Alaikäiset lapset

Tarkemmin asiasta http://eroakirkosta.fi/lapset .

Jos eroat kirkosta, voivat lapsesi silti kuulua kirkkoon. Olen itse eronnut ja alaikäiset lapseni ovat kirkon jäseniä. Kirkosta eroaminen on jokaisen henkilökohtainen päätös, joten lapset saavat minun puolestani kuulua kirkkoon jos niin haluavat ja jos myöhemmin täysi-ikäisinä haluavat erota, niin voivat vapaasti tehdä niin.
Kirkosta eroamalla saat energiaa ja säästyy varoja tehdä jotain hyvää aidosti, vilpittömästi lähimmäistesi parhaaksi, etkä enään tuhlaa varojasi vanhentuneen kirkollisen järjestelmän elättämiseen.

Rippileirille muuten pääsevät kirkkoon kuulumattomatkin lapset. Senhän käy liki 90% ikäluokasta, vaikka kirkkoon kuuluu 84%.

Vaan entä jos ehdottaisit lapsille protuleiriä? Katso lisää osoitteesta http://www.protu.fi .

Ja enemmistön uskonnon opetukseen (lue: evlut opetukseen) saavat osallistua kirkkoon kuulumattomatkin. Kai lähtötilanne on, että lapset kannattaa erottaa mukana, ja tietty antaa lupa liittyä kirkkoon (tai vaikka vapaa-ajattelijoihin) jos tahtovat sen itse tehdä myöhemmin.

Entisen uskonnonvapauslain mukaan lapsen uskonnollinen asema määräytyi automaattisesti huoltajien uskonnollisen aseman mukaan. Uusi uskonnonvapauslaki on tässä suhteessa neutraali. Nyt säädetään ainoastaan siitä, ketkä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta. Uuden lain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta eli he päättävät siitä, jos lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi tai erottaa kirkon jäsenyydestä. Tästä pääsäännöstä on kolme poikkeusta:

Poikkeus 1: Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi voi huoltajana toimiva äiti päättää yksinkin.

Jos lapsi ei aikaisemmin ole ollut minkään muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, lapsen huoltajana toimiva äiti voi yksin päättää, että alle yksivuotias lapsi kastetaan ja otetaan seurakunnan jäseneksi.

Muista alle yksivuotiaan lapsen uskonnollisen aseman muutoksista päättävät lapsen huoltajat yhdessä. Jos esimerkiksi lapsi, jonka huoltajina ovat äiti ja isä, on kahden kuukauden ikäisenä äidin yksinomaisella päätöksellä kastettu ja otettu seurakunnan jäseneksi, ei äiti voi yksin erottaa lasta kirkosta lapsen ollessa esimerkiksi kymmenen kuukauden ikäinen; erottaminen edellyttää lapsen molempien huoltajien päätöstä asiasta.

Poikkeus 2: 12-17- vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset edellyttävät aina lapsen ja hänen huoltajiensa samanmielisyyttä.

Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä.

Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan.

Poikkeus 3: Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan tuomioistuimen päätöstä.

Tuomioistuin on voinut päättää lapsen huoltajien tehtävien jaosta siten, että pelkästään toiselle huoltajalle on annettu valta yksin päättää lapsen uskonnollisesta asemasta. Tällaiset päätökset ovat käytännössä vähälukuisia, mutta mahdollisia. Näissä tapauksissa on noudatettava tuomioistuimen päätöstä siitä, kenelle huoltajista kuuluu päätösvalta lapsen uskonnollisen aseman osalta.

Uuden uskonnonvapauslain mukaan kirkon omassa lainsäädännössä voidaan säätää erikseen jäsenyyden edellytyksistä. Kirkolliskokous on 9.5.2003 hyväksynyt kirkkolakiin tehtävät muutokset, jotka osaltaan vaikuttavat kirkon jäsenyyteen.

12-17 -vuotias voi liittyä tai jäädä seurakunnan jäseneksi vaikka hänen vanhempansa eivät kuuluisikaan kirkkoon. Alle 12-vuotias voi liittyä seurakunnan jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Alle 12-vuotias voi jäädä kirkon jäseneksi vaikka hänen vanhempansa (tai huoltajansa) eroaisivat kirkosta. 18-vuotta täyttänyt voi päättää uskonnollisesta asemastaan itsenäisesti.