Mistä johtuu että tuntuu kokoajan jos on rennosti että on paha eikä koe sitä uskovaisen mukavaa hyvää rauhaa, olen ollut ainakin ja pyrin ja haluan mutta mulle on yhtäkkiä tullut tämä olo ja se kokoajan kasvaa, tuntuu kun jumala yrittäisi työntää minua pois, tiedän ettei se ole niin tai sitten ettei hän kuule ja antaa minua joutua en tiedä minulla on tosi raskas olo sanon ja olen tosi paha jos olen ihan rennosti jos yritän niin sitten voin olla mukavampi en jaksa..
mikä minua vaivaa..:/
väsynytkärsijä
18193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hyväksy itsesi, anna itsellesi anteeksi, rakasta itseäsi, sinulla on oikeus olla se joka olet.
Anna myös muiden olla mitä ovat, äläkä yritä missään nimessä olla kuten muut, ole vain oma itsesi.
Jos et vielä tiedä kuka olet, ala ensimmäiseksi sitä funtsimaan.
Raamatulla päähän takojat älkää vaivautuko tätä ihmistä "piristämään" tai "syyttämään", jokaisen on omat sisäiset taistelunsa käytyävä ihan itse, niitä ei saa ulkoistaa sijais-uhreihin, ei raamatun jeesukseen tai sen paremmin saatanaan, tai Sokoksen vaate-osastolle.
Ihminen luo mielikuvia ja joskus jopa sellaisia, että ne käänytyvät itseä vastaan ja tuovat ahdistuksen.
Ei muuta kuin tietämään, että Jumala on vapaus ja rauha eikä ahdista ketään nurkkaan ja jos Hän antaa kuritusta, niin ei se ole muuta, kuin hyväksi.
Jeesus antaa avun, pyydä.
Niin, sellainenkin on olemassa: oma sisäinen minä, joka arvostelee, arvottaa ja tuomitsee lakkaamatta. Sillä ei ole mitään tekemistä terveen, normaalisti toimivan omatunnon kanssa.
Paholainen osaa kiusata herkkiä ihmisiä tällä(kin) tavalla.
Silloin ei muuta, kuin Raamatun Sanalla pelsepuupia päähän ja Jumalalle avunpyyntö. Keskitä mielesi Jeesukseen, "katsele" Häntä, ei omaa sisimpääsi ja tuntemuksiasi.
Kyllä helpottaa.
en jaksa kokoajan katsella ja hakea apua, olen jo pyytänyt sitä ja esim. jos rukoilen niin sanon pahalle vaikka en sitä hae siis minua pidetään siellä en tiedä miksi, niinkuin koettelemus tai kiusaus joka on pysyvässä kiusaamis ohjaamis tuntuisessa tilassa. voi kun kukaan ihminen ei tajua..
on kenenkään vaikea auttaa sinua,kun kirjoituksesi ei kerro paljokaan
Oletko ollut kauan uskossa? Kuulutko mihinkään seurakuntaan?
Onko sinulla uskovia tuttuja,ystäviä,ketään kenen kanssa voisit jutella?
Tuossa edellä pari kirjoittajaa antoi hyviä neuvoja,ja toi esille jotain samaa
kuin itsekin ajattelen mutta mietin,ettei sinun olisi hyvä olla yksin ajatustesi
kanssa-sinun kannattaisi käydä juttelemassa jonkun uskovan kanssa
joka on ollut jo pitempään uskossa ja kertoa hänelle asioistasi.
No, tuosta sinun kokemuksesta en tiedä mitä se on, mutta, kun rukoilet Jeesuksen Kristuksen nimen kautta, että Jeesuksen, jos kerran uskot, niin Hänen nimensä kautta Jumala kuulee meidän hätähuutomme, kun me olemme katuneet pahoja tekojamme, ja näin osoittaneet olevamme vilpittömin mielin Tahtomassa noudattaa Jumalan tahdon mukaista elämää, niin Jumala sitten kuulee meidän rukoustamme, ja vastaa sopivalla tavalla.
