Olen 17-vuotias, ja suoraan sanottuna pelottaa mitä itselleen joskus käy kolikkokoneiden pelaamisen kanssa, ellei saa tätä aisoihin. Niihin menee kaikki rahat, jonain viikkona enemmän, joskus vähemmän. Riippuu ihan siitä, kuinka paljon rahaa saan, joka ropo menee kuitenkin. En ole töissä, saan rahat milloin mistäkin, muka bensarahaksi tms. Jos saan esim. 20 €, ostan bensaa 5-10 € ja loput menee armotta koneeseen. Tai vaikka saan 100 €, bensaan menee sama määrä tai siinä tapauksessa ehkä hiukan enemmän ja sitten loput koneeseen, ei välttämättä yhdellä kertaa, seuraavana päivänä viimeistään. Hirvittää lukea jotain ihmisten kirjoittamia juttuja että 50000 € pelivelkaa ja perheet menetetty yms, milloin sattuu omalle kohdalle? Visa Electron ei auta yhtään, jos yli 20 € rahaa tilillä, niin heti ulos. Vuodessa puhutaan vähintäänkin sadoista, ellei jopa tuhansista euroista! Mitä voi tehdä asialle?
Pelikoneiden peluun pakonomaisuudesta
dnsgsajgndgdns
2326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suosittelisin lopettamaan pelaamisen het, koska pelaamisen lopettaminen käy sitä vaikeammaksi mitä enemmän olet hävinnyt rahaa. Jos on hävinnyt jo hirveästi niin tulee helposti miettineeksi että olen muutenkin hävinnyt niin paljon, että turhaan nytkään lopetan. Yritä pitää esim. kuukauden tai edes viikon tauko peleihin niin vähän laskee se pelikuume ja tulee järkeä siihen pelaamiseen.
No niin. Tunnistan liiankin hyvin tuon tunteen, joten yritän auttaa sua.
Suosittelen sinua aivan aluksi tiedostamaan, MIKÄ se on, mihin olet jäänyt koukkuun. Kerran nimittäin tajusin ite sen homman, kun oltiin kaverin (joka ei voi ymmärtää rahapelejä) kanssa kaupungilla ja ehdotin, että se tulisi pitämään hetkeksi mulle seuraa, kun "aion laittaa noi 15 euroo tohon koneeseen". Kaveri osui asian ytimeen kysymällä multa, että jos haluat lyödä 15 euroo vetoa, niin "lyö ne vetoa mun kanssa vaikka pitkää tikkua vetämällä tai jollain muulla tavalla".
Tuo toteamus autto mua tajuamaan, MIKÄ se oikeastaan oli, mitä mä siinä tilanteessa halusin/kaipasin. Olin jäänyt koukkuun NIMENOMAAN RAY:n tuttuihin pelikoneisiin. Siis ne muutamat tutuiksi tulleet pelit, joiden voittoyhdistelmät tunsin hyvin ja joista osasin jännityksellä odottaa eri suuruisia voittoja. Tutut symbolit. Tutut värit ja tutu äänet. Joka vedolla pelaaja saa aina muutaman sekunnin jännittää, mikä voitto sieltä saattaisi tulla, kun ne helvetin rullat siinä pyörii ja pysähtelevät sitten yksi kerrallaan, tai kun sitä korttia tulee siihen ruutuun yksi kerrallaan. Ja tuplauksessa oli omanlaisensa jännitysmomentti.
Juuri SIIHEN minä olin jäänyt koukkuun: muutaman sekunnin jännitykseen, kun tiesin valmiiksi päässäni ne mahdolliset voittokuviot mitä sieltä voisi tulla. Sitä tunnetta kaipasin aina uudestaan ja uudestaan. On todella uskomatonta, kuinka ihminen voi jäädä näinkin yksinkertaisiin asioihin koukkuun, mutta JUURI TÄSTÄ SYYSTÄ NE PELIT ON SUUNNITELTU SELLAISIKSI KUIN OVAT.
Jos sitten joskus oli tullut oikein kunnolla takkiin (150-200 euroa) samana päivänä, se turtuminen kesti ehkä pari päivää. Mutta sitten sitä TAAS halusi mennä kokeilemaan lisää. Se on todellakin LOPUTON SUO, ja nyt uskon sen todeksi. Siksi lopettaminen on ainoa kyseeseen tuleva vaihtoehto. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
En tiedä sinusta, mutta itseäni ainakin auttoi jo pelkästään tällaisen asian tiedostaminen. Ja niinhän se on kaikissa vaikeissa asioissa, että niitä on helpompi hallita, kun tietää, mistä niissä on todellisuudessa kysymys. Sitten täytyy vaan katsoa suoraan sitä asiaa kohti, vaikka se tuntuis kuinka hankalalta ja myöntää, että kyllä: mulle on päässy kehittymään riippuvuus näihin peleihin. Sitten ei muuta kun selkeä päätös lopettaa, ja siitä kiinni pitäminen vähintään koko loppu elämän : )
Mua ainakin autto heti jo sekin, kun onnistu aluksi olemaan pari viikkoa pelaamatta. Sillä tavalla sitä sai etäisyyttä siihen asiaan, ja nyt olenkin sitten ollu pelaamatta jo pari vuotta.
Elämässä on paljon hienoja asioita, mutta uhkapelit eivät kuulu niihin. Ne ovat ansa.
Kaikkea hyvää toivon sulle!