Ministeri Kiviniemi huudahtaa: "Kuntien menokasvu on aivan hurjaa!" Samaan huulenvetoon hän antaa ymmärtää, ettei lainkaan ymmärrä mistä moinen törsäily johtuu!?
Onkohan meillä ihan oikea ihminen kuntaministeinä? Jokainen tavallinen pulliainenkin on nähnhyt mihin on oltu jo vuosikymmeniä menossa: valtio on kiristänyt kaikin mahdollisin keinoin kuntien mahdollisuuksia hoitaa budejtointiaan. On delegoitu aiemmin valtion hoitamia toimintoja kuntien kontolle antamatta siihen vastaavia resursseja, on kerätty veroja yhä enenevässä määrin valtion kirstuun ("velanmaksuun"), myös valtionavut jaetaan kunnille yhä useammin pelkin "poliittisin perustein". Samaan aikaan kunnissa on tapahtunut merkittäviä muutokisa mm. väestökehityksessä ja sitä myötä sairaan- ja terveydenhoidossa. Kannattaisi myös mittailla paalvelujen hintakehitystä - niin yksityisellä kuin kuntapuolellakin?
Kantsisko, Mari, katsoa peiliin, ja pysähtyä kiireiltään miettimäänkin asioita ennenkuin möläyttää?
Onkohan meillä ihan oikea ihminen kuntaministeinä? Jokainen tavallinen pulliainenkin on nähnhyt mihin on oltu jo vuosikymmeniä menossa: valtio on kiristänyt kaikin mahdollisin keinoin kuntien mahdollisuuksia hoitaa budejtointiaan. On delegoitu aiemmin valtion hoitamia toimintoja kuntien kontolle antamatta siihen vastaavia resursseja, on kerätty veroja yhä enenevässä määrin valtion kirstuun ("velanmaksuun"), myös valtionavut jaetaan kunnille yhä useammin pelkin "poliittisin perustein". Samaan aikaan kunnissa on tapahtunut merkittäviä muutokisa mm. väestökehityksessä ja sitä myötä sairaan- ja terveydenhoidossa. Kannattaisi myös mittailla paalvelujen hintakehitystä - niin yksityisellä kuin kuntapuolellakin?
Kantsisko, Mari, katsoa peiliin, ja pysähtyä kiireiltään miettimäänkin asioita ennenkuin möläyttää?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eikö kuitenkin kiistaton tosiasia ole, että kuntien menot ovat lisääntyneet voimakkaasti koko nousukauden ajan?
Ei kai se nyt kuitenkaan niin ole, että hullu mies huittisista voi loputtomiin syödä enemmän kuin tienaa? Olen varma senkaltaisen kehityksen lopusta ennemmin tai myöhemmin. Mieluusti ennemmin, muutosten ollessa vielä tehtävissä pienemmällä kivulla.
Kuntien menokasvut ovat jatkuvasti olleet suuremmat kuin kansantalouden vastaava kasvu ja siitä onkin syytä olla huolissaan. Kunnissa on menot kasvaneet keskimäärin noin 8% vuodessa, joissain kunnissa jopa yli kymmenen prosentin, joka ei mitenkään selitä lainsäädännön kautta tulevia kuntien palvelujen tarjontaa.
Suurin yksittäinen kuntien menoerä ovat työntekijöiden palkat ja sosiaaliturvamaksut. Kunta-alalla tilanne on liukunut täysin käsistä massiivisten "sairaslomien" kasvun kautta, jotka korvataan yhtä massiivisilla pätkätyöläisten palkkaamisella. Karkeasti laskien näistä perusteettomista sairaspäivistä kertyy noin 30% lisämeno kunnille kun palkka täytyy maksaa vitutusta ja kuumotusta sairastavalle ja samanaikaisesti pätkätyöläiselle.
Erikoisen kiinnostavaa olisi selvittää ne 1-2:n päivän sairaslomat viikkovapaiden yhteyteen, joihin ei tarvita kuin työntekijän ilmoitus;" tänään en sit töihin tuu".
