Presidentti Martti Ahtisaari ruotii ruotsinkielen käyttöä, ruotsia ja Ruotsia pitkässä artikkelissa HBL:ssa
http://hbl.fi/text/inrikes/2009/9/28/d32647.php
Pääpaino Ahtisaaren pohdiskelussa on kuuluminen Skandinaviaan ja se etu jonka ruotsinkielen osaaminen tuo joka skandinaaville. Ahtisaari ei erottele Pohjolaa ja Skandinaviaa syystä joka selviää artikkelista. Ahtisaari painottaa, aivan oikein, että käyttämällä englantia Pohjolassa annamme pois valttimme ja laskeudumme samalle tasolle kuin kaikki muut englantia puhuvat. Tosin, englantia äidinkielenään puhuvat, saavat tästä etua.
Ruotsinkielen opetuksen pitäisi Ahtisaaren mielestä aloittaa kouluissa huomattavasti nykyistä aiemmin. Syykin selviää artikkelista. Presidentti Ahtisaari päättää katsauksensa sanoihin: Ruotsinkieli on meidän ystävä - ei vihollinen.
Voiko hyvän asian sanoa selkeämmin ja kiihkottomammin?
http://hbl.fi/text/inrikes/2009/9/28/d32647.php
Pääpaino Ahtisaaren pohdiskelussa on kuuluminen Skandinaviaan ja se etu jonka ruotsinkielen osaaminen tuo joka skandinaaville. Ahtisaari ei erottele Pohjolaa ja Skandinaviaa syystä joka selviää artikkelista. Ahtisaari painottaa, aivan oikein, että käyttämällä englantia Pohjolassa annamme pois valttimme ja laskeudumme samalle tasolle kuin kaikki muut englantia puhuvat. Tosin, englantia äidinkielenään puhuvat, saavat tästä etua.
Ruotsinkielen opetuksen pitäisi Ahtisaaren mielestä aloittaa kouluissa huomattavasti nykyistä aiemmin. Syykin selviää artikkelista. Presidentti Ahtisaari päättää katsauksensa sanoihin: Ruotsinkieli on meidän ystävä - ei vihollinen.
Voiko hyvän asian sanoa selkeämmin ja kiihkottomammin?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Mutta
Ahtisaaren mielipiteillä ei ole poliittista kannatusta. Se jää vain yhden 30-luvulle jääneen vanhuksen ilmaan heutetyksi mielipiteeksi.
Nämä luvut ovat tältä vuodelta.
10 % ja 3.3 %
minullakin 8 vuotta ruotsia opiskelleena on vaikea ymmärtää Ahtisaaren tekstiä, koska en ole kieltä koskaan käyttänyt/tarvinnut.
Tuo HBL:n juttu on selvästi Ahtisaarelta tilattu, koska tänään maanantain Hesarissa on myös sama juttu (sen verran saan selvää) aivan eri otsikolla 'Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä '.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä/1135249635470
Omalla kohdallani alkaa olla kiire, jos Ahtisaaren juttuun on uskominen. Eläkkeelle on aikaa enää kaksi vuotta ja 39 vuotisen työuran aikana (akateeminen valtion virkamies) en ruotsia vielä ole tarvinnut. Ehkäpä sitten eläkkeellä 60-luvun ruotsin opinnot palkitaan. No niin naivi en setään ole, eli kyllä omalla kohdallani Ahtisaaren sepustus on yhtä tyhjän kanssa. Ruotsi ei ole pätkääkään auttanut muiden kielten opinnoissa ja osaamisessa. Ruotsiin käytetty aika on mennyt hukkaan ja sitä paitsi ollut pois muusta hyödyllisestä. Piste.
Ahtisaari kertoo omista kokemuksistaan ja perustelee sillä ruotsin tarpeellisuutta. Minulla on aivan yhtä hyvä syy perustella ruotsin tarpeettomuutta omilla kokemuksillani.
Paljonko tuo palkkio on ? Vai pitääkö vain uskoa kuin kirkon julistukseen tuonpuoleisesta elämästä tai itsemurhapommittajan pääsyyn paratiisiin ?
Jo osaa olla selityksiä, mutta miksi kaikissa muissa Pohjoismaissa opiskellaan englantia?
Ruotsinkieli on meille vihollinen niin kauan kuin se on pakollisena meidän maassamme.
"Tosin, englantia äidinkielenään puhuvat, saavat tästä etua." Tuossa selvästi tarkoitetaan sitä, että meillä
jarruna on pakkoruotsi joka vie tilaa muilta kieliltä.
