Jos näistä valitsisi, niin kumpi, miksi? Hinnat hyvin lähellä toisiaan.
Itse ajattelisin lähettävän AIS:n paremmaksi, sillä se sisältää paljon muutakin tietoa kun pelkän sijainnin. Lisäksi AIS:a vastaanottavien/ tukevien plottereiden olemassaolo huviveneissä lisääntyy reippaasti, joten näkyvyys varmasti jo nyt tutkaa parempi (vaikka venessäni on tutka, se on harvoin päällä).
Mitä muuta huomioitavaa olisi asiassa?
Itse ajattelisin lähettävän AIS:n paremmaksi, sillä se sisältää paljon muutakin tietoa kun pelkän sijainnin. Lisäksi AIS:a vastaanottavien/ tukevien plottereiden olemassaolo huviveneissä lisääntyy reippaasti, joten näkyvyys varmasti jo nyt tutkaa parempi (vaikka venessäni on tutka, se on harvoin päällä).
Mitä muuta huomioitavaa olisi asiassa?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Eikös ole niin, että huvivene-AIS:t lähettävät eri prioriteettitason signaalia kuin kauppalaivojen laitteet ja saattavat siksi tulla suodatetuiksi pois vastaanottimessa?
Lähestyisin "päälletulevan näkökulmasta"
-kauppalaiva: niissä on hyvät tutkat ja niitä myös yleensä käytetään, vielä tuo ylläoleva kun muistetaan, niin luultavasti kauppa-alus huomaa sinut tutkalla paremmin kuin AIS:lla
-nopea/iso huvivene: niissä on yleensä nykyään tutkat, joskaan ei yhtä hyvät kuin kauppalaivoissa, ja huonossa kelissä niitä kyllä luultavasti myös käytetään. Jos ei käytetä, niin tuskin sitä AIS:aakaan paljon katsellaan
-hidas/pieni huvivene: tutkan todennäköisyys pienempi, mutta jos se on, niin kehnossa näkyvyydessä luultavasti päälläkin. AIS vielä toistaiseksi harvinaisempi mutta lisääntyy. Mutta edelleen se suodatusjuttu. ja toisaalta: tämä on vaarattomin törmäyskumppani ja luultavimmin sellainen, joka ehtii ja joka ehditään väistää näköhavainnonkin perusteella.
Huvialusten B-luokan AIS-lähettimien teho ja prioriteetti on alhaisempi kuin ammattimerenkulun A-luokan AIS:eissa. Tietenkin on mahdollista, että huvialuksiinkin joskus tulevaisuudessa tulisi AIS-lähettimen käyttöpakko. Toistaiseksi tutkaheijastin lienee järkevämpi vaihtoehto. Mielestäni hyvä ratkaisu on asentaa kunnollinen passiivinen tutkaheijastin riittävän korkealle (esim. Echomax tai Firdel Blipper, joka näkyy englantilaisissa marinoissa olevan melkein jokaisessa veneessä). Sen lisäksi sitten elektroninen aktiiviheijastin. Se ei ole tietenkään yhtä toimintavarma kuin sähkötön passiiviheijastin, mutta lienee toimintavarmempi kuin B-luokan AIS-transponderi. Jälkimmäinenhän vaatii oman antenninsa, aktiivisen gps-antennin ja PC:n (tai muun AIS-monitorin).
Oman veneen näkyminen muiden alusten tutkassa (tai AIS:ssa) on tärkeintä silloin kun olosuhteet merellä ovat huonoimmat.
Edellisessä viestissäkin korostettiin passiivisen heijastimen käytön tärkeyttä. Tämä on totta, aktiivilaitteet eivät korvaa näitä muissa kuin ehkä isommissa metalliveneissä.
Lainaus: "...lienee toimintavarmempi kuin B-luokan AIS-transponderi. Jälkimmäinenhän vaatii oman antenninsa, aktiivisen gps-antennin ja PC:n (tai muun AIS-monitorin). "
AIS-B transponderi ei vaadi omaa VHF-antennia, paras tapa on kytkeä se veneen mastonhuipussa olevaan VHF-puhelimen antenniin (jotkut AIS-B laitteet vaativat tähän jakoboksin, toiset voidaan kytkeä suoraan).
