Tapaus Sosiaali- ja Terveydenhuoltolainsäädäntö 2009
Rupesin tässä yksi päivä työttömäksi joutumisen ja sosiaalitoimistossa käynnin jälkeen ihmettelemään, että
miksi lapsilisät otettiin toimeentulotukia laskettaessa huomioon. Olin joskus aikanani hankkinut otsikon nimellä
kulkevan kirjan ja tarkastelinkin asiaa lainsäädännölliseltä kannalta. Sen verran lakia toimeentulosta ja
lapsilisälakia on tullut luettua, että että alkaa olla jo kyseiset sivut ja pykälät ulkomuistissa. Toisin sanoen
on tullut aika perinpohjaisesti perehdyttyä asiaan.
Äitini ja kaikki tuttavani sanovat, että lapsilisä on aina otettu toimeentulotukia laskettaessa tulona huomioon. Itse en
asiaa tarkemmin tiennyt aiemman lamaa edeltäneen työssäkäynnin johdosta. Mitä tähän sanoo sitten laki?
Laki toimeentulosta, pykälä 11: Huomioon otettavat tulot, tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon: 1) vähäisiksi katsottavia
ansiotuloja ja avustuksia; 2) alle 18- vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kun ne ylittävät hänen osaltaan 7
ja 7c pykälän nojalla huomioon otettavat menot; (29.12.2005/1218)
Pykälä 7. (29.12.2005/1218) Perustoimentulotuki. Perustoimeentulokuea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla
katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljessä erikseen säädetään.
Pykälä 7a. (29.12.2005/1218) Perusosa. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset
terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta,
televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnastaaiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön
ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot
Pykälä 7 c. (29.12.2005/1218) Täydentävä toimeentulotuki. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon
tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) lasten päivähoitomenot;
2) muut kuin 7b pykälässä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä (19.1.2006/64)
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena
voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten
harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Edellä luetussa väistämättä nousee lain tulkinnanvaraisuus. Mitkä ja minkä suuriset ovat perheen jokapäiväiseen
toimeentuloon kuuluvat menot? Lakia toimeentulosta lukiessa ei myöskään löydy kohtaa missä sanottaisi edes
epämääräisesti, että lapsilisä on otettava tulona huomioon. Entä mikä sitten on alle 18- vuotiaan katsottavia tuloja?.
Samoin lapsilisälakia lueskellessa (24 pykälää, melkein kaksi aukeamaa), ei sanallakaan puhuta lapsilisästä tulona.
Mielestäni tämä ei voi olla sattumaa. Kun tarkastellaan lapsilisälakia 6:tta pykälää
Lapsilisälaki 6. pykälä. Oikeus lapsilisän nostamiseen. Oikeus lapsilisän nostamiseen on nostajaksi ilmoitetulla
lapsen vanhemmalla tai huoltajalla, jonka huollossa lapsi on. Jos lapsilisän nostamiseen oikeutetusta henkilöstä
syntyy epäselvyyttä, kuuluu oikeus lapsilisän nostamiseen sille henkilölle, joka pääasiassa huolehtii lapsen hoidosta
ja kasvatuksesta. Jos lapsen hoidosta ja kasvatuksesta huolehtii muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, oikeus
lapsilisän nostamiseen on hänellä.
Pykälä 7. Jos lapsi on 11. pykälän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä
maksetaan kunnalle taikka jos lapsilisä 12 pykälän ensimmäisen momentin nojalla maksetaan lapselle itselleen,
lapsilisä on 100 euroa kalenterikukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin maksetaan korotettuna 46.60
eurolla kalenterikuukaudessa. (23.11.2007/1071)
Em. lapsilisätekstillä oli tässä yksi merkitys. Luki sitä niin tai näin niin millään en saa väännettyä lapsilisää
tuloksi, vaikka haluaisin. Näin se täytyy olla siis kaikkien kohdalla. Lakiteksti ei siis anna siihen edes vahingossa
mahdollisuutta. Tällöin se (lapsilisä) on siis tulkittava korvaukseksi. Mitkä ovat sitten suomen kielen määritelmät
sanalle korvaus. Soitettuani verohallintoon korkeimmalle taholle, ja kysyttäessäni näiden sanojen merkitystä verotuksessa
vastauksena oli odotettu: tulosta lähtee lähes poikkeuksetta veroa, korvauksesta lähes poikkeuksetta ei. Tätä tapausta
puhelimessa mietiskeltäessämme tulimme molemmat siihen lopputulokseen että verohallinnon kannalta lapsilisä Ei OLE TULOA.