Ahtisaarelle on tulossa rasisti mitali tuosta paskasta mitä on alkanut suoltamaan turvastaan.
Voisiko olla, että myös Ahtisaarelle myönnettäisiin, Lipposen tapaan, oma rasisti mitali?
Entäs näin "käyttämällä ruotsi Pohjolassa annamme pois valttimme ja laskeudumme samalle tasolle kuin kaikki muut ruotsia puhuvat. Tosin, ruotsia äidinkielenään puhuvat, saavat tästä etua."
Pois pois pakkoruotsi, sehän tuon hurrivihan on tuonut mukanaan.
Nyt kun paskat on housuissa on turha pyristellä.
Pakkoruotsiviha on tullut, sitä ei pyyhitä pois, muuten kuin muuttamalla
ulkomaiset kielet vapaaehtoiseksi (joihin myös ruotsi kuuluu).
perusteellisesti alasammuttuja fraaseja saimme taas lukea. Ahtisaaren arvostelukyky koki silmissäni romahduksen.
Perusteluja pakkoruotsille. Eikä siihen pysty Ahtisaarikaan. Tyhmä perustelu. Ei tuonut mitään uutta kuluneisiin ja alas ammuttuihin fraaseihin. Ahtisaaren sepustus on hätähuuto. Mutta keinot ovat kliseitä. Hyvä niin.
Kaikki on ennallaan ja pakkoruotsin asteittainen alas-ajo jatkuu.
Luettuani viestisi, ja ymmärrettyäni katsontakantasi kapeuden, arvostuksesi silmissäni taisi pysyä muuttumattomana. On hienoa kun olet hankkinut oikolukuohjelman. Yritä vielä saada sanat johonkin järkevään järjestykseen, niin on mahdollista että kaikkea kirjoittamaasi ei pidetä vajakin tekemänä.
Luettuani Presidentti Martti Ahtisaaren ansiokkaan artikkelin ja luettuani nyt P.Reinon kirjoitukseen tulleita vastauksia, en voi kuin todeta että häviäjäthän ne siinä parkuu kovaan ääneen. Pohjoismaisuus voi hyvin ja voimistuu.
Jostain syystä palkitut valtionmiehet (Nobel palkinto, Suomen presidentti) ajattelevat ja toimivat juuri päinvastoin kuin yllä olevat valittajat. Ehkä se on näiden menestyjien salaisuus?
Nyt taitaa Heikki Talalla olla sellainen tunne että taivas tippuu niskaan.
RKP:n vaalivoitot ovat jo olleet kova pala purtavaksi ja nyt tulee lisää pökköä pesään.
1. Eilen kävi ilmi että Talan hurraama Kokkolan-kysymys on kaikkea muuta kuin ratkaistu
2. Presidentti Martti Ahtisaari (joka arvovallallaan iskee jopa kuvitteelliset SuoLi:n jäsenet kanveesiin) kirjoitti pitkän ja harkitun artikkelin maan päälehtiin, jossa hän painotti ruotsintaidon tärkeyttä
3. Tänään opiskelijoiden liitto vaatii tehoja ruotsinopiskeluun.
Nyt Heikki Talan maailma romahti - kaikki merkittävät tahot ovat eri mieltä Talan kanssa ja samaa mieltä keskenään. 0,00% vaalimenestys näytti Talan teesien painoarvon ja yleisen hyväksyttävyyden. Nyt taisi tulla sinetti SuoLi:n arkun kanteen nykyjohdon linjauksilla.
Eipä kannattaisi vittuilla :)
vetää maton protestijärjestöjen jalkojen alta. PerSut tulee huomaamaan sen ensi vaaleissa ja Tala viimeistään tänään. Hyvin harva jaksaa olla jatkuvasti katkera ja valittaa kaikesta. Sellainen syö henkilöä ja se näkyy hyvin esim. Talan vaalimateriaaleista.
Minulle sopii oikein hyvin että järki, yhteenkuuluvuuden tunne ja pohjoismaalaisuus valtaa alaa. Taloudellinen hyvinvointi hävittää "kaikki on aina niin väärin ja muiden syy" -tyypit näkymättömiin. Hiekka tiimalasin yläosassa alkaa loppumaan....;-)
Presidentti Martti Ahtisaari on presidentti. Heikki Tala ei ole dosentti. Silti Tala kirjoittaa "entinen presidentti Martti Ahtisaari" ja tituleeraa itseään "dosentiksi". Onko tässä mitään tolkkua, vai vainko heikko itsetunto ;-)
Ahtisaari: Suomi on yksikielinen maa
Kuva
Ruotsin kielen asema Suomessa huolestuttaa presidentti Martti Ahtisaarta. Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on Ahtisaaren mielestä keskeinen.
–Minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä, Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Ahtisaari kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Entinen tasavallan presidentti korostaa, että ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72563-ahtisaari-suomi-on-yksikielinen-maa
VIERASKYNÄ
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
Koululaisille on tärkeää kertoa eri kielivalintojen vaikutuksista, kirjoittaa Martti Ahtisaari.
Ruotsin kielen opiskelu palkitaan myöhemmin elämässä
Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme. Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.
Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti. Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa. Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.
Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.
Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.
Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.
Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.
Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.
Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.
Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.
Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.
Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla. Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.
Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.
Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia. Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia. Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin.
Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia. Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.
Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.
Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.
Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.
Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä, vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.
MARTTI AHTISAARI
Kirjoittaja on entinen tasavallan presidentti. Hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston syyskokoukseen Ahvenanmaalla 29.–30. syyskuuta.
Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.(lainaus)
Miksi meidät sitten vielä pakotetaan lukemaan pakkoruotsia ?
Vai ollaanko pakkoruotsia viimeinkin poistamassa opintovaatimuksista ?
"Miksi meidät sitten vielä pakotetaan lukemaan pakkoruotsia ?
Vai ollaanko pakkoruotsia viimeinkin poistamassa opintovaatimuksista ? "
Aidointa fenulia, sillä erotuksella että joku lukutaitoinen on tällä kertaa hoitanut oikoluvun ennen postitusta.
Lue Ahtisaaren artikkeli ja huomaa että ruotsinkielen alkeiden opiskelu on hyväksi jokaiselle suomalaiselle. En lähde tässä erittelemään, sillä presidentti Ahtisaari teki sen jo. Mikäli lukeminen, ja luetun ymmärtäminen on sinulle vaikeaa, kuten "pakotetaan lukemaan pakkoruotsia" kirjoitus vihjaa, suosittelen että otat tekstisi oikolukijan avuksi tässäkin asiassa.
Antoisia lukuhetkiä Nobel-palkitun presidentin kirjoituksen parissa.
ja opiskelijajärjestö. Siinä kolme takaiskua yhden päivän aikana netti fennojen leiriin.
Kokkolan kysymys on vähän sama kuin Itäsuomen kysymys. Netti fennot ovat löytäneet argumentin Kimmo Sasin puheesta jossa hän toteaa Kokkolan pohjoisen suuntauksen tulevan kalliiksi.
Sitä se kyllä tekisi, sillä samoin kuin Itäsuomi, myös Pohjoissuomi jättää hallinnolliset minimivaatimukset täyttämättä. Jos me kaikki tekisimme kuin Itä- ja Pohjoissuomi, niin hallinnosta tulisi todella kevyt. Se että ko. hallintomalli ei täytä Suomen lakeja ja asetuksia lienee sivuseikka. Kukaan ei vaan tee mitään, eikä osaa - mutta halpaa on.
Suomen todelliset alueelliset ongelmat ovat Itäsuomessa ja Pohjoissuomessa. Kumpikaan ei pysy omilla tolpillaan, vaan tuetaan avokätisesti, ja mitä ne saavat aikaiseksi?
Jos Kokkola liitetään pohjoiseen, niin pohjoisen hallinto on siirrettävä Kokkolaan. Pohjoisessa pätevyys ei riitä.
Vieraskynässänne oli paljon kestämättömiä väitteitä, joista olen tähän poiminut
kommentoitavaksi tärkeimpiä.
"käytännössä olemme jo luopuneet kaksikielisyydestä"
Suomi ei koskaan ole ollut kaksikielinen maa, paitsi kapeilla rannikkokaistoilla!.
Ruotsinkielinen hallinto toimi satoja vuosia ruotsiksi, viis siitä että kansa ei
ymmärtänyt ruotsia. Oppikouluja ja yliopistoja perustettiin toimimaan vain ruotsiksi ja
sitä kautta ei edes voitu saada suomenkielistä virkamieskuntaa. Suomen kieli oli suuressa
vaarassa kutistua kotikieleksi ja marginaaliin, kuten on muuten tapahtunut Ahtisaaren
mainitsemasa Uudessa Seelannissa, jossa siirtomaaisännät ovat myöhemmin joutuneet
pyytämään anteeksi alkuperäisväestöltä sen oman kielen ja kulttuurin kuihduttamista ja
alistamista.