AIS-B vaatii oman gps-antennin, joka joissain malleissa on lähetinlaitteen sisällä, joissain ulkopuolinen antenni.
AIS-B lähetinlaite ei vaadi PC:tä tai muutakaan näyttölaitetta. Jos itse haluaa nähdä muiden AIS-alusten sijainnin, vaihtoehtoja on 3:
- kytketään AIS-laite plotteriin (uudet yleensä osaavat näyttää AIS-alukset kartan päällä).
- käytetään PC:tä ja jotain karttaohjelmaa (esim. SeaClear II).
- ostetaan / käytetään AIS-laitetta, jossa on oma näyttö.
Tuo ensimmäinen vaihtoehto on se tavallinen ja suositeltavin.
Laivojen (ja huviveneidenkin) nykylaitteet, sekä tutka että plotteri, osaavat kyllä näyttää ja näyttävät huviveneiden AIS-B -lähetteen. Periaatteessa merialueen ohjauskeskuksesta voidaan kytkeä huviveneiden AIS-B pois käytöstä, jos liikennettä on liian paljon. En usko, että tällaista on Itämeren alueella tarvinnut vielä kertaakaan käyttää. Vilkkaillakin alueilla ( Gibraltar, Messinan salmi, Ateenan lähistö, Kafirean salmi) AIS-B on aina käytössä. Esimerkiksi juuri nyt Ateenan/Pireuksen satama-alue näyttää 244 alusta, AIS-B on silti käytössä (huviveneitä näkyy 12 kpl).
Aktiivinen tutkaheijastin lähettää vain toisella meritutkien käyttämällä taajuudella, joten se ei ole 100 % varma.
AIS-B:n mahtava etu aktiiviseen tutkaheijastimeen verraten on se, että käyttäjä itse näkee laivaliikenteen omalla plotterillaan ja vaarallisista kohtaamisista saa hälytyksen. Aktiivinen tutkaheijastin vain korkeintaan piippaa, jos lähistöllä on tutkasignaali.
Aika on nopeasti kääntänyt tilanteen AIS:n käytön hyväksi turvalaitteena (verrattuna aktiiviseen tutkaheijastimeen) ja tulevaisuudessa kehityssuunta vain vahvistuu.
tutka kyllä hyvä sitä vaan pitäisi käyttää aina ajettaessa ja navigoimisessa , se on niin vaikea homma lukea jos sitä ei jatkuvasti käytä . Itsellä harkinnassa AIS laitto veneeseen . ja paljon selvisi kun luin tuon viestiketjun , Ammatissa ensimmäinen alus , Kompassi kierroslukumittari siitä sai nopeuden , vhf - sumussa luotsiasemalta sai tiedon oletko yhteen törmäyskurssilla . ja uuden suunnan . Omassa veneessä nykyään GPS ja PC sumussa ajan niin sivussa väylästä ettei ole mahdollista jäädä törmätä suuremman aluksen kanssa .Huonon kelin aikana se iso alus pyrkii ajamaan sitä väylää pitkin mikä on siinä kartalla
AIS on varmasti hyvä turva laite ,uskaltaa ylittää väylänkin .
vahvasti eri mieltä siitä tutkan vaikeudesta. Itselläni on sellainen ollut monta vuotta (JRC1000) ja ilman mitään kursseja yms. se on minusta ollut aina ns. pässinlihaa. Mutta huomattakoon, että se ei ole minulla navigointiväline (suunnistusmielessä siis), vaan pelkkä "jatkosilmä" kertomassa, missä kohtaa on ranta, missä viitat, missä muut veneet. No, onhan se navigointia sekin, mutta tarkan oman sijainnin kysyn aina gepsiltä, nykyään plotterilta.
"Esimerkiksi juuri nyt Ateenan/Pireuksen satama-alue näyttää 244 alusta, AIS-B on silti käytössä (huviveneitä näkyy 12 kpl)."
Ja sitten kun kaikissa huvialuksissa on lähettävät AISsit, näkyy 244 laivaa ja 2000 huvialusta.
