Vaarallinen purjevenemalli

Siksi se onkin vaarallinen.
Katamaraaneille ei saisi antaa luokitusta kuin sisävesikäyttöön.

Tämän täytyy olla joko kilpavene tai oma tekele, koska katit mitoitetaan niin, että niiden masto napsahtaa ennen kuin puuska kaataa koko veneen.

Tiedän siis olen *pää kirjoitti:

Tämän täytyy olla joko kilpavene tai oma tekele, koska katit mitoitetaan niin, että niiden masto napsahtaa ennen kuin puuska kaataa koko veneen.

Missä katissa on tällainen mitoutus?

Apropoosus kirjoitti:

Siksi se onkin vaarallinen.
Katamaraaneille ei saisi antaa luokitusta kuin sisävesikäyttöön.

Juu,kyllä veneily on rankkaa puuhaa !!!Tää on muuten testi!

on mitään ce-merkintää - näyttää omatekeleeltä. Suuressa maailmassa cruising-kateilla on pienemmät vakuutusmaksut, kuin yksirunkoisilla. Tämä johtuu pienemmästä onnettomuusriskistä.

kattikat kirjoitti:

on mitään ce-merkintää - näyttää omatekeleeltä. Suuressa maailmassa cruising-kateilla on pienemmät vakuutusmaksut, kuin yksirunkoisilla. Tämä johtuu pienemmästä onnettomuusriskistä.

Lue lisää

Milläs sen selität?

selityskerroin kirjoitti:

Milläs sen selität?

Ovat uppoamattomia, eivätkä kaadu, eivät menetä köliä, kaksi moottoria. Kisaveneet on asia erikseen.

ponttooni kirjoitti:

Ovat uppoamattomia, eivätkä kaadu, eivät menetä köliä, kaksi moottoria. Kisaveneet on asia erikseen.

Iso aalto voi kaataa katin siinä kuin tavallisenkin. Yksirunkoisesta poiketen se katti jää nurin. Siksi isoissa avomerikateissa on oltava varapoistumistie eli luukku rungon pohjassa tai kyljessä lähellä vesirajaa.

kaatua kirjoitti:

Iso aalto voi kaataa katin siinä kuin tavallisenkin. Yksirunkoisesta poiketen se katti jää nurin. Siksi isoissa avomerikateissa on oltava varapoistumistie eli luukku rungon pohjassa tai kyljessä lähellä vesirajaa.

Lue lisää

Kaikki on mahdollista. Poistumisluukun ansiosta monirunkoveneessä voi oleskella kaatumisen jäälkeenkin. Nykyaikaisen matkakatin kaatuminen on harvinaisempaa, kuin yksirunkoisten uppoaminen, mikä on se vaarallisin tilanne. En ole huomannut, että nykyisistä cruisaus-kateista olisi ollut kaatumistapauksia. Mikä ei tietenkään sinänsä kerro mitään.
Vanha viisaushan on, että ei se, mutta se kuski...

ponttooni kirjoitti:

Ovat uppoamattomia, eivätkä kaadu, eivät menetä köliä, kaksi moottoria. Kisaveneet on asia erikseen.

Miten on estetty kaatuminen?

taidat höpistä kirjoitti:

Miten on estetty kaatuminen?

"Miten on estetty kaatuminen?"

Mun uudehkossa veneessä kaatuminen on estetty vesipainolastilla. Kun kallistus kasvaa liiaksi, yläpainotankeissa oleva vesi syöksyy avautuvien luukkujen kautta alas kallistuksen vastaiselle puolelle. Samaan aikaan pumppu työntää rohevalla tahdilla alapainotankeista vettä kallistuksen vastaisen puolen ylätankkeihin. Pelkästään luukkujen kautta kulkeva vesi vakauttaa veneen, mutta jos tilanne on hyvin poikkeuksellinen, pumput vielä varmistavat pystyssä pysymisen.

Eipä ole tosin koskaan laitteisto aktivoitunut, vaikka yli 15 m/s tuulissa olen usein purjehtinut. Sen sijaan hajonnut se on jo kaksi kertaa. Kallistusta analysoiva järjestelmä on samanlainen kuin lentokoneissa, eikä se ilmeisesti kestä merielämää. Systeemi sinänsä on hyvä, mutta siitä pitäisi rakentaa varmempi.

Vuodesta 1956 kirjoitti:

"Miten on estetty kaatuminen?"

Mun uudehkossa veneessä kaatuminen on estetty vesipainolastilla. Kun kallistus kasvaa liiaksi, yläpainotankeissa oleva vesi syöksyy avautuvien luukkujen kautta alas kallistuksen vastaiselle puolelle. Samaan aikaan pumppu työntää rohevalla tahdilla alapainotankeista vettä kallistuksen vastaisen puolen ylätankkeihin. Pelkästään luukkujen kautta kulkeva vesi vakauttaa veneen, mutta jos tilanne on hyvin poikkeuksellinen, pumput vielä varmistavat pystyssä pysymisen.

