lisää suomeen, tosin Vanhanen lupasi luoda 100.000.... Kävi niin kuin kepulaisten lupauksille yleensä käy, maataloustuet nousi...
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Satatuhatta uutta työpaikkaa luvannut hallitus ei luonut yhtäkään/1135...
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Satatuhatta uutta työpaikkaa luvannut hallitus ei luonut yhtäkään/1135...
Vastaukset 33
Vanhimmat
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Satatuhatta uutta työpaikkaa luvannut hallitus ei luonut yhtäkään/1135249280662
hesari taas. kyllä sillä paha räkätauti.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1729660
maalaisliitosta saa kirjoittaa mitään nekatiivistä
Suomenmaassa (yt-neuvottelut menossa), niissä on oikea totuus. Myös Maaseuduntulevaisuudessa on totuus ja autuus.
Noususuhdanteen aikana puhuttiin työvoimapulasta monella alalla ja työtä riitti muutenkin. Miksi olisi pitänyt luoda työpaikkoja? Parempi luoda nyt taantuman aikana, kun työttömyys vaan kasvaa.
ei pysy mikään positiivinen mitä keskustasta kirjoittaa. kaikki positiivinen poistetaan ja nämä räkimiset täällä ainoastaan pysyy.
Työministerinä oli Tarja Filatov, sdp.
???
http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/13228/1048066.jpg
Keskustalaista Markku Kauppista ei ole vielä tuomittu.
Se on positiivista.
Saa nähdä, poistetaanko tämä viesti.
Terveisiä myös muille keskustan jäsenille, eritoten Arto Merisalolle, siinä on positiivinen henkilö.
Onhan hän sentään keskustalainen.
Pääsääntöisesti hallitukset lepäävät markkinavoimien varassa. Jos talous kehityy hyvin, työpaikkoja luodaan. Luultavasti jokainen hallitus on rakentanut lupauksensa ennustetun talouskehityksen mukaisesti.
On myös luonnollista, että laskusuhdanteessa työpaikkoja poistuu hitaammin kuin bruttokansantuote laskee. Työnantajat ovat pääosin vastuullisia eivätkä toteuta irtisanomisia vähäisin perustein. Työpaikkojen poistuminen tapahtuu siksi viiveellä.
Tutkimusta voidaan pitää nollatutkimuksena. Luonnollisesti foliohatuille sillä on suurtakin merkitystä.
Hallituksilla ei siis ole mitään virkaa.
Kunhan höpöttelevät joutavia veronmaksajien kustannuksella.
Vanhanen onkin kaikkien aikojen joutavin pääministeri.
Hallituksilla on merkitystä, vaikka ne voivat vaikuttaa maailmantalouden kehityksen olemattoman vähän. Merkitystä kuitenkin liioitellaan vahvasti. Jos tarkastellaan Ahon hallituksen jälkeistä tilannetta, voitaneen todeta, että politiikka on jatkunut hyvin samankaltaisena, vaikka pääministeri ja hallituspuolueet ovat vaihtuneet. Pisteenä i:n päälle Raimo Sailaksen laulut ovat samoja kuin viisitoista vuotta sitten.
Tärkein tehtävä hallitukselle on, että se ei tunaroisi. Holkerin hallitus epäonnistui juuri siksi, että se tunaroi ennenkuulumattomalla tavalla, ja tästä johtuen olemme yhä liemessä. Viisitoista vuotta jatkunut talouskasvu ei ole tuottanut sellaista vaurautta, että olisimme voineet maksaa velat, jotka aiheutuivat Harrin neljä vuotta kestäneestä ajasta Suomen pääministerinä.
Harri Holkeri on syyllinen.
Tai Paavo Lipponen, kuten Vanhanen raukkamaisesti omaa kyvyttömyyttään puolusti.
Mutta summa summarum, Matti "Lahnanen" Vanhanen kuuluu maailman suurimpiin poliittisiin neroihin, näinhän tämä hänen kaikkinainen epäonnistumisensa on kepulaisittain tulkittava.
Ukkopolo on hävinnyt kaikki vaalinsakin ja lisäksi tuota epämääräisiä sepustuksia jakeleva hujoppi on kuulema keskustan rehellisin mies.