"ruotsin taidoista on hyötyä"
Itse kirjoitin ruotsista laudaturin ja opiskelin yliopistossa pohjoismaista filologiaa
laudaturtasolle asti.
Mutta koskaan en ole tarvinnut ruotsin taitoani työ- eikä yksityiselämässä. Onneksi
opiskelin muutakin.
Ruotsiin käyttämäni monien vuosien työ oli vain ajan ja rahan heittämistä kankkulan
kaivoon. Olin liian kiltti ja sinisilmäinen, uskoin mitä opettajat ja "virallinen totuus"
sanoivat.
"ruotsin taidot helpottavat muiden kielten oppimista"
Nerokas oivallus, tuo keksintö pitää myydä Kosovoon tai Italiaan tai Englantiin!
"Enestam ... piti erittäin tärkeänä... että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään
jollain skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa"
Kas kas, ei tule kuuloonkaan että myös suomen kieli voisi olla pohjoismainen kieli.
Käsittämätöntä oman kielen ja identiteetin polkemista!
"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen"
Olen Sisä-Suomesta lähtöisin, aikuisikäni Helsingissä asunut, mutta minulla ei ole
pienintäkään häivähdystä luontaisesta ruotsinkielisestä pohjoismaisesta identiteetistä.
Sisä- ja Itä-Suomessa asuvat eivät vuosikymmeniin kuule sanaakaan ruotsia luonnollisissa
tilanteissa, vain pakotetuissa tilanteissa, koulussa ja "virallista" ruotsia TVssa.
Missä on ruotsin kielen keskeinen merkitys suomenkielisten selvän enemmistön
identiteettini rakennusaineena?
"Meidän on työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan
siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on
rakennettu"
Viittaan edelliseen vastaväitteeseen.
Totean myös, että on se kummallista, kun ruotsalaisten ei tarvitse tutustua siihen
satojen vuosien ajanjaksoon kun Suomi oli kolmasosa Ruotsin kuningaskuntaa, eivät he
ainakaan tarvitse siihen sitä kieltä, jota tuo kolmasosa asukkaista puhui. Mitä
ilmeisimmin he eivät koe, että suomenkieliset olisivat mitenkaan olleet osa heidän
identiteettiään. Mutta suomenkielisten on pakko ottaa ruotsinkielinen identiteetti, vielä
nytkin, vaikka jo 200 v sitten vapauduimme Ruotsin hallinnosta.
"haluan ylistää....äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja
suomalaisuuden kehittämisessä"
Minusta on järkyttävää, että ruotsinkieliset edes autonomian aikana tai itsenäistymisen
jälkeen eivät antaneet perustaa Suomeen suomenkielisiä kouluja eikä yliopistoja.
Muissa eurooppalaisissa maissa oli perustettu kansankielisiä kouluja ja yliopistoja jo
satoja vuosia aikaisemmin, mutta meillä ruotisnkielinen hallinto jarrutti suomenkielisen
kultuurin ja sivistyksen ja hallinnon kehittymistä.
Se oli järkyttävää, ja juuri siitä syystä en mitenkään "ihaile" ruotsinkielisiä
"suurmiehiämme".
"Ajatellaanpa niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat......Miten paljon helpompaa
heidän onkaan...kotoutua yhteiskuntan, jos he osaavat edes vähän ruotsia"
Tänä päivänä suomenkieliset eivät muuta vain Pohjoismaihin, vaan ympäri maailmaa.
Ja miten ihmeessä ruotsalaiset voivat kotiutua maihin, joissa ei ole ruotsinkielistä
vähemmistöä. Miten ruotsalainen voi kotoutua itä-Suomeen, kun siellä ei puhuta ruotsia,
mutta venäjää sitäkin useammin.
"Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan ja portti muihin kieliin"
Ruotsalaiset eivät kaipaa mitään yhdyssidettä suomenkielisiin, miksi me tuppautuisimme
heidän "veljeskansakseen", kun he eivät ole koskaan noteeranneet kieliryhmäämme minkään
arvoiseksi.
Ruotsi ei ole portti ranskaan, espanjaan, venäjään jne jne
Jos ehdottaa italialaisille ruotsinopintoja, jotta he voisivat oppia englantia, he
pitävät sitä pähkähulluna.
