Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, se on terveellistä ja

meille myydään, maustettuna ja maustamatta.
Mutta raamatun mukaan se ei uudessaliitossa vaikuta uskovassa mitään.
Jeesus katsos puhdistaa kaikki, mikä suusta menee sisään ja ulostuu.

Eihän siihen tarvita kuin uskoa, niin vuoretkin siirtyy, siksi kristilliset maat myyvät suoraan sanoen teille sontaa.
Olkaa hyvät ja nauttikaa täysin siemauksin..

Miksiköhän syöpäisyys lisääntyy niin paljon, kohta jokaista koskettavaksi.

Miksi lihansyöjillä tarvitaan märättäjäbakteerit suolistoon ja miksi paksunsuolen syöpä on elintasosairaus.
Tilastollisesti maassammekin Etelä-suomessa suurempi sairastuvuus kuin tuolla pohjoisessaosassa.

No, pakanalampaat määkäsee, että uskovia ei saa varoittaa, pitää vaiettaa kirjoittajat, ei kuulu kristinuskoon.
No tyhmyyttämät uskovat sitten sairastavat, sydäntauteja, dementiaa, ja kaikkea kerrannaisia koska sitä haluavat.
Ketkä varottavat, terveysviranomaiset, muttei heidän omansa.
Pistetään vain muutama harva parantajapappi asialle ja kulutetaan mielettömät määrät rahaa näihin kokouksiin, linja-automatkoina, kokoustila vuokrina, lääkkeinä, jne. jne.... ja vain, että ei nähdä parempaa elämäntapaa edes Sanasta.

Miltä tuntuu kun joku sanoo, että teillä haisee, eli kakkanne on housuissanne.

Globaalia pikaruokabisnestä

Ketjuliikkeet raivaavat paikallisia ruokapaikkoja ja syömiskulttuureita tieltään. Keltaisia kaaria on ilmestynyt maisemaan meillä ja muualla vajaan 30 000 ruokapaikan edestä. Mitä vikaa Mäkeissä on? Eikös niissä ole halpaa käydä syömässä?

Tehomaatalous liittyy selvästi pikaruokabisnekseen. Ruoantuotantoketjut muuttuvat kuitenkin myös muilla tavoin. Hampurilaisten mättöpaikat ovat vain massatuotantojärjestelmän viimeinen lenkki; sitä ennen niihin soveltuva ruoka pitää tuottaa jossakin. Liikevoiton tavoittelua ja yhdenmukaisuutta korostavalla pikaruokateollisuudella on ikäviä seurauksia ympäristölle, eläimille, työntekijöille, maaseutuyhteisöille ja maailman elintarvikehuollolle. Suuryhtiöt eivät yleensäkään toimi ihmisten enemmistön eduksi. Viime kädessä kärsii myös kuluttaja itse.

Pikaruokakriittisen toimintaryhmä Piraijan tarkoituksena on herättää keskustelua suuryhtiöiden toimintatavoista. Keskitymme pikaruokabisneksen kritisointiin, erityisesti sen näkyvimpään brändiin McDonald'siin. Tule mukaan toimintaan!

http://www.piraija.net/?mod=artikkelit&menuId=38&topic=6&id=27

Lihansyönnin haittavaikutukset


1a. Miksi lihankulutuksen kasvaminen on ongelmallista?

Kun syödään lihaa, syödään eläimiä. Eläimet eivät kasva ilman ruokintaa, ja eläinten rehuna käytettävistä aineksista valtaosa on suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa. Lisäksi samalla alueella, jolla ihmisravinnoksi soveltumatonkin rehu on kasvatettu, olisi yleensä voitu kasvattaa myös ravintokasveja ihmisille. Ruoan kierrättäminen karjan kautta on kovin tehotonta. Yhden naudanlihakilon tuottamiseen kuluu noin 10 kg kasvirehua, kuten soijaa, rapsia ja viljaa, tämän lisäksi vielä laitumella syöty ruoho. Tulee myös ottaa huomioon, että eläimen painosta noin puolet on luita, syötäväksi kelpaamattomia sisäelimiä ynnä muita. Näin ollen tuotantosuhteesta tulee lähes 20:1. (1)

Teollisuusmaissa kulutetaan enemmän eläinkunnan tuotteita henkeä kohti kuin köyhissä maissa tai ennen teollistumista. Elintason noustua eläinkunnan tuotteiden kulutus on noussut länsimaissa teollistumisen myötä 1800-luvulta lähtien. Esim. suomalainen söi 30-luvun alussa lihaa keskimäärin n. 25 kg/henkilö vuodessa (2) ja vuonna 1998 66 kg/henkilö. (3)

Köyhemmissä maissa eläinkunnan tuotteita kulutetaan huomattavasti vähemmän. Suurimmassa osassa Afrikan valtioita lihankulutus on alle 5 kg/hlö/vuosi, Intiassa 3 kg/hlö/vuosi ja kehitysmaissa keskimäärin 24 kg/hlö/vuosi, kun taas teollisuusmaissa kulutetaan 72 kg/hlö/vuosi. (4)
Ihminen on sekasyöjä siinä mielessä, että voi hyödyntää sekä kasvi- että eläinperäistä ravintoa. Ihminen on levittäytynyt laajasti maapallolle ja asuinpaikka on vaikuttanut ruokavalioon. Lämpimillä seuduilla on syöty paljon kasvikunnan tuotteita, mutta arktisten alueiden yhteisöissä on ruokavalio saattanut koostua jopa 90-prosenttisesti eläinkunnantuotteista. (5) Lihan syöminen ei ole mitenkään välttämätöntä ihmiselle. Lihankulutuksen kasvaessa maailmanlaajuisesti lihatuotantoon liittyvät ongelmatkin kasvavat.


1b. Miksi syyttää Mäkkiä, eikä Reiskan grilliä?

McDonald's on yksi maailman suurimmista lihan ostajista ja maailman suurin pikaruokaketju. McDonald'silla on yhteensä noin 30 000 ravintolaa 121 maassa ja noin 46 miljoonaa asiakasta päivässä. (6) Lihaa sisältävät tuotteet ovat olennainen osa McDonald'sin ruokatarjontaa, kuten myös ketjun brandia; Big Mac tunnetaan kaikkialla. McDonald's levittää lihansyöntiin perustuvia ruokailutottumuksia kaikkialle maailmaan, myös sinne, missä lihaa ei perinteisesti ole syöty tai missä sen osuus on ollut vähäinen. McDonald'sin osuus maailmanlaajuisessa, lihantuotannon kautta tapahtuvassa ravinnon haaskaamisessa on suuri ja että yhtiö pahentaa osaltaan tilannetta entisestäänkin.




Lähteet:
(1) Holm, Jens: Ruoka, ympäristö ja oikeudenmukaisuus. Animalia, 2001 s. 13
(2) Monto, Vivikka: Liikaa lihaa. Tietoaika 9/99. Tilastokeskus. s. 9
(3) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 1998, MTTL julkaisuja 91, Helsinki 1999, s. 45
(4) ks. viite 3
(5) Räsänen, Leena 1994: Raakaravinnosta fennovegaaneihin. Luentomoniste. Vegaanimoraali ja etiikka -koulutuspäivä 22.4.1999, Helsingin yliopisto, Terveyden edistämiskeskus.
(6)http://www.mcdonalds.com