Kuntien työtekijät osaavat laskelmoita sairaslomiensa keston siten ettei se vaikuta vielä palkanalennuksiin, julkinen sektori on häpeän pikku väärinkäytösten määrässä, jolla saadaan ansiotonta palkkaa poissaolojen kautta ja samalla rasitetaan kuntataloutta perusteettomasti.
Kantsis sinunkin katsoa peiliin ja miettiä vähän ennenkuin alat huuli pyöreänä söpertää perättömiä.
Sairaslomat näin flunssa-aikaan ovat vain hyväksi. Ei sinne töihin tarvii mennä puolikuntoisena töpeksimään ja muita tartuttamaan. Sitäpaitsi yksityissektoriin verrattuna kuntien henkilöstön terveydenhoitomenot ovat käytännöllisessti katsoen yhteneväisiä - ja kaiken lisäki marginaalisa, muihin menoihin verrattuna.
Oletko muuten laskenut monenko prosentin lakisääteiset lisämenot valtion viime vuosina harjoittama politiikka on kunnille kasannut? Entä kuinka monta prosenttia näistä valtio on millään kurin kompensoinut?
Naurettavan yksipiippuinen todistelusi ilman sen kummempia dokumentteja ja faktoja on vähintäänkin arveluttavaa ellei sitten peräti tarkoitushakuisesti harhaanjohtavaa.
Minulla on mielikuva siitä, että kunta-alan työpaikoilta oltiin oman sairauden takia poissa töistä keskimäärin 10,8 päivää, tämä poissaolojen määrä ei millään voi aiheuttaa 30% lisämenoja. Mistä tämä Sinun lukusi on vetäisty?
Kuntien menoeristä suurin on -tietenkin- työntekijöiden palkat. Tämä lienee luonnollista, koskapa kunnat ovat asukkaidensa palvelulaitoksia.
Kutien ongelmat johtuvat monesta syystä, tärkein on lakisääteisten palvelujen järjestämisen kalleus. Kuntatyöntekijöiden palkat ovat kohonneet. Subjektiivinen päivähoito-oikeus lisää menoja. Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet monestakin syystä tärkein on kuitenkin hoitotakuulain tuomat kustannukset. Vanhustenhoitomenot ovat myöskin lisääntyneet, ne ovat tehneet sitä joka sektorilla. Vaikka kouluja on karsittu, silti sivistystoimenmenot ovat lisääntyneet. Työttömyys sekä vähentää tuloja, että myös lisää menoja sekä terveys- ja sosiaalipuolella. Syksyllä voimaan tuleva subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan lisää menoja, joihin on jo nyt varauduttava.
Kyllähän jokainen, joka kuntapuolen ongelmiin on perehtynyt on huuli pyöreänä, siksi massiivisia vaikeudet ovat, ne ovat sitä aiemmin kohtalaisen vakaillakin kunnilla.
Käytännössä jo ensi vuonna tapahtuu se, että osa kunnista ei selviä lakisääteisistä velvollisuuksistaan, veroäyrin nostosta huolimatta. Onkin varsin viihdyttävää nähdä, kuinka pyöreänä huulet hallituksessa on silloin. Tämähän on kaikkien tiedossa jo nyt.
Ennen krrottiin vistinä kunta-alan työntekijoiden kyselevän toisiltaan: "Oletko jo käyttänyt kaikki tämän vuoden sairaslomasi?"
Tosiasia - ei vitsi - on, että kunta-alalla on työuupumus suurinta johtuen siitä, että johtamismenetelmät ovat perseestä.
Alla olevasta linkistä voit käydä tutustumassa valtion osuuksien lisäyksiin vuosi vuodelta kuntien lakisääteisten velvoitteiden toteuttamisesta.
Huomaan sinun omaksuneen Urpilaisen tavan ruiskia puskista paskaa, syventymättä ensin faktoihin.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;374;36984;11320;30823;102684
Kun puhutaan kuntien menojen kasvusta, niin puhutaan niiden menojen kasvusta, jotka kunnilla ovat aina olleet.
Ne ovat kasvaneet kaksi kertaa nopeammin kuin bkt jos illoin, kun nousukausi oli kiivaimmillaan.
Se, että kunnille on tullut lisää velvoitteita ei liity menojen kasvuun eikä sekään, että valto on antanut kunnille enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin.
Menojen kasvu kunnissa on siis ollut täuysin holtitonta.
Ministeri on oikeassa.
-Jäbä
Kun puhutaan kuntien menojen kasvusta, ei keskustella niistä menoista, jotka ovat aina olleet. Kunnille on lisätty menoja aika hulvattomasti, nämä menojenlisäykset ovat lisäksi kohdistuneet työvaltaisille aloille. Hoitotakuulaki oli jo yksistään kallis, mutta kun lisätään kohonneet terveydenhuoltohenkilöstön palkat tähän yhtälöön, silloin se on todella kallis. Kuntien menoja lisää myös subjektiivinen lastenpäivähoito-oikeus. Vanhusväestön suhteellisesti lisääntyvä osuus väestöstä on myös menoja lisäävä. Pian voimaan tuleva subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan maksaa myös, jo siihen varautuminen maksaa. Omahoitajapalkkauksen uudelleen järjestely oli kallis, jopa kohtuuttoman kallis joillekin paikkakunnille.
Lisäksi myös aivan sinänsä simppelit asiat, kuin vaikkapa tietokoneohjelmien yhteensovittamiset ovat sekä työtä lisääviä ja myös rahaa vieviä projekteja. Vanhentuneet koneet eivät pyöritä uusia ohjelmistoja. Vaikka tietokoneet ovat halventuneet, niiden asentaminen vaatii työtunteja ja ohjelmat maksavat, koneitakaan ei aivan ilmaiseksi saa.
Sosiaalitoimen menot lisääntyvät aina samaan aikaan, kun kunnan verotulot pienenevät. Työttömyyden hoito on kallista puuhaa muutenkin.
Kiviniemi oli siinä oikeassa, ettei kuntien yhteen liittämisellä kovin merkittäviin säästöihin pystytä. Köyhät kunnat pysyvät köyhinä, vaikka niiden väkiluku kasvaisikin.
Kuntien toiminnan tehostamisella voidaan joidenkin kaupunkikuntien kassavarantoa kohentaa, mutta maaseutukunnilla on osalla niin suuria hankaluuksia, ettei niistä ilman valtion tukea selvitä. Missä vaiheessa sitten lisätukea on annettava, se jää nähtäväksi, tämä on ainoa asia joka on arvailujen varassa -oikeasti.
Toivottavasti olen väärässä, kun minulle on syntynyt tunne, että joissain kunnissa ollaan sitä mieltä, että valtion tulee maksaa suuremoia valtionapuka automaattisesti kun kuntien kustannukset kasvavat, ja että kunnalla ei ole mitään velvollisuutta itse pitää kulujaan kurissa.
Toivon, että olen vääräsä siinäkin, että kunnat leikkaavat näyttävästi vanhustenhoidosta tai koulutuksesta painostaakseen valtion maksamaan suurempia tukia, mutta eivät rationalisoi omaa hallintobyrokratiaansa eivätkä viitsi pohtia sellaisia rakennemuutiksia, joissa hallintoon tuhlattu raha saataisi vaikkapa sairaanhoitajien palkkaamiseen.
-Jäbä
Olet väärässä ainakin siinä, että kunnat leikkaisivat vanhustenhuollosta ja koulutuksesta vain valtion lisäapujen toivossa. Mikäli ajatellaan kunnan kokonaismenoja, silloin suurimmat säästöt syntyvät aloilta, joista on myös suurimmat kulut. Sosiaali-, terveys- ja opetustoimi ovat suurin kuluerä kunnille, kulut muodostuvat eritoten palkoista.