Päätin kuitenkin varmuuden vuoksi selvittää asiaa vielä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Mikä ero oli sanoilla
tulo ja korvaus. Keskustelin turun yliopistossa, suomen kieltä filosofian maisteriksi opiskelevan Riikka Mikkolan kanssa
ja vaikka kuinka väänsimme suomen kieltä etsimällä sanoille merkitystä suomen kielen sanakirjasta ja synonyymeistä,
emme silti saaneet edes sanan tulo osittaisen sekoittamisen sanaan korvaus. Ei edes liipannut läheltä. Tästä
keskustelusta olisi myös hänen mukaansa saatavilla viraston virallinen lausunto tarvittaessa.
Päätin tarkistaa asiaa vielä julkisoikeuden dosentti Heikki Mattila:lta Lapin yliopistosta, joka oli kirjoittanut mm. Encyclopaedia Iuridica
Fennica V : julkisoikeus kirjan. Hänen kannanottonsa asiaan oli, että lakitekstiin päsee välillä "lapsuuksia" vaikka
kaikki lakiteksit kiertävät aina oikeusministeriön kautta tarkastettavana ennen julkaisua mm. edellä mainittujen virheiden
välttämiseksi.
No, ei tässä sitten auttanut kuin soittaa suoraan ministeriöön ja kysyä heidän mieliopidettä asiaan.
Siellä on kiireellistä väkeä. Kokousta kokouksen perään. Kahden päivän "metsästyksen" jälkeen sain kuitenkin tarpeksi
pätevän henkilön "tulkitsemaan" puhelimitse asiaani. Harmikseni en kirjoittanut kyseisen henkilön nimeä ylös. Tämä
olisi ollut tärkeää siksi, että kyseinen henkilö oli sanomansa mukaan ollut itse kirjoittamassa kyseistä tekstiä
lakikirjaan. No, hän otti heti odottamani kannan ja tulkitsikin asiaa em. dosentti Heikki Mattilan kannan. eli tekstiiin
saattoi päästä lapsuus, mutta asian ydin oli kuitenkin se, että päällekkäisten etuuksien välttämiseksi jo 15 vuotta
vakiintuneena oleva tapa oli se mitä lainsäätäjä oli tässä kuitenkin tarkoittanut.
Heh, no olin kuitenkin jo varautunut tähän kantaan lakitekstiä lukemalla ja kysyinkin miten sitten toteutuu aikasemmin
mainitsematon lakipykälä:
Laki toimeentulosta;
Pykälä 9. Perusosan suuruus.
Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:
1) yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla 361,86 euroa; (11.5.2007/583)
2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta,
jollei 3 kohdasta muuta johdu;
3) vanhempansa luona asuvalla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta;
4) 10-17 -vuotiaalla lapsella 70 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; sekä
5) alle 10- vuotiaalla lapsella 63 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu perusosa
kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä tämän
lain 3 pykälän 1 momentin mukaisissa avioliittomaisissa olosuhteissa. Jos perheeseen kuuluu useampia 1 momentin 4 ja 5 kohdassa
tarkoitettuja lapsia, perusosa on toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta
kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin yksi momentissa säädetään.
Tämän yllä olevan, laki toimeentulosta yhdesännen pykälän tekstin sisältö ei tällöin toteutuisi esimerkiksi Meidän tapauksessa.
Meillä on vaimoni kanssa kolme lasta ja me asumme Espoossa espoonkruunun 4 huoneen ja keittön kokoisesa asunnossa. Jos
vertaa meidän tilannetta ja vertaa sitä pariskuntaan jolla Ei ole lapsia ollenkaan, niin erotus meidän hyväksi sosiaaliviranomaisten
tilillepanona kuukaudeksi on vain muutama kymppi. siis tämä summa on SE minkä sosiaaliviranomaiset laskee meille TILILLE
kuukaudeksi laskettavan toimeentulon, vuokrasta asumistuen ja lapsilisen jälkeen maksettavaksi. Vähän se tietysti pistää
ihemettelemään, että miten näillä muutaman kympin erotuksella lapsettomaan pariskuntaan nähden meidän pitäisi selviytyä
normaalielämästä lapsettomaan pariskuntaan nähden, ja sen lisäksi myös meidän kahden kouluikäisen lapsen ja yhden 3
vuotiaan hoidosta ja kasvatuksesta? No tähän sain vastauksen vain että nyt hän (lakitekstiä kirjoittanut ja ministeriössä istuva henkilö)
ei ymmärrä miten tämä on mahdollista. Shokkitila kuulosti hänellä olevan lähellä asiaan liittyen. Miten tähän oli päässyt
NÄIN suuri vääryys? Minä tiesin mistä tämä johtuu. Koska laki on kirjoitettu erittäin tulkinnanvaraiseksi sitä myöskin viranomaiset,
tässä tapauksessa espoon (ja varmasti monen muunkin kunnan) sosiaaliviranomaiset ovat tulkinneet lakia omaksi edukseen.