Kukahan se toiseksi rehellisin mies on?
Kukahan on keskustan rehellisin nainen?
Paula Lehtomäkikö, jonka rehellisyys asetettiin kyseenalaiseen valoon jo silloin kun hän valehteli asuinpaikakseen Kuhmon?
Vai oliko se epäerehellisyyttä?
Jos se olikin vain ahneutta?
Tai sekä ahneutta että epärehellisyyttä?
Jos katsellaan Kekkosen ajan jälkeisiä hallituksia, Holkerin hallitus nousee esille juuri siksi, että hänen aikanaan luotiin pohja kaikkien aikojen lamalle. Jos et sitä hyväksy, ole hyväksymättä. Matti Vanhanen on pääministerinä täsmälleen sellainen kuin yksityishenkilönä. Toki hän on poliitikkona verrattomasti parempi kuin Jari Tervo kirjailijana. Tätä lausumaa ei kannata tulkita siten, että Vanhanen nousee arvoon arvaamattomaan, vaan se kuvastaa enemmän Tervon tasoa. Tervo lienee suuria idolejasi. Hyväksynet tällaisen johtopäätöksen nimittelyintosi perusteella.
Mutta jollainhan sitä täytyy vanhaslaisten idolinsa mitättömyyttä yrittää puolustaa.
Mies, joka nousi tyhjyydestä Jäätteenmäen tilalle osoittamaan tyhmyyttään.
Tervon kirjat, vaikka ei asiaan nyt kuulukaan, menevät kaupan toki hieman paremmin kuin esimerkiksi Timo Laanisen satukirja Vanhasesta, jotka jäivät kirjakauppojen hyllyille ja joita jaettiin kopulta ilmaiseksi, kun osti jonkun muun kirjan.
Itsehän Tervon tähän toit nimittelemällä Vanhasta oppi-isäsi esimerkin mukaisesti. Jos osasit oivaltaa oikein, en puolusta Vanhasta, vaan hallituksia yleensä kohtuuttomalta kritiikiltä. Alussa esitetty kritiikki Vanhasen hallitusta kohtaan on kestämätön.
Toistan tässä vielä sen tosiasian, että Tervo on sinulle idoli (ethän sitä yrittänyt edes kieltää). Mitä voitaneen todeta ihailijasta, jos idoli on tuota tasoa. Sitä et nähtävästi osannut (toivoa sopii, että voisi todeta "halunnut") oivaltaa, että Vanhanen ei ole minulle idoli.
Sinä vain tulkitsit ja vedit Tervon mukaan.
Lisäksi yrität toistuvasti väittää, että tervo on minu idoli, siis esikuva.
Tervo on loistava kirjailija muiden kaltaistensa joukossa, ei muuta.
Paitsi kivi sinun kengässäsi ilmeisesti, kun Tervosta jauhat tuolla tavalla?
Oletko muuten jo lukenut Tervon kirjan Koljatti?
Minä en.
Lahnanen on Lahnanen ja se on sinulle plussaa, jos hän ei ole sinulle(kaan) mikään idoli.
Nimimerkki hanuri ja hattu alkoi jaanamaan Tervosta.
Olen kirjoittanut tästä asiasta tälle saitille jo useasti, toistoa tulee mutta tulkoot.
Ahon toimet pahensivat ja pitkittivät lamaa ennemmin kuin vetivät Suomea lamasta. Esko Aho on tämän epäsuorasti myöntänyt haastattulussa sanomalla, että ”se (pääministeryys) oli liian kova paikka niin nuorelle…” ja olisi voinut myöntää senkin että Kannuksen elinkeinoasiamiehen virka ei ole riittävä kokemus tähän korkeaan virkaan.
Ennen Ahon hallituksen nimitystä oli lama jo ovella ja Holkerin hallitus yritti monta kertaa saada valmiuksia aikaan siten, että kansakunta voisi kohdata heikommat suhdanteet kovin paljon kärsimättä. Esitettiin ns. sisäistä devalvaatiota, uutta Korpilampea jne. Silloin oli voimassa määrävähemmistösäännökset so. 1/3 voi äänestää lain lepäämään ylivaalien. Paavo Väyrysen tahtopolitiikka kaatoi kaikki yritykset valmistautua lamaan ennakolta. Viimeistään eduskunnassa määrävähemmistöllä tai sillä uhkaamisella kepu esti lamaan varautumisen. Holkeri yritti puhua Aholle tulevista huonoista ajoista, ja yritti saada oppositiota mukaan laman vastaanottamiseen, niin Aho sanoi Holkerille: ”Se juna meni jo.” Holkeri sanoo kirjassaan, ettei hän tämän jälkeen voisi äänestää Ahoa presidentiksi missään tapauksessa. Tässä kepu, siis Aho laittoi lyhytnäköiset puoluepoliittiset edut kansakunnan edun edelle
Ahon hallituksen taival oli ajelehtimista kriisistä toiseen. Raimo Ilaskivi arvioi Ahon - Viinasen politiikka syksyllä, kun hallitus oli istunut vajaan vuoden. Siinä hän sanoi että, "minulta on pyydetty hallitusta tukevia kirjoituksia, mutta en voi niitä antaa koska hallituksen politiikka on väärää...." Lisäksi Ilaskivi kertoi valtiontalouden perusasioista ja sanoi että "Viinanen on varmasti näppärä insinööri, muttei ymmärrä kansantaloustieteistä mitään".
Eli laskusuhdanteessa oli ote täysin väärä. Ajettiin alas kokonaisia tuotannonaloja säästösyistä ja saatiin aikaan valtava työttömyys, korkeat korot ja epävarmuus. Hetken päästä ei ollut enää varaa mihinkään korjaavaan toimintaan, vaan valtion kassa oli tyhjä ja valtava lainan tarve ja veroja korotettiin todella huimasti. Verojen korotus puolestaan aiheutti lisää työttömyyttä ja valtion menot kasvoivat entisestään, oltiin kierteessä.
Pankkikriisin hoito. Esko Aho piti Suomen kalleimman puheen, siinä hän ilmoitti että "pankkitoiminta turvataan kaikissa olosuhteissa", tämä tarkoitti pankeille vapaata piikkiä. Pankit kaatoivat kaikki mahdolliset ja mahdottomat veronmaksajien maksettavaksi. Esim. Norjassa oli myös pankkikriisi, mutta Brundlandin hallitus hoiti sen, niin ettei valtio hävinnyt mitään. Esko "sökö"Aho pelasi toisten korteilla ja ennen kaikkea RAHOILLA.
Esko Ahon Hallitus alkutaipaleellaan lapioi rahaa maatalouteen aivan älyttömästi. Pidin siitä kirjaa ja muutaman sadan miljoonan potteja lähes viikkottain hallituksen ensimmäisen 3/4 vuoden aikana maatalouden pohjattomaan säkkiin LISÄÄ.
Hallitus hoiperteli suurissa kysymyksissä, kuten markan virallisessa arvossa muihin valuuttoihin nähden. Nyt änkyrät, sekä kommunistit, että kepu- puhuvat vahvan markan politiikasta. Vastuullisilla päättäjillä oli jo -50 luvulta lähtien päämääränä VAKAA MARKKA. Mauno Koivisto puhui vakaasta markasta, ei vahvasta. Maalaisliitto/ kepu on hyötynyt eniten inflaatio/devalvaatiopolitiikasta ja vakaa valuutta on myrkkyä keinottelijoille ja ansiottomalle arvonnousulle.
Lisäksi Aho tuhosi luovan ja luottamuksellisen neuvotteluilmapiirin. Aho saneli, kuvitteli kai olevansa "saletissa" korteilla jotka eivät olleet edes toiseksi parhaat....Tämä johti tuon tuostakin yleislakkouhkiin.
Aho julisti, mikäli missijahdiltaan ennätti, laman päättyneeksi. Tämä tapahtui aina tuosta vain pulihuolimattomasti. Tämä osaltaan heikensi luottamusta Suomeen ja sen kykyyn selvitä vaikeuksista.
Markka devalvoitui rajusti ja minkäänlaiseen jälkihoitoon ei oltu varauduttu. Devalvaatiohyötyä ei tullut kuin muutamille. (Kai Eskon Pelikavereille).