No, jos oletetaan, että sinua piinaavat nämä avaruuden pahat henkivallat, niin silloin tämä Jeesukseen Kristukseen uskominen koko sydämeltäsi, niin pelastaa sinut näiden pahojen henkivaltojen otteesta, että, kun sanot ääneen tai mielessäsi, että minä uskon Jeesukseen Kristukseen, että Hän syntyi lihaksi tänne maailmaamme, jota minä myös kutsun Herrakseni, ja Hänen kauttaan minulla on oleva pelastus näistä avaruuden pahojen henkivaltojenkin otteesta, että näin Raamatussa meille kaikille kerrotaan, ja tämä on totuutta.
siis on uskovia joille puhua mutta en viitsi niitä kokoajan vaivata, olen pyytänyt apua je neuvoa ainakin ne perusjutut. haluan vain olla uskossa en jaksa kokoajan siihen jotain, haluan olla sillä mielin ja rukoilen mutta sekin sekottuu en jaksa pelätä kun mikään ei tunnu auttavan, toivon vain että olen aiemmin rukoillut Jeesukselta että selviän kaikesta pahasta jota tulee eteen, niin voin vain toivoa että se kuulee minua nyt kun en osaa enää pitää yhteyttä ja olen turhautunut.
Uskoivainen perhe ja minäkin haluan olla ja olen kai toivon olen ollut mutten tiedä tästä hetkestä olen mutten tiedä en tiedä haluan ainakin ja uskon siihen että olen, muttakun en tiedä mitä teen väärin yritän itse miettiä, jos joku on vaivannut olen anatanut sen jumalan hoidettavaksi, niin nytkin mutta ei HELPOTA en tiedä miksi, kukaan ihminen ei nää minuun ja tiedä kehittymistä tässä, AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHHHHHHHHH!!!!!!!!!!! SIiinä teille TUSKANI!
ja elämäni on aina RANKKAA milloin uskossa, milloin OIKEA masennus, milloin AHDISTUS, HAIHDUN mutten jaksa enää ITKEÄ! tai olla rauhassa. en tiedä.
Olen niin paha ja mua vaivataan, olen kai niin väärin tehnyt.
Mulla itkettää mutta en jaksa itkeä..nyt itken painesta heikosti.
On kai huono itsetunto ja epävarmuus, koen paineita ja olen alkanut kai luulla että minut on tarkoitettu pahaksi, tunnen itseni niin syntiseksi, se olenkin ja tarvin Jeesus Kristusta, mutta jotenkin luulen että en enää pääse sinne, olen tehnyt esim jotain peruuttamatonta. vai onko paha vaiva oma kuvitelmani? en tiedä. jotenkin teen kaiken niin väärin että alan kai ajatella etten kai sitten ole uskova kun olen niin paha vaikka olen aina halunnut ja kai silloin ollut.?
olen epävarma ja kaikki nämä. vedän helpommin ikävät asiat yleiselämäksi kun hyvät kun tunnen enemmän mitä kristinusko on menen hyvältä ololta ja henkisesti kauemmaksi. minun pitäisi kai tutustua uudelleen mutta en osaa tai tiedä. olen niin sekaisi, liikaa omasta mielestä kaikkea niin kai olen mennyt ihan turraksi. myös siihen että on hyvän olon tunne tai odottava tunne että joskus tuska päättyy. olen esim. keskesyttänyt pari koulua, en käy missään, yritän olla luonteeltani muutakuin olen, haluasin olla laiha, en osaa olla oma itseni kun yritän menen turraksi masentuneeksi merkityksetön outo ei hyvä ontto olo, esittäessä oma olo mutta kai olen muutakin, en tunne itseäni enkä tiedä mihin oikeasti uskon ja mitä olin, muiden mukaan rankka kouluikiusaaminen ja kai se olikin koska on tullut tällainen elämä. HEH! Olen vasta 18 vuotias! TÄMÄ kai MYÖS USKOSSA? TOIVON AINAKIN! ja samalla kiusaukset nyt ne oikein hyvin voi vetää, huomaatteko? täällä on muutes helppo pohtia, on helppo kirjoittaa kun puhua, tässä voi sanoa kaikkea kerralla, nämä kuulostaa varmaan sekavalta, olen aina ollut sekava kirjoittaja.
