koivikossa

naitu poika

Jos tosijuttuja halutaan, niin tässäpä ainakin yksi, joka on tapahtunut kirjoittajalle. Todellisuuspohja 100%. Muistikuvat kylläkin 43-vuoden takaa. Asianomistajien takia nimet muutettu. Paikka oli valtion koulukoti, pakkotyölaitos, jollaisia ei enää ole, jossa
alaikäiset pojat tekivät töitä vähintään 4h/pvä 6 päivää viikossa. Paikan saa arvata, jos ei muuten hiffaa. Vuosi oli 1960.
Se oli sitä aikaa. Aikaa jolloin poikien mahlat olivat jo alkaneet virrata. Poikien kanssa sitä harrastettiinkin kaikenlaista. Runkkaus kuului jokaiseen päivään ja illalla pedissä sitten kaikkien peiton alla tapahtui. Ihan julkisesti. Ei sitä pidetty mitenkään outona tai epänormaalina. Itse kullakin tai ainakin melkein kaikilla oli myös eri asteisa kokemuksia toisesta pojasta, kellä minkäkinlaisia. Mutta se on toinen juttu..
Koulukodissa oli tietysti myös kanslisti ja hänellä oli tytäs, ilmeisesti ns. au-lapsi, kuten kai siihen aikaan sellaista kutsuttiin. Tyttö oli meille pojille myös kohde, jonka olemusta ja vartaloa ajateltiin, kaikkein pyhintä ja salatuintakin, kun iltaisin runkkaismme itsemme uneen. Sillä siitähän itse asiassa oli kyse. Unilääkkeestä, lohdutuksesta.
Tyttö olkoon tässä nyt nimeltään Leena, oli jo 17-vyuotias ja siis ihan eri luokkaa meidän, varsinkin minun ikäisten mielestä. Kaunis ja kiihoittava ja hänellä oli hameen alla juuri se josta näimme haavekuvia - karvainen vittu, kuten me siihen aikaan sanottiin..
Koulukodissahan ei saanut polttaa tupakkaa ja takavarikoidut piipputupakka-paketit - siihen aikaan muutenkin poltettiin paljon piippua ja väännettiin sätkää siviilissäkin - oli kaikki kanslistin toimistossa, jonka yhteydessä tämä yksinäinen äiti, kanslisti tyttärensä kanssa asui. Itse kanslia sijaitsi koulurakennuksessa, jossa kanslistin lisäksi asui vain apulaisjohtaja ja koulun rehtori, pääopettaja.
Tupakat olivat sellaisessa korkeassa piirongissa, vai mikä lienee kaapin nimi on ja se oli suht koht täysi kaikenlaista tupakkaa. Kuten sanottu, piipputupasta sikaareihin tai useimmiten kuitenkin sellaisiin sen aikaisiin, Bostoniin ja muuhun. Mitä nyt kukakin oli lomiltaan tuonnut. Kun lomille pääsi vain 2 kertaa vuodessa, kesällä ja osa pääsi Jouluksi kotiin, niin tupakkavarastot olivat aina siinä välissä, joko loppu koko laitoksesta tai ainakin loppumassa. Ostohinta poikien maksettavaksi kävi liian kovaksi. Maksuvälineenä käytettiin sunnuntaipullaviipaletta ja työsuorituksia, palveluksia, jopa seksuaalisia palveluksia. Tapauksesta ja ostajan/myyjän asemasta ja mieltymisistä riippuen...
Minulla oli ollut tilaisuus nähdä kyseinen takavarikkovarasto - en kyllä muista, että mistä syystä olin ollut kansliassa. Kehitin kuitenkin idean käyttää hyväkseni suhdetta, joka Leenan ja minun välille oli syntynyt vuosien aikana. Meillä oli puheyhteys, joskin salainen. Siellä kun ei henkilokunta, eivätkä heidän perheenjäsenensä, saanut "veljeillä" asukkien kanssa. Mehän olimme pohjasakkaa. Rosvoja ja ryöväreitä pahempia. Me kuitenkin aina silloin tällöin keskustelimme ja olin tullut siihen käsitykseen, että Leena piti minusta melko paljon. En osaa sanoa miksi sen tiesin, kun aikaisempaa kokemusta ei ollut. Olinhan lastenkodissa kasvanut ja jo 8-9-vuotiaasta ollut ns. "valtion leivissä". Saattoi johtua läheisestä suhteestamme ja siitä, että hän oli kovin sidottu paikkaa ja kotiin, asenteisiin jne. Kuitenkin kiima varmaan hänelläkin jokapäiväinen tuttu..
Aloin vaivihkaa toteuttamaan suunnitelmaa, jonka vain paras ystäväni tiesi. Suunnitelma oli lyhykäisyydessään sellainen, että kokeilisin kepillä jäätä ja jos natsaisi, niin pääsisin sisälle kanslistin kotiin. Itse tämä meidän mielestämme jo vanha naisihminen, kävi joka sunnuntai muutaman kilometrin päässä olevalla VR:n pikkuasemalla kuoroharjoituksissa tai muussa aktiviteetissa, Martoissa tms. Juuri sitä aioin käyttää hyväkseni, sen lisäksi, että Leena mahdollisesti osoittautuisi haluavan minusta muutakin kuin jutteluseuraa. Kokemattomanakin olin ollut havaitsevinani sellaisen vivahteen hänen kiinnostuksessaan. Lienemmmekö sitten sivunneet - tai kai paremminkin hän - jotain seksiin liittyvää. Luullakseni hän oli näin vain tahtonut nähdä reaktioni, vaivautumisen ja punan poskillani. Näin hän samalla oli pystynyt varmistamaan fyysisen kehitysasteeni ja naisten tapaan tehnyt omat päätelmänsä henkisestä valmiudestani. Varmasti hän oli uimahousuissa nähnyt tapahtuneen kovettumista ja muutenkin kaluni kasvaneen. Sehän jöpötti vähintään puolijäykkänä lähes koko ajan...

