Pullukka

auttaa lahjakkuus ja sitä kautta syntyvä ylivertaisuus muihin.

Itsetuntoa ei kannata sitoa seksuaalisuuteen, vaan tekojen laatuun. Menestyminen koulutuksessa takaa ihmisten mielenkiinnon ja tasapainoisemman itsetunnon, kun tekee sitä missä on hyvä. Huomauttelu katoaa, kun olet paras jossakin muussa kuin ulkonäössä.

Tietenkin maailma on raaka ja ihmiset: seurustelukumppani on usein toisen maineen kehittäjä tai jatke. Lahjakkaat ihmiset, jotka eivät ole kauniita, jäävät kyllä maailmaan. Ajattele vaikkapa Marie Curietä.

Turha masentua koulutansseista.

Yriya vaihtaa ruoka tottumuksia.Enemman kasviksia ja hedelmia.Valta rasvaa ja sokeria.Minulta on nain pudonnut kilo kuukaudessa.

"Skottilääkärin mukaan runsasrasvainen ruokavalio ei vaikuta kolesterolitasoon, myyttiä pitää yllä lääketeollisuus. Sen sijaan stressi tappaa.
Kuvaaja: LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON

Runsasrasvaisella ravinnolla ei ole vaikutusta veren kolesterolitasoon. Kohonnut kolesterolitaso ei lisää sydäntautien riskiä. Kolesterolitasoa alentavien statiinilääkkeiden teho sydäntautien ehkäisyssä ei perustu niiden kolesterolitasoja alentavaan vaikutukseen vaan muihin mekanismeihin.

Kolesterolimyyttiä pitävät yllä lääketeollisuus ja sen myyntimiehiksi maksetut sydäntautispesialistit. Stressi sen sijaan aiheuttaa sydäntauteja. Stressi tappaa.

Skottilääkäri Malcolm Kendrickin väitteet ovat kovia. Mutta puoltaako väitteiden tueksi esitetty todistusaineisto näin äärimmäisiä väitteitä?

Täytyy sanoa, että todistusaineisto antaa ainakin hyvät eväät epäillä vallitsevaa näkemystä. Kendrick turvautuu kymmeniin kansainvälisiin tutkimuksiin ja tilastoihin useiden kymmenien vuosien ajalta osoittaakseen, että kolesterolitasojen ja sydäntautien, tai kolesterolin ja nautitun ravinnon, yhteys ei todellakaan ole niin itsestään selvä yleensä oletetaan. Toisaalta yksilön kokeman stressin (esim. sodan tai vastaavan kriisitilan aikana) ja sydäntautiin sairastumisen yhteys on tilastojen valossa vahva.

Esimerkiksi kyseenalaistamaan vallitsevan ortodoksian kelpaavat esimerkiksi afrikkalaisen maasai-heimon tai eskimoiden ravintotottumukset, Britannian sodanaikainen -ja jälkeinen ruokasäännöstely, ranskalaisten matala sydäntautikuolleisuus, Englannin intialaisten maahanmuuttajien korkea sydäntautisairastuvuus, Israelin korkeat sepelvaltimotautilukemat sekä useat länsimaissa tehdyt seurantatutkimukset.

Maasai-heimon ruokavalio koostuu lähes yksinomaan lihasta, maidosta ja rasvasta, mutta sydäntautia ei esiinny juuri lainkaan. Sama pätee eskimoihin. Britannian ruokasäännöstelyssä tyydyttyneen rasvan kulutus oli tiukasti säänneltyä 12 vuoden ajan, hedelmiä ja kalaa sai syödä niin paljon kuin halusi - mutta sydäntautien määrä kolminkertaistui.

Ranskalaiset tunnetaan herkuttelijoina, mutta sydäntautia esiintyy merkittävästi vähemmän kuin maissa, joissa tyydyttyneen rasvan käyttö on vähäisempää. Syy tähän on Kendrickin mukaan ennemminkin tavassa, miten ranskalaiset ruokailevat, kuin mitä panevat suuhunsa.

Englannin intialaisilla maahanmuuttajilla esiintyy paljon sydäntauteja, sen sijaan sydäntaudin klassisia riskitekijöitä ei juuri lainkaan. Israelissa monityydyttämättömien rasvahappojen saanti on huippuluokkaa, silti sepelvaltimotautia ja esimerkiksi diabetesta on runsaasti.

Massachusettsin Framinghamissa käynnistettiin 1948 seurantatutkimus, joka jatkuu edelleen. Tutkimuksen johtaja, William Castelli totesi v. 1992 seuraavaa: "?ihmisten seerumin kolesteroli oli sitä alhaisempi, mitä enemmän tyydyttynyttä rasvaa he söivät, mitä enemmän kolesterolia he söivät, mitä enemmän kaloreita he nauttivat."

Jos rasvan syöminen ei aiheuta sydäntauteja, mikä sitten? Kendrickin vastaus:HPA-akselin toimintahäiriö. Kun hypotalamuksesta, aivolisäkkeestä ja lisämunuaisrauhasista koostuvan kolminaisuuden toiminta häiriintyy esimerkiksi stressin tai jonkin sairauden (Cushingin tauti), veren kortisolitaso nousee.

Veren kortisolitason nousun seurauksena kaikenlaisen kolesterolin määrä - HDL, LDL, VLDL - veressä nousee, insuliinin ja sokerin määrä lisääntyy ja verenpaine kohoaa. Samalla veren hyytymistekijöiden määrä lisääntyy, jolloin esimerkiksi suonia tukkivien hyytymienkin muodostumiselle tulee suotuisammat olot.

Tuhon kaava on siis Kendrickin mukaan stressi-kortisoli-sydäntauti. Kohonnut kolesterolikin olisi merkki sydäntaudin riskistä, mutta ei sen syy. Kolesterolin alentaminen sydäntaudin ehkäisemiseksi olisikin sama kuin yrittäisi alentaa ilman lämpötilaa kaatamalla kylmää vettä lämpömittarin päälle.

Kendrickin elämäntapasuositukset tiivistettynä: Sydäntä suojaa rento elämänasenne, liikkuminen ja mukavat ihmiset ympärillä. Sillä mitä laittaa suuhunsa, ei ole niin väliä, kunhan syö kalaa pari kertaa viikossa."

http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2008/12/30/Ei se mit%E4 sy%F6, vaan se miten sy%F6/200816371664/173

Eläinrasva pitää ihmisen solakkana. perunalla, ohorajauholla ja rasvattomalla maidolla porsaallekin saadaan rasvakerros.