Minulle on jäänyt hiukan arvoitukseksi, miksi Saksa hävisi I maailmansodan. Sehän oli vielä 1918 voimissaan ja lähetteli joukkojaan Suomeenkin sekaantumaan paikalliseen kahakkaan. Itärintamalla Neuvostoliitto oli antautunut ja sen olisi luullut helpottavan Saksan tilannetta. Eikä länsirintamallakaan mitään romahdusta tapahtunut.
Ja yhtäkkiä Saksa olikin antautunut ja sitä murjottiin maanrakoon jyrkillä rauhanehdoilla.
Ja yhtäkkiä Saksa olikin antautunut ja sitä murjottiin maanrakoon jyrkillä rauhanehdoilla.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Venäjän irtauduttua sodasta Saksa YRITTI RATKAISUA LÄNSRINTAMALLA. aLKUMENESTYKSEN JÄLKEEN SE TYSSÄSI SUURIIN TAPPIOIHIN. sITTEN ALKOI JENKKIeE MUKAANTULO VAIKUTTAA KEVÄÄSTÄ 1918 ALKaEN. sYKSYLLÄ LIITTOUTUNEET SITTEN HYÖKKÄSIVÄT JA SE OLI MENOA. sAKSA KYLLÄ PANNA HANTTIIN, MUTTA VOIMAT LOPPUIVAT JA SOTAINTO KATOSI. mYÖS SODANJOHTO ELI lUDENDORFF MENETTI HERMONSA LOKAKUUSSA 1918. MUUTA EI SITTEN TARVITTU. MARRASKUUN ALUSSA SAKSA OLI KYPSÄ.
Noin se suunnilleen meni.
Ensimmäisen maailmansodan loppu, on aikalailla hämärän peitossa useimmilla ihmisillä ja käsityksiä vaikka minkälaisia ....
Tosiasia oli, että sotaan oltiin kyllästyneitä molemminpuolin rintaman, upseereilla oli vaikeuksia pitää joukkoja komennossaan ja avointa kapinointia oli ilmassa, kaikki kuninkaalliset oli erittäin huonossa huudossa, keisarikunnat kaikki kaatuivat, Saksan, Itävallan, Venäjän ja myös Turkin Sulttaani menetti valtansa ja valtakunta hajosi.
Britit pelkäsivät tosissaan, että myön heidän kuningaskuntansa kaatuu, kuningashuonetta kielelttiin puhumasta Saksaa, joka oli Britannian kuningasperheen kotikieli, samoin Venäjän tsaarie kiellettiin tulemasta Britannian alueelle tai edes kulkelmatta brittialueiden kautta pakoreissullaan, mies sitten vetätyikin kohti Sipeariaa mihin se sitten teloitettiin.
USA joka oli tullut mukaan viimeisenä, oli ehkä parhaiten vielä sodankäyntikykyinen, muut valtiot tai niiden armeijat oli aikalailla lopussa, eikä niitä enää saatu liikkeelle.
Freikorpsiin
Freikorps-joukot syntyivät vuosia rintamalla taistelleista nuorista veteraanisotilaista, jotka rauhan tultua kokivat siviilielämän itselleen vieraaksi ja pettyneinä vallitsevaan tilanteeseen hakivat toimintaa ja taisteluja.[1] Mukana oli myös jokapäiväistä leipää etsiviä miehiä, ja nuoria aktivistiopiskelijoita, jotka eivät olleet ehtineet sotaan. Joukkoja oli keväällä 1919 kaikkiaan 200000-400000 miestä, runsaaseen sataan ryhmään ryhmittyneenä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Freikorps
antautuu ja häviää kun toiset on parempia. Mikä siinä on epäselvää?
Tunnetaan sodassa "tasapelikin". Ainoastaan ylivoimaiset voitot päättyvät miehitykseen ja vastustajan nöyryyttämiseen. Ei Saksa nyt niin heikolta vaikuttanut 1918 eikä sitä edes miehitetty niin kuin toisessa maailmansodassa.
Saatu miehitettyä vai ei haluttukaan? No, joka tapauksessa Saksa oli lyöty 1918, sille saneltiin rauhanehdot, joten mistään tasapelistä ei voida puhua. Toisekseen Saksaa ei kylläkään sodassa vallattu, mutta esimerkiksi Köln oli liittoutuneitten miehittämä aina vuoteen 1926.
Saksan naapurivaltioiden alueella. Silti menivät antautumaan ja nielemään häpeälliset ehdot ja alueluovutukset. Lukemani perusteella oli peräti kiikunkaakun ettei tilanne olisi voinut viimeisissä suurissa operaatioissa kaatua päinvastaiseenkin tulokseen. Oliko Adolfin kirjaansa kirjoittamissä väitteissä kotirintaman selkään puukotuksesta sittenkin perää?
Eräs romahduksen syy oli laivastosaarto. Se toi Saksalle niin suuria ongelmai, että pelko vielä yhdestä sotatalvesta aiheutti siviilien itsemurha-aallon.
Itärintamalla Saksa hallitsi tilanteen, mutta lännessä oli romahdus lähellä jo elokuussa, jolloin mm. Ludendorffin hermot pettivät ensi kerran ja hän pyysi eroa.