Kieli"valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä"
Ilman muuta se palkitsee niitä ruotsinkielisiä, jotka opiskelevat maamme 95% puhuman
kielen. Mutta ruotsi on täysin hyödytön kieli maamme enemmistölle. Ehdoton enemmistö
suomenkielisistä ei missään elämänsä vaiheessa tarvitse sanaakaan ruotsia.
"Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin
karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään"
Virkaruotsin koe on täysin vailla perusteita, kun väestöstämme vain 5% on ruotsinkielisiä
ja kun meillä on kasvava määrä muita vähemmsitöryhmiä, jotka yhtä hyvin tarvitsevat
omakielistä julkista palvelua. Suomalaisen työ- ja liike-elämän on palveltava myös muita
kuin ruotisnkielisiä.
"Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin"
Ruotsi ei ole voimavara yhtään enempää kuin mikään muukaan vieras kieli, esim venäjä.
Se ei auta meitä ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisuutta enmmän kuin muut kielet,
päinvastoin, ns pakkoruotsi jarruttaa kielivarantomme laajentamista, mikä taas olisi
tarpeen kun Suomen monikulttuurisuus ja -kielisyys lisääntyy. Lisäksi pakollisiin
ruotsinopintoihin uhratut varat ovat pois niistä varoista, joita tarvittaisiin kipeästi
mm maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseen.
"Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä
englannin lisäksi myös ruotsiksi"
Jos ruotsalaisille sanotaan, että he voisivat vahvistaa pohjoismaisten kansojen yhteistä
identitettiä ja yhteenkuuluvuudentunnetta opiskelemalla satojen vuosien aikaista toista
kotimaista kieltään, suomea, he pitäisivät sanojaa hulluna.
Jaksaako joku lukea ylipitkiä spammeja jotka eivät kuulu aiheeseen?
Ruotsi on ystävämme oli Martti Ahtisaaren teesi.
Ruotsi on kallista netti fennon mielestä, jolla ei kuitenkaan ole muuta numeraalista dataa kuin 4-32mrd€/vuosi. Perustelut puuttuvat.
Pohjois- ja Itäsuomi ovat Suomen taloudellisia riippakiviä. Miksi minkään pitäisi integroitua näihin alueisiin ja niiden alaisiksi? Eikö olisi järkevämpää lopettaa Pohjois- ja Itäsuomen hallintoalueet, niin että siellä olevaan populaatioon saataisiin jokin roti, ja alueista jotain hyötyä. Joutosakkiko piällysmiehiksi - no ei ikinä!
Koululaisille on tärkeää kertoa eri kielivalintojen vaikutuksista, kirjoittaa Martti Ahtisaari.
Olen vuosien varrella seurannut ja käynyt keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa, ja minua huolestuttaa yhä kielteisempi suhtautuminen toiseen kotimaiseen kieleemme.
- siinähän olet, mutta mitään toista kotimaista ei ole olemassa
Vaikka Suomi on yhä muodollisesti kaksikielinen maa, käytännössä olemme mielestäni jo luopuneet kaksikielisyydestä.
- mitäs se kaksikielisyys olikaan? ruotsinkielisten, yksilöiden vai valtion kaksikielisyyttä? sitä paitsi Suomi on kolmekielinen.
Hullunkurisinta on se, että ruotsin kieltä opiskellaan meillä pitkään ja hartaasti mutta opitaan käytännön tarpeita ajatellen surkeasti.
- älä muuta sano!
Kielitaito on rikkaus – ja tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös ruotsin kieltä Suomessa.
- siis MYÖS jopa ruotsin kieli :)
Tiedän omakohtaisesta kokemuksesta, että ruotsin taidoista on hyötyä ja että ne helpottavat muiden kielten oppimista.
Kieliväittely roihahti jälleen viime keväänä, kun Pohjoismaiden neuvoston johtaja Jan-Erik Enestam kirjoitti asiasta Aamulehdessä. Hän piti erittäin tärkeänä muun muassa sitä, että pohjoismaalaiset voivat viestiä keskenään jollakin skandinaavisella kielellä ollessaan toisessa Pohjoismaassa.
- mitään muuta ei voi surulta odotaakaan
Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta.
- mikä kertoo hyvin sen, että pohjoismainen identiteetti ei ole suomenkielisten identiteetti vaan ruotsinkielisten identiteetti
Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään.
- ihan kiva juttu, mutta kerrotaan se englanniksi :)
Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.
- tällaisille v'äitteille pitäisi keksiä joku oma nimi. miten olisi jumalakompleksi?
