Voiko kukaan luottaa YK:n enää yhtään? Onko Suomen johto aina siellä mukana, missä puolueellisuus ja korruptio on sallittua, niin hiljaa hyväksyen? Milloin Suomi antaa virallisen varoituksen YK:lle näin törkeästä ja rasistisesta toiminnasta:
"YK:n ihmisoikeusneuvoston nimittämä Richard Goldstone -komissio syytti raportissaan Israelia sotarikoksista ja mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan Valettu lyijy -operaatiossa Gazassa menneenä talvena. Tällä viikolla julkaistu 575-sivuinen raportti sanoo Israelin käyttäneen suhteetonta asevoimaa ja jättäneen huomiotta siviilikuolemien mahdollisuuden. Raportissa mainitaan useita esimerkkejä väitetyistä Israelin väärinkäytöksistä ja sanotaan, että operaatio oli sinällään suunnattu Gazan asukkaita vastaan eikä ainoastaan Hamasia vastaan. Israelin joukot "nöyryyttivät Gazan ihmisiä, riistivät heiltä ihmisarvon ja hyökkäsivät heidän arvokkuuttaan vastaan ihmisinä", raportissa väitetään.
Goldstonen komissio sanoi myös, että Hamasin raketti-iskut siviilikohteisiin olivat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Komissio vaati sekä Israelia että palestiinalaisia aloittamaan riippumattomat tutkimukset kansainvälisten ihmisoikeusasiantuntijoiden valvonnassa.
Israelin poliitikot ja diplomaatit torjuivat raportin täysin ja sanoivat, että sen oli tilannut YK:n elin, jolla on selkeästi Israelin-vastainen asenne. Hallituksen tiedottaja Mark Regev sanoi, ettei Israel aloittaisi riippumatonta tutkimusta, koska "Israel on maa, jolla on kiihkeyteen asti itsenäinen oikeusjärjestelmä... Kaikki, mitä armeija tekee Israelissa, on oikeudellisen valvonnan piirissä avoimesti, itsenäisen oikeusjärjestelmän tarkasteltavana."
Ulkoministeri Avigdor Lieberman reagoi voimakkaasti ja sanoi, että "raportin koko tarkoitus... oli tuhota Israelin imago niiden maiden hyväksi, joiden sanakirjoissa ei edes esiinny sanoja 'ihmisoikeus' ja 'taisteluetiikka'".
Presidentti Shimon Peres sanoi raportin "laillistavan terroristitoiminnan sekä murhan ja kuoleman tuottamuksen". Presidentti muistutti siitä, että kahdeksan vuoden ajan, terroristien ampuessa Israeliin 12 000 rakettia, Israel yritti sinnikkäästi ratkaista asiaa diplomaattisten kanavien kautta. Se lähetti myös monta vetoomusta YK:lle. Israelin oli pakko puolustaa itseään, Peres sanoi. Hän lausui lopuksi: "Niillä, jotka etsivät rauhaa, on oikeus puolellaan. Ne, jotka lietsovat sotaa, tulevat aina olemaan rikollisia."
Kommentti:
Niin Goldstonen raportin kuin useiden muidenkin ihmisoikeusjärjestöjen raporttien pääasiallinen heikkous on siinä, että ne tukeutuvat enimmäkseen palestiinalaisten todistuksiin ja jättävät samalla huomiotta israelilaisten keräämät todisteet. Kaikki todistajat, joiden kanssa komission jäsenet puhuivat, olivat Hamasin haastattelemia ja valitsemia, eikä mitään Hamasin toimintoja tai asevarastoja koskevia kysymyksiä sallittu. Hamas seurasi komission jäseniä kaikkialle, minne he menivät. Voiko sellaisista tutkimuksista tulla objektiivisia ja kokonaisvaltaisia? Voivatko sellaiset tutkimukset paljastaa totuutta?
Tästä syystä raportti on keskittynyt väitettyihin Israelin väärinkäytöksiin, kun se samalla minimoi Hamasin selvät vääryydet. Todellakin, vaikka kansainvälissä mediassa on ollut lukemattomia raportteja siitä, kuinka Hamas on käyttänyt hyväkseen siviilirakennuksia, ja vaikka on julkaistu lukuisia Hamasin jäsenten haastatteluja, joissa avoimesti kehutaan siviilejä ihmiskilpinä toimimisesta, komissio sanoi loppupäätelmässään, ettei se löytänyt mitään todisteita sellaisesta toiminnasta. Tällainen raportointimalli todellakin auttaa laillistamaan terrorismia.
Lisäksi, koska raportti määrittelee Hamasin raketti-iskut juutalaisia siviilejä kohtaan rikoksiksi ihmisyyttä vastaan, voitaisiin väittää, että Israelin hallitus syyllistyi siihen, että se antoi rikosten tapahtua omille asukkaillensa kieltäytymällä toimimasta ponnekkaasti terrorismia vastaan, kun sillä oli kyky tehdä niin. Tätä jatkui kahdeksan vuotta, ja 12 000 rakettia satoi Israelin siviilien päälle! Mutta tätä yhtälön osaa, Israelin vastuuta väestöstänsä, YK:n komissio ei pitänyt yhtenä perustekijöistä. Ovatko rikokset juutalaisia vastaan hyväksyttävämpiä kuin (väitetyt) rikokset arabeja vastaan?
