Rakkaudessa ei pelkoa ole
valo karkoittaa pimeyden..
mutta mutta
Herran Pyhä pelko
joka puhdistaa ja parantaa
tulisi olla meille joka päivä niin todellista
ja Häntä kunnioittavaa, sillä mikään epäkunnioitus Pyhää Jumalaa kohtaan ei tule menestymään.
Jumalan Sana lupaa että kun käännymme koko sydämestämme Hänen puoleensa niin Pyhä Henki tulee paljastamaan Herran todellisen kuvan ja luonteensa meille ja me tulemme muuttumaan kirkkaudesta kirkkauteen.
Jumalan pelon tulisi palaa kirkkaana sydämissämme..
Olemme sitten olleet kuinka kauan tahansa uskossa
itse asiassa se on avaintekijä pelastuksen vastaanottamisessa.
Ilman tätä Pyhää pelkoa me emme tunnista omaa
pelastuksen tarvettamme.
Kun me emme pelkää Jumalaa ja kunnioita Häntä Herrana, me pidätämme osan elämäämme koskevasta hallinnasta. Me voimme tunnustaa Jeesuksen Herraksi mutta meidän epäkunnioittavuutemme käy selväksi elämämme hedelmän kautta.
Jos me pelkäämme Jumalaa, me alistumme täysin Hänen auktoriteettiinsa Kuninkaana ja Herrana.
Se antaa hänelle täyden ja rajoittamattoman omistuksen meidän suhteemme,
meistä tulee hänen vapaaorjiaan.
Ja silloin syntyy puhdasta, raikasta ja hyvää hedelmää
Me palvelemme Rakkaudesta, luottamuksesta ja kunnioittavasta Jumalan pelosta.
Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa
joka vaeltaa hänen teillänsä.
Sinä saat nauttia kättesi ansion;
onnellinen sinä, sinun käy hyvin!
Niinkuin hedelmällinen viiniköynös
on sinun emäntäsi sinun huoneesi perällä
niinkuin öljypuun vesat
ovat sinun lapsesi sinun pöytäsi ympärillä.
Sillä katso, näin siunataan mies,
joka Herraa pelkää.
Ps.128:1-4
..Pyhä, Pyhä, Pyhä
on Herra Jumala, Kaikkivaltias
joka oli ja joka on
ja joka tuleva on.
Ilm.4:8
valo karkoittaa pimeyden..
mutta mutta
Herran Pyhä pelko
joka puhdistaa ja parantaa
tulisi olla meille joka päivä niin todellista
ja Häntä kunnioittavaa, sillä mikään epäkunnioitus Pyhää Jumalaa kohtaan ei tule menestymään.
Jumalan Sana lupaa että kun käännymme koko sydämestämme Hänen puoleensa niin Pyhä Henki tulee paljastamaan Herran todellisen kuvan ja luonteensa meille ja me tulemme muuttumaan kirkkaudesta kirkkauteen.
Jumalan pelon tulisi palaa kirkkaana sydämissämme..
Olemme sitten olleet kuinka kauan tahansa uskossa
itse asiassa se on avaintekijä pelastuksen vastaanottamisessa.
Ilman tätä Pyhää pelkoa me emme tunnista omaa
pelastuksen tarvettamme.
Kun me emme pelkää Jumalaa ja kunnioita Häntä Herrana, me pidätämme osan elämäämme koskevasta hallinnasta. Me voimme tunnustaa Jeesuksen Herraksi mutta meidän epäkunnioittavuutemme käy selväksi elämämme hedelmän kautta.
Jos me pelkäämme Jumalaa, me alistumme täysin Hänen auktoriteettiinsa Kuninkaana ja Herrana.
Se antaa hänelle täyden ja rajoittamattoman omistuksen meidän suhteemme,
meistä tulee hänen vapaaorjiaan.
Ja silloin syntyy puhdasta, raikasta ja hyvää hedelmää
Me palvelemme Rakkaudesta, luottamuksesta ja kunnioittavasta Jumalan pelosta.
Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa
joka vaeltaa hänen teillänsä.
Sinä saat nauttia kättesi ansion;
onnellinen sinä, sinun käy hyvin!
Niinkuin hedelmällinen viiniköynös
on sinun emäntäsi sinun huoneesi perällä
niinkuin öljypuun vesat
ovat sinun lapsesi sinun pöytäsi ympärillä.
Sillä katso, näin siunataan mies,
joka Herraa pelkää.
Ps.128:1-4
..Pyhä, Pyhä, Pyhä
on Herra Jumala, Kaikkivaltias
joka oli ja joka on
ja joka tuleva on.
Ilm.4:8
Vastaukset 4
Vanhimmat
aloituksen tuonne uskonto-palstalle, eräälle suopursulle, mutta kun tässä nyt satuin lukemaan kirjoituksesi hyvästä aiheesta, laitanpa oman viestini tähän.
Ei tämä oikeastaan keskustelun aloitus olisi ollutkaan, henkilökohtainen viesti enemmänkin.
Jotenkin uskon että surffaileva nettisuopursuni löytää viestin.
Siis.
