miten esim anarkismi, vasemmistolaisuus ja kommunismi niin kuin eroavat toisistaan? ja eikö esim anarkismin ja hippiaatteessa ole sama päämäärä, vapaus?
kertokaaa
jjoo
8357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Anarkistit, vasemmistolaiset ja kommunistit (ja hipitkin) vastustavat kaikki samaa asiaa: länsimaista sivilisaatiota ja omistusoikeutta.
Anarkisti ajaa tosiasiassa totalitarismia, sillä anarkismilla ei ole realimaailmassa mahdollisuutta toimia sen enempää kuin ikiliikkujallakaan.
Hipit rulaa! Käyttää tajunnanlaajentajia ja halaavat puita, eikä poliisikaan enää pamputa - siinä on heille tarpeeksi vapautta.
Hipit ottavat itse vapauden tehdä mitä haluavat, anarkistit haluavat rähjätä ja kapinoida (lue: yleensä!!)
PeAcE AnD LoVe veljet ja siskot!!!
Biisivinkki teille: Country Joe McDonald - Save The Whales
tai samalta vielä Kiss my ass ja Hold on it's coming
Kannattaa ladata ja kuunnella!! Voitte pistää palautetta
Anarkismi ajaa kaikkien valtahierarkioiden purkamista. Näitä ovat taloudellinen ylivalta (palkkaorjuus ja kapitalismi eli pääoman valta), valtio eli keskitetty hallitusvalta, sukupuolten väliset ylivaltasuhteet (seksismi), rotusorto (rasismi), seksuaalisuuteen liittyvä sorto (heteroseksismi). Lisäksi monet anarkistit vastustavat ihmisten ylivaltaa suhteessa luontoon ja jotkut myös ihmisten harjoittamaa eläinten sortoa.
Kommunismi on talousmuoto, jossa jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan ja jossa jokainen saa tarpeittensa mukaan. Tuotannossa tarvittavat pääomat ovat yhteisöllisessä omistuksessa ja jakelu sen ohjauksessa. Valtiota tässä ihannetilassa ei ole, vaan ihmiset hallitsevat yhteisöjään neuvostojen ja kansankokouksiensa kautta.
Sosialismi sekoitetaan usein kommunismiin. Sosialismissa tuotantovälineet eivät kuitenkaan ole välttämättä yhteisöllisessä omistuksessa, vaan omistajia ovat työläisten syndikaatit (ammattiliitot), osuuskunnat tai kollektiivit. Omasta mielestäni valtio ei voi toimia omistajana, mutta olen oppositiossa tässä. Rahakin voi olla olemassa. Kommunismi voi seurata sosialismia.
Vasemmistolaisuus on melko sumea käsite. Monesti sillä tarkoitetaan samaa kuin laajasti sosialistista ajattelua ja liikettä. Toisaalta Amerikassa kutsutaan myös sosiaaliliberalismia vasemmistolaisuudeksi. Tavallisesti vasemmistolaisuuden perusihanteisiin luetaan vapaus, tasa-arvo, kansanvalta, edistys ja sivistys.
Hippiaatteesta sen verran, että sillä niin kuin monella muulla sosiaalisella liikkeellä on yhteistä monen aatesuunnankin kanssa.
kiitos vastauksista! sitten vielä, että miten anarkistit yms edellämainitut ns. suhtautuvat toisiinsa? kun jotenkin olen ymmärtänyt että kommunistit ois jotenki huono juttu mutta sitten vasemmistolaiset enemmän anarkisteja lähinnä
Unohda vasemmisto, oikeisto, anarkismi ym. ja ole vaan oma itsesi muiden teoista ja ajatuksista piittaamatta. Jos maailma ei halua ymmärtää sinua, ei sinunkaan tarvitse yrittää ymmärtää maailmaa.
...itse asiassa uskon sen olevan itsepetosta. Minussa on ainakin piirteitä anarkismista, hippiaatteesta, rastasta, vasemmistolaisuudesta, vihreästä, anti-rasistista, anti-fasistista ja ehkä jopa hieman kommunismista. Lyhyesti sanoisin olevani vasemmistolainen anarkohippi. Eri ihmisten kanssa näiden eri suuntausten painotukset vaihtelevat, jotta voisin tuoda mielipiteeni esille mahdollisimman harkitusti ilman kanssaihmisten suurta kummastusta, eli esim. omien vanhempien kanssa ei voi olla samanlainen kuin ideologisten ystävien.
On hauskaa perustaa mielipiteensä ja ajatuksensa johonkin konkreettiseen ja sen nojalla löytää muita samankaltaisesti ajattelevia.
Käsityksesi ongelma on että kukaan ei todella voi asettua maailman ulkopuolelle. Ei edes aatemaailman ulkopuolelle. Paitsi luonnollinen maailma, ihmismaailma ja aatteiden maailma vaikuttavat meihin hyvin syvällisesti. Jos emme ymmärrä aatteista ja historiasta mitään, olemme todella niiden vankeja.
Pohjimmiltaan yhteiskunnan pohtiminen ja politiikka ovat etiikan laajennuksia. Jokainen järjellinen olento pystyy tekemään päätelmiä sekä moraalista että oikeasta yhteiskunnallisesta elämästä, oikeudenmukaisuudesta.