Suomen poliittiset murhat!

Poliittiset murhat Suomessa taitaakin olla aina suomenruotsalaisten erikoisalaa.


Tandefelt ampui Ritavuoren

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori

Schauman ampui Bobrikovin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman


Lennart Hohenthal ampui prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eliel_Soisalon-Soininen
8389
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Suomessa tehtiin 1900-luvulla kymmeniä poliittisia murhia. Vuosien Bobrikovin ja Soisalon-Soinisen murhien aikoihin eli vuosina 1903-1913 yhteensä 20 poliittista murhaa ja kuusi murhayritystä.

Tietysti, jos haluat rajata aihepiirin siten, että lasket poliittisiksi murhiksi vain nuo kolme, jotka sopivat netti fennon väitteeseen, tilanne on toinen.
Mutta silloin olisi kai sopivampaa puhua vaikkapa netti fennon poliittisiksi murhiksi laskemista poliittisista murhista.

Äänestä
  • Ei jokaista humalaista puukotappelua poliittisten vastustajien välillä voi laskea "poliittiseksi murhaksi" termin varsinaisessa merkityksessä.

    Tiedät sen hyvin, mutta palkkasvekon saivartelutaktiikkaa vain jatkat.

    Nuo kolme murhaa ovat selvästi kuuluisammat ja yleensä pidetty varsinaisina poliittisina attentaatteina.

    Mene nukkumaan jo.

    Äänestä

  • Rautavasara kirjoitti:

    Ei jokaista humalaista puukotappelua poliittisten vastustajien välillä voi laskea "poliittiseksi murhaksi" termin varsinaisessa merkityksessä.

    Tiedät sen hyvin, mutta palkkasvekon saivartelutaktiikkaa vain jatkat.

    Nuo kolme murhaa ovat selvästi kuuluisammat ja yleensä pidetty varsinaisina poliittisina attentaatteina.

    Mene nukkumaan jo.

    Muistella voisi vaikka nimiä Minna Craucher, Erik Mättö ja Onni Happonen.

    Äänestä

  • Rautavasara kirjoitti:

    Ei jokaista humalaista puukotappelua poliittisten vastustajien välillä voi laskea "poliittiseksi murhaksi" termin varsinaisessa merkityksessä.

    Tiedät sen hyvin, mutta palkkasvekon saivartelutaktiikkaa vain jatkat.

    Nuo kolme murhaa ovat selvästi kuuluisammat ja yleensä pidetty varsinaisina poliittisina attentaatteina.

    Mene nukkumaan jo.

    "Ei jokaista humalaista puukotappelua poliittisten vastustajien välillä voi laskea "poliittiseksi murhaksi" termin varsinaisessa merkityksessä."

    Ei tietenkään, mutta siitä ei olekaan kysymys. Sen sijaan on varsin erikoista rajata poliittisiksi murhiksi vain omaan agendaan sopivat poliittiset murhat kuten aloituksessa tehtiin.

    1900-luvun alku oli kaikkialla Euroopassa levotonta aikaa ja poliittiset väkivaltaisuudet ja murhatkin olivat varsin tavallisia. Suomen suuriruhtinaanmaa oli Venäjän keisarikunnan rauhallisimpia kolkkia, mutta kyllä täälläkin kuohui ja tapahtui. Suomessa vaikutti monenlaista separatistista ns aktivistiryhmää mutta myös vallankumouksellisia järjestöjä ja soluja. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Soisalon-Soinista vastaan oli kurikkalainen Matti Reinikka tehnyt jo kaksi murhayritystä ennen Hohenthalin attentaattia. Reinikka oli myös kuvernööri Mjasojedovin murhayrityksen tekijä.

    Levottoman vuoden 1905 poliittisia levottomuuksia keväällä 1907 ilmestyneen Taistelu Suomen valtiosäännöstä-kirjasen mukaan:
    - 6.2. mainittu Soisalon-Soinisen murha
    - 20.3. mainittu Mjasodevin murhayritys Viipurissa
    - 7.4. poliisiurkkijana toimineen työmies Virtasen murha Helsingissä
    - toukokuun alussa lähetettiin helvetinkone poliisikomisario von Grossille Viipurissa. Se ei kuitenkaan räjähtänyt
    - toukokuussa joukko aseistautuneita miehiä yritti murhata ratsupoliisin Helsingin Eläintarhassa
    - 19.7. salaneuvos Deutrichia heitetään pommilla Helsingin senaatintorilla. Deutrich sai palovammoja, mutta selvisi hengissä
    - 21.7. santarmieversti Kamarenkon murha Viipurissa
    - 20.8. Helsingissä poliisikonstaapeli ammutaan kuoliaaksi useilla laukauksilla takaapäin
    - 2.9. samanlainen attentaatti venäläistä santarmia vastaan samoin Helsingissä
    - 5.9. räjäytetään pommi Helsingin kolmannen poliisivartikonttorin edustalla
    - 10.9. pommiattentaatti kuvernööri Papkoffia vastaan Hämeenlinnassa
    - 21.9. pommiattentaatti Vaasassa
    - 4.10. poliisikonstaapeli Mitronoff murhataan Helsingissä
    - 16.10. pommiattentaatti Porvoossa.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Ei jokaista humalaista puukotappelua poliittisten vastustajien välillä voi laskea "poliittiseksi murhaksi" termin varsinaisessa merkityksessä."

    Ei tietenkään, mutta siitä ei olekaan kysymys. Sen sijaan on varsin erikoista rajata poliittisiksi murhiksi vain omaan agendaan sopivat poliittiset murhat kuten aloituksessa tehtiin.