no haluan vain sen perushyväolon tunteen joka tulee uskosta ja se mulla on ollut se on ainoa jotain minua oleva olo mutta sitä ei enää ole, ehkä alitajuntaisesti ajattelen etten ansaitse sitä. kestän kiusaamis mieleen tulemiset jos ne ei ole rankkoja niin ettei saa edes parin päivän tauko rauhaa, kun ei ole edes TAUKOJA! tai muut ikävät olot jotka ei liity uskoon, haluan vain olla uskova minä se joka olin pienenä, oi sitä rkastan se oli jumalan lähellä ja rakasti. Onko nuoren suhde uskoon vaikea, niinkin ihan niinkuion vanhempii? niinhän puhutaan että Jumalaan suhtaudutaan opetetaan isänä.????? kuuntelen samalla jukka norvantoa.
et näekkään itseäsi kokonaisena, etkä kokonaan, mutta pohtiessasi tutkit itseäsi ja olet valmis hylkäämään väärinteot ja pahat asiat.
Olen käynyt tuon kaiken läpi aikanani, mutta huomattavasti syvemmältä mitä sinä koskaan joudut käymmään ja siksi käsitän sinua hyvin. Ihmiset ovat aika kyvyttömiä auttamaan toisiaan noissa sisäisissä asioissa, mutta onneksi on Jeesus joka ei ole kyvytön ja joka voi tehdä rikkinäisen täysin uudeksi. Itse sain tulla täysin uudeksi ja siitä on kulunut kauan aikaa ja minä, joka menetin kokonaan elämäni, sainkin sen takaisin hyvänä ja tuo hyvä elämä on kestänyt monet myrskyt, rauha on vain ollut kanssani, eikä se ole omaa aikaansaannostani.
Minäkin pohdin nyt kanssasi, mutta ota vain se, minkä havaitset sinulle kuuluvan. Nimittäin on uskonnollisuutta, jossa opetetaan turvaamaan Jeesuksen nimeen ja siinä se sitten kaikki onkin. Sanoin sitä uskonnollisuudeksi, sillä se ei ole uskoa. Usko uskoo Jeesuksen nimeen niin, että pyrkii kaikkeen siihen, mitä Jeesus opetti ja opetus mitä Jeesus antaa kokoontuu kahteen suureen rakkauskäskyyn, eli lain täyttämiseen ja pitäämiseen.
Tuntuu, että onpas helppoa, kun ei tarvitse kuin usko nuo kaksi suurta rakkauskäskyä, niin on oppinut kaiken ja tullut uskovaiseksi opetuslapseuden jälkeen, mutta se ei ole helppoa, sillä opetuslapsi ei kykene elämään noissa kahdessa suuressa rakkauskäskyissä, vaan siihen tarvitaan Jumalan VOIMA ja opetuslapseuden jälkeen Jeesus antaa VOIMAN ja alkaa kutsumaan opetuslastaan ystäväksi, eli ei enää palvelijaksi ja opetuslapseksi vaan ystäväksi.
Opetuslapseuden aika voi olla rankkaa, sillä Sanan todelliset opetuslapset joutuvat riisuuntumaan lihan- eli omastatahdostaan Jeesuksen opetusten tieltä ja jos he eivät ennen ole käsittäneet, että heidän on kasvettava lain kasvattamana Jeesukseen Krsitukseen, niin opetuslapseuden aikana he saavat siihen tiedon ja alkvat tavoitella Jeesuksen opetuksissa elämistä, eli tässä: RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN JA LÄHIMMÄISTÄ NIIN, KUIN ITSEÄSI.
Opetuslapseuden aika on siinä mielessä vaarallista, että on niin paljon vääriä opettajia, jotka pyrkivät varastamaan Jumalan valtakunnan asioita ja kertomaan niistä toisille ja näillä opettajilla ei ole lakia, sillä he eivät halua elää täytetyssä laissa, vaan kumoavat sen ja näin ruokkivat laittomuutta, joka on lopunajan valta maanpäällä ja joka ajaa kaiken rakkauden poissa.