>>Olla heikko turvaten Häneen: riippuvainen vain Herrasta. Se on suurenmoinen lahja. Olen pahoillani etten oo kunnioittanut sitä lahjaa tarpeeksi.
On eri asia olla heikko sen tähden että Herra on riisunu omista yrityksistä, kuin sen tähden että ei oo kunnioittanu Jumalaa ja Hänen lahjoja.
Olla heikko Herran tähden on luottamusta Häneen, josta seuraa ILO ja voima, mutta oman tahdon tekeminen on luottamista omaan voimaan, josta seuraa HÄPEÄ ja voimattomuus. 1.Piet.4:12-19.
MUTTA KIITOS JUMALALLE 1.Joh.1:9.!
Ja kiitos sinulle kauniista, hyvistä sanoistasi, suopursuni.>>
Oisin lähettäny tämän viestin sinulle textarina eilen illalla, mutta tiedäthän sinä mun kännykän. Se teki sen taas.
Ja tiedoksi asiaa arvaileville, viestinihän oli siis vastaus Suopursulta tulleeseen lainaukseen Raamatusta, eli että "Herra on heikoissa väkevä".
Efesolaiskirjeen viidennen luvun muutamilla jakeilla tahtoisin toivottaa kaikkea hyvää jokaiselle lukijalle, mutta aikani loppuu kesken ja niskaan hengitetään, joten heipparallaa, muumipappa goes to the moon.
Nyt vaan runsasta iloa (=armorikasta seikkailua kasvun prosessissa, "minun tulee vähetä, Hänen kasvaa", suloisen kipeää oppikoulua Herran hyvyydessä) sinulle juuri, joka tätä parhaillaan luet, eli kaikille teille, erityisesti varsinkin niille joille GAL.6:14-16 ei ole "hebreaa" eikä "salattua gnosista" vaan Jeesuksessa avattu armon ihanuus.
(Tästä lisää mm. roomalaiskirjeen 6.luku. Vielä 1.Kor.6:19 "...ettette ole itsenne omat..." ja Gal.5:24 "...ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat...")
P.S.
Anteeksi etten ole vastannut puheluihisi tänä aamuna, suloinen suopursuni, mutta oon ollu kirjastossa naputtelemassa jatkoa tuohon mun aloittamaan keskusteluun ATEISMIN PSYKOLOGIA sinne ateismipuolelle.
P.S.II
Hei, nyt se niskaanhengittäjä lähti ja sanoi että ei hätää, vaikka tää kone ois ollu varattu sille, niin se voi ottaa toisen koneen!
Eli että laitan sittenkin sen
"Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle 'suloiseksi tuoksuksi'.
Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne - niinkuin pyhien sopii - älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremminkin kiitosta.
Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia; älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.
Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä - ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle...
Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha."
Ef.5:1-4,6-10,15,16.
:))
Lucky Things kaikille! T: Karvanaama.
Terkkuja myös Runotytölle ja kiitos hyvästä aloituksesta.
Mutta ennen kaikkea
haloo, olikos se SUOPURSU kuulolla?
Pusuja x 1000.
Ja lukekaa se Ef.6:14-16. Wau! Siinä on ytyä...
Rauha ja laupeus. Sweet Yeshua!
Sorry.
Siis kyseessähän oli Gal.6:14-16, ei Ef.
Mutta mitäpä tuosta. Kyllä se Ef.6.14-16 asiaa on myöskin, very indeed. ;)
Luuk. 12:4-7.
Mutta minä sanon teille, ystävilleni:
älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä voi sen jälkeen mitään enempää tehdä.
Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.
Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.
Ovatpa teidän päänne hiuksetkin luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
... tullut täydelliseksi meissä, että
meillä olisi turva tuomiopäivänä.
Pelkoa EI RAKKAUDESSA ole.
"Niin, minä sanon teille, HÄNTÄ TE PELJÄTKÄÄ" ja sitten "ÄLKÄÄ PELJÄTKÖ".
Nämä Jeesuksen sanat ovat avain 1.Joh.4:18 ymmärtämiseen.
Miksi uskovien keskellä tänä päivänä on niin paljon pelkoa ja murehtimista?
Pelkoa seurustelusta - kestääkö tämä ja tämä suhde. Pelkoa työpaikan menettämisestä. Pelkoa epäonnistumisesta. Murehtimista ja toivottomuutta. Onnettomuuksien pelkoa ym.
Vastauksia voi olla monia. Mutta on yksi perustavaa laatua oleva vastaus, joka varmasti pitää paikkansa meihin nähden.
KOSKA ON NIIN VÄHÄN HERRAN PELKOA.
Jo pelkkä sana "Herran pelko" herättää outoja ja itse asiassa aiheesta eksyttäviä mielikuvia.
On luonnollista, ettei maailma voi "pelätä" Jumalaa oikein eikä ymmärtää sitä valtavaa siunausta, lepoa ja rauhaa, joka Herran pelossa vaeltamiseen kätkeytyy. Mutta kummallista on, etteivät edes uskovat tunnu sitä aina ymmärtävän.