Mikäli lomautuksia suunnitellaan, silloin hallinnon lomauttamisella ei säästöjä saada syntymään, koska työntekijöitä on niin vähän, vaikka yksikköpalkat olisivatkin korkeita.
Epäilen sinun olevan oikeassa siinä, ettei hallintokuluja pyritä leikkaamaan läheskään siinä mitassa kuin mahdollista olisi. Tämä johtuu siitä, että virkamiehillä on taipumus pitää omista työpaikoistaan kiinni ja he harvoin suosittelevat oman toimensa lakkauttamista. Ulkopuolisten konsulttien käytöstäkään ei ole apua ollut, lausunnoilla kun on tapana unohtua mappi -Ö.n uumeniin. Tiedän, koska olen näitäkin hommia joskus tehnyt.
Vaikka hallintoa saataisiin kevennetyksi, siitä huolimatta kassavajekuntia olisi.
Viime laman aikana sain seurata keskipitkältä etäisyydeltä Helsingin kaupungin toimintaa. leikkaustalkoot olivat karkeasti yleistäen kunkin virkamiehen oman reviirin puolustustalkoita, eikä mihinkään rakenteellisiin säästöihin päästy. niinpä turvauduttiin juustohöylään, eli kaikkien budjetteja pienennettiin, mikä säästö ei muuta saanut aikaan kuin palvelujen huonontumisen.
Ilmeisesti lakeja pitäisi muuttaa, että byrokratiaa saataisi vähennetyksi, koska paljon kuluja syntyy siitäkin, että kokoustetaan joka asiassa ja joka päätökseen on pyydettävä laaja määrä lausuntoja, joita varten taas istutaan palavereissa ja tuotetaan paperia, kun itse asia voitaisi hoitaa ilman tätä kaikkea sähläystä.
-Jäbä
Kuntien palaverien määrä on käsittämättömän runsas, samoin sitä on hölynpöly koulutusten lukuisuus. On oikeasti jopa vaikea kuvitella, miten nämä kuntahallinnon ihmiset saavat töitään tehdyksi, tai jopa -mitä nämä työt ovat.
Olen tehnyt työtutkimuksia eri puolilla maata, työnantajina ovat olleet yksittäiset kunnat, jo niiden palaverien määrät, joissa toimintaani on ohjeistettu ovat olleen niin lukuisat, ettei aikaa varsinaiseen työntekemiseen ole juuri jäänyt. Kuntapuolella on toisaalta hauska tehdä töitä, rahoitus järjestyy helposti jopa nykyisinkin ja työn jälki on sitä parempaa, mitä huonommin se on tehty. Viimeinen lause oli vitsi -ainakin melkein.
...että järkevintä olisi saada mahdollisimman paljon kuntaliitoksia aikaan, koska sen jälkeen on vähemmän kuntia, joiden rakenteet ja byrokratia olisi tervehdytettävä. Muutosvastarinta rakenteiden uudistamiseen on aina sitä kovempaa, mita suojatummiksi ihmiset ovat reviirinsä päässeet varmistamaan, kun politiikkakin on koko ajan pelissä mukana.
Nyt kun pääkaupukiseudun kuntien yhdistäminen on taas esillä, niin olisi paikallaan keskustella myös siitä, mikä on luonteva määritelmä alueellisen itsehallintoyksikön rajoille. Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa ja osin Sipookin ovat nykyisin täysin keinotekoisia itsehallintoalueita, kun ihmiset asuvat, käyvät töissä ja asioivat ristiin rastiin kaikkien kuntien alueella, mutta hallinto noudattaa jotain historiallista rajanvetoa, joka "vapaaehtoisen yhteistyön" kautta aiheuttaa vain moninverroin lisää palaavereita, byrokratiaa, turhia kokouksia ja mikä kaikkein pahinta: kaikkien suunnitelmien hidastumista ja päätösten viivästymistä, kun joka asia on kierrätettävä neljän kunnan lautakunnissa, valtuustoissa ja hallituksissa ennen kuin mitään voi panna toimeksi.