Tapahtui pahin; korkea, kasvava työttömyys, valtiovelan kasvu, inflaatio ja korkeat korot.
Juuri pienenevät kotimarkkinat ja korkeat korot ja pankkituella keinottelevat piirit kaatoivat pienyrityksiä kuin heinää. Tämä viimemainittu on aivan Ahon hallituksen kotikutoista lamaa.
Hiihtoliitosta Esko Aho kehitti maaliman johtavan kiellettyjen aineiden käyttäjän, se mitä Aho silloin kylvi, sitä Hiihtoliitto korjaan nyt...
Olet täsmälleen oikeassa siinä, että Koiviston teemana oli vakaa markka. Siinä on kaikkien ongelmien ydin. Ehkä entisen Neuvostoliiton kannattajat saattavat ajatella, että jokin valuutta voisi olla vakaa, jolloin sen ulkoinen arvo säilyisi kiveen hakattuna, muuttumattomana. Se ei kuitenkaan kuulu reaalimaailmaan. Reaalimaailman tapahtumien kuuluukin heijastua valuuttaa. Esimerkiksi 1987 - 1988 Suomeen virtasi ulkomaista rahaa, mistä johtuen Suomen markan ulkoisen arvon olisi kuulunut vahvistua. Silloin jokainen valuuttalainan nostoa harkitseva olisi joutunut pohtimaan kurssitappion riskiä. Vakaan markan politiikalla (tuolloin estämällä intohimoisesti markan vahvistuminen) kylvettiin tuhon siemen.
Holkeri teki kaikkensa, jotta olisi voinut jatkaa pääministerinä. Suomen etu oli hänelle toisarvoinen asia. Hänen olisi pitänyt vuonna 1990 kertoa julkisesti tilanne eikä tyytyä hakemaan kulisseissa itselleen vakuutusta. Jos hallitus ei pysty hallitsemaan toivomallaan tavalla, sen on paras erota - niin Holkerinkin olisi kuulunut tehdä. Holkerin hallitus hoiti leiviskänsä huonommin kuin Cajanderin hallitus 50 vuotta aikaisemmin.
Suomessa oli inflaatio- devalvaatiokierre. Devalvaatiohyöty meni pääosiltaan kantohintoihin ja se aiheutti suurelta osin inflaation. Sillon markka oli heikko valuutta. Ei markan arvo suhteessa muihin valuuttoihin ollut kiveenhakattu, vaan päin vastoin. Markan arvo muutettiin devalvaatioilla, jotka seurasivat muutaman vuoden välein.
Holkerin hallituksen aikaan oli vielä määrävähemmistö voimassa. Se tarkoitti sitä, että 1/3 osa eduskunnasta voi äänestää taloudelliset lait lepäämään yli vaalien, siis käytännössä estämään niiden voimaan tulon. Tärkeimmät taloutta koskevat lait vaativat kiireelliseksi julistamisen ja sen pystyi estämään 1/6 eduskunnasta.
Tätä Keskusta käytti hyväkseen. Se oli Väyrysen tahtopolitiikkaa.
"Se juna meni jo" sanoi Aho Holkerille kun hän pyysi opposition tukea laille, joilla olisi voitu sopeuttaa taloutta edessä olevan taantuman varalle siten, että pahimmalta olisi vältetty.
Nämä tosiasiat luuöisi olevan jo paatuneimmankin änkyrän tiedossa.
Koiviston teemana oli pitää markka vakaana. Se ei tarkoittanut sitä, että markan ulkoisen arvon annettiin muodostua markkinoilla, vaan sitä, että sen ei annettu muodostua markkinoilla. Tästä teemasta pidettiin itsepintaisesti kiinni 1980-luvun lopulla. Markka oli siis heikompi kuin sen olisi kuulunut olla. Toisin sanottuna Suomessa devalvoitiin noususuhdanteessa. Toistan edellä esittämääni (joskin hieman eri sanoin): jos markan ulkoisen arvon olisi annettu vahvistua, se olisi estänyt velkaantumista ulkomaille tehokkaasti. Kerro, missä valuuttamarkkinat on vapautettu onnistuneesti siten, että valuutan ulkoinen arvo on määritetty hallinnollisesti. Esimerkkejä ei taida löytyä.
