Paastosokeri?

Kyllä nuo selittyvät ihan maksan toiminnalla.

diab2 kirjoitti:

Kyllä nuo selittyvät ihan maksan toiminnalla.

Olisin kiitollinen minulle ymmärrettävästä selvityksestä.

Jos viitsisit!

Labrakokeiden perusteella maksani on erinomaisessa kunnossa.
Onko tuloksiin luottamista?

M 65-v kirjoitti:

Olisin kiitollinen minulle ymmärrettävästä selvityksestä.

Jos viitsisit!

Labrakokeiden perusteella maksani on erinomaisessa kunnossa.
Onko tuloksiin luottamista?

Lue lisää

Maksan toiminnasta tuossa havaitsemassasi on tosiaan kysymys. Sitä ohjaa veren insuliinitaso. Kun insuliinitaso laskee, niin silloin on laskenut myös verensokeri. Kun insuliinitaso laskee tarpeeksi alas, alkaa maksa pumpata glukoosivarastostaan tai sen ollessa tyhjä rasva- ja proteiinilähtöisistä aineksista uusiomuodostuksella sokeria vereen. Verensokerin noustessa alkaa haimakin nostaa insuliinitasoa, jolloin verensokeri ei juurikaan nouse. Tällöin muodostuu tasapainotila verensokerissa. Näin siis terveellä.

Kakkostyypin diabeetikollakin homma toimii enemmän tai vähemmän samalla lailla. Maksan insuliiniresistenssistä johtuen se ei reagoi nousevaan insuliinitasoon välttämättä kunnolla, vaan pumppaa sokeria liikaa, jolloin syntyy kuvaamasi ilmiö. Jossakin vaiheessa yleensä sokerin nousu pysähtyy. Tätä auttaa, jos syö jotakin, jossa on vähän hiilihydraatteja. Näistä vereen imeytyvä glukoosi nostaa verensokeria ja insuliinitasoa ja saa maksan lopettamaan pumppaamisen.

Liikunnan aikana yleensä verensokeri laskee. Tällöin insuliinitasokin laskee. Lopetettaessa liikunta seuraa verensokerin nousu, koska insuliinitaso on alhainen. Tämä nousu yleensä korjaantuu 1-2 h sisällä.

Nuo ilmiöt ovat keskeisiä asioita kakkostyypin diabeteksen hoidossa. Maksan pumppaamaa sokeria ja insuliiniresistenssiä yleensä pyritään vähentämään liikunnalla ja painonpudotuksella. Tarvittaessa otetaan yleensä metformiini käyttöön.

Nuo arvosi ovat kaikesta huolimatta diabeetikolle erinomaiset.

DM2 kirjoitti:

Maksan toiminnasta tuossa havaitsemassasi on tosiaan kysymys. Sitä ohjaa veren insuliinitaso. Kun insuliinitaso laskee, niin silloin on laskenut myös verensokeri. Kun insuliinitaso laskee tarpeeksi alas, alkaa maksa pumpata glukoosivarastostaan tai sen ollessa tyhjä rasva- ja proteiinilähtöisistä aineksista uusiomuodostuksella sokeria vereen. Verensokerin noustessa alkaa haimakin nostaa insuliinitasoa, jolloin verensokeri ei juurikaan nouse. Tällöin muodostuu tasapainotila verensokerissa. Näin siis terveellä.

Kakkostyypin diabeetikollakin homma toimii enemmän tai vähemmän samalla lailla. Maksan insuliiniresistenssistä johtuen se ei reagoi nousevaan insuliinitasoon välttämättä kunnolla, vaan pumppaa sokeria liikaa, jolloin syntyy kuvaamasi ilmiö. Jossakin vaiheessa yleensä sokerin nousu pysähtyy. Tätä auttaa, jos syö jotakin, jossa on vähän hiilihydraatteja. Näistä vereen imeytyvä glukoosi nostaa verensokeria ja insuliinitasoa ja saa maksan lopettamaan pumppaamisen.

Liikunnan aikana yleensä verensokeri laskee. Tällöin insuliinitasokin laskee. Lopetettaessa liikunta seuraa verensokerin nousu, koska insuliinitaso on alhainen. Tämä nousu yleensä korjaantuu 1-2 h sisällä.

Nuo ilmiöt ovat keskeisiä asioita kakkostyypin diabeteksen hoidossa. Maksan pumppaamaa sokeria ja insuliiniresistenssiä yleensä pyritään vähentämään liikunnalla ja painonpudotuksella. Tarvittaessa otetaan yleensä metformiini käyttöön.

Nuo arvosi ovat kaikesta huolimatta diabeetikolle erinomaiset.

Lue lisää

Vajaa vuosi sitten, noin kahden kuukauden epäterveellisen jakson jälkeen ( kokeet noin kuukaus normalisoinnin jälkeen ) tunnin rasitussokru oli 7,4 ja kahden tunnin 6,4.
Paasto oli 6,3. Aikaisemmin 5,6 - 5,8.

Hankin mittarin ja ryhdyin seuraamaan.
Lääkitystä ei ehdotettukaan.

Oma seuranta on antanut lohdullisia lukemia mutta noita muutoksia en ymmärtänyt.

Lihasmassan vähentymättä minulla on varaa pudottaa laardia pois huoletta 5 - 7kg.
Tarpeen vaatiessa 10kg.

Käyn salilla kotona ollessa 5krt/viikko.
Kolmesti viikossa aerobista 1 - 1,5h 110 - 130 syketasolla. Lisänä lyhyitä rinnalleveto- ja kyykkysarjoja.
Kerran viikossa maastavetopäivä.
Samoin kerran viikossa kyykyt.
Muuten vapaan tangon treenejä mahaa.
Palautukset ja sykkeen seuraan kellosta.
Salilla noin 1 - 1,5h/kerta.

Vähintään kerran viikossa olen mennyt aerobiseen 14 - 16 tunnin paaston jälkeen.

Pitäisiköhän tasoittaa ravinnon saantia?

Joka tapauksessa vastauksesi rauhoitti.
Tuntematon pelottaa.

Painoreservini on vielä tarvittaessa käytettävissä.

Tämä kiittely olisi voinut olla lyhyempikin!