Eipä ole tosin koskaan laitteisto aktivoitunut, vaikka yli 15 m/s tuulissa olen usein purjehtinut. Sen sijaan hajonnut se on jo kaksi kertaa. Kallistusta analysoiva järjestelmä on samanlainen kuin lentokoneissa, eikä se ilmeisesti kestä merielämää. Systeemi sinänsä on hyvä, mutta siitä pitäisi rakentaa varmempi.

Lue lisää

Mikä ihmeen kallistusta analysoiva laitteisto lentokoneissa mukamas on?
Lentokoneen kuuluu kallistua kaarteissa.

kuulostaa omituiselta kirjoitti:

Mikä ihmeen kallistusta analysoiva laitteisto lentokoneissa mukamas on?
Lentokoneen kuuluu kallistua kaarteissa.

Keinohorisontista kuullut ennen

kuulostaa omituiselta kirjoitti:

Mikä ihmeen kallistusta analysoiva laitteisto lentokoneissa mukamas on?
Lentokoneen kuuluu kallistua kaarteissa.

Eiköhän niitä ole useampiakin ja kaikki ovat moneen kertaan varmistettuja. Varalla on vielä perinteinen sähköstä riippumaton keinohorisontti.

Miten luulet tietokoneen lentävän konetta, jos sillä ei ole käytössään tietoa kiihtyvyyksistä ja koneen asennosta?

Uusia hävittäjiä ei pysty ilman tietokonetta edes lentämään. Ne ovat niin epästabiileja. Tietokone korjaa jatkuvasti niiden lentotilaa kerätyn tiedon perusteella. Ihminen ei niin nopeisiin reaktioihin pysty.

taidat höpistä kirjoitti:

Miten on estetty kaatuminen?

maston korkeus/purjeala on mitoitettu suhteessa massaan ja runkojen etäisyyteen siten, että turvamarginaalia on kovillekkin tuulille. Matkakateilla ei tuulenpuolen runko nouse ilmaan. Tietysti, jos myrskyyn mennään ilman reivejä on ongelmia tiedossa.
Katteja on paljon vuokraveneinä, joka kertoo ettei kuskilta paljoa vaadita.

pilvessäkin voi lentää suorassa kirjoitti:

Keinohorisontista kuullut ennen

Kertoo vain lentäjälle missä horisontti menee, ei oikaise konetta, oikaisun tekee lentäjä/autopilotti, jos lennetään esim pilvessä (ifr). Purjeveneellä harvoin on niin sumuista ettei veden pinta näy.
Normaalisäässä ei lentokoneessakaan tarvitse keinohorisonttia katsella.
Mitäs veneesi tekee kun ajat korkeassa sivuallokossa ja vene menee kallellaan, tunkeeko se yläaallolla oleviin säiliöihin vettä, kun keinohorisontti näyttää että vene on vinossa?
Mikä vene mahtaa olla kyseessä?

Janari 6 kirjoitti:

Eiköhän niitä ole useampiakin ja kaikki ovat moneen kertaan varmistettuja. Varalla on vielä perinteinen sähköstä riippumaton keinohorisontti.

Miten luulet tietokoneen lentävän konetta, jos sillä ei ole käytössään tietoa kiihtyvyyksistä ja koneen asennosta?

Uusia hävittäjiä ei pysty ilman tietokonetta edes lentämään. Ne ovat niin epästabiileja. Tietokone korjaa jatkuvasti niiden lentotilaa kerätyn tiedon perusteella. Ihminen ei niin nopeisiin reaktioihin pysty.

Lue lisää

Nyt siis puhutaan purjeveneestä, eikä mistään eurohävittäjästä, jonka kallistusta analysoiva tietokone maksaa saman verran kuin 40 jalkainen halparassi.
Jos vertaat normi purjevenettä lentokoneeseen, niin sopiva vertailukohta olisi lie mopocessna.
Haluaisin edelleen tietää mikä se vene on, jossa on tuollaiset vakaimet käytössä.

puosuu kirjoitti:

maston korkeus/purjeala on mitoitettu suhteessa massaan ja runkojen etäisyyteen siten, että turvamarginaalia on kovillekkin tuulille. Matkakateilla ei tuulenpuolen runko nouse ilmaan. Tietysti, jos myrskyyn mennään ilman reivejä on ongelmia tiedossa.
Katteja on paljon vuokraveneinä, joka kertoo ettei kuskilta paljoa vaadita.

Lue lisää

Yksirunkoisia purjeveneitä on paljon vuokralla, ilmeisesti niissäkään ei kuskilta sitten paljoa vaadita.

Edelleenkin kirjoitti:

Nyt siis puhutaan purjeveneestä, eikä mistään eurohävittäjästä, jonka kallistusta analysoiva tietokone maksaa saman verran kuin 40 jalkainen halparassi.
Jos vertaat normi purjevenettä lentokoneeseen, niin sopiva vertailukohta olisi lie mopocessna.
Haluaisin edelleen tietää mikä se vene on, jossa on tuollaiset vakaimet käytössä.