-Jäbä
kuntajohtaja sanoi. Olisi pitänyt laittaa talous kuntoon silloin kun kunnalla oli rahaa.
Myös Pääkaupunkiseudun kunnilla on sama tilanne.
Muutamille kunnille tuli vauhtisokeus. Sitten se Lipposen hallituksien aloittama väestön keskittäminen isoihin kuntakeskuksiin aiheuttaa vaikeusia niihin kuntiin joista lähdetään ja lisäksi niinhin kuntiin joihin muutetaan.
TUo ihmisten pakkokeskittäminen työn perässä on kaikkein suurin ongelma kuntien taloudessa. Lipposen hallitus tarkoituksella keskitti työpaikat isoihin kasvukeskuksiin. tai niihgin joista piti tulla sellaisia. Lipposen olisi pitänyt osoittaa noihin kuntiin miljardikaupalla rahaa että niillä' olisi ollut mahdollisuus siihen mitä Lipponen halusi. vaiokka Lipponen jätti heitteille ne kunnat jotka menettivät väestöä, Lipponen ei niitäkään varoja siirt'änyt kuntien tilille vaan piti ne valtion tilillä.
Nytkin vielä mesketaan Lipposen "rakennemuutoksen" laskua. Ei väestön pakkosiirto ole onnistunut edes Venäjällä (Neuvostoliitossaa)niin ett'' talous olisi pysynyt kunnossa.
Kuntien yhdistämisessä on myös ongelmia, kuinka suurkunta saa palvelunsa järjestetyksi. On hankala uskoa, että Kauniaisissa nyt asuva, pystyisi näkemään kuntaliitoksissa järkeä. Palvelut huononisivat, matkat pitenisivät ja äyrinhinta nousisi.
Kauniainen on kiva paikka, sieltä on varsin helppo matkustaa Helsinkiin, voisi sanoa välimatkan olevan saman kuin joissakin lähiöissä. Samalla kunnan palvelut ovat kävelymatkan päässä ja asiat hoituvat oikeastaan kauppamatkoilla. Byrokratia on vähäinen. Kaavoituksen ollessa omissa käsissä, huvilamainen ympäristö voidaan säilyttää ja väljät pihapiirit, jos niin halutaan. Olisikin aika merkillistä, mikäli Kauniaisissa asuvilta mielipidettä kysytään, että kuntaliitoksesta tulisi nopeasti totta.
Sipoon liittäminen on ongelmallista, koska siellä on kielikysymykset tärkeitä, ruotsinkieliset alueet eivät halua liittyä, koska on varsin luultavaa, omakielisten palvelujen huononevan.
Minä voin aika rehellisesti sanoa, kuntien pitäisi liittyä yhteen koska se on taloudellista, oman kuntani kohdalla en liittymistä toivo. Tämänlaisia me ihmiset olemme, kaikessa raadollisuudessamme.
Kun jokin alue on niin yhtenäinen kuin esim. pääkaupunkiseutu jo on, niin hallinnon ja palvelutuotannon hoitaminen rinnakkaisesti useassa kunnassa ei ole rationaalista. nythän sitä jo hoidetan YTV:n ja HUSin puitteissa, mutta hyvin tehottomasti ja turhia byrokratiakustannuksia maksaen.
Kuntaliitoksia tietenkin vastustetaan aina itsekkäistä syistä. Tyypillisintä on Espoon vastustus, kun kunta on kerännyt muiden pääkaupunkiseudun kuntien rahakkaimman västön ja haluaa rakentaa itsestään jonkinlaisen ylemmän keskiluokan paremman paratiisin, jota pienituloisempien mielipiteet eivät häiritse. Espoo on jopa pahempi kuin Kauniainen. Kielikysymykset vellovat mukana tietysti, jos rkp on vahva jossain kunnassa.