"Sinun on paljon työläämpää ymmärtää itseäsi, jos et osaa ruotsia" HALOO! kaikki kotona? millä sveko kumoaa väitteen, jos sanon "Sinun on paljon työläämpää ymmärtää itseäsi, jos et osaa urdua"?
ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.
- historia luetaan suomeksi, hisroiantutkijat ovat asia erikseen
Topelius ja Runeberg kirjoittivat ruotsiksi. Välskärin kertomukset ja Vänrikki Stoolin tarinat kirjoitettiin ruotsiksi. Jopa suomalaisuusmies J. V. Snellman ajoi suomen kielen asemaa ruotsiksi. Mannerheim kirjoitti muistelmansa ruotsiksi, ja Sibelius kommentoi sävellyksiään ruotsiksi.
- ihan oikea aikamuoto. ollutta ja mennyttä
Näin kirjoittaessani en halua ylistää suomenruotsalaisuutta vaan äidinkielenään ruotsia puhuneiden suomalaisten osaa Suomen ja suomalaisuuden kehittymisessä.
Arkisempi seikka on, että ruotsia taitamalla kolminkertaistaa sen pohjoismaisen alueen ymmärtämisen, johon Suomikin kuuluu.
- esim ranskaa puhumalla 30 kertaistaa puhujien määrään
Monet kansainväliset vaikutteet ovat kautta vuosisatojen tulleet meille muiden Pohjoismaiden, ennen muuta Ruotsin, välittäminä. Kun ne ovat saapuneet Suomeen, ne on jo kulttuurisesti sopeutettu pohjoismaisiin – siis myös suomalaisiin – oloihin.
- ihan oikea aikamuoto. oli ja meni.
Totta kai voimme puhua englantia muiden pohjoismaalaisten kanssa seurustellessamme. Mutta tällöin olemme kielellisesti ja osin kulttuurisestikin samassa asemassa kuin ketkä muut hyvänsä, jotka puhuvat englantia. Emmekä edes samassa vaan heikommassa asemassa kuin vaikkapa uusiseelantilaiset tai jamaikalaiset, jotka puhuvat englantia äidinkielenään.
- tämähän tarkoittaa sitä, että suomenkielisten pitää osata nykyistä paremmin englantia
Yksi ruotsin vastustajien pääperusteista on juuri se, että suomenkieliset pärjäävät muissa Pohjoismaissa erinomaisesti myös englannilla.
- no niin pärjätään
Mutta ajatellaanpa vaikka niitä tuhansia suomalaisia, jotka muuttavat vuosittain toiseen Pohjoismaahan esimerkiksi opiskelemaan tai työskentelemään. Miten paljon helpompaa heidän onkaan sopeutua ja kotoutua yhteiskuntaan, jos he osaavat edes vähän ruotsia.
- eihän verorahojen tarkoitus ole koulutttaa Ruotsiin töihin
Ruotsin taidon avulla me suomenkieliset voimme lukea myös norjalaisia ja tanskalaisia lehtiä sekä pienellä harjoittelulla ymmärtää jopa tanskalaisia tv- ja radio-ohjelmia.
- vau! kaikki maailman sivistyslehdet ja -teokset ovat pääasiassa englanniksi tai ranskaksi
Minulle englanti on luonteva viestintäväline kansainvälisissä tehtävissä ja matkoilla Pohjoismaiden ulkopuolella. Matkustaessani Pohjoismaissa haluan kuitenkin aina puhua ruotsia.
- sinulle se saa olla sitä
Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten on sekä järkevää että hyödyllistä opetella ruotsia.
- Olen vakuuttunut siitä, että suomenkielisten EI OLE järkevää eikä hyödyllistä opetella ruotsia.
Ruotsi on meille yhdysside Pohjolaan
- jos näin on, meidän pitää erota "Pohjolasta" ja olla eurooppalaisia
ja portti muihin kieliin.
- kielet eivät tarvitse portteja vaan "porttikieli" on pois ajallisesti muista kielistä
Ruotsin opetuksessa tulisi panostaa siihen, että oppilaat oppivat ymmärtämään ja puhumaan ruotsia.
- ihanko totta?
Kielikylpyjen ja -suihkujen lisäksi tulisi ruotsin varsinainen opiskelu aloittaa jo alakoulussa. Ruotsin opintojen aloittaminen vasta seitsemännellä luokalla, jolloin lapset ovat murrosiässä, ei ole järkevää.
- aloitetaan vaan, kunhan se on vapaaehtoista
Kunnat päättävät siitä, mitä kielivalintoja lapset voivat tehdä alakoulussa. Näillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä lukio-opintoihin että viime kädessä työ- ja elinkeinoelämään.