Sinä olet nyt opetuslapen asemassa, siis oppimassa. Se aika voi kestää kauan ja monien kohdalla kestää loppuun asti, sillä kaikki eivät tule Jeesuksen ystäväksi opetuslapseuden kautta, vaan pyrkivät ystäväksi suoraan, rukoilevat ja vaativat kaikenlaista, mutta eivät taivuta itseään Jeesuksen nimen alle, jossa kaikki Jeesuksen opetukset ovat ja näin menettävät kalleimman ystävyysuhteen ja ovat turhaan kulkeneet opetuslapsena.
Käsitätkö mitä tarkoitan. Tarkoitan, että itse et itseäsi voi parantaa, mutta Jeesus tekee sen, sillä sinä tutkit omia hedelmiäsi, etkä esitä viatonta. Kaikki ovat syntiä tehneet ja siksi kaikki Jeesuksen ystävät tarvitsevat armoa ja se on suurinta armoa, että meillä on edessämme tie Jeesuksen luokse, joka on tie, totuus ja elämä, kun pääsemme Häneen ja Hänessä pääsemme Jumalaan.
Olet nuori opetuslapsi ja Jumala iloitsee erityisesti siitä, että ihminen antaa nuoruutensa päivät Hänelle.
Älä pelkää, kaikki tulee uudeksi ja vaikka olisit nyt missä tahansa helteessä, sen helteen voi Jeesus, Jumalan Poika yhdessä hetkessä muutta laupeudeksi ja armoksi jossa on hyvä elää.
Älä muistele mennetiä, anna koulukiusaajien kantaa oma taakkansa ja syntinsä, älä sinä osallistu siihen, vaan anna se heille anteeksi ja tulet näkemään, että se on lääke, joka alkaa parantaa sisäsistä ihmistäsi. Anna kaikki itsellesi ja lähimmäisillesi antteksi ja osoita se teoilla, vaikka se aluksi kipeää käykin ja liha vastustaa sitä, niin älä anna periksi ja tulet näkemään, että Jumalan VOIMA tulee mukaan, etkä jää yskin taistelemaan ja näin alat tulla ystävyyttä kohti, jossa on lepo ja rauha.
ja siksi nyt lisään tähän, että aikanaan, nuorena ollessani jouduin kokemaan minusta riippumattomista syistä pahoja asioita ja aloin huomata, että minuun syntyi katkeruutta ja kateutta ja silloin kauhistuin ja aloin puhumaan Jeesukselle, että en halua tuntea Sinun vastaisia tunteita, vaan haluan kaikessa seurata Sinua ja siitä alkoi kova kipu ja polte, jotka johtivat siihen, että puhdistuin ja sen jälkeen en ole hetkeäkään ollut katkera, enkä kateellinen, vaan olen saanut elää hyvissä tunteissa. Kerron vain siksi, että vaikka sinun tunnemaailmasi olisi miten hankala tänään, niin tiedä se, että Jeesus antaa uudistuksen myötä täysin uudet tunteen ja sen käsität, että itse et voi niitä itsellesi antaa, eikä kukaan muu. Niin suuri ja ihmeellinen on Jumalan VOIMA.
Rukoilen isä meidän rukouksen koska niin Jumala kehotti, vai oliko se Jeesus Kristus?
Niin kuitenkin teen. mutta silti ajttelen/tuntuu että sanon sen pahalle, yritiän taistella sitä vastaan mutten jaksa, mutta jos isä meidän ruokous- on pyhä niin ei kai siihen paha voi koskea? se voi yrittää uskotella niin jotten enää uskaltaisi rukoilla sitä rukousta.
ja sanon että Jeesus/Jumala saa kaiken ja kaiken minusta huolimatta/ajatuksista, päättää kaiken. ja että Isä älä hylkää minua. pääsenkö näin uskoon? sinä sanot ilmeisesti etten ole uskossa? joidenkin mielestä olen, ja kuulemma jos pelkää mikä on ja olenko vai en, teenkö nyt väärin jne. niin silloin on uskossa, mutta ei minulla vain se ole vaan myös se paha, ei siis ei uskova olo vaan paha olo,kamala voimat menee ja meinaan luovuttaa juu olen anatanut jo kaikke jumalalle. eli kaikki, että pääsisi oikea oppiseksi, no siis sellaiseksi kun haluaa meidän olevan. Yksinkertaisesti en tiedä mistään mitään kun olen jo niin sekaisi, mitä tiedän on että olen joskus antanut jumalalle kaiken ja toistan sitä.