Niinpä voi käydä, että tarvitaan laki ja pakkoliitos pääkaupunkiseudulle, kuten kuntaministeri jo väläytti.
Aluehallinnon järjestäminen on toki haasteellista, koska iso kunta tarvitsee minusta ainakin lautakuntatasoiset elimet mukaan päätösten valmisteluun varmistamaan, ettei tehdä päätöksiä, joita joudutaan jälkikäteen muuttelemaan siksi, etteivät ne toimi samalla tavalla kaikkialla.
-Jäbä
Minusta olisi varsin erikoinen tilanne, jos pakkoliitoksiin mentäisiin nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Olisi vaikea löytää perusteita sille, miksi epäitsenäiset ja pääosin valtionapujen varassa elävät kunnat jatkaisivat itsenäisinä ja kohtaisessa kunnossa olevat kaupungit pakko liitettäisiin yhteen. Kyllä Kauniaisissa liitoksen vastustaminen on varsin suurta myös, sen ei vain tarvitse pitää ääntä, koska Espoo hoitaa vastustamisen omalla tehokkaalla tavallaan.
Väestömäärältään suuren kunnan hallinnoiminen on vaativaa puuhaa ja onkin odotettavissa, että hallintokulut nousevat, odotettujen säästöjen sijasta. Varsinkin korkeapalkkaiset virkamiehet haluavat jatkaa tehtävissään edelleenkin. Suorittavan tason työntekijöiden vähentäminen ei ole realistista, ei vaikka kuntainliitos tehtäisiinkin, tämän tyyppistä synergiaetua ei ole odotettavissa.
Ruotsalaistyyppinen maakäräjäjärjestelmä olisi eräs ratkaisu, sen voisi luoda entisen läänijaon pohjalta. Aika paljon voisi yhteistä päätöksentekoa ja hankintoja suorittaa näin yhdentymällä, kuitenkin itsenäisyyden säilyttäen.
Meitä on koko Suomessa väkeä saman verran kuin arabeja jossain Lontoon lähiössä. Ei väkimäärä mitään ongelmaa tuo.
Pakkoliitosta motivoisi vain se, että nykyinen hallintomalli maksaa liikaa ja turhan takia, jos palvelut voidaan tuottaa rationaalisemmin ja hallinnollinen päätöksenteko koko pääkaupunkiseudun alueella saadaan joustavammaksi.
Nämä ajatukseni perustuvat siihen, että katson pääkaupunkiseudun muodostavan jo nyt niin yhteensulautuneen alueen asumisen, työnteon, asioimisen ja vapaa-ajanvieton kannalta, että nykyisten kuntien hallinto- ja palvelurajat ovat ajat sitten jääneet kehityksestä jälkeen ja muuttuneet vain taakaksi.
-Jäbä
Suur-Lontoon hallintomalli on hyvin erilainen kuin kotimainen, muutos tähän suuntaan olisi valtava ja tuskin säästöjä tuova. Suomessa hallintokulut eivät ole kuitenkaan mahdottoman korkeat, mikäli vertaillaan toisiin länsimaihin.
Säästöt pitäisi konkretisoida selkeästi, pelkkien mielikuvien esittäminen ei riitä. Käytännössä hallintokulut ovat kuntien kokonaisbudjetissa suhteellisen pieniä, käyttömenot ovat suuria ja niistä ei juurikaan voida yhdistymällä tinkiä. Yhteistyötä tehdään varsin joustavasti jo niillä aloilla, joissa säätöjä on saatavissa, näitä ovat mm. erikoisterveydenhoito ja liikenne.
Samaa mieltä olen siitä, että muodostavathan ne jo nyt varsin yhtenäisen alueen, mutta tämä ei ole mitenkään rationaalinen premissi yhdentymiselle. Miten se sanottiinkaan suomeksi: Ehjää ei kannata rikkoa, vain sen luulotellun korjaamistarpeen vuoksi. Meniköhän sanonta oikein Uusi-Ukki?
