Perustuslaki:
17 §
"Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Wikipedia:
"Perustuslain toinen luku on vaikutuksiltaan ehkä nykyään tärkein perustuslain luku, jota joudutaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta aika ajoin tulkitsemaan tavallisia lakeja säädettäessä. Luvussa säädetään perusoikeuksista, ja annetaan perusteet, joilla näihin oikeuksiin voidaan rajatuissa tapauksissa puuttua. Esimerkiksi vuonna 2006 perustuslakivaliokunta antoi lausunnon yli 60 lakiesityksestä, ja käsitteli näistä useimmissa lakiesityksiä perusoikeuksiin puuttumisen näkökulmasta[5]. Useisiin lakiesityksiin jouduttiin näiden lausuntojen perusteella tekemään muutoksia. Myös tapauksissa, joissa tuomioistuimet harkitsevat jonkin lain säännöksen soveltamatta jättämistä perustuslain etusijan nojalla, on lähes aina kyse perusoikeuksiin liittyvistä ongelmista."
Kielilaki:
2 §
"Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota."
Kertokaa yksikin kouluaine, joka on pakollinen sen takia, että valtion viranomaisille on määrätty laissa velvollisuus siihen liittyvän palvelun tuottamiseen.
Perustuslakivaliokunta tekee lausunnon, onko jokin laki perustuslain vastainen. Se antoi myös lausunnon yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistamisesta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_12_2004_p.shtml
Se että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin yhteydessä, ei skestä loogista tarkastelua, ei vertailua siihen, miten muut valtion velvollisuudet on järjestetty, ei siihen, minkälaisessa suhteessa eri lait ovat toisiinsa nähden eikä valtion ja yksilön valisen suhteen tarkastelua.
17 §
"Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Wikipedia:
"Perustuslain toinen luku on vaikutuksiltaan ehkä nykyään tärkein perustuslain luku, jota joudutaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta aika ajoin tulkitsemaan tavallisia lakeja säädettäessä. Luvussa säädetään perusoikeuksista, ja annetaan perusteet, joilla näihin oikeuksiin voidaan rajatuissa tapauksissa puuttua. Esimerkiksi vuonna 2006 perustuslakivaliokunta antoi lausunnon yli 60 lakiesityksestä, ja käsitteli näistä useimmissa lakiesityksiä perusoikeuksiin puuttumisen näkökulmasta[5]. Useisiin lakiesityksiin jouduttiin näiden lausuntojen perusteella tekemään muutoksia. Myös tapauksissa, joissa tuomioistuimet harkitsevat jonkin lain säännöksen soveltamatta jättämistä perustuslain etusijan nojalla, on lähes aina kyse perusoikeuksiin liittyvistä ongelmista."
Kielilaki:
2 §
"Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota."
Kertokaa yksikin kouluaine, joka on pakollinen sen takia, että valtion viranomaisille on määrätty laissa velvollisuus siihen liittyvän palvelun tuottamiseen.
Perustuslakivaliokunta tekee lausunnon, onko jokin laki perustuslain vastainen. Se antoi myös lausunnon yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistamisesta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_12_2004_p.shtml
Se että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin yhteydessä, ei skestä loogista tarkastelua, ei vertailua siihen, miten muut valtion velvollisuudet on järjestetty, ei siihen, minkälaisessa suhteessa eri lait ovat toisiinsa nähden eikä valtion ja yksilön valisen suhteen tarkastelua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ote perustuslakivaliokunnan lausunnosta:
"Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp , s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.
Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."
Tulkitsen kohdan niin, että perustuslain takaamien ruotsinkielisten palveluiden vuoksi, Suomessa pitää olla ruotsinkielistä opetusta riittävästi, mutta ei välttämättä pakkoruotsia.
Ottakaa kantaa svekot. Vain menikö liian vaikeaksi, kun pitäisikin perustella asioita, eikä toistella kuin papukaija mihinkään perustumatonta väittämää: "pakkoruotsi on kouluissa, koska perustuslain mukaan Suomi on kaksikielinen".
Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Kehotan huomioimaan käytetyn sanonnan "opetuskielinä tai oppiaineina", joka jäi vaivaamaan minua valiokunnan lausunnossa.