isä meidän rukous. :)
ymmärrystä ja johdatusta, sillä joka Herraan turvaa, saa avun, jokainen. Ole kestävä ja kunnioita ja kiitä Jumalaa Jeesuksen nimessä. Uskon, että olet herätyksen tilassa, jota Jumala vetää puoleensa ja liha pyrkii vastustamaan, sillä Henki on lihaa vastaan ja liha Henkeä vastaan. Monen ahdistuksen kautta ihmiset yleensä menevät Jumalan Valtakuntaan Jeesuksessa. Ano Herralta ja kiitä ja kunnioita Jumalan armosta ja totuudesta ja Jeesuksen sovitustyöstä ja pyhästä verestä. Pyydä Jumalalta Pyhän Hengen opetusta Uuden Testamentin kirjoitusten kautta. Älä koskaan usko valheitä, sillä Jumala ei hylkää eikä jätä, joka hänen tykönsä pyrkii, sen tekee ihminen, joka luopuu, jos uskoo pettäjän kuiskutteluja, sillä hän käy herätyksessä olevien ihmisten ympärillä kuin kiljuva jalopeura, mutta on jo tuomittu ja hävinnyt. Älä myöskään anna maailmallisten murheiden ja halujen ja synnin kietoa itseäsi, sillä joka syntinsä tunnustaa Jumalalle ja ne hylkää saa Jeesuksen nimessä anteeksi, kun itsekin tahtoo antaa anteeksi niille, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet. Ja vaikka vaino tulisi muodossa tai toisessa, niin pidä Herra Jeesus Kristus Jumalanasi ja Pelastajanasi ja Vapahtajanasi, voit ja kannattaa myös tunnustaa hänet ihmisten edessä Kristukseksi ja Jumalan Pojaksi, kunhan saat Pyhän Hengen siunausta Jumalan moninaisessa rikkaudessa ja armossa ja rauhassa, joka on yksin Jeesuksessa.
tuon ennen sinua, enkä sano, että et ole uskovainen. Ihminen voi kovin vähän itselleen, mutta apu ei ole kaukana ja se tulee, mutta se tulee Jumalan ajalla. Itse jouduin kärsimään yhdeksän kuukautta, eikä siinä auttanut omat ajatukset, eivätkä mielenmuutokset, eivätkä toisten lohdutusyritykset.
Oletko antanut kaikille kaiken anteeksi tekoihin asti. Ei riitä, että suulla tunnustamme Jeesuksen opetuksia, jos ne eivät muodostu teoiksi. Usko Jeesukseen on sitä, että ihminen alkaa tavoittelemaan Jeesuksen opettamia asioita ja vaikka se tekee toisinaan kipeää niin ihminen hylkää helpon tien ja lähtee kulkemaan ristintietä, eli hylkää lihantahdon ja houkutuksen.
Tuo, että annat kaikille anteeksi ei tarkoita kuitenkaan sitä, että heti, kun olet ystävällinen vihamiehellesi omat tunteesi muuttuisivat, mutta ne muuttuvat hiljalleen tullen vapaaksi ja rauhalliseksi, sen myötä, mitä enemmän Jeesus saa sinussa tilaa. Rakkauskäskyt ovat vaikea vaatimus, mutta kun niiden pitämistä tavoittelee, tulee eteen sydänpäivä ja siinä tulee JUMALAN ANTAMA VOIMA ja sen jälkeen rakkaus on elämä, ei taistelu.
