.9.).
Jos ja kun tulee se aika, että Vaasassa on ryhdyttävä taistelemaan yliopiston olemassaolon puolesta, kaksikielinen yliopisto olisi sellainen linnake, jolla on edellytyksiä säilyä kartalla tulevaisuudessakin.
Nykyisellä hajanaisella rakenteella Vaasan puolustuskykyä sopii epäillä.
HIEMAN EPÄSELVÄKSI on jäänyt, mihin Norrbackin ja Jakobssonin nihkeys perustuu.
Eivätkö he pidä kaksikielistä yliopistoa järkevänä tavoitteena, vai tyrmäävätkö he sen epärealistisena vaihtoehtoja ja ovat siksi nostaneet kätensä pystyyn.
Jos yliopistokysymys riisutaan kielipoliittisista vaikuttimista ja halutaan seudun edun nimissä turvata laaja yliopistotasoinen opetus Vaasassa pitkälle tulevaisuuteen, vastaus on aivan selvä. Se on kaksikielinen yliopisto.
Tuon tavoitteen eteen pitäisi yliopiston kollegion ja sen valitsemien johtohenkilöiden toimia herkeämättä eikä ryhtyä vesittämään tavoitetta loputtomilla puheilla yhteistyöstä."
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Ole Norrback, ole keskiverto!" ON:n slogani menee näin.
Syy svekojen käyttäytymiseen on selvä. He tietävät vallan hyvin, että kaksikielisyys on vain myytti. Todellisuudessa Suomi on harvinaisen yksikielinen maa.