Goldsteinin raportin lopputulos on se, että Israel on asetettu huonoon valoon. Kuva, jota ollaan maalaamassa, on kuva täysin moraalittomasta valtiosta, jonka sotilaat tarkoituksellisesti murhaavat siviilejä, jonka kansalaiset tukevat sellaista käytöstä ja jopa kehottavat siihen ja jonka oikeusjärjestelmään ei voi luottaa siinä mielessä, että se langettaisi moraalisia tuomioita. Samaan aikaan todelliset syylliset jätetään huomiotta tai vapautetaan vastuusta. Kun tämä yhdistetään eurooppalaisessa mediassa viime aikoina toistuneisiin Israeliin ja juutalaisiin kohdistuneisiin hyökkäyksiin, tuntuu siltä että Israelia kohtaan hyökättäessä kaikki on sallittua. Valistunut maailma eivät voi jatkaa tätä tietä ja samalla säilyttää moraalisen integriteettinsä.
YK:n ihmisoikeusneuvoston eri maihin kohdistuvista tuomioista yli 80 prosenttia on kohdistettu Israelia vastaan. Mutta mitä sanotaan muusta maailmasta? Rikkoiko esimerkiksi Venäjä kansainvälisiä ja humanitaarisia lakeja Tsetseniassa? Tehdäänkö Sudanissa ihmisoikeusrikkomuksia kristittyjä ja muslimeja kohtaan? Entä sitten ihmisoikeusväärinkäytökset Kiinassa, Libyassa, Syyriassa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa? Mikään näistä ei näytä kiinnostavan YK:n ihmisoikeusneuvostoa. Tämä kerjää esille kysymystä: Onko Israel todella vastuusta 80 prosentista ihmisoikeusrikkomuksia maailmassa? Koska vastaus tietenkin on ei, tulee seuraava kysymys: Ovatko israelilaiset oikeassa sanoessaan, että ihmisoikeusneuvosto on asenteissaan ennakkoluuloisesti Israelia vastaan? Vastaus on tietenkin kyllä! Mutta kuka välittää? (Tällä kertaa kysymys ei ole retorinen.)
"Word of Life Israel"
"
"YK:n ihmisoikeusneuvoston nimittämä Richard Goldstone -komissio syytti raportissaan Israelia sotarikoksista ja mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan Valettu lyijy -operaatiossa Gazassa menneenä talvena. Tällä viikolla julkaistu 575-sivuinen raportti sanoo Israelin käyttäneen suhteetonta asevoimaa ja jättäneen huomiotta siviilikuolemien mahdollisuuden. Raportissa mainitaan useita esimerkkejä väitetyistä Israelin väärinkäytöksistä ja sanotaan, että operaatio oli sinällään suunnattu Gazan asukkaita vastaan eikä ainoastaan Hamasia vastaan. Israelin joukot "nöyryyttivät Gazan ihmisiä, riistivät heiltä ihmisarvon ja hyökkäsivät heidän arvokkuuttaan vastaan ihmisinä", raportissa väitetään.
Goldstonen komissio sanoi myös, että Hamasin raketti-iskut siviilikohteisiin olivat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Komissio vaati sekä Israelia että palestiinalaisia aloittamaan riippumattomat tutkimukset kansainvälisten ihmisoikeusasiantuntijoiden valvonnassa.
Israelin poliitikot ja diplomaatit torjuivat raportin täysin ja sanoivat, että sen oli tilannut YK:n elin, jolla on selkeästi Israelin-vastainen asenne. Hallituksen tiedottaja Mark Regev sanoi, ettei Israel aloittaisi riippumatonta tutkimusta, koska "Israel on maa, jolla on kiihkeyteen asti itsenäinen oikeusjärjestelmä... Kaikki, mitä armeija tekee Israelissa, on oikeudellisen valvonnan piirissä avoimesti, itsenäisen oikeusjärjestelmän tarkasteltavana."
Ulkoministeri Avigdor Lieberman reagoi voimakkaasti ja sanoi, että "raportin koko tarkoitus... oli tuhota Israelin imago niiden maiden hyväksi, joiden sanakirjoissa ei edes esiinny sanoja 'ihmisoikeus' ja 'taisteluetiikka'".
Presidentti Shimon Peres sanoi raportin "laillistavan terroristitoiminnan sekä murhan ja kuoleman tuottamuksen". Presidentti muistutti siitä, että kahdeksan vuoden ajan, terroristien ampuessa Israeliin 12 000 rakettia, Israel yritti sinnikkäästi ratkaista asiaa diplomaattisten kanavien kautta. Se lähetti myös monta vetoomusta YK:lle. Israelin oli pakko puolustaa itseään, Peres sanoi. Hän lausui lopuksi: "Niillä, jotka etsivät rauhaa, on oikeus puolellaan. Ne, jotka lietsovat sotaa, tulevat aina olemaan rikollisia."