minulla on ollut rauhaisampi olo kun eilen itkin kovasti ja kerroin vain äidille yksinkertaisesti etten tieäd mistään mitään ja että haluan että jumala pitää minusta kiinni `hiha, et pääse sinne kun pidän aina kiinni`
äiti on aidosti uskossa ja suvussa paljon myös, tuli jotenkin rauhaisampi olo, koen äidistä sekä äidin antamaan rauhaa että Jeesuksen rauhaa.:)
Jeesus varmasti vaikuttaa paljon myös äidin kautta, kumpa olisin jo helpotuksen tiellä enkä enää enemmäs hukkaan
sekin kun sanoin etten usko ja koe että ansaitsen jumalaa niin sekin on voinut viedä minua pois vaikken niin suoraan halua ajatella ja kuulostaahan se hullulta joo syntisyyden takia mutta paljon enemmän sen takia että luulen että kaikessa käy lopulta huonosti ja huono itsetunto. täytyy vain antaa jumalan kasvattaa niin olen sanonut että jumala saa kaiken ja kaiken tulevan, ehkä en rakasta itseäni juuri mutta ehkä jumala kuulee ja opettaa ja auttaa ja antaa halun sitten rakastaa? olen jumalan oppilas:)
haluaisiko joku rukoille että olen hydyyden tiellä eikä tule takapakkia?
Kiitos ihanat kaikkie :)
en tiedä mitä minulle käy kun kuolen..
voiko rukoille että alkaa uskomaan siihen että pääsee taivaaseen siis kun tekee niin että pääse no uskoo siis, mutta myös se että ei tulisi kysymysmerkki vielä silloin kun miettii kun kuolee, että minulla olisi aina se tieto ja usko ja varmuus että taivas on On tosi ja sinne pääsen kun Jumalaa avuksi pyydän ja yritän olla avoin?
Tämä on Raamatussa kerrottua, että me pääsemme Uuteen maailmaan, kun vain uskomme Jeesukseen Kristukseen, että Hän syntyi lihaksi tänne maapallolle, ja on noussut kuolleista Isä Jumalan luo, ja Hän siellä valmistaa asioita valmiiksi meille kaikille, jotka Häneen uskomme.
No, sitten, jos emme Jeesukseen usko, niin silloin joudumme kuolemaan ilman Uuteen maailmaan pääsyä.
No, nämä ovat siis uskon asioita, ja sinunkin on kyllä hyvä lueskella Raamattua, kun sieltä nämä tiedot Jeesuksesta, ja Jumalasta ovat peräisin näin meille jokaiselle, että muuta kirjaa ei ole annettu tämän maailman Luojan taholta, että saat sieltä tietoa, että pääset kokemaan uskosi todelliseksi jne.
Olet tosiaan vielä nuori, ja sinulla ehtii tapahtua elämäsi aikana vielä paljonkin kaikenlaista, että jostainhan tämä meidän uskon on alettava, ja se ei tosiaan ole heti selvää peliä, että meidän on vain elettävä päivästä toiseen, ja annettava mennä omalla painollaan näitä juttuja, että kyllä Jeesus meitä auttaa, tavalla tai toisella, emme aina edes näitä huomaa, mutta, kun me vielä elämme, ja olemme uskossa, ja yritämme toimia hyvään pyrkien, niin kyllä yleensä hommat menee jotenkin, että ei meidän niin kannata jäädä jumittumaan johonkin, että kyllä nämä asiat kyllä selviävät jne, että näin olen minäkin elänyt jo vaikka miten monta vuosikymmentä, vaikka olen aina ollut huono-osainen, niin kyllä vain olen tässä Jeesuksesta kertomassa, että Hän on tärkein koko maailmassa, että sen olen löytänyt minkä kaikkien meidän ihmisten pitäisi löytää, että en muuta enää elämältäni pyydä jne. Että, paljon on tullut koettua pahuuttakin, mutta sinne ei kannata pyrkiä, että näin Jumala opettaa, että vain hyvään pitää pyrkiä. No, tässä lopetan, mutta rukoile vain Isä meidän rukousta, kun Raamatussa niin Jeesus opettaa, että kyllä et väärin siten toimi, että omiakin sanoja voit käyttää jne, että ei ole kiellettyä jne.
Jeesushan kaiken hyvä lopulta tekee mutta joskus on hyvä hakea apua vaikka täältä kun jotain ei ymmärrä eikä jaksa odottaa vastausta..