..noin vuoden -50 lukujen alusta. Vai oliko se sittenkin kemi, jossa pidettiin kuuluisa läskikapina ja vuonna....???
Jos olitte silloin pieniä niin kertokaa vaikka ihan vapaasti, selevin sanoin ja iliman vaiheita..... KIITOKSIA..luen tarkkaan muistiinpanonne...Kiitoksia paljon vain teille.
Jos olitte silloin pieniä niin kertokaa vaikka ihan vapaasti, selevin sanoin ja iliman vaiheita..... KIITOKSIA..luen tarkkaan muistiinpanonne...Kiitoksia paljon vain teille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, se ei tapahtunut Oulussa eikä Kemissä. Vuosikymmenkin meni aika pahasti pieleen... heh heh.
Läskikapina
Helmikuussa 1922 Kuolajärven ja Savukosken pitäjien välimailla tapahtui Läskikapinan nimellä tunnettu välikohtausten sarja. Suomalaisia punaupseereita käsittävä aseistautunut joukko tuli 2.2. hiihtäen Värriöllä sijaitsevalle Kemi Oy:n tukkityömaalle, missä se pidätti savotan johdon ja takavarikoi mm. työmaan kassan.
Jo aiemmin työmaalle tullut Janne Myyryläinen, esiintyi kapinan aikana nimellä Jahvetti Moilanen, myöhemmin Juuso Matero, esitti työmaalla läskilaatikon päällä seisoen allekirjoittamansa Pohjolan Punaisen Sissipataljoonan taistelujulistuksen. Puheellaan hän sai noin 300 puutteellisiin savottaoloihin ja epävarmaan toimeentuloon tyytymätöntä työmiestä liittymään pataljoonaan. Miehille jaettiin rajan takaa tuodut aseet ja he saivat pestirahan.
Värriöltä pataljoona lähti kohti Savukoskea, ja sieltä matka jatkui edelleen Saijan ja Kuolajärven kautta 7.2. noin 240-miehiseksi kutistuneena rajan taakse. Matkan varrella pataljoona teki työmailla ryöstöjä ja yllätti Saijassa rajavartioston kenttävartion ja Sallan komppanian. Kuolajärvelle sijoitetusta Sallan komppaniasta sissipataljoona vei mukanaan kolme hevosta, kaksi pistoolia ja tuhansia markkoja rahaa. Kemijärven suojeluskunnan apuun lähettämä osasto tuli paikalle ensimmäisenä 6.2. Koska tieto ryöstöjoukosta saatiin Rovaniemelle vasta 5.2., joukko pääsi rajan yli Venäjälle ilman kosketusta.
Läskikapinan jälkeen päättäjien oli pakko huomata rajanvartioinnin riittämättömyys ja ryhtyä nopeasti korjaamaan tilannetta. Keväällä 1922 eduskunta myönsi 20 miljoonan markan lisämäärärahan rajavartiostojen toimintaan, jolloin henkilökuntaa voitiin lisätä. Itärajan epävakaa tilanne ei silti päättynyt, vaan jatkui vuosia mm. etappitoimintana Alakurtin alueella.
http://forum.inet.fi/lapinraja/index.php?luokka=7&sivu=historia_4