Kommentti:
Niin Goldstonen raportin kuin useiden muidenkin ihmisoikeusjärjestöjen raporttien pääasiallinen heikkous on siinä, että ne tukeutuvat enimmäkseen palestiinalaisten todistuksiin ja jättävät samalla huomiotta israelilaisten keräämät todisteet. Kaikki todistajat, joiden kanssa komission jäsenet puhuivat, olivat Hamasin haastattelemia ja valitsemia, eikä mitään Hamasin toimintoja tai asevarastoja koskevia kysymyksiä sallittu. Hamas seurasi komission jäseniä kaikkialle, minne he menivät. Voiko sellaisista tutkimuksista tulla objektiivisia ja kokonaisvaltaisia? Voivatko sellaiset tutkimukset paljastaa totuutta?
Tästä syystä raportti on keskittynyt väitettyihin Israelin väärinkäytöksiin, kun se samalla minimoi Hamasin selvät vääryydet. Todellakin, vaikka kansainvälissä mediassa on ollut lukemattomia raportteja siitä, kuinka Hamas on käyttänyt hyväkseen siviilirakennuksia, ja vaikka on julkaistu lukuisia Hamasin jäsenten haastatteluja, joissa avoimesti kehutaan siviilejä ihmiskilpinä toimimisesta, komissio sanoi loppupäätelmässään, ettei se löytänyt mitään todisteita sellaisesta toiminnasta. Tällainen raportointimalli todellakin auttaa laillistamaan terrorismia.
Lisäksi, koska raportti määrittelee Hamasin raketti-iskut juutalaisia siviilejä kohtaan rikoksiksi ihmisyyttä vastaan, voitaisiin väittää, että Israelin hallitus syyllistyi siihen, että se antoi rikosten tapahtua omille asukkaillensa kieltäytymällä toimimasta ponnekkaasti terrorismia vastaan, kun sillä oli kyky tehdä niin. Tätä jatkui kahdeksan vuotta, ja 12 000 rakettia satoi Israelin siviilien päälle! Mutta tätä yhtälön osaa, Israelin vastuuta väestöstänsä, YK:n komissio ei pitänyt yhtenä perustekijöistä. Ovatko rikokset juutalaisia vastaan hyväksyttävämpiä kuin (väitetyt) rikokset arabeja vastaan?
Goldsteinin raportin lopputulos on se, että Israel on asetettu huonoon valoon. Kuva, jota ollaan maalaamassa, on kuva täysin moraalittomasta valtiosta, jonka sotilaat tarkoituksellisesti murhaavat siviilejä, jonka kansalaiset tukevat sellaista käytöstä ja jopa kehottavat siihen ja jonka oikeusjärjestelmään ei voi luottaa siinä mielessä, että se langettaisi moraalisia tuomioita. Samaan aikaan todelliset syylliset jätetään huomiotta tai vapautetaan vastuusta. Kun tämä yhdistetään eurooppalaisessa mediassa viime aikoina toistuneisiin Israeliin ja juutalaisiin kohdistuneisiin hyökkäyksiin, tuntuu siltä että Israelia kohtaan hyökättäessä kaikki on sallittua. Valistunut maailma eivät voi jatkaa tätä tietä ja samalla säilyttää moraalisen integriteettinsä.
YK:n ihmisoikeusneuvoston eri maihin kohdistuvista tuomioista yli 80 prosenttia on kohdistettu Israelia vastaan. Mutta mitä sanotaan muusta maailmasta? Rikkoiko esimerkiksi Venäjä kansainvälisiä ja humanitaarisia lakeja Tsetseniassa? Tehdäänkö Sudanissa ihmisoikeusrikkomuksia kristittyjä ja muslimeja kohtaan? Entä sitten ihmisoikeusväärinkäytökset Kiinassa, Libyassa, Syyriassa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa? Mikään näistä ei näytä kiinnostavan YK:n ihmisoikeusneuvostoa. Tämä kerjää esille kysymystä: Onko Israel todella vastuusta 80 prosentista ihmisoikeusrikkomuksia maailmassa? Koska vastaus tietenkin on ei, tulee seuraava kysymys: Ovatko israelilaiset oikeassa sanoessaan, että ihmisoikeusneuvosto on asenteissaan ennakkoluuloisesti Israelia vastaan? Vastaus on tietenkin kyllä! Mutta kuka välittää? (Tällä kertaa kysymys ei ole retorinen.)
"Word of Life Israel"
"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miten voidaan ajatella, että näin puolueellisen ja rasistisesti käyttävän järjestön nimissä voidaan enää tehdä mitään todellista oikeuden mukaista rauhatyötä maailmassa?
Ainakin Israelin kohdalla YK pitää jäävätä täysin pois.