- siis pakkoruotsi pois
Tärkeää on kertoa oppilaille eri kielivalintojen vaikutuksista. Valinnan kohdistuminen toiseen viralliseen kieleemme palkitaan myöhemmin elämässä. Esimerkiksi Suomen valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielikoe. Ruotsin karttaminen vaikuttaa kielteisesti myöhempiin opintoihin ja työelämään.
- siis ruotsia on osattava, koska laki määrää että virkamiesten on osattava ruotsia. miksi jokaisen suomenkielisen virkamiehen koko Suomessa olisi osattava ruotsia?
Kun oppilaat pyritään saamaan kiinnostuneiksi ruotsista, keskeisessä asemassa ovat koti ja koulu, varhainen opinto-ohjaus sekä erilaiset opiskeluintoa lisäävät toimet. Opetuksesta voidaan tehdä sekä hauskaa että motivoivaa.
- pakkohan se on tähän paras keino, sanoo rkp:läinen :)
Ruotsin kieli on voimavara niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oppimalla useita kieliä – jotka ilmentävät kulttuuria ja arvoja ja toimivat yhteisöllisenä muistina – opimme myös ymmärtämään syvällisemmin vierautta ja erilaisuutta. Meistä tulee suvaitsevaisempia. Tieto auttaa ymmärtämään, kun taas tietämättömyys saa usein asennoitumaan kielteisesti vierauteen ja erilaisuuteen.
- niin, siis useita kieliä, ei ruotsia
Pohjoismainen identiteettimme ja yhteenkuuluvuutemme vahvistuvat, kun voimme viestiä englannin lisäksi myös ruotsiksi. Kyse ei silti ole pelkästään kulttuurista ja identiteetistä,
- mikä kertoo hyvin sen, että pohjoismainen identiteetti ei ole suomenkielisten identiteetti vaan ruotsinkielisten identiteetti. suomalaisilla on enemmän angolsaksinen identieetti, koska englantia osataan vapaaehtoisesti, mutta ruotsia ei, mikä kertoo sen, että suomenkieliset eivät edes pakolla huoli pohjoismaista identiteettiä. ja miksi huolisi, koska suomenkielisellä on suomalainen identietti eikä ruotsinkielinen identiteetti.
vaan ruotsin taidoista on meille suomenkielisille konkreettista hyötyä – vaikkapa Nokian Tanskan-toimistossa tai oikeustieteen opinnoissa Oslossa. Ruotsin kieli on ystävämme, ei vihollisemme.
- tuota noin. siis luiknohan nyt oikein. koko kansa opiskelemaan ruotsia 12 vuotta, jotta voi mennä
Nokian Tanskan-toimistoon tai oikeustieteen opintoihin Osloon :-)))
pakkoruotsi.net kirjoitti Aamulehden ketjussa "Re: Ruotsalainen Nobel -palkinto suomalaiselle: Venäjä kritisoi"
10.10.2008 18:47 seuraavasti
"Fennomaani - sitähän me kaikki olemme tämän palstan svekomaanien mukaan - sai rauhan Nobelin, ja tähän pääsyy oli se, että Ahtisaari on neuvotteluissa suorasanainen. Hän on itse korostanut tätä monta kertaa, kun on kysytty syytä hänen menestykseensä rauhanneuvotteluissa."
tuo liittyy ja millä tavalla? tietenkin svekojen olisi korkea aika päättää, mikä on fenno. onko Ahtisaari fenno svekojen mielestä vai ei ja millä perusteella? jos ahtisaari ei ole fenno, niin sittenhän fenno on valinnanvapauden kannattaja, joita onkin sitten 2/3 osaa suomalaista.
No, se oli kyllä pakkomiellenet, joka nimesi Ahtisaaren fennomaaniksi omilla perusteillaan. Sitä voi tietysti pitää ihan osuvana nimityksenä. Pakkomiellenetin tarkoituksena tosin oli vain paistatella Ahtisaaren gloriassa.
nimesin, mutta svekohan ei voi sitä hyväksyä, koska svekon mielestä fenno on vain pakkoruotsin vastustaja :-))
Vastaako Ahtisaari sitten edelleen pakkomiellenetin käsitystä fennomaanista?
eli hän on suorasanainen mies. valitettavasti hänellä on myös asennevamma, mitä tulee ruotsiin. eli voisitteko nyt vihdoinkin määritellä svekot, mikä on "fenno".