Ja monen suomalaisen harmiksi nimenomaan epäedulliselta kannalta. Lopulta hämmentyneenä hän käski tarkastamaan Korkeimman
Hallinto-oikeuden ennakkopäätööksiä asiasta. Ei siinä sitten auttanut kuin tarkastella ennakkopäätöksiä asiaan liittyen
www.finlex.fi sivustoa minne on kerätty tietoa Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksistä vuodesta 1944. En tietenkään löytänyt
yhtään ennakkopäätöstä asiasta. Mielestäni tämä oli tulkittavissa niin, että kyseinen asia ei ole koskaan päätynytkään
sinne asti.
Lisään myöskin lähipäivinä alla mainituille sivuilleni esimerkki tapauksen missä on viiden hengen toimeentulotukipäätös ja
verrattavana kolmen hengen samainen päätös. Tässä tulee ilmi kuinka paljon meidän kokoinen perhe häviää verrattuna
yksilapsiseen perheseen toimeentulotuen määrässä / kuukausi. Ero vain kasvaa sitä mukaan mitä enemmän lapsia on verrattuna kokonaan
lapsettomaan pariskuntaan, lapsettoman pariskunnan eduksi.
Toivottavasti nautit lukemastasi ja sait selkoa joskus vaikeasti ymmärrettävistä lakipykälistä.
PS: Lisää minusta osoitteessa http://www.mikko-frilander.com sivut vähän keskeneräiset, mutta korjausta asiaan
on tulossa lähiaikoina. Palautetta voi myös antaa [email protected]
T:Mikko Frilander
Rupesin tässä yksi päivä työttömäksi joutumisen ja sosiaalitoimistossa käynnin jälkeen ihmettelemään, että
miksi lapsilisät otettiin toimeentulotukia laskettaessa huomioon. Olin joskus aikanani hankkinut otsikon nimellä
kulkevan kirjan ja tarkastelinkin asiaa lainsäädännölliseltä kannalta. Sen verran lakia toimeentulosta ja
lapsilisälakia on tullut luettua, että että alkaa olla jo kyseiset sivut ja pykälät ulkomuistissa. Toisin sanoen
on tullut aika perinpohjaisesti perehdyttyä asiaan.
Äitini ja kaikki tuttavani sanovat, että lapsilisä on aina otettu toimeentulotukia laskettaessa tulona huomioon. Itse en
asiaa tarkemmin tiennyt aiemman lamaa edeltäneen työssäkäynnin johdosta. Mitä tähän sanoo sitten laki?
Laki toimeentulosta, pykälä 11: Huomioon otettavat tulot, tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon: 1) vähäisiksi katsottavia
ansiotuloja ja avustuksia; 2) alle 18- vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kun ne ylittävät hänen osaltaan 7
ja 7c pykälän nojalla huomioon otettavat menot; (29.12.2005/1218)
Pykälä 7. (29.12.2005/1218) Perustoimentulotuki. Perustoimeentulokuea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla
katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljessä erikseen säädetään.
Pykälä 7a. (29.12.2005/1218) Perusosa. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset
terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta,
televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnastaaiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön
ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot
Pykälä 7 c. (29.12.2005/1218) Täydentävä toimeentulotuki. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon
tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat:
1) lasten päivähoitomenot;
2) muut kuin 7b pykälässä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä (19.1.2006/64)
3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena
voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten
harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Edellä luetussa väistämättä nousee lain tulkinnanvaraisuus. Mitkä ja minkä suuriset ovat perheen jokapäiväiseen
toimeentuloon kuuluvat menot? Lakia toimeentulosta lukiessa ei myöskään löydy kohtaa missä sanottaisi edes
epämääräisesti, että lapsilisä on otettava tulona huomioon. Entä mikä sitten on alle 18- vuotiaan katsottavia tuloja?.
Samoin lapsilisälakia lueskellessa (24 pykälää, melkein kaksi aukeamaa), ei sanallakaan puhuta lapsilisästä tulona.