Jaksa niistä sitten kiinnostua kuka on matkalla mihinkin.
Tuo lähettävä "huvi-AIS" on meriturvallisuuden kannalta taas uksi niistä huonoimmista keksinnöistä.
Kuka niiden asennuksen asianmukaisuuden esimerkiksi katsastaa?
Ne seurojen katsastusmiehet vai?
Todennäköisesti on väärää turvallisuuden tunnetta AIS B-class lähettimestä. Venetarvikekauppiaiden kannalta on tietenkin elintärkeää kehittää ja myydä uutta huvivene-elektroniikkaa vaikka turvallisuuteen vedoten. Jos "varman päälle" varustetaan venettä, pitänee hankkia passiivinen tutkaheijastin (riittävän iso eikä mikään mobri-putki), aktiivinen tutkaheijastin ja AIS-lähetin vastaanotin ja tietenkin tutka. Jossain vaiheessa elektroniikka kuitenkin oikkuilee/pettää, siksi passiivinen tutkaheijastinkaan ei ole turha.
Mulla on vanhaa tietoa , nykypäivän tutkista en tiedä mitään , varmasti ne on parempia , kun mun ajan tutkat , ne oli melko vaikeita jo pelkät asetukset , jotka piti aina tehdä säätilan mukaan .
Vahti perämies kirja meni vanhaksi 2002 . Olen nähnyt liian monta läheltä piti tapausta , kun oli sellainen päällikkö joka laittoi tutkan toimimaan , vasta sumussa . tutkan oppii kai parhaiten jos sitä käyttää aina . Itse en voi laittaa omaan veneeseen tutkaa virta ei riitä, purjevene
1980 Kotkan merenkulun opiston tutka simulaattorissa , neljä alusta ja opettaja merikapteeni muut alukset hinaajien päälliköitä lähinnä puutavara hinausta tehneet sitä jo useita vuosia , pätevyys kuljettajan A-kirja . Lähtö helsingistä , ensimmäinen alus kivellä puoli tuntia . ja siitä ne sitten ajoivat opettajan kanssa yhteen, opettaja pystyi laittamaan hankaluuksia esm virta , sade
Nopeus piti olla 18-22 solmua , eli laskeminen piti olla joskus pikavauhtia .
Tämä nyt on vaan sitä että jos osaat tutkan käytön , se on kai paras laite sumussa .
"..Itse en voi laittaa omaan veneeseen tutkaa virta ei riitä,"
Itse käytän purjehtiessa tutkan virransäästöohjelmaa silloin, kun tutka on aina yöt päällä ja siihen on asetettu hälytysrajat. Virrankulutus ei ole mikään ongelma, jos vielä kulkuvalotkin on LED-toimisia eikä perinteisiä hehkulamppuja.
Virransäästöohjelmassa voit säätää tutkan käynnistymisen esim 5 min välein, jolloin antenni pyörii vaikkapa 10 varvia ja menee taas lepotilaan.
Mitä enemmän elektroniikkaa sitä enemmän virtaa tietysti kuluu. Sekin on yksi syy miksi sähköstä riippumaton passiivinen tutkaheijastin on yhä hyvä hankinta (kunhan se on riittävän iso).
Talvi aikaa harkita , ja ottaa selvää nykyajan tutkista , lukea näitäkin palstoja , useammin aika paljon tuli tietoa tästäkin viesti ketjusta , on paljon helpompi ottaa oppia toisten tekemistä virheistä kuin tehdä ne virheet itse ja sitten paikata
"Jaksa niistä sitten kiinnostua kuka on matkalla mihinkin."
Miksi pitäisikään olla kaikista kiinnostunut? Riittää, kun tiedän, mikä alus on ehkä vaara minulle. Ja tiedän, että lähistön laivat näkevät selkeästi minun kurssini.