Varsinaisella fennomanialla ja nettipalstojen ruotsinvastaisuudella ei olekaan mitään tekemistä keskenään, vaikka esimerkiksi suomalaisuudenliittolaiset joskus yrittävätkin täysin erilaisesta tilanteestaan vetää historiallisia yhteyksiä menneisyyden oikeisiin fennomaaneihin. Siitä tuo ehkä turhan mairitteleva köllinimi 'netti fenno', joka tarkoittaa internetin keskustelupalstalle kirjoittelevia ruotsin, ruotsinkielisten suomalaisten, ruotsalaisten ja Ruotsin vastustajia, joiden pintaa hieman raaputtamalla esiin tulee myös aito yltiönationalistinen kaikenlaisen toiseuden vastustaja.
eikö olekin hienoa, että voimme huomata, ettei edes Ahtisaari kykene antamaan perusteluja pakkoruotsille tai edes ruotsin opettelulle.
Vai pystyykö joku kumoamaan em. vastaväittämäni Ahtisaarelle?
on "toiseus"?
Jätetäänpä hetkeksi syrjään pakkomiellenetin kaipaamat hänelle kelpaavat perustelut ja vilkaistaan seuraavaa:
"pystyykö joku kumoamaan em. vastaväittämäni Ahtisaarelle? "
- "mitään toista kotimaista ei ole olemassa"
Miten niin ei ole?
Vilkaisu internetiin tuottaa kymmeniä tuhansia osumia termille 'toinen kotimainen' mm. Opetushallituksen ja Kotuksen sivuille, joilla sillä tarkoitetaan nimenomaan ruotsin kieltä.
- "sitä paitsi Suomi on kolmekielinen."
Kuinka niin nimenomaan kolmekielinen? Perustuslaki määrittelee kansalliskielet. Niitä on kaksi.
- "mitään muuta ei voi surulta odotaakaan"
Onko tuo olevinaan jonkinlainen argumentti?
- "mikä kertoo hyvin sen, että pohjoismainen identiteetti ei ole suomenkielisten identiteetti vaan ruotsinkielisten identiteetti"
Miten se nyt muka sen kertoo?
- "tällaisille v'äitteille pitäisi keksiä joku oma nimi. miten olisi jumalakompleksi? "
Mielenkiintoista argumentointia. Jatkuukohan juttu loppuun samanlaisena? Jätin välistä pois muutaman välihuudon.
Toiseus tarkoittaa kutakuinkin mitä vain itsestä poikkeavaa, joka halutaan sulkea pois ryhmästä.
Toiseudella tarkoitetaan sosiaalitieteissä sellaista ryhmien välistä suhdetta, jossa sisäryhmän, ”itsen”, identiteettiä vahvistetaan suhteessa johonkin ”toiseen”, ulkopuoliseksi miellettyyn. Tyypillisesti näin syntyneeseen toiseen heijastetaan oman itseymmärryksen kannalta ei-toivottuja, huonoksi miellettyjä ominaisuuksia. Esimerkiksi rotudosentin kirjoituksissa jotenkin ala-arvoisempina (mm. likaisina, inhottavina ja vihattavina) ovat esiintyneet ruotsinkieliset, ruotsalaiset ja Ruotsi, mutta myös maahanmuuttajat, islaminuskoiset, Välimeren maiden asukkaat... Häntä komppaavien netti fennojen vastenmielisyyden kohteina ovat olleet ainakin myös sukupuolivähemmistöt ja naiset.
Jo on aikoihin eletty. Evp. dosentti Talalla on nettispammailun jälkeen Tenat niin täynnä, että päätti aloittaa samannimisen ketjun kuin Peppu-Reino.
Kohta gubbe alkaa vastaamaan itselleen kun keskustelu ei lähde käyntiin, eikä lukukertoja kerry.
On tulossa pitkä yö konehuoneessa, liittymiä vaihdellen ja laskureita huudatettaessa ;-)
Piiiitkä yö konehuoneessa odottaa rotutohtoria.....zzzzzzzzzzzzz
Nyt Talan pelle sai laskurin huudatettua yli tämän keskustelun lukijaluvun, joten se vetäytyi koisimaan. Aika työlästä se manipulaatio nykyään on kun legendaarinen F5-näppäin ei enää toimi. Yöunet ne vanhukselta menee tällä meiningillä. Konehuoneen isännän päivärytmi on melo mielenkiintoinen: Loisii ja koisii vuoronperään, eikä muuta teekään - heh,heh- ;-)