22.9.2009 15:32:00
Meänkieli nousemassa
viralliseksi kirkkokieleksi
Meänkieli ja romani chib ovat nousemassa kirkossa muiden vähemmistökielten rinnalle. Tiistaina alkava kirkolliskokous käsittelee kristillidemokraatti Kristina Töyrän (KD) aloitetta meänkielen ja romanin chib nostamiseksi kirkon käyttökieliksi ja osaksi kirkkojärjestystä. Aloitteen läpimeno on todennäköistä.
"Kaikki vähemmistökielet saman arvoisiksi"
Kristina Töyrä (KD) pitää luonnollisena sitä, että kaikkia vähemmistökieliä käytetään myös kirkossa. Kiirunalainen Töyrä (KD) asuu itse meänkielisellä alueella ja hän pitää itsestäänselvänä, että myös kirkossa käytetään meänkieltä.
Kirkolliskokoukselle jättämässään aloitteessa Kristina Töyrä perustelee meänkielen saamista kirkkokieleksi sillä, että suomenkielellä ja saamella on jo vähemmistökieliasema evankelisluterilaisessa kirkossa. Meänkielen lisäksi kirkkojärjestykseen pitää saada romani chib, jotta kaikki vähemmistökielet olisi mainittu myös evankelisluterilaisen kirkon korkeimmassa ohjeistuksessa, kirkkojärjestyksessä.
Aloitteessa ehdotetaankin, että kirkolliskokous muuttaa kirkkojärjestystä niin, että siinä mainitaan vähemmstökielet: suomi, meänkieli, romani chib ja saami sekä niiden lisäksi viittomakieli ja muut kielet. Muut kielet ovat mukana aloitteessa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus jumalanpalveluksiin ja muihin toimituksiin omalla äidinkielellään.
Aloitteentekijä muistuttaa myös, että kirkon pitää kouluttaa työntekijöitään seurakuntalaisten kielillä, jotta seurakuntalaiset saisivat palveluita omalla äidinkielellään.
Kristina Töyrä (KD) tähdentää sitä, että tämä ei ole pelkästään hänen aloitteensa, vaan aloitetta tukee koko Luulajan hiippakuntavaltuusto.
- Vähemmistöaloitteella on hyvät mahdollisuudet edetä kirkolliskokouksessa niin, että se kirjataan lopuksi kirkkojärjestykseen, koska kaikki ryhmittymät tukevat tätä aloitetta, arvelee Töyrä.
Töyrän aloite on ainoa kansallisia vähemmistöjä koskeva aloite. Uppsalassa meneillään olevalle kirkolliskokoukselle on jätetty 95 aloitetta, joista suurin osa käsittelee kirkon vihkimysoikeutta ja avioliittoa.
SR Sisuradio/Kaarina Wallin
Meänkieli nousemassa
viralliseksi kirkkokieleksi
Meänkieli ja romani chib ovat nousemassa kirkossa muiden vähemmistökielten rinnalle. Tiistaina alkava kirkolliskokous käsittelee kristillidemokraatti Kristina Töyrän (KD) aloitetta meänkielen ja romanin chib nostamiseksi kirkon käyttökieliksi ja osaksi kirkkojärjestystä. Aloitteen läpimeno on todennäköistä.
"Kaikki vähemmistökielet saman arvoisiksi"
Kristina Töyrä (KD) pitää luonnollisena sitä, että kaikkia vähemmistökieliä käytetään myös kirkossa. Kiirunalainen Töyrä (KD) asuu itse meänkielisellä alueella ja hän pitää itsestäänselvänä, että myös kirkossa käytetään meänkieltä.
Kirkolliskokoukselle jättämässään aloitteessa Kristina Töyrä perustelee meänkielen saamista kirkkokieleksi sillä, että suomenkielellä ja saamella on jo vähemmistökieliasema evankelisluterilaisessa kirkossa. Meänkielen lisäksi kirkkojärjestykseen pitää saada romani chib, jotta kaikki vähemmistökielet olisi mainittu myös evankelisluterilaisen kirkon korkeimmassa ohjeistuksessa, kirkkojärjestyksessä.
Aloitteessa ehdotetaankin, että kirkolliskokous muuttaa kirkkojärjestystä niin, että siinä mainitaan vähemmstökielet: suomi, meänkieli, romani chib ja saami sekä niiden lisäksi viittomakieli ja muut kielet. Muut kielet ovat mukana aloitteessa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus jumalanpalveluksiin ja muihin toimituksiin omalla äidinkielellään.
Aloitteentekijä muistuttaa myös, että kirkon pitää kouluttaa työntekijöitään seurakuntalaisten kielillä, jotta seurakuntalaiset saisivat palveluita omalla äidinkielellään.
Kristina Töyrä (KD) tähdentää sitä, että tämä ei ole pelkästään hänen aloitteensa, vaan aloitetta tukee koko Luulajan hiippakuntavaltuusto.
- Vähemmistöaloitteella on hyvät mahdollisuudet edetä kirkolliskokouksessa niin, että se kirjataan lopuksi kirkkojärjestykseen, koska kaikki ryhmittymät tukevat tätä aloitetta, arvelee Töyrä.
Töyrän aloite on ainoa kansallisia vähemmistöjä koskeva aloite. Uppsalassa meneillään olevalle kirkolliskokoukselle on jätetty 95 aloitetta, joista suurin osa käsittelee kirkon vihkimysoikeutta ja avioliittoa.
SR Sisuradio/Kaarina Wallin
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koko meänkieli on ruotsalaisten huijaus ja hajoita-ja-hallitse-taktiikkaa.
Sehän on vain Lapin murretta, jota puhutaan Suomen puolellakin.
Eli yksi suomen murteista kuin muutkin.
Sama kuin sanoisi Savon murretta omaksi kielekseeen.
Elekää mänko svekkohalapaan!
Olen Lallin kanssa samaa mieltä. Hallitsen itse väylänvartisena kummallakin puolella puhutun suomen kielen vivahteineen. Ruotsin puolella oleva murre on jäänyt normaalista kielenkehityksestä ja siinä korvataan svetismeillä sellaisia käsitteitä, jotka ovat myöhemmän ajan tuotteita tyyliin "elisysteemissä on aavkopplinki." Itäpuolella väylää tätä meän kieleksi myöhemmin nimitettyä suomenkilene vanhahtavaa murretta kutsuttiin Rantajärven ruottiksi.
Kielen kehitys on eritynyt vuosien varrella siten, että me itäpuoliset ymmärrämme varsin hyvin tätä ns. meän kieltä oman murretaustamme takia, mutta länispuolella on vaikeaa ymmärtää suomen yleiskieltä, joka meille on taas tuttua koulutuksen ja tiedotusvälineiden myötä. Hoon päälhtä mekki praathaamma, muttemma met joka paikhan senthän hoota laita.