Kun synnyin, äitini olisi tarvinnut verensiirtoa. Hän olisi todennäköisesti säästänyt henkensä jos ei olisi kieltäytynyt verensiirrosta mutta hän kuoli. Hän ei ollut Jehovan todistaja mutta hengaili heidän kanssaan. Sairaalaan oli kuulemma kiiruhtanut jehovaystäviä avittamaan äitiäni kieltäytymään verensiirrosta.
Olen yrittänyt saada tietoja äitini kuolinsyystä itse sairaalan arkistosta mutta minulle ei niitä anneta, ehkei se ole mahdollistakaan. Sanovat, että arkistossa ei enää ole niin vanhoja potilastietoja (40 v. sitten) ja toisella kertaa sanoivat, että minulla ei ole oikeutta hänen potilastietoihinsa (vaikka olenkin tytär). Lapsena en saanut tietää tästä verensiirtokieltäytymisestä mitään, kuulin sen vahingossa erästä kautta vasta ollessani jo yli kolmekymppinen. Törmätessäni sitten Jehovan todistajaan, kysyin häneltä mitä mieltä hän oli tästä asiasta, että äitini kuoli verensiirtoasian takia hän naurahti iloisesti ja sanoi, että HYVÄ hän pääsee paratiisiin! Olin reaktiosta todella äimistynyt ja raivoissani. Tuntuu, että tässä asiassa on jotakin salamyhkäistä salailua sairaalan taholta kun eivät anna äitini viimeisten hetkien tietoja. Omat syntymistietoni sain, mutta kaikki äitiini viittava oli visusti poistettu. Onko teistä tässä jotakin hämärää?
Olen yrittänyt saada tietoja äitini kuolinsyystä itse sairaalan arkistosta mutta minulle ei niitä anneta, ehkei se ole mahdollistakaan. Sanovat, että arkistossa ei enää ole niin vanhoja potilastietoja (40 v. sitten) ja toisella kertaa sanoivat, että minulla ei ole oikeutta hänen potilastietoihinsa (vaikka olenkin tytär). Lapsena en saanut tietää tästä verensiirtokieltäytymisestä mitään, kuulin sen vahingossa erästä kautta vasta ollessani jo yli kolmekymppinen. Törmätessäni sitten Jehovan todistajaan, kysyin häneltä mitä mieltä hän oli tästä asiasta, että äitini kuoli verensiirtoasian takia hän naurahti iloisesti ja sanoi, että HYVÄ hän pääsee paratiisiin! Olin reaktiosta todella äimistynyt ja raivoissani. Tuntuu, että tässä asiassa on jotakin salamyhkäistä salailua sairaalan taholta kun eivät anna äitini viimeisten hetkien tietoja. Omat syntymistietoni sain, mutta kaikki äitiini viittava oli visusti poistettu. Onko teistä tässä jotakin hämärää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos äitisi olisi nyt samassa tilanteessa, hänen sallittaisiin ottaa jo noin 95% verestä. Ihan koko verta ei edelleenkään saa siirtää. Ulkopuolelle jäävät edelleen valkosolut, kuona-aineen, kivennäisaineet, vitamiinit ja muutamat muut pienemmät ainesosat.
Verensiirtokielto perustuu käsitykseen veren pyhyydestä. Elämän sanotaan sijaitsevan veressä.
Kun ensikerralla kohtaat Jehovan todistajan, niin kysy häneltä MITEN Jehovan todistajat ovat kyenneet havaitsemaan, että tuo elämä on joissain noissa 5% kiellettyjen ainesosien joukossa. Kysy myös, tuntevatko he lainkaan vastuuta äitisi kuolemasta.
Joten todennäköistä, että muutkin tiedot on tallessa. Toisen henkilön potilastiedot on varmastikin "kivenalla", mutta käänny sairaalan johdon puoleen. Sairaala, jos on toiminut jotenkin väärin, niin sittenhän ei tietoja ole.
>Olisko sinulla mahdollisuus tutustua sen aikaisiin jt....hehän varmasti kertovat innokkaasti tälläisistä marttyyrikuolemista.
>Suomessa on toinenkin uskonto joilla on samanlainen veriuskomus. Eräässä perheessä oli aikanaan samanlainen tilanne, mutta perheenisä ei suostunut verettömyyteen, joten heillä oli onnellinen loppu. Lapsia tuli lisääkin ja äiti elää vieläkin noin 80 v ! Uskonto tietenkin jäi pois, mutta hyvin näköjään lapset on pärjännyt ilmankin.
Onko isäsi nimikirjaimet HA?
Isäni nimikirjaimet ei ole HA
-onkohan ihan fakta tietoa edes?-koska jos hän ei ollut kastettukaan...luulempa ettei hän olisi kieltäytynyt siitä!!!!-niin itselläkin mulla aikoinaan oli raskauden kanssa ongelmia ja siinä kävi sit niin että jouduin ottaa verensiirron koska menetin paljon verta ja pyörtyilin jo....ja sit mää sain sen veren siirron tiesin että sillon (23)-vuotta sitten että JT:T ei sitä ota ja mun ukko oli siinä opissa kasvatettu mutta minä sen sillon päätin ei ukko muistelen sen kyllä tosissaan olleen mulle vihainen koska moisen tempun tein mutta MINUNHAN asia se oli sillon musta tuntu eka kerran tosi oudolle moinen suhtautuminen sen taholta ja kaiken kukkuraksi se ite ei ollu edes mukana!!!-ja ajattelin sillon olevan sen ihan PÖPI mutta niin se esim. joi viinaa ihan hirveesti ja kiusas minua tietenkin ja soitin jopa sitä putkaankin ku sillä meni överiks mutta sitten saattoi olla pokkaa tulla sanomaan MINUN verensiirrosta??? nyt myöhemmin olen tajunnut sen olevan SAIRAS ihminen eli en tiiä jos mää olisin ollu siellä kokonaan mukana niin ehkä en olisi ottanut mutta kun en ollu niin...ja onkohan sillon noinkin kauan aikaa sitten ollu edes mahdollista tulla sairaalaan yllyttämään että elä ota jos hengestä on kyse?
jotenkin tuntuu että siinä on ollu muita syitä tuskimpa sairaala sitä pimittää...