AIS-B lähettimen säteilyteho on rajattu 2 W tasolle, joten huvialukset näkyvät vain lähistön laivoille (yleensä noin 5-15 nm säteellä). Siis vain niille laivoille, joiden tuleekin minut nähdä. Ja tarkka kulkusuuntani, nopeuteni, kohtausaika ja -paikka. Näkevät myös yhteystietoni (veneen nimi ja kutsutunnus), voivat ottaa helposti yhteyttä, jos aikovat esim. muuttaa suuntaansa minulle vaaralliseksi. Aktiivinen tutkaheijastin ei tähän pysty.
AIS kertoo minulle lähestyvän laivan tiedot, mm nimen ja kutsutunnuksen. Helpottaa yhteydenottoa, jos tarvetta väistön, suunnanmuutoksen tms vuoksi. Aktiivinen tutkaheijastin vain piippaa, ei auta.
AIS kertoo minulle myös, miten laiva minut ohittaa, koska ja kuinka etäältä, perän vai keulan puolelta. Helpottaa oikeaan meriteiden sääntöjen mukaiseen väistämiseen. Se aktiivinen tutkaheijastin ei tässäkään auta, vain piippailee.
AIS-B varustettu huvialus näkyy lähistön laivoille (niiden plottereilla) kuten muutkin laivat, kartan päällä laivan kuvana suunta-/nopeusvektorein. Tämän johdosta avomerellä väistävätkin yleensä pienellä suuntamuutoksella jo kaukaa, siis kuin toista laivaa. Olen nyt purjehtinut AIS-B:n kanssa avomerellä noin 3000 mailia ja ehtinyt huomata, että näin todella tapahtuu.
Sumussa se aktiivinen tutkaheijastin lisää tiedon tuskaa, kun piippailulla kertoo, että jossain lähellä on laiva. Mutta missä ja tuleeko kohti. Onneksi AIS kertoo.
Tavallinen AIS-vastaanotin maksaa 250-500 euroa, lähettimen sisältävä AIS-B transceiver 500-900 euroa. Aktiivinen tutkaheijastin maksaa 600-800 euroa.
Vielä aktiivisista tutkaheijastimista. AInakin se yleinen Sea-Me toimii vain tutkien X-alueella (rannikkokäyttö), mutta ei ymmärrä mitään avomerellä käytetyistä S-band tutkista, joten avomerikäytössä aika turha vehje, ei vastaa avomeritutkien signaaliin. Näin se voi tuudittaa käyttäjänsä väärään turvallisuuden tunteeseen.
Sinä olet ilmeisestikin näiden vehkeiden edustaja.
Onhan tuossa huvivene puolella markkinoissa volyymia, vaikka muuten halvempia vekottimia sitten ovatkin.
Ymmärrän yskän.
Nyt on kuitenkin niin, että se laiva ei siitä huvialuksen AIS-tiedosta paljon kostu, koska tuppaavat kryssimään vähän sinne tänne. Nopeuskin vaihtelee tuulen mukaan. Väistä siinä sitten.
Väistö tehdäänin ainoastaan pakon edessä juuri ennen yliajoa ja pelkin näköhavainnoin.
Saaristossa on siinä 2W kuuluvuusalueella sesonkiaikaan ainakin 100 venettä ja parin mailin radiuksellakin pari kymmentä, joista törmäyskurssilla 5.
Usko vaan, että sitä laivaa ei tuommoisessakaan tilanteessa kiinnosta mikään muu, kuin se toinen alueella liikkuva laiva ja missä kohtaaminen sen kanssa tapahtuu.
Ne 200 muuta targettia ainoastaan hyvin paljon häiritsevät sen toisen laivan nopeaa paikantamista.
Kuten tuolla edellä jo joku tiesikin, ei niistä alus(huvi tai ammatti)käyttöön tarkoitetuista laitteista ainakaan toistaiseksi pysty suodattamaan pois "tarpeettomia" tietoja/kohteita.
Avomeri on sitten asia erikseen, mutta vähän on vaikea uskoa että kukaan laitteen omistava sen esimerkiksi saaristossa näppäisi pois päältä, tai siirtyisi käyttämään pelkästään vastaanottavaa laitetta.