Jo pelkkä Herran pelosta puhuminen saa monen seurakuntalaisen karvat nousemaan pystyyn ja usein voimme kuulla seuraavan repliikin:
"Jumalassa ei ole pelkoa, sillä rakkaus karkoittaa kaiken pelon."
Niinpä. Ja kuitenkin juuri näiltä, jotka vetoavat rakkauteen ja armoon, ikäänkuin Jumalan rakkaus antaisi luvan elää huolimatonta ja kevytmielistä elämää, ja armo sitten poistaisi kevytmielisen elämän seuraukset ja rangaistuksen, usein puuttuu se syvä lepo ja turvallisuus, joka kestää elämän myrskyissä ja olosuhteiden vaihteluissa.
Siellä missä oikea Jumalan pelko - Hänen pyhyytensä ja auktoriteettinsa kunnioittaminen, kaiken laskeminen Jeesuksen varaan ehdottomassa elämän antautumisessa - halu kasvaa persoonana ja yksilönä elämään armontäyteistä elämää käytännöllisessä riippuvaisuussuhteessa vain ja ainoastaan Kristukseen - niin, siellä missä oikea ja terve Jumalan pelko vallitsee, ollaan Hänen rakkautensa ytimessä.
Ja Jumalan pelko poistaa sydämestä KAIKEN MUUN pelon, sillä
"me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme" :)
Jumalan pyhyys saa minut pakenemaan.
Mutta minne
voin paeta Hänen katsettaan, minne piiloutua
Häntä jonka palava silmä
kaikkinäkevyydessään läpäisee synkimmänkin
pimeyden ja tutkii sydäntemme
viimeisetkin piilopaikat, lukitut komeromme?
Jos olen uskonnollinen ihminen
pakenen alastomuuteni häpeää
itseluodun uskonnollisuuteni ja omaehtoisten
jumalankuvien lehvistöön,
tekosyideni tiheään viidakkoon.
Mutta kristittynä pakenen Hänen syliinsä!
Lasken tekosyyni kaikki
ristin juurelle, pelkoni ja murheeni,
kipuni, haavani.
Ymmärtäessäni, vähä vähältä, jotain
Hänen armonsa suuruudesta:
sisimmästäni kumpuaa koko elämäni läpäisevää
ylistyslaulua kaikkeuden Pyhälle.
En pelkää olla alaston,
sillä Hän, joka näkee minusta kaiken,
on Rakkaus.
Ristin luona, Golgatan ihmeessä, olen
löydetty, olen tunnettu;
vihdoinkin - kokonainen, ehyt.
Täydellinen?
En täydellinen, itsessäni.
Mutta epätäydellisenä, heikkona, minun täydellisyyteni
on Hänessä;
vastaus ongelmiini ei olekaan minun täydellisyydessäni.
Vastaus on Hänen täydellisyytensä minussa.
Siinä voin rakastaa, siinä voin olla
armollinen toisille
silloinkin, kun oma kykyni rakastaa loppuu kesken
ja olen avuton -
Herrani kykenee.
Ihme, suurin ihme.
Ristinsä luona ylösnousemuksen kirkkaus
pukee minut Kristuksessa
läheisyyden viittaan.
Olen alaston mutta puettu.
En pelkää.
Herrani kykenee antamaan minulle voimaa,
ja viinipuun yhteydessä elämän virta tulvii oksiin
alati tuoreena;
tehden hedelmää, jota epätäydelliset
ja heikot oksat saavat kantaa
Jumalansa kunniaksi.
Tässä heikkoudessa on vahvuuteni,
kohdata maailma, synti, kuolema ja kipu -
Jumalan pyhyys;
se on alati avartuva seikkailu,
armon prosessi.
Elämän tutkimusmatka!
Se on syvintä mahdollista iloa
ja ehdottominta vakavuutta.
Se on jokahetkistä pakoa syliin, ja Hänen sylissään
kaiken kohtaamista, pakenematta.
Sisimpääni on avattu lähde.
Josta kumpuaa voimaa, voimaa jossa kykenen
siihen mihin en muuten kykenisi:
elämään todeksi Hänen rakkauttaan.
Jumalan pyhyys meissä
on rakkauden ilmituleminen,
Golgatan kaikkiriittävyys, anteeksiantamuksen
arkipäiväinen ihme
jokaisessa henkäyksessämme,
askelissamme, kättemme teoissa.
Ikuisesti kestävä Läsnäolo.
Meidät on kutsuttu kykenemään.
Heikkoudessamme!
(Lisää aiheesta Ateismi-palstalla otsikon ATEISMIN PSYKOLOGIA alla. Erityisesti ATEISMIN PSYKOLOGIA IV: Yhteydestä irronnut ihminen. Lyhennelmä R.C.Sproulin kirjasta "Jos Jumala on olemassa, miksi on ateisteja?" Ateisteja ja omaehtoista - "joo, kyllähän minäkin jumalaan uskon, omalla tavallani" - uskonnollisuutta on, koska ihminen pakenee oman alastomuutensa kohtaamista ja samalla Jumalaa.)
"Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
Pelkoa rakkaudessa ei ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa."
1.Joh.4:16-18.