E contrario voisi ko. lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin, se olisi valiokunnan käsityksen mukaan lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan ainoastaan omakieliselle opetukselle. Näin myös tietyllä tavoin perustuslakivaliokunta: "Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään” Jaan tulkinnan tältä osin. Kyse on perustuslain ko. säännöksen sisältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Perusopetuslaki 10 § määrittää opetuskieliksi suomen ja ruotsin. Peruskoululaki, joka edelsi nykyistä perusopetuslakia, rakentui silloisen hallitusmuodon 13 §:n ajatukselle oppivelvollisuudesta ja perusopetuksen antamisesta. Myöskään perusopetusalain valmistelutöistä en löydä tukea käsitykselle siitä, että kansalliskielen kouluopetus nauttisi perustuslain suojaa.
Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Perustuslain eli silloisen hallitusmuodon sisältö ei tuolloinkaan ollut de facto erilainen. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu, riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä sekä palveluja keskittäviä virkajärjestelyjä,
Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta pohjautuvat perustuslailliseen toimeksiantoon, jonka perusteella on täsmennetty perustuslain 17 §:n säännös käytännön tasolla.
Hain tässä äskeisessä lähinnä pohdintaa takertuen perustuslakivaliokunnan mielestäni virheelliseen mainintaan kansalliskielen opetuksesta, joka ei kuitenkaan ole sen omanakaan johtopäätöksenä todennettavissa. Kyse olisi siitä olisiko peruskoululain ja myös lukiolain muuttamisella, jolla poistettaisiin kansalliskielen asema pakollisena oppiaineena, perustuslain 17 §:n vastainenoperusoikeusuudistuksen valmistelutyöt eivät mielestäni anna myöskään tukea käsitykselle sille, että koululainsäädännön muuttaminen edellyttäisi perustuslain muuttamista. Mikäli perustuslakivaliokunnan epäselvän ja perusteluissaan ristiriitaisen lausunnon katsottaisiin tarkoittavan n koululainsäädännön muuttamisen kansalliskielen pakollisen opetuksen suhteen, Kritisoin suuresti senkaltaista käsitystä.
Koulujen kansalliskielen pakollinen opetus ei ole perustuslaissa tai kielilaissa määrättyä vaan koululainsäädännössä. Pohdintani kohde onkin se, olisiko koululainsäädännön muuttaminen siten, että kansalliskielen opetus tehtäisiin vapaaehtoiseksi perustuslain vastaista. Käsittääkseni sille käsitykselle ei ole perusteita. Sen sijaan, jos puututtaisiin vaikka ruotsinkielisten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään tai vaihtoehtoisesti suomenkielisten omalla kielellään, se olisi perustuslain vastaista.
Perustuslain 17 § sisältää kaksi keskeistä osa-aluetta, ensinnäkin oikeuden – kuten kielilaissa säädetään käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä sekä toisekseen julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Kysymys on tietenkin lainsäädännön hierarkiasta. Alemman tasoinen säädös, laki tai asetus ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
Tietämys näistä perusasioista on valitettavan ohkaista näillä keskustelupalstoilla, joissa mieluummin uskotaan propagandaa kuin asiapuhetta. Valitettavasti!
Ruotsi tuli pakolliseksi oppianeeksi peruskoulussa vasta 1970-luvulla. Sitä ennen ei kansakouluissa opiskeltu ruotsia. Oppikoulussa se kuului opetusohjelmaan, mutta oppikouluun siirtyi vain osa ikäluokasta. Suurin osa jätti keskikouluun ja ylioppilaaksi kirjoitti kovin pieni osa ikäluokasta, nykyisin taas yli puolet. Yli puoleen vuosisataan ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että perustuslaki muka vaatisi lapset opiskelemaan ruotsia. Ei vaadi nytkään.