Syyskuussa luhistuivat Bulgaria, Itävalta ja pian Turkkikin.
Liitoutuneiden suurhyökkäys syyskuun lopulla 1918 vei sitten Saksan voimat. Kotirintama kapinoi, armeija alkoi hajota, Ludendorff luhistui lopullisesti 28.9. Saksa pyysi rauhaa 6. marraskuuta. Vihollisuudet päättyivät 11. marraskuuta. Keisari luopui kruunustaan.
Saksalla ei ykisnkertaisesti ollut mitään resursseja jatkaa sotaa. "Tikarinisku seklkään" on pelkkä legenda.
Kärjistetysti sanoen Saksa hävisi, koska sen liittolaiset, yksi kerrallaan, jättivät Saksan lopulta yksin. Sillä lailla ei tahdo pärjätä, jos on yksin kaikkia vastaan.
Monesti unohdetaan, varsinkin puolen valintoja tehtäessä ja niiden valintojen syitä selvitettäessä, kuinka tärkeässä roolissa oli sotatalous. Sota on ennen kaikkea perunakysymys.
Perunakysymyksen esittäkä oli saksalainen kenraali Ludendorf 1. MS:n aikana. Saksahan romahti lähinnä oman huoltotilanteen aiheuttamiin levottomuuksiinsa.
Joko nyt ymmärrät paremmin osapuolista kätetyt nimitykset eli ympärysvallat ja keskusvallat ja sen merkityksen?
Ei ole helppoa olla saarrettuna vuosikaudet... saattaapi joku tuote loppua ja kansa alkaa napista kun ei napista tulekaan vaikkapa kaffia...
"Eikä länsirintamallakaan mitään romahdusta tapahtunut. "
Länsirintamalle saapui joka kuukausi noin 250.000 amerikkalaista. Eli ahtaammaksi kävi jatkuvasti... tosin niin pahasti ei kuitenkaan kuin toisessa maailmansodassa joka oli apljon liikkuvampaa.
Saksassa tapahtui vallankumous marraskuussa 1918. Keisari pakeni Hollantiin ja vallan kaapanneet vasemmistolaiset solmivat rauhan liian heppoisin ehdoin. Kaipa ne jonkinlaisessa pakkoraossa olivat edellä luetelluista syistä ja kaipa vallankumouksellakin oli hyvät syyt.
http://en.wikipedia.org/wiki/German_Revolution#Revolution
Rintamalla olijoille rauha tuntui selkään puukottamiselta, koska he eivät kokeneet olevansa häviöllä sen enempää kuin liittoutuneetkaan. Sama ihmettelyn aihe siis kuin ketjun aloittajalla.
Saksa hävisi koska sen kaljat loppui eikä huumeita saanut enää niin halvalla. siinä sinulle vastaus, senkin esko v <33
Oliko Neuvostoliitto siis jo olemassa 1918.
Hävisi varmaan siksi kun toiset olivat parempia eikä pärjännyt.
Vasta sodan lopussa sitten yllättävät menestykset kun taktiikkaa muutettiin aivan toiseksi.
"Ja yhtäkkiä Saksa olikin antautunut ja sitä murjottiin maanrakoon jyrkillä rauhanehdoilla"
Tässä on sama juttu kuin Talvisodassa, jonka suomalaisessa historiassa yleisesti keskitytään hehkuttamaan lähinnä Suomen voittoisia taisteluita ja unohdetaan lähes kokonaan se lähes täydellinen romahdus, mikä oli loppuhetkillä lähellä. Tolvajärvellä hyökätään, Raatteessa motitellaan ja Kollaakin kestää, ja kannaksen loppuvaiheen lihamyllykin sivuutetaan vain sillä että Viipurissa lippu liehuu vielä. Sitten, ihan yhtäkkiä, Suomi onkin pakotettu rauhaan raskain ehdoin.
Saksan kanssa sama juttu ekassa maailmansodassa. Yleinen jokamiehen sotahistoriahan keskittyy varsin paljon aina Saksan kannalta asioiden katsomiseen ja vähän symppaamiseenkin, näin ainakin Suomessa. Kivempi käsitellä niitä voittoja ja hienoja juttuja, kuin sitä miten oma suosikki rämpi loppua kohti.
Sota on peruskysymys totesi Saksan armeijan ylipäällikkö Ludendorf 1918. Ruoka loppui ja kansa alkoi napista kun napista ei tullut esim. kahvia. Lisäksi surkeat liittolaiset oli pettäneet ja jättäneet sen. Vain urhea Suomi nuoli Saksaa kieli punkkien verestä vaahdoten.
Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/
"Kun maassa oli lähes 100 000 punavankia, se oli valtava huolto-ongelma. Kokoomus ja maalaisliitto keksivät sellaisenkin hankkeen, että myydään vankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille. Erityisen innokas orjakauppias oli maalaisliiton johtaja Santeri Alkio." Sota on perunakysymys. Tämän esittäjä oli saksalainen kenraali Ludendorf 1. MS:n aikana. Saksahan romahti lähinnä oman huoltotilanteen aiheuttamiin levottomuuksiinsa.
Kommunistit iskivät vapaamuurarien kanssa puukon selkään