Toteat itsekin, että Holkeri liikkui kabineteissa tarkoituksenaan turvata selusta. Hänen tavoitteenaan oli siirtää vastuu epäonnistuneesta talouspolitiikasta oppositiolle. Hänen olisi kuitenkin ehdottomasti pitänyt julkisesti kertoa tilanne. Silloin eduskuntavaalien teemaksi olisi noussut Suomen taloudellinen asema. Toistan uudelleen: jos hallitus ei pysty hallitsemaan mieleisellään tavalla, sen tulee erota. Olkoon lait minkälaiset tahansa, ne eivät estä kyvytöntä hallitusta eroamasta.
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Juhannuksen aatonaattona 1977 valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Timo Relanderilla, valtiovarainministeri Paul Paavelan luottovirkamies Raimo Sailaksella - - oli tavallista parempi syy saunomiseen: samana päivänä synnytetty paketti talouden elvytystoimista.
- - Keilaniemessä oli julkistettu viiden vuoden päähän ulottuva talousohjelma, jossa tavoitteeksi asetettiin työttömyyden painaminen alle 2,5 %, vaihtotaseen alijäämän alle 2 % ja inflaation hidastaminen ”erittäin selvästi”. Muita tavoitteita olivat veroasteen nousun pysäyttäminen ja valtion menojen todellisen kasvun pudottaminen 2 %:iin vuodessa.
- - Illan edetessä joukko keksi juhlistaa tapahtumaa leikkimielisellä symbolilla. Kaikki kirjoittivat nimensä yhden markan seteliin. Seteli ristittiin vahvaksi markaksi, ja sen kantajaksi valittiin Timo Relander.
Tulevina kuukausina ja vuosina Relander keräsi seteliin lisää nimiä. Mukaan tulivat mm. Sirkka Hämäläinen, Rolf Kulberg, Sixten Korkman, Seppo Lindblom, Heikki Pitkänen, Eero Tuomainen, Seppo Leppänen, Antero Ahtola, Matti Korhonen, - - Ahti Pekkala, Lauri Helve, Risto Ranki, Hannu Santalahti, Timo Summa, Pirkko Haavisto, Sari Kärkkäinen ja Esko Aho.”
18.3-91 (vaalien jälkeen) HS: Esko Aho: "Hallitukseen kaksi kynnyskysymystä: toinen keskustan esittämän perusturvauudistuksen aloittaminen, toinen "uskottava talousohjelma"."
- -"Suomen Eurooppa-politiikkaan tuskin tulee suuria muutoksia. Hän uskoo, että devalvaatio voidaan välttää."
voisin sanoa Höpö Höpö.
Sotien aikana ja sen jälkeen kaikki Euroopan maat joutuivat tiukasti säännöstelemään talouttaan ja yksi säännästelyn muoto, joka kesti pisimpään, oli valuutojen arvon määrääminen keskuspankkien toimesta. Toistan; valuutan arvosta huolehtiminen oli Keskuspankkien keskeisin tehtävä joka maassa.
Kaikilla Länsi-Euroopan valtioilla oli kiinteät kurssit toisiinsa nähden ja sitten kun oli tarve niitä Keskusspankit muuttivatniitä joko devalvoiden tai revalvoiden. Niin sanottu valuuttaputki 1980 luvulla oli ensimmäinen suuri askel kohti markkinoiden määrääviä valuutan arvoja. Länsi-Euroopan maiden valutat voivat heiketä tai vahvistua valuuttaputken sisällä.
Esität aivan kummallisia väitteitä. Etkö tiedä, että Savupirtin Hiihtelijän toimiessa persidenttinä devalvaatiot seurasivat muutaman vuoden välein? Devalvaatio on suora tulonsiirto työltä pääomalle ja Suomessa vielä kärjestytseti maata, siis peltoa ja metsää omistaville.
>Kerro, missä valuuttamarkkinat on vapautettu onnistuneesti siten, että valuutan ulkoinen arvo on määritetty hallinnollisesti. Esimerkkejä ei taida löytyä.<
Ei missään tietystikkään. Nyt vain sotket tahallasi, tai keputotuuden, siis valheen sokaisemana, kaksi aivan eri asiaa.
Valuuttamarkkinoiden vapauttamisen ja Ahon hallituksen noudattaman politiikan. Se, että vapautetaanko valuttakursit kerta rysäyksellä vai vähitellen on kiistelty pitkään. Niissä maissa missä on yritetty hoitaa vapauttaminen vähitellen on ajauduttu myös erilaisiin ongelmiin, johtuen siitä että vähitellen vapauttaminen luo epätervettä kilpailua ja jonkin asteisia patoja joista jotkut hyötyvät ja toiset menettävät. Keinottelua on vaikea estää.
Suomessa päädyttyyn varsin nopeaan vapauttamiseen. Keskusta ja sen sisarpuolue kommunistienen vähemmistö, stalinistit haukkua räköttivät, tietysti. Esimerkiksi Paavo Vladimirov Väyrynen Suomen Pankissa aamupäivällä kannatti asiaa ja eduskunnassa iltapäivällä sitä ankarasiti vastusti. Rehellistä Keskustan politiikkaa, tahtopolitiikkaa. Sivumennen sanottuna Suomen Pankin pankkivaltuusmiehet olivat yksimielisiä, myös Paavo Väyrynen, Paavo Vladimirov Väyrynen sitä sitten vastusti eduskunnassa SAMANA PÄIVÄNÄ.
Vielä kerran, Holkerin hallituksen aikana olivat määrävähemmistöt Suomen perustuslaissa. Keskustan tahtopolitiikka käytti tätä törkeästi omien lyhytnäköisten, puoluepoliittisten, taktistien etujen vuoksi kansan enemmistön etuja vastaan.
Esko Ahon ajama talouspolitiikka on aivan eri juttu, kuin valuuttamarkkinoiden vapauttaminen. Varmasti esimerkiksi Raimo Ilaskivi kannatti valuuttamarkkinoiden vapauttamista, mutta arvosteli ankarasti Esko Ahon hallituksen ajamaa talouspolitiikkaa.
Suomen markka revalvoitui voimakkaasti 1980 luvun lopulla ennen lamaa. Valuuttalainoja ottaneet menestyivät hyvin, 100 markan lainan takaisin maksuun korkoineen meni vai hiukan yli 90 mk. Ettekö te Keskustassa tunne tosiasioita, vain sitä iän ikuista kepuänkyrätotuutta?
Esko Ahon hallituksen toimet syvensivät ja pitensivät lamaa. Suomessa lama oli nopei, jyrkin, syvin ja tuhoisempi kuin missään Länsi-Euroopan maissa. Tämä ja valuuttakurssien vapautus eivät kuulu toisiinsa vaikka sattuivat samaan aikaan. Tosin valuuttaputket ja muu säännöstelyn lievennys oli alkanut jo lähes vuosikymmen aikaisemmin.
Koiviston aloittama kehitys kohti eduksellista demokratiaa johti myös määrävähemmistösäädösten poistamisen Perustulaista ja Hallitusmuodosta. Savupirtin Hiihtelijän aikana presidentti nimitti hallitukset, hajoitti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit aivan mielensä mukaan, ai niin, hän on muistelmisaan kirjoittanut, että hän keskusteli asiasta ensin Neuvostoliiton, siis KGB:n deustajan kanssa!
Ensi
Kirjoittelusi menee kovin sekavaksi. Pyrin kiteyttämään tähän, jotta voisit jättää änkyräsi ja höpöhöpösi kallosi sisään.
Minä en ole käsitellyt lainkaan Ahon hallituksen toimia, vaan Holkerin hallituksen toimia. Holkerin hallituksen aikana Suomen markan ulkoisen arvon rajat määrittävää putkea muutettiin kerran, alkuvuodesta 1989.
Kertaakaan en ole väittänyt, että valuuttamarkkinoita ei olisi saanut vapauttaa. Väitteeni oli ja on edelleen se, että valuuttamarkkinat vapautettiin holtittomasti. Heikostihan siinä kävi. Muistanet hyvin, kuinka mainostamasi Raimo Ilaskivi toi 1980-luvun lopulla esille huolensa Suomessa vallitsevasta kasinotaloudesta, jota Holkerin hallitus ruokki virheellisellä toiminnallaan.