Jos maastamme puuttuu ruotsintaitoisia kotiavustajia, merivartijoita, poliiseja, sairaanhoitajia, virastojen vahtimestareita ym. yleisöpalveluun osallistuvaa henkilökuntaa, ruotsinkieliset voivat tykönään selvitellä, mikseivät nuo työt heitä kiinnosta. Onko myöskään syytä moittia suomenkielisiä jos ruotsi ei suju. Jo nyt kaikki alle 40-vuotiaat suomalaiset ovat opiskelleet koulussa ruotsia. Jos he eivät sitä osaa, niin koko "pakkoruotsi" on osoittautunut tehottomaksi ja koulujen kieltenopetus kannattaa harkita uudelleen, perustuslaki ei aseta estettä.
Tarkoitat varmaan peruskoulun luokkia 7.-9. Ainakaan silloin, kunminä peruskoulua kävin, ei ala-asteella ollut ruotsia lainkaan. Eikös se vastaa kansakoulua? Ne, jotka eivät mene lukioon, lukevat ruotsia 3na lukuvuoten 9stä. Eikö niin? Kyse on siis aika pienestä määrästä enemmin kuin huosta opetuksen laadusta. Oikea ratkaisu näkemääsi ongelmaan on siis ruotsin kielen opetuksen aloittaiminen jo aikaisemmin. Ehdotuksesi on erinomainen!
"Jos maastamme puuttuu ruotsintaitoisia kotiavustajia, merivartijoita, poliiseja, sairaanhoitajia, virastojen vahtimestareita ym. yleisöpalveluun osallistuvaa henkilökuntaa, ruotsinkieliset voivat tykönään selvitellä, mikseivät nuo työt heitä kiinnosta."
Tuohon ylläolevaan viitaten luultavasti kenellekään ei tullut mieleenkään, että olisi lain voimalla pakotettu koko kansa hitsauskursseille, että telakat ja konepajat olisivat saaneet tarvittavan määrän hitsareita ja levyseppiä.
On varmastiksin niin, että kielilain tarkoittamat kaksikieliset palvelut varsin hyvin ovat toteutettavissa juuri niillä alueilla, joissa toisaalta palveluja tarvitsevat asuvat ja toisaalta palveluja tuottavat virkamiehet ja muu henkilöstö asuu. Näitä alueita ovat ensisijaisesti Etelä-Suomen kaksikieliset alueet. Oletan valtion ja kuntien em. alueiden kaksikielisessä henkilsötössä olevan riittävästi resursseja tarkoituksen toetuttamiseen ja mikäli ei olisi, voitaisiin hallinnollisin järjestelyin, puhelineuvonnan, erityisten palvelupisteiden ym. tasolla toteuttaa riittävä kielilain edellyttämä taso.
Muutoin. Katson antaneeni tälle forumille sen, mitä minulla on sille annettavaa. Osallistuminseni julkiseen ammatilliseen keskusteluun tapahtuu muissa ympyröissä ja itse asiassa tämä on ollut eräänlainen harharetki, jonka synnytti mielenkiinto keskustelun kiivauteen tässä kuitekin yhteiskunnallsesti varsin marginaalisessa asiassa. En kuitenkaan malttanut olla työntämästä lusikkaani soppaan. Tältä erää ei enempää. Toivottelen hyvää syksyn ja kohta (toivottavasti pian) koittavan talven alkua.
"Oletan valtion ja kuntien em. alueiden kaksikielisessä henkilsötössä olevan riittävästi resursseja tarkoituksen toetuttamiseen ja mikäli ei olisi, voitaisiin hallinnollisin järjestelyin, puhelineuvonnan, erityisten palvelupisteiden ym. tasolla toteuttaa riittävä kielilain edellyttämä taso."
Mutta surujen vaatimus onkin se, että jos he sattuvat matkustamaan tai vaikka veneilemään esim. Itä-Suomeen, on heidän sielläkin saatava jokaiselta vastaantulevalta valtion virkamieheltä palvelua ruotsiksi.
Mitä perustuslakivaliokuntaan tulee, niin se tulkitsee lakeja, ja tulkintoja taidetaan sorvata sen mukaan, mikä on asenne jo ennalta asiaan. Perustuslakivaliokunta voisi tulkita perustuslakia ehkä jopa niin, että pakkoruotsi on perustuslain yhdenvertaisuuden tms. vastainen.