jatkoa seuraa, jos kiinnostaa.. Kerro se Emailitse. Kommentoi myös kirjoitustapaa, -muotoa. Kirjoittaja on ensimmäistä kertaa asialla.
Kommentin saat perille kun klikkaat vastaa-painiketta. Viestisi ohjautuu Emailiini.

6

7886

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suvi-Tuulia

      Moi!!!!
      toi juttu on muuten ihan jees mutta jaarittelet aika ptkään ja tarinasta menee niinkuin sisältö.
      Sitäpaitsi siinä kerkesi nukahtamaan kuin tollasta tekstiä luki.
      Muuten kirjoitus taito on ihan jees pienet kirjoitus virheet voisi korjata mutta muuten ihan sujuvaa tekstiä ja kieltä noin eka istumalta.
      T:Suvi-Tuulia

      • koivikko

        Kiitti kommentista. Jaarittelu on paheeni, myönnetään, toisaalta tarinan luonnekin vaatii taustainfoa, kun kaikille ei laitospoikien ajatusmaailma varmaankaan selvää. Vaikea mennä suoraan asiaan, kun asia aika monitahoinen ja vaati sen ikäiseltä, siinä asemassa olevalta 12-v pojalta melkoisia ponnisteluja. Nykyaikaisilla vangeillakin asiat ovat asiat paremmin, meiltä oli kaikki kielletty. Ruumiillinen kuritus, aika ajoin suorastaan brutaali hakkaaminen, olivat arkipäivää. Sen jälkeen koppiin, selliin, ettei vaan kukaan nähnyt riemunkirjavaksi hakattua kroppaasi. Kiellettyä oli kaikki muu paitsi työnteko ja koulunkäynti. Päivähän jakautui siten, että puoli päivää töissä, puoli päivää koulussa. Alaluokkalaiset pääsivät sentään kouluun aamupäiviksi, joka oli iso asia. Metsässä saattoi olla pakkasta yli 25 astetta. Ja mehän teimme kaikki ison kartanon työt. Metsässä oli usein lunta enemmän kuin pojilla pituutta. Kesäisin työtä tehtiinkin sitten jo 8h per päivä. Laitonta se oli silloinkin, mutta kukas sitä vahti. Tämä apuselostus auttaa kai laittamaan asioita omaan lohkoonsa.
        Kirjoitusvirheitä saattaa tulla. Yritin niitä korjatakin, osa jäi kai huomaamatta, mutta väsy sai vallan. Olihan kello jo yli 04 kun lopetin. Loppujen lopuksi siirryttyäni tv-tuoliini, nukahdin siihen.
        Tarinaan koitan lisätä juttua, joka siis totaalisen totta.
        T: Bo
        PS. Aika hyvää kai noin ruotsinkieliselle vai ;-)


      • neitsyt
        koivikko kirjoitti:

        Kiitti kommentista. Jaarittelu on paheeni, myönnetään, toisaalta tarinan luonnekin vaatii taustainfoa, kun kaikille ei laitospoikien ajatusmaailma varmaankaan selvää. Vaikea mennä suoraan asiaan, kun asia aika monitahoinen ja vaati sen ikäiseltä, siinä asemassa olevalta 12-v pojalta melkoisia ponnisteluja. Nykyaikaisilla vangeillakin asiat ovat asiat paremmin, meiltä oli kaikki kielletty. Ruumiillinen kuritus, aika ajoin suorastaan brutaali hakkaaminen, olivat arkipäivää. Sen jälkeen koppiin, selliin, ettei vaan kukaan nähnyt riemunkirjavaksi hakattua kroppaasi. Kiellettyä oli kaikki muu paitsi työnteko ja koulunkäynti. Päivähän jakautui siten, että puoli päivää töissä, puoli päivää koulussa. Alaluokkalaiset pääsivät sentään kouluun aamupäiviksi, joka oli iso asia. Metsässä saattoi olla pakkasta yli 25 astetta. Ja mehän teimme kaikki ison kartanon työt. Metsässä oli usein lunta enemmän kuin pojilla pituutta. Kesäisin työtä tehtiinkin sitten jo 8h per päivä. Laitonta se oli silloinkin, mutta kukas sitä vahti. Tämä apuselostus auttaa kai laittamaan asioita omaan lohkoonsa.
        Kirjoitusvirheitä saattaa tulla. Yritin niitä korjatakin, osa jäi kai huomaamatta, mutta väsy sai vallan. Olihan kello jo yli 04 kun lopetin. Loppujen lopuksi siirryttyäni tv-tuoliini, nukahdin siihen.
        Tarinaan koitan lisätä juttua, joka siis totaalisen totta.
        T: Bo
        PS. Aika hyvää kai noin ruotsinkieliselle vai ;-)

        Jups, sujuvasti kerrottu. Please laita se jatkokin tänne. En millään malta odottaa...


      • vuotta myöhemmin

        Suvi-Tuuli-a. jos sallit!
        Huomaan menneen jo vuoden, enkä ole jatkanut tarinaani, -tosisellaista. Pahoitteni Sinulle ja kaikille muille, jotka kohtaloani luki Suomi24.fi:n sivulta.

        On toki monesti se, että lupaus pitäisi pitää, mutta yksityiskohtiin puuttumatta, niin nykyisin suurperheen isänä ja isoisänä on sekä omia, että muita asioita, jotka ovat vaatineet liikaa huomiota ja keskittäneet heikot voimani näihin asioihin.

        Nyt toivon kykeneväni kirjoittamaan jatkoa tosiperäiselle tarinalleni Koivikosta. Kerron sen nyt tässä, vaikka ainakin ympyrät, mahdollisesti myös oikean paikan saatoitkin paikallistaa. Kyse oli nimenomaan Koivikon koulukodista, joka silloin luokiteltiin Suomen 2. kovimmaksi. Nyttemmin, jo aikaa, se on muuttunut tyttökodiksi, joka ei takaaa, että se olisi "helpompi paikka" tytöille.

        Kävin 1. vaimoni ja poikani kanssa kerran siellä parin vuorokauden visiitillä.

        Kiitos kommentistasi, kommentoi mielellään jatkoakin, joskin "puolustukseksi" sanoisin mieleni selvinneen ainoastaan älykkyyteni omalaatuisuuden ja älykkyyteeni ansiosta, joka ei varmaankaan luultavasti tule esiin. ;);)

        T:
        Bo Leonard


    • .,.,,.,.,.,.,.

      Tarinassasi on ainesta siis jatka! =)

      • naitu poika

        .. info jo 3., kun 2 ensimmäistä harakoille. Pitää kai aina vähän muuttaa nimeä ja jotain, kun muuten käsittelee jo laitettuna viestinä! Ikäänkuin sitä huvikseen samaa viestiä samalle palstalle laittaisi.. tjaa.. voihan niitäkin olla..

        Kiitos positiivisesta palauteesta. Jatkoa pääsen kirjoittamaan vasta päivän tai parin päästä. Nyt olen kiireinen enemmän aktuellisempien juttujen parissa. Kai jo viikonloppuun mennessä kuitenkin saan aikaa ja itsestäni sen verran irti, että jaksan palata muistelojen pariin.
        Bo2


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3235
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2293
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1859
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      28
      1775
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1411
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1381
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1276
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      29
      1261
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1187
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1177
    Aihe