Näin väitit: " AIS-B varustettu huvialus näkyy lähistön laivoille (niiden plottereilla) kuten muutkin laivat, kartan päällä laivan kuvana suunta-/nopeusvektorein. Tämän johdosta avomerellä väistävätkin yleensä pienellä suuntamuutoksella jo kaukaa, siis kuin toista laivaa. Olen nyt purjehtinut AIS-B:n kanssa avomerellä noin 3000 mailia ja ehtinyt huomata, että näin todella tapahtuu".
Olen seilannut ilman AIS:ia tuhansia maileja monilla merillä ja silti havaintoni on aivan sama kuin sinun havaintosi AIS:n kanssa: laivat väistävät yleensä pienellä suunnanmuutoksella jo kaukaa jne. Toisinaan laiva on ottanut VHF:llä yhteyttä "just to say hello", kun ollaan kohdattu kaukana rannikoista.
Niinkuin tiedät tutkan etu AIS:iin verrattuna on se, että näet tutkassa myös ne esteet (maaesteet, kalanpyydykset ym) ja alukset sekä myös lähestyvät sadepilvet, jotka eivät lähetä minkäänlaisia AIS-signaaleja.
"Olen seilannut ilman AIS:ia tuhansia maileja monilla merillä ja silti havaintoni on aivan sama kuin sinun havaintosi AIS:n kanssa: laivat väistävät yleensä pienellä suunnanmuutoksella jo kaukaa jne. "
Noinhan se on, kyllä laivat avomerellä väistävät, kunhan huomaavat sinut. Voin pistää tuosta vielä paremmaksi, olen seilannut ilman AIS:ia kymmeniä tuhansia maileja. Nyt AIS-B:n kanssa laivojen kohtaaminen on silti erilaista, väistävät herkemmin ja varmemmin.
AIS-B antaa laivalle täsmällisen tiedon suunnastani ja kohtaamisajasta & -etäisyydestä. Tärkeintä on, että laivan plotteri hälyttää (jopa ärsyttävän tehokkaasti), kun ollaan edes lähellä törmäyskurssia. Avomerellä sekalaisten mukavuuslippurahtialusten tähystys tai valvonta komentosillalla ei aina taida olla kovin pirteää. Ja varoaikaa on 25 solmun vauhdilla sillä rahtarilla vain 10 min. Voi hyvinkin sen ajan keskittyä hiljaisena yönä vaikka kahvimukiin ja voileipään. Siksi on hyvä tietää, että plotterin hälytys herättää vahdin tarvittaessa. Kun minulla on se AIS-B.
"Niinkuin tiedät tutkan etu AIS:iin verrattuna on se, että näet tutkassa myös ne esteet (maaesteet, kalanpyydykset ym) ja alukset sekä myös lähestyvät sadepilvet, jotka eivät lähetä minkäänlaisia AIS-signaaleja."
Totta. Tutka on tärkeä ja hyvä laite monellakin tapaa. Eikä tutka ole vaihtoehto AIS:lle, molemmat tarvitaan. Aiemmin puhuttiin AIS-B:n vaihtoehtona aktiivisesta tutkaheijastimesta huviveneessä, ei itse tutkasta.
En ole AIS-myyjä (enkä minkään muunkaan), mutta pidän 800 euron sijoitustani AIS-B:hen yhtenä parhaana veneeseeni tehdystä kustannus/hyöty-ajattelulla. Uusi mittaristo ja plotteri/tutka/AIS-yhdistelmä on mahtava eikä tuo AIS nyt kovin paljoa hintaa nostanut.
"AIS-B antaa laivalle täsmällisen tiedon suunnastani ja kohtaamisajasta & -etäisyydestä. Tärkeintä on, että laivan plotteri hälyttää (jopa ärsyttävän tehokkaasti), kun ollaan edes lähellä törmäyskurssia."
No juu. Se täsmällisyys nyt on vähän suhteellinen käsite, se kun on niin riippuvainen sen käyttäjän suorittamista asetuksista.
Ärsyttävän tehokkaasti (ja usein) hälyttävät piipitykset kytketään AINA laivoissa PYSYVÄSTI pois päältä. Mitä enemmän nuo laitteet siis yleistyvät, sitä varmemmin niiden antamia tietoja ei seurata.