Muistanet vielä, kuinka silloin valtiovarainministerinä toiminut Erkki Liikanen nosti kytkintä ja katosi Brysseliin. Mauno Koivisto väitti jälkeenpäin, että Liikasen hermo petti. Liikanen oivalsi, mitä tuleman pitää ja päätti poistua näyttämöltä hyvän sään aikana.
Devalvaatioissa ei ole mitään ihmeellistä. Valuutat devalvoituvat ja revalvoituvat edelleen, mitä vakaan valuutan vaatijat eivät näytä oivaltavan. Viimeisin devalvaatio ennen vuotta 1987 tehtiin 1982. Pankinjohtajat esittelivät lainanhakijoille vuosina 1987 ja 1988 Suomen markan ulkoista arvoa mieluusti. Sehän oli lähes vaakasuora viiva. Jos sen viivan olisi annettu muodostua käyräksi, lainanhakijat olisivat saattaneet oivaltaa, että markkakin on valuutta. Tällöin olisi saattanut tulla mieleen, että sen kurssi ei ole kiveen hakattu.
olet kuullut valuuttaputkesta. Hyvä. Miksi kirjoitat vastoin parempaa tietoasi? Valuuttaputket ja säännöstelyn purkaminen oli aloitettu jo aikaisemmin, heti koiviston tultua presidentiksi.
>Muistanet vielä, kuinka silloin valtiovarainministerinä toiminut Erkki Liikanen nosti kytkintä ja katosi Brysseliin. Mauno Koivisto väitti jälkeenpäin, että Liikasen hermo petti. Liikanen oivalsi, mitä tuleman pitää ja päätti poistua näyttämöltä hyvän sään aikana.<
Missä Mauno Koivisto on moista väittänyt? Jos Ilkka tai joku muu änkyrälehti on sellaista kirjoittanut niin se ei tee siitä väitteestä totta.
Molemmat, siis toisaalta Mauno Koivisto ja toisaalta Erkki Liikanen kirjoittavat yhden mukaisesti, että jo pari vuotta ennen Liikasen lähtöä Brysseliin oli Koivisto sanommut: "Opettele ranskaa." Silloin jo Koivisto näki pienen mahdollisuuden Suomen pääsemiseksi EY, nykysisi EU:n jäseneksi. Mistä te keksitte esittämiäsi valheita?
Miten Keskusta olisi vapauttanut valuuttamarkkinat? Esimerkiksi niin sanotut Kourikaupat kielsi silloin voimassa oleva laki. Pentti Kouri oli keskustalainen, joten ei lait häntä koskeneet. Vai olisiko koskenut jos Keskusta olisi ollut hallituksessa? Taas sotke kaksi eri asiaa yritysten osakkeiden oston ja valuuttamarkkinoiden vapauttamisen.
KOP ja SYP valtasivat toistensa nurkkia ja Kouri toimi bulvaanina, kuten Arto Merisalmi ja Tapani Ylisaunamäki nyt.
Pankit antoivat luottoja omien osakkeidensa ostoon. Miten olisit tämän estänyt? Sanonut. että tänään pitää noudattaa lakia, vai kuinka? Pankit antoivat vakuudettomia luottoja, niin ei olisi saanut lain mukaan tehdä.
Pankkikriisi oli Suomessa(kin) lähinnä Säästöpankkikriisi. Se alkoi SKOP:ta. Ylivoimaisesti suurin ryhmä Säästöpankkien hallinnossa oli keskustalaisilla. Miksi he eivät noudattaneet lakia, olivat holtittomia, miksi?
1980 luvun loppu oli taloudellisesti Suomelle tosi hyvää aikaa. Liikasen lähtiessä Brysseliin oli Suomen valtio velaton. Keskustan tahtopolitiikka esti varautumisen edessä olevaan lamaan.
Vai ovat valuutakurssien muutokset normaaleja. Äkkiäpä sinä opit. keskustelun alussa puhuit aivan änkyrätotuutta, nyt jo myönnät tietäväsi jotakin.