    1900-luvun alku oli kaikkialla Euroopassa levotonta aikaa ja poliittiset väkivaltaisuudet ja murhatkin olivat varsin tavallisia. Suomen suuriruhtinaanmaa oli Venäjän keisarikunnan rauhallisimpia kolkkia, mutta kyllä täälläkin kuohui ja tapahtui. Suomessa vaikutti monenlaista separatistista ns aktivistiryhmää mutta myös vallankumouksellisia järjestöjä ja soluja. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi Soisalon-Soinista vastaan oli kurikkalainen Matti Reinikka tehnyt jo kaksi murhayritystä ennen Hohenthalin attentaattia. Reinikka oli myös kuvernööri Mjasojedovin murhayrityksen tekijä.

    Levottoman vuoden 1905 poliittisia levottomuuksia keväällä 1907 ilmestyneen Taistelu Suomen valtiosäännöstä-kirjasen mukaan:
    - 6.2. mainittu Soisalon-Soinisen murha
    - 20.3. mainittu Mjasodevin murhayritys Viipurissa
    - 7.4. poliisiurkkijana toimineen työmies Virtasen murha Helsingissä
    - toukokuun alussa lähetettiin helvetinkone poliisikomisario von Grossille Viipurissa. Se ei kuitenkaan räjähtänyt
    - toukokuussa joukko aseistautuneita miehiä yritti murhata ratsupoliisin Helsingin Eläintarhassa
    - 19.7. salaneuvos Deutrichia heitetään pommilla Helsingin senaatintorilla. Deutrich sai palovammoja, mutta selvisi hengissä
    - 21.7. santarmieversti Kamarenkon murha Viipurissa
    - 20.8. Helsingissä poliisikonstaapeli ammutaan kuoliaaksi useilla laukauksilla takaapäin
    - 2.9. samanlainen attentaatti venäläistä santarmia vastaan samoin Helsingissä
    - 5.9. räjäytetään pommi Helsingin kolmannen poliisivartikonttorin edustalla
    - 10.9. pommiattentaatti kuvernööri Papkoffia vastaan Hämeenlinnassa
    - 21.9. pommiattentaatti Vaasassa
    - 4.10. poliisikonstaapeli Mitronoff murhataan Helsingissä
    - 16.10. pommiattentaatti Porvoossa.

    Esitit "poliittisia murhia" joistain konstaapeleista, joille et löytänyt edes NIMEÄ.

    Aikä väkinäistä ja naurettavaa todistelua.

    Kuten sanoin. Mene nukkumaan. Olet hyvin väsynyt.

    Äänestä

  • Rautavasara kirjoitti:

    Esitit "poliittisia murhia" joistain konstaapeleista, joille et löytänyt edes NIMEÄ.

    Aikä väkinäistä ja naurettavaa todistelua.

    Kuten sanoin. Mene nukkumaan. Olet hyvin väsynyt.

    Hups, tuli näköjään kirjoitusvirhe tuolla aikaisemmin: "Vuosien Bobrikovin ja Soisalon-Soinisen murhien aikoihin eli vuosina 1903-1913 yhteensä 20 poliittista murhaa ja kuusi murhayritystä" Piti olla tietysti vuosina 1903-1913 Suomen alueella tehtiin yhteensä 20 poliittista murhaa ja seitsemän murhayritystä.

    Nyt olisi kai paikallaan, että kertoisit kuka oikeuden virkamies tai ammattinsa osaava historian tutkija väittäisi noiden kolmen tapauksen olevan ainoat poliittiset murhat Suomessa. Olisitko ystävällinen?

    Oma kommenttini perustuu mm. seuraaviin lähteisiin:

    "Poliittisen väkivallan kulttuurin syntyhetket ajoittuvat meillä vuosisadan vaihteeseen. Vuosina 1903-1911 Suomessa tapahtui kaksikymmentä poliittista murhaa ja seitsemän sellaisen yritystä"
    - Marko Tikka: Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Helsinki 2004. s. 52 -

    Aihetta ovat selvitelleet mm.

    Markku Ahonen tutkielmassaan Poliittinen väkivalta Suomessa. Artikkeli on ilmestynyt teoksessa Historian päivät 1985, Historiallinen Arkisto 88.

    Matti Lackman teoksessa Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäriliikkeen ja jääkäripataljoona 27:n synty. Keuruu 2000.

    Antti Kujala on kirjoittanut Historialliseen aikakauskirjaan aiheesta "Suomalaiset vallankumousjärjestöt ja poliittinen rikollisuus 1906-1908" ja julkaissut 1989 tutkimuksen Vallankumous ja kansallinen itsemääräämisoikeus.

    Äänestä

  • Sakari Kolistaja kirjoitti:

    Muistella voisi vaikka nimiä Minna Craucher, Erik Mättö ja Onni Happonen.

    "Muistella voisi vaikka nimiä Minna Craucher"

    Oliko kukkapurkissa todellakin Waltarin aikaansaannos? Kerrotaan kuinka Minna C näytti Mikalle abortoidun sikiön jäänteet kukkapurkissa. Mika olisi sen mukaan ollut isä. Taisi Lapuaa laki olla ankara...

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Craucher

    Äänestä

Svedu kun otit tuon aiheeksi niin oletkos kuullut miehestä nimeltään Jacob Johan Anckarström? Kyllä se on mukava opiskella Ruotsin historiaa ja katsoa minkälainen luuseri valtio se Ruotsi todella on.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Havaintoja kirjoitti:

Poliittiset murhat Suomessa taitaakin olla aina suomenruotsalaisten erikoisalaa.


Tandefelt ampui Ritavuoren

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori

Schauman ampui Bobrikovin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman


Lennart Hohenthal ampui prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eliel_Soisalon-Soininen

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu