Tapasin Nellin pari vuotta sitten eräällä urheilukentällä. Kävi ilmi, että Nelli on erittäin lupaava urheilija. Huomasin myös, että Nelli on varsin nätti tyttö ja asenne on kohdillaan, mitä treenaamiseen tulee. Mietin, voisinko jotenkin kannustaa Nelliä harjoittelussa eteenpäin. Olisi hienoa olla mukana tulevan huippu-urheilijan taustajoukoissa mukana.
Pistin nimen mieleen ja vuotta myöhemmin näin Nellin nimen SM-kisojen tulosluettelossa. Sain Nellin numeron tiedustelusta selville ja lähetin lyhyen tekstiviestin. Yllättäen tämä viesti sai aikaan parinkymmenen tekstiviestin mittaisen keskustelun urheilusta ja elämästä. Jonkin aikaa myöhemmin löysin Nellin Facebookista ja olemme siitä lähtien olleet fb-kavereita. Aluksi yhteydenpito oli hiljaisempaa, mutta viime aikoina on yhteydenpito ollut viikottaista.
Yhteydenpidon myötä olen alkanut välittää Nellistä todella paljon, enkä ole voinut välttyä ihastumiselta. Tämä ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaani, koska ikäeroa on todella paljon. Itse olen 30-vuotias ja Nelli on vasta 17-vuotias. En usko Nellin olevan vielä valmis vakavaan seurustelusuhteeseen.
Emme ole nähneet Nellin kanssa tuon parin vuoden takaisen kohtaamisen jälkeen, joten meidän molempien käsitykset toisesta perustuvat vahvasti mielikuviin. Nelli ei ole suuremmin osoittanut kiinnostusta näkemistä kohtaan, mutta on kuitenkin ilmaissut selvästi, että se on mahdollista. Asiaan vaikuttanee se, että Nelli seurustelee nykyään, mutta kaikella kunnioituksella en usko kyseisen suhteen olevan kovin tukevalla pohjalla.
Uskon, että elämässä kaikella on tarkoituksensa, ja koen, että minun pitäisi voida antaa Nellille enemmän kuin mitä chattailu Facebookissa voi ikinä antaa. Minulla on tavallaan huono omatunto tästä tilanteesta. Haluaisin hypätä muutaman vuoden ajassa eteenpäin, jolloin meillä voisi olla edellytyksiä enempään. Hätäilemällä tässä ja nyt mitään hyvää tuskin tapahtuu.
Ei kuitenkaan ole mitään järkeä pysäyttää koko elämää yhden ihmisen takia. Haluaisin siis jatkaa elämässäni eteenpäin ja tutustua uusiin ihmisiin, mutta tunnen, että se olisi väärin Nelliä, minua itseäni ja melkeinpä koko maailmaa kohtaan.
Pistin nimen mieleen ja vuotta myöhemmin näin Nellin nimen SM-kisojen tulosluettelossa. Sain Nellin numeron tiedustelusta selville ja lähetin lyhyen tekstiviestin. Yllättäen tämä viesti sai aikaan parinkymmenen tekstiviestin mittaisen keskustelun urheilusta ja elämästä. Jonkin aikaa myöhemmin löysin Nellin Facebookista ja olemme siitä lähtien olleet fb-kavereita. Aluksi yhteydenpito oli hiljaisempaa, mutta viime aikoina on yhteydenpito ollut viikottaista.
Yhteydenpidon myötä olen alkanut välittää Nellistä todella paljon, enkä ole voinut välttyä ihastumiselta. Tämä ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaani, koska ikäeroa on todella paljon. Itse olen 30-vuotias ja Nelli on vasta 17-vuotias. En usko Nellin olevan vielä valmis vakavaan seurustelusuhteeseen.
Emme ole nähneet Nellin kanssa tuon parin vuoden takaisen kohtaamisen jälkeen, joten meidän molempien käsitykset toisesta perustuvat vahvasti mielikuviin. Nelli ei ole suuremmin osoittanut kiinnostusta näkemistä kohtaan, mutta on kuitenkin ilmaissut selvästi, että se on mahdollista. Asiaan vaikuttanee se, että Nelli seurustelee nykyään, mutta kaikella kunnioituksella en usko kyseisen suhteen olevan kovin tukevalla pohjalla.
Uskon, että elämässä kaikella on tarkoituksensa, ja koen, että minun pitäisi voida antaa Nellille enemmän kuin mitä chattailu Facebookissa voi ikinä antaa. Minulla on tavallaan huono omatunto tästä tilanteesta. Haluaisin hypätä muutaman vuoden ajassa eteenpäin, jolloin meillä voisi olla edellytyksiä enempään. Hätäilemällä tässä ja nyt mitään hyvää tuskin tapahtuu.
Ei kuitenkaan ole mitään järkeä pysäyttää koko elämää yhden ihmisen takia. Haluaisin siis jatkaa elämässäni eteenpäin ja tutustua uusiin ihmisiin, mutta tunnen, että se olisi väärin Nelliä, minua itseäni ja melkeinpä koko maailmaa kohtaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.