...olet oikeassa hallintomallien suhteen ja siinä, ettei toimivaa systeemiä kannata turhaan rikkoa.
En nyt vaan mahda mitään sille, että oma logiikkani sanoo palvelutuotannon järjestämisen olevan yksinkertaisempaa ja halvempaa tilanteessa, jossa asukkaat toimivat täysin ristiin eri kuntien alueella ja vanhoista hallintorajoista on tullut aikansa eläneitä.
Vapaaehtoinen yhteistyö nimittäin syä resursseja siinä, että esim. kunnanrajan tuntumssa asuvien, ja rajan toisella puolella työssä käyvien pitää käydä koulunsa ja hankkia terveyspalvelunsa usein paljon pidemmän etäisyyden päästä omasta kunnastaan, vaikka vastaava palvelu olisi olemassa ihan vieressä naapurikunnan puolella. Maaseudulta on esitetty esimerkkejä siitä, miten kahdelle naapuruksina asuville vanhuksille toimitetaan ruoka ja kotipalveut kahden kunnan keskuksesta erikseen kymmenien kilometrien päästä kummallekin, kun heidän talojensa välistä sattuu menemään kunnanraja.
Näiden ongelmien ratkaisua haen siis sillä, että kuntien rajat pitäisi kaikki pirtää uudelleen sen mukaan, miten ihmiset nykyisin asuvat, käyvät töissä, asioivat ja viettävät vapaa-aikaansa, koska näin saataisi uudet ja luonnolliset rajat sille, miten alueellinen itsehallinto ja julkisten palvelujen tuotanto olisi parasta järjestää. Nykyiset kunnanrajathan ovat peräisin hevoskärryjen ajalta. Pääkaupunkiseudulla Haagakin oli oma kauppalansa vielä vähän ennen sotia.
-Jäbä
Ministeri sanoi vain totuuden ääneen. Kunnilla on aina ollut taipumus löysätä menopuolensa sitä kiivaammaksi, mitä pitempään nousukausi kestää. Ja mikä pahinta, lisämenot ovat valtaosin kiinteitä kustannuksia, joita ei voida nopeasti leikata, kun laskukausi supistaa verotuloja.
Kiviniemi on ministerinä pitänyt kuntien puolta ja sai niille viimeiseseen lisäbudjettiin enemmän rahaa kuin mikään toinen hallinnonala. Onneksi hänellä on kuitenkin luontoa vetää itsenäistä linjaa ja tarttua leväperäiseen rahankäyttöön, eikä alistua kunnanisien tahdottomaksi juoksutytöksi. Vaikka kuinka kunnille rahaa syydettäisiin, pyytäjät eivät lopu koskaan. Siksi hallitukselta täytyy löytyä joku tolkku taloudenpitoon.
Kuntaliitoksia syntyy vain ja ainoastaan, jos kaikkien yhtyvien kuntien sekä luottamus- että virkamiehille löytyy kuudesta kunnasta vastaava työ- tai vaikutuspaikka! Tää ongelma on tullut todistettua joka ikisessä kuntaliitoksessa.
Vaikka olisikin näyttänyt siltä, että kuntaliitoksesta saataisiin huomattavaa hyötyä koko alueelle, useissa tapauksissa on käynyt niin, että liitosta ei ole syntynyt, koska vanhoille kunnanjohtajille ei ole ollut osoittaa hyväpalkkaista työtä uudessa kunnassa. Eihän ole mitään järkeä, että uudessa, mutta vieläkin pienehkössä kunnassa olisi seitsemän kunnanjohtajaa? Ja jos on, mistä hyöty syntyisi?
Tavallisesti tällaisissa tapauksissa vanhat kunnat todistelevat, että "ylikunnallinen yhteistyö" voittaa mennen tullen mahdollisen kuntaliitoksen tuomat edut! Sic!