"Avomerellä sekalaisten mukavuuslippurahtialusten tähystys tai valvonta komentosillalla ei aina taida olla kovin pirteää."
Ei ole kovin pirteää, eikä muuten kovin pätevääkään.
Siitä huolimatta olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että ihan oikealla isolla merellä saattaa lähettävästä laitteesta olla jopa hyötyäkin.
Tänne saaristoon ja rantakivikkoon on oikea valinta se pelkästään vastaanottava laite ja pikkuisen rantakivikosta etäämmälle lähdettäessä kannattaa sinne mastoon kiskoa se halpa ja ruma ja iso perinteinen tutkaheijastin. Mikäli se laiva nimittäin nyt välttämättä haluaa liikkeitäsi seurata, ottaa se sinut tutkaseurantaan joka tapauksessa.
- ja varsinkin, jos meinaatte seilata "oikeilla merillä" kuten edellinen kirjoittaja. En usko, että Pacificilla joku ruosteinen kiinalainen valtameritroolari seuraa AIS-signaalejasi. Näin yhden sellaisen, jossa ei ollut edes kulkuvaloja yöllä. Mahtaako myöskään esim. indonesialaisilla kalastusaluksilla olla AIS:ia. Ainakin näyttivät kovin alkeellisilta. Kummatkin alukset kuitenkin näkyivät oman veneeni tutkassa oikein hyvin.
Tarvittaessa kannattaa muuttaa omaa kurssia eikä luottaa laivojen väistöliikkeisiin oli veneessä AIS-B tai ei. Hyvä, jos laivat edes huomaavat (vrt automaattiohjauksella kulkevat mukavuuslippulaivat).
Marinean hinnoilla AIS-B, Simrad A150, maksaa noin 1300 euroa ja Furuno M-1623 tutka hiukan vähemmän; 1190 euroa.
Se miksi esitän vertailun, on se, että molemmat laitteet palvelevat yhteentörmäyksen estoa merellä. Tutka on sen lisäksi oivallinen navigointilaite.
"Marinean hinnoilla AIS-B, Simrad A150, maksaa noin 1300 euroa ja Furuno M-1623 tutka hiukan vähemmän; 1190 euroa."
Marinean hinnoilla AIS-B lähetinvastaanotin maksaa 799 euroa.
http://www.marinea.fi/shop/product_catalog.php?c=473
Ei se esittämäsi laite sellaisenaan riitä. Laske koko AIS-B-järjestelmän hinta!
Ei siinä edellisessäkään viestissä antenneista ja tutkan asennuskuluista mitään puhuttu. Siihen vertailin.
Jos haluat tietää koko systeemin kulut, pitää tietää käytätkö PC:tä vai plotteria ja onko sinulla jo sellainen jne. Jos sinulla jo on kunnon plotteri niin tarvitset lisäksi vain VHF GPS yhdistelmäantennin, Marinean hinnoilla 149 euroa.
http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=83
PC on aika huono ratkaisu merikäyttöön. Se ei siedä roiskeita ollenkaan ja virrankulutus on liian iso jatkuvaan käyttöön purjehtiessa. Siksi otin vertailuun laitteen, joka ei edellytä PC:tä eikä monitoimiplotteria. Omaan plotteriini ei ole mahdollista liittää muita laitteita. Käytännön kokemusteni mukaan en myöskään laittaisi "kaikkia munia samaan koriin". Omassa veneessäni suosin erillisiä, itsenäisesti toimivia laitteita.
Tutkan asennus ei ole mitenkään vaikeaa. Sen voi tehdä itse. Jos asentaa mastoon, pitää tosin ostaa radomin mastopidike (en tsekannut sen hintaa).
Tuon Furunon pikkututkan hyvä puoli on halpa hinta. On aikanaan ollut ihan hieno laite, mutta nykyään jo pahasti kehityksestä jälkeen jäänyt, edellisen vuosisadan laite:
- Ei näy kirkkaassa päivänvalossa, asennettava sisälle (ei ole ruorimiehen näkökentässä)
- Ei kykene maalinseurantaan (MARPA), vain alkeellinen kohteen merkkaus
- Ei osaa näyttää AIS-dataa tutkakuvassa (eikä muutenkaan)
- Ei osaa näyttää karttakuvaa tutkakuvan pohjalla
- Näytön havainnollisuutta vähentää värien puute
- Heikot/alkeelliset hälytysominaisuudet
Aiemmin puhuttiin AIS:n ominaisuuksista ja joku vertasi tutkia niihin. Tämä Furunon pikkututka ei kuulu samaan kategoriaan, pitäisi verrata esim. näihin:
- Raymarine Pathfinder RD218 E80, hintaa kertyy 4.000 - 5.0000 euroa kokoonpanon mukaan.
tai
- Furuno 10.4" NAVnet-tutkaplotteri 2.2 kW radomiantennilla, hintaa noin 5.000 euroa
nuo luettelemasi "puutteet" ovat käytännössä täysin merkityksettömiä. Hassuin oli tuo murheesi "ei näy kirkkaassa päivänvalossa". Haloo: ei huviveneilijä tarvitsekaan tutkaa sellaisissa olosuhteissa.
No jos 40e on tutkaheijastin, niin pitää olla melkosokea tupauuno, jos AIS hinta on muka samaa luokkaa.
Kyse oli ns. aktiiviheijastimesta, käsittääkseni tarkoitettiin siis sellaista laitetta, joka rupeaa lähettämään itse jonkinmoista signaalia tutkan taajuudella, kun siihen osuu tutkan lähete. Niitä ei taida 40 ekströmillä saadakaan.
mielestäni riittää huvialuksille. Tällöin näkee laivat ja osaa pysyä poissa tieltä. Laivat kyllä useimmiten näkevät pienetkin veneet tutkalla. Toisaalta avomerellä on "tilaa" huviveneidenkin lähettää AIS dataa, jos siihen pystyvät, mutta ajatus, että lähettävät AIS-veneet yleistyvät rannikon/saariston väylillä tuo laivoille vain harmia. Saaristossa/rannikkoväylillä tulisi huviveneiden pitää lähetys data pois päältä, jotta ais-maaleja ei olisi haitaksi asti. Vielä tämä ei ole onneksi ongelma.
Sitten kun vielä yhteys alukset ja muut jaksaisivat säätää tutkansa niin lyhyelle kantamalle, että siinä mikää huvivene tai normitutkaheijastin näkyisi, olisi hyvä juttu...
Parenpi kun ei mennä tielle.
Mikäs on tilanne nykyään?
Kehitys on kehittynyt ja tiukkapipoisen vanhanliiton ratkaisut eivät enää kiinnosta kiviäkään.
Lähettävä AIS on arkipäivää.
"Lähettävä AIS on arkipäivää."
Minäkin olen ollut huomaavinani, että kehitys on kehittynyt. Se on kuulemma tuonut myös laivoihin laitteet, jotka suodattavat pienveneet pois, koska tuhansien maalien hallitseminen olisi mahdotonta.
Olisiko aktiivinen tutkaheijastin siis sittenkin varmin ratkaisu?
Varmin on AIS-vastaanotin, sillä näkee laivat sumussa ja voi itse väistää.
Luottaminen siihen että laiva väistää on riskin ottoa, rippumatta siitä onko omassa veneessä AIS-transponderi, aktiiviheijastin, passiiviheijastin vai vain veneen oma tutkakaiku.
Vyö ja henkselit -ratkaisu on hankkia molemmat. A-luokan AIS-lähettimen kanssa ei ole pelkoa suodatetuksi joutumisesta.
Nyt tarkkana tämän aiheen kanssa. Tänne ryntää taas kaikki perslävet ja besserwisserit jauhamaan paskaa ja puolitotuuksia aiheesta, josta ovat kulleet liuskasaaren skifferin terassilla, kun isot pojat on olleet tankilla ja vetäneet löpöä ammattialuksen tankkiin.
Älä osta mitään, istu pimeässä ja ime peukaloa, niin ei vahingossakaan häiritse ketään.
Tutkaheijastin. Mieluummin molemmat. Tonni hyvästä näkyvyydestä öisin liikkuvalle ei ole liikaa.