Mielestäni tämä ei voi olla sattumaa. Kun tarkastellaan lapsilisälakia 6:tta pykälää
Lapsilisälaki 6. pykälä. Oikeus lapsilisän nostamiseen. Oikeus lapsilisän nostamiseen on nostajaksi ilmoitetulla
lapsen vanhemmalla tai huoltajalla, jonka huollossa lapsi on. Jos lapsilisän nostamiseen oikeutetusta henkilöstä
syntyy epäselvyyttä, kuuluu oikeus lapsilisän nostamiseen sille henkilölle, joka pääasiassa huolehtii lapsen hoidosta
ja kasvatuksesta. Jos lapsen hoidosta ja kasvatuksesta huolehtii muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, oikeus
lapsilisän nostamiseen on hänellä.
Pykälä 7. Jos lapsi on 11. pykälän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä
maksetaan kunnalle taikka jos lapsilisä 12 pykälän ensimmäisen momentin nojalla maksetaan lapselle itselleen,
lapsilisä on 100 euroa kalenterikukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin maksetaan korotettuna 46.60
eurolla kalenterikuukaudessa. (23.11.2007/1071)
Em. lapsilisätekstillä oli tässä yksi merkitys. Luki sitä niin tai näin niin millään en saa väännettyä lapsilisää
tuloksi, vaikka haluaisin. Näin se täytyy olla siis kaikkien kohdalla. Lakiteksti ei siis anna siihen edes vahingossa
mahdollisuutta. Tällöin se (lapsilisä) on siis tulkittava korvaukseksi. Mitkä ovat sitten suomen kielen määritelmät
sanalle korvaus. Soitettuani verohallintoon korkeimmalle taholle, ja kysyttäessäni näiden sanojen merkitystä verotuksessa
vastauksena oli odotettu: tulosta lähtee lähes poikkeuksetta veroa, korvauksesta lähes poikkeuksetta ei. Tätä tapausta
puhelimessa mietiskeltäessämme tulimme molemmat siihen lopputulokseen että verohallinnon kannalta lapsilisä Ei OLE TULOA.
Päätin kuitenkin varmuuden vuoksi selvittää asiaa vielä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Mikä ero oli sanoilla
tulo ja korvaus. Keskustelin turun yliopistossa, suomen kieltä filosofian maisteriksi opiskelevan Riikka Mikkolan kanssa
ja vaikka kuinka väänsimme suomen kieltä etsimällä sanoille merkitystä suomen kielen sanakirjasta ja synonyymeistä,
emme silti saaneet edes sanan tulo osittaisen sekoittamisen sanaan korvaus. Ei edes liipannut läheltä. Tästä
keskustelusta olisi myös hänen mukaansa saatavilla viraston virallinen lausunto tarvittaessa.
Päätin tarkistaa asiaa vielä julkisoikeuden dosentti Heikki Mattila:lta Lapin yliopistosta, joka oli kirjoittanut mm. Encyclopaedia Iuridica
Fennica V : julkisoikeus kirjan. Hänen kannanottonsa asiaan oli, että lakitekstiin päsee välillä "lapsuuksia" vaikka
kaikki lakiteksit kiertävät aina oikeusministeriön kautta tarkastettavana ennen julkaisua mm. edellä mainittujen virheiden
välttämiseksi.
No, ei tässä sitten auttanut kuin soittaa suoraan ministeriöön ja kysyä heidän mieliopidettä asiaan.
Siellä on kiireellistä väkeä. Kokousta kokouksen perään. Kahden päivän "metsästyksen" jälkeen sain kuitenkin tarpeksi
pätevän henkilön "tulkitsemaan" puhelimitse asiaani. Harmikseni en kirjoittanut kyseisen henkilön nimeä ylös. Tämä
olisi ollut tärkeää siksi, että kyseinen henkilö oli sanomansa mukaan ollut itse kirjoittamassa kyseistä tekstiä
lakikirjaan. No, hän otti heti odottamani kannan ja tulkitsikin asiaa em. dosentti Heikki Mattilan kannan. eli tekstiiin
saattoi päästä lapsuus, mutta asian ydin oli kuitenkin se, että päällekkäisten etuuksien välttämiseksi jo 15 vuotta
vakiintuneena oleva tapa oli se mitä lainsäätäjä oli tässä kuitenkin tarkoittanut.
Heh, no olin kuitenkin jo varautunut tähän kantaan lakitekstiä lukemalla ja kysyinkin miten sitten toteutuu aikasemmin
mainitsematon lakipykälä:
Laki toimeentulosta;
Pykälä 9. Perusosan suuruus.
Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:
1) yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla 361,86 euroa; (11.5.2007/583)
2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta,
jollei 3 kohdasta muuta johdu;
3) vanhempansa luona asuvalla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta;
4) 10-17 -vuotiaalla lapsella 70 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; sekä
5) alle 10- vuotiaalla lapsella 63 % 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu perusosa
kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä tämän
lain 3 pykälän 1 momentin mukaisissa avioliittomaisissa olosuhteissa. Jos perheeseen kuuluu useampia 1 momentin 4 ja 5 kohdassa
tarkoitettuja lapsia, perusosa on toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta
kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin yksi momentissa säädetään.
Tämän yllä olevan, laki toimeentulosta yhdesännen pykälän tekstin sisältö ei tällöin toteutuisi esimerkiksi Meidän tapauksessa.
Meillä on vaimoni kanssa kolme lasta ja me asumme Espoossa espoonkruunun 4 huoneen ja keittön kokoisesa asunnossa. Jos
vertaa meidän tilannetta ja vertaa sitä pariskuntaan jolla Ei ole lapsia ollenkaan, niin erotus meidän hyväksi sosiaaliviranomaisten
tilillepanona kuukaudeksi on vain muutama kymppi. siis tämä summa on SE minkä sosiaaliviranomaiset laskee meille TILILLE
kuukaudeksi laskettavan toimeentulon, vuokrasta asumistuen ja lapsilisen jälkeen maksettavaksi. Vähän se tietysti pistää
ihemettelemään, että miten näillä muutaman kympin erotuksella lapsettomaan pariskuntaan nähden meidän pitäisi selviytyä
normaalielämästä lapsettomaan pariskuntaan nähden, ja sen lisäksi myös meidän kahden kouluikäisen lapsen ja yhden 3
vuotiaan hoidosta ja kasvatuksesta? No tähän sain vastauksen vain että nyt hän (lakitekstiä kirjoittanut ja ministeriössä istuva henkilö)
ei ymmärrä miten tämä on mahdollista. Shokkitila kuulosti hänellä olevan lähellä asiaan liittyen. Miten tähän oli päässyt
NÄIN suuri vääryys? Minä tiesin mistä tämä johtuu. Koska laki on kirjoitettu erittäin tulkinnanvaraiseksi sitä myöskin viranomaiset,
tässä tapauksessa espoon (ja varmasti monen muunkin kunnan) sosiaaliviranomaiset ovat tulkinneet lakia omaksi edukseen.
Ja monen suomalaisen harmiksi nimenomaan epäedulliselta kannalta. Lopulta hämmentyneenä hän käski tarkastamaan Korkeimman
Hallinto-oikeuden ennakkopäätööksiä asiasta. Ei siinä sitten auttanut kuin tarkastella ennakkopäätöksiä asiaan liittyen
www.finlex.fi sivustoa minne on kerätty tietoa Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksistä vuodesta 1944. En tietenkään löytänyt
yhtään ennakkopäätöstä asiasta. Mielestäni tämä oli tulkittavissa niin, että kyseinen asia ei ole koskaan päätynytkään
sinne asti.
Lisään myöskin lähipäivinä alla mainituille sivuilleni esimerkki tapauksen missä on viiden hengen toimeentulotukipäätös ja
verrattavana kolmen hengen samainen päätös. Tässä tulee ilmi kuinka paljon meidän kokoinen perhe häviää verrattuna
yksilapsiseen perheseen toimeentulotuen määrässä / kuukausi. Ero vain kasvaa sitä mukaan mitä enemmän lapsia on verrattuna kokonaan
lapsettomaan pariskuntaan, lapsettoman pariskunnan eduksi.
Toivottavasti nautit lukemastasi ja sait selkoa joskus vaikeasti ymmärrettävistä lakipykälistä.
PS: Lisää minusta osoitteessa http://www.mikko-frilander.com sivut vähän keskeneräiset, mutta korjausta asiaan
on tulossa lähiaikoina. Palautetta voi myös antaa [email protected]
T:Mikko Frilander
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei minun tietääkseni lapsilisiä oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Jos on otettu, se on valituksen paikka. Se, ettei KHO:n ennakkotapauksia ole, johtunee siitä, ettei lapsilisiä ole yleensä otettu huomioon. Jos on otettu, ei toimeentulotuen saaja ole tajunnut valittaa asiasta.
Tosin valittamalla korjaus on saatavissa vasta vuosien päästä, jos valitukseksi menee. Valitus kun menisi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, jossa tämänhetkinen käsitelyaika on 16 kk.
...2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot...
Tuossa tarkoitetaan ansio- ja pääomatuloja, ei tukia, mitä lapsilisä on.