Valuuttamarkkinat vapautuivat ja yritykset ottivat ulkolaista lainaa, sitä oli jo otettu aikaisemminkin ja ulkolaiset olivat perustaneet tänne tehtaita kuiten Fatzer,Gutzet, Finlausson, Tampella ja monet monet muut. Osa ulkolaisista oli tullut suomalaisomistukseen ja osaan suomalaisia yrityksiä oli tullut ulkolaista pääomaa. Ettekö te tiedä Suomen teollistumisen historiaa?
Suomen talouden heikkenimiseen vaikutti osaltaan Neuvostoliiton romahtaminen.
"Suomen tulee pitäytyä Länsi-Euroopan suhdanneherkiltä ja epävarmoilta markkinoilta ja suuntautua Neuvostoliiton ja muiden SEV maiden vakaille ja alati kasvaville markkinoille." Arvaas kuka No tohtori Paavo Väyrynen tietysti.
Pörssiosakkeet tuottivat hyvin ja kurssit nousivat pilviin. Rahoitusmarkkinoille ilmestyi monenlaisia ennen näkemättömiä ilmiöitä. Aikaisemmin, säännöstelyn ja korkean inflaation aikaan rahaa sai vain rikkaat. Asuntosäästämisessä tavoite meni aina vaan kauemmas, nyt sai rahaa oman asunnon ostoon. Olisiko kaikki raha pitännyt antaa omistavalle luokalle kuten ennen, varsinkin Savupirtin Hiihtelijän aikaan?
En tiedä mitä pankinjohtajat asiakkaille sanoivat, mutta poliittinen historia on harrastukseni ja historiaa ymmärtää paremmin, jos seuraa myös tätä päivää.
Kepumytologiassa on hauskoja, suorastaan naurettavia piirteitä, esimerkiksi kun joku keskustalainen, esimerkiksi Ilkka lehti päästää oikein törkeän valheen ja kun joku kepulainen sen lukee ja kertoo eteenpäin niin hetken päästä se on kallioon hakattu uskonkappale Keskustassa.
*Ittepäisten Lakeuren Körtti-Kepulaasten Aviisi - ILKKA pääkirjoitus 10.2.-94.
Missään en ole väittänyt, että valuuttakurssien pitäisi olla muuttumattomia. Jos Suomessa oli korkeampi inflaatio kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa, Suomen valuutan ulkoisen arvon suhteessa noihin maihin kuuluikin heikentyä. Markan ulkoista arvoa heikennettiin, kun sellukattiloiden käyttöasteet vajosivat liian mataliksi. Devalvaatio ei kuitenkaan ollut virhe, vaan devalvaatiota edeltävä toiminta oli virheellistä.
Valuuttaluottojen nostaminen vapautettiin vuonna 1986. Niitä siis säännösteltiin ennen sitä. Siinä yhteydessä olisi ehdottomasti pitänyt luopua käytännössä kiinteästä valuuttakurssista, mutta siitä pidettiin härkäpäisesti kiinni. Meillä ei ollut malttia vaurastua. Ymmärryksestä se ei ollut kiinni, vaan yhden totuuden tiestä.
Olet mestarijankkaaja ja kuulut vielä näiden jankkaajien sekavimpaan osastoon. Toki olisin toivonut, että pystyt pitämään änkyräsi ja höpöhöpösi kallosi sisäpuolella, mutta toivo oli turhaa.
Nythän meillä vasta työmaata riittääkin, kun valtion talous on menossa
kohti pahinta vajettaan. Nyt riittää tekemistä sadoille tuhansille, eikä
vain niitä paikkoja töille, joita ei juuri kukaan tee.
Katainen juuri sanoi TV keskustelussa ettei yksikään hallitus työllistä yhtäkään työntekijää.
Millaisia lupauksia ovat puheet 100000 uuden työpaikan perustamisesta.
Syöttikö Vanhanen täyttä potaskaa työllistämispuheissaaan!
http://www.helsinginkeskusta.fi/index.php?p=matti_vanhasen_puhe_vappuna_15_kyosti_kallion_patsaalla