Eikö heidän taktiikkansa ollut järjetön kesällä 1944, panssarit lähetetään yksinään puolustajaa suosivaan maastoon jossa ne tuhotaan, eikö ensin olisi pitänyt lähettää jalkaväki, panssarit olisivat takana pitäneet suomalaiset tykeillään ja konekivääreillään matalina, suomalaisten asemat olisi näin vallattu?
Venäläisten panssaritaktiikasta kysyisin
Kesä 1944
9546
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oikean taktiikan. Kyse oli vain siitä, että kovia tappioita kärsinyt jalkaväki ei aina lähtenyt liikkeelle ennen kuin puolustajan aseet oli vaiennettu. Ja kovassa tykistötulessa hyökkäävää jalkaväkeä ei ole vieläkään keksitty. Vaunut eteneivät joskus tulessakin.
Panssarien käyttö Tali-Ihantalassa loppui kuin seinään 3.7. 44. ja jalkaväki hyökkäsi ilman niitä. Vuosalmella niitä kyllä tuotiin joen yli, mutta maasto oli äärimmäisen hankalaa. Jalkaväki sielläkin kantoi vastuun molemmin puolin ynnä tietenkin tykistö ja ilmavoimat.
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa
Tarkka kuvaus Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.
Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taiteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.
Teppo komensi vaunua, Lehväslaiho ampui, Matti Virtanen ajoi ja radistina toimi panssarimies Lahti. 1. vihollisvaunu ammuttiin 1000 metrin päästä! (s.368)
Jopa Pekka Kantakosken massiivinen teos Punaiset panssarit, väittää Lehväslaihoa satuilijaksi tuon 5 tuhotun panssarin osalta, mutta koska Lehvälaiho haavoittui vähän myöhemmin noista tapahtumista ja joutui sairaalaan, niin oikaisu on jäänyt noinkin myöhäiseen.
S. 369
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa, eli Se kuuluisa 1. vastahyökkäys:
"Klo 18.10 kärjen saavuttua Portinhoikkaan siellä oli jo yksi komppania JP 4:stä, joka luoteesta oli hyökännyt tienristeysmaastoon. Tien suunnan oli vihollisvaunuista puhdistanut käytännössä Rask.Ps.K:n T-34. Takana edenneet T-50 ja Postijunat hoitelivat varmistuksen. Venäläiset olivat menettäneet seitsemän T-34/85 panssaria, joista he osan olivat ehtineet polttaa. Kolme vaunuista saatiin kuntoon ja taisteluun uusin kansallisuustunnuksin vielä samana iltana. Omia vaunuja ei Ps.D tähän mennessä ollut menettänyt. Rask.Ps.K oli tehnyt veristä jälkeä Juustilan - Portinjoikan tiellä."
Lehväslaihon kirjaa Panssarisotaa 1941-1944, WSOY 1958, on täälläkin pidetty jopa satukirjana.
Miksiköhän näin? Kyseessähän lienee kuitenkin hänen omakohtaiset kokemuksensa aika vapaasti kerrottuna. Kirjoittajahan on myöskin palkittu ammattimies panssarintuhoojana!
Aiheesta lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3110706/flat
Lehväslaiho oli kieltämättä hyvä vaunun ampuja, mutta hän kirjoittaa lähinnä romaaneita, kuten selviää
jo v. -58 Panssarisotaa-kirjastakin. Uutta tietoa saatiin jo useita vuosia sitten, mutta ne tulivat esille
eri syistä vasta ensi kerran Stefan Forssin "Tali - Ihantala 1944"-teoksessa. Myös sekä Kantakoski että Käkelä olivat saaneet uusimmat tiedot mutta niiden tarkistaminen vei luonnollisesti aikaa.
Suosittelen lukemaankin Erkki Käkelän ja erään toisen tutkijan Panssarilehti 2/2009 olleen kirjoituksen
toisen osan juuri tästä ratkaisevasta 25.6. 1944 vastahyökkäyksestä ja sen tekijöistä faktatietojen valossa. Myös kirjoituksen muihin osiin 1 ja 3 saman lehden muissa numeroissa on syytä tutustua.
Vastahyökkäyksen onnistumiselle ratkaisevia tekijöitä olivat Panssaridivisioonan Panssarijääkärit ja ensimmäinen vaunukomppania, eivät vain Virtanen ja "MINÄ" (siis Lehväslaiho) kuten romaaneissa.
Panssarilehteä voi varmaan hankkia Panssarikillan toimistosta ja Tali-Ihantala kirjaa Schildt-kustantamon
verkkosivujen kautta.
Oli kallioista maastoa, ei sovi panssareille.
1944 NL:n taktiikka ei ollut lähettää yksin mitään, vaan edetä kolonnana raskaan kärkivaunun takana ja yhteenotossa perääntyä ampuma-asemiin levittäytyen.
Jotta torjunta olisi ollut tehokasta, Suomella olisi ollut käytössä yläkulmilla ampuvaa tykistöä tai vasta sodan jälkeen huomattiin krh:n teho panssareita vastaan. Kyytiläiset olisivat tippuneet kyydistä ammuttaessa herkkiä metsään.
Hitler haupitsi aika yläkulmilla.
https://bigserge.substack.com/p/red-army-rising-kursk-and-beyond
Kuitenkin saivat Suomen antautumaan, että ei ihan huono taktiikka kuiteskaan.
Tuosta kuvasta saa aika hyvän käsityksen, mitä yritettiin. Määrä korvasi laadun. Kuuterselässä oli varmaan sama näky.
https://www.kyivpost.com/opinion/37411
Kuten nykyään sanotaan, niin myös määrä on laatua.