Lue lisää

veneen keinohorisontiksi käy vatupassi. Ukkospuuskassa ei mikään pumppu ja syöksytorvi siirtäisi vettä toiselle puolelle tarpeeksi nopeasti. Pumppu pitäisi olla Nasan avaruussukkulan polttoainepumppu ja voimavirtaa maasähköstä..

Edelleenkin kirjoitti:

Nyt siis puhutaan purjeveneestä, eikä mistään eurohävittäjästä, jonka kallistusta analysoiva tietokone maksaa saman verran kuin 40 jalkainen halparassi.
Jos vertaat normi purjevenettä lentokoneeseen, niin sopiva vertailukohta olisi lie mopocessna.
Haluaisin edelleen tietää mikä se vene on, jossa on tuollaiset vakaimet käytössä.

Lue lisää

"Nyt siis puhutaan purjeveneestä, eikä mistään eurohävittäjästä, jonka kallistusta analysoiva tietokone maksaa saman verran kuin 40 jalkainen halparassi."

Kallistusta analysoiva järjestelmä tuskin maksaa edes puolta prosenttia veneen hankintahinnasta. Niitä on käytössä kaikkein pienimmissäkin pienkoneissa, joiden hintaa mitata miljoonissa, vaan ne ovat usein halvempia kuin veneet.

"Haluaisin edelleen tietää mikä se vene on, jossa on tuollaiset vakaimet käytössä."

En halua kertoa, koska minut tunnistettaisiin heti. Järjestelmän saa käsittääkseni valittua vaikka kuinka moniin veneisiin tyypistä riippumatta, kunhan osaa kysyä. Omaamme (kimppaomistus) se asennettiin siksi, että veneellä seilataan maailmalla suurilla vesillä.

höpöä kirjoitti:

veneen keinohorisontiksi käy vatupassi. Ukkospuuskassa ei mikään pumppu ja syöksytorvi siirtäisi vettä toiselle puolelle tarpeeksi nopeasti. Pumppu pitäisi olla Nasan avaruussukkulan polttoainepumppu ja voimavirtaa maasähköstä..

Lue lisää

"Ukkospuuskassa ei mikään pumppu"

Ei nopea vakautus pumppuun perustukaan. Se tulee avuksi vasta sen jälkeen, kun luukut on avattu ja vesi siirtynyt keskeltä laidalle, mikä tapahtuu nopeasti. Pumpun nopeus on ainoastaan 30 litraa sekunnissa. En tiedä, olisiko pumppua muuten edes olemassa, mutta jotenkin vesi on siirrettävä takaisin keskelle vakautuksen jälkeen, koska se ei ylöspäin virtaa. Todennäköisesti pumppuvakautus on otettu käyttöön vain siksi, että pumppu on joka tapauksessa oltava.

Vuodesta 1956 kirjoitti:

"Miten on estetty kaatuminen?"

Mun uudehkossa veneessä kaatuminen on estetty vesipainolastilla. Kun kallistus kasvaa liiaksi, yläpainotankeissa oleva vesi syöksyy avautuvien luukkujen kautta alas kallistuksen vastaiselle puolelle. Samaan aikaan pumppu työntää rohevalla tahdilla alapainotankeista vettä kallistuksen vastaisen puolen ylätankkeihin. Pelkästään luukkujen kautta kulkeva vesi vakauttaa veneen, mutta jos tilanne on hyvin poikkeuksellinen, pumput vielä varmistavat pystyssä pysymisen.

Eipä ole tosin koskaan laitteisto aktivoitunut, vaikka yli 15 m/s tuulissa olen usein purjehtinut. Sen sijaan hajonnut se on jo kaksi kertaa. Kallistusta analysoiva järjestelmä on samanlainen kuin lentokoneissa, eikä se ilmeisesti kestä merielämää. Systeemi sinänsä on hyvä, mutta siitä pitäisi rakentaa varmempi.

Lue lisää

Ilmeisesti vettä on sitten aika runsaasti, jotta se tosiaan vakauttaisi merkittävästi? 20% uppoumasta?

Lisäksi sen pitää olla aika korkealla, jotta se voisi valua sinne ylösnousseeseen ponttooniin. Luukun pitää myös olla todella suuri, jotta koko vesimäärä ehtii mennä muutamassa sekunnissa.

Jotenkin vaikuttaa kovin arveluttavalta kuljettaa tuollaista vesimäärää korkealla mukana.

Onkos joitain linkkejä tuollaiseen systeemiin? Vai oliko tämä ennenaikainen aprillipila?

ponttooni kirjoitti:

Kaikki on mahdollista. Poistumisluukun ansiosta monirunkoveneessä voi oleskella kaatumisen jäälkeenkin. Nykyaikaisen matkakatin kaatuminen on harvinaisempaa, kuin yksirunkoisten uppoaminen, mikä on se vaarallisin tilanne. En ole huomannut, että nykyisistä cruisaus-kateista olisi ollut kaatumistapauksia. Mikä ei tietenkään sinänsä kerro mitään.
Vanha viisaushan on, että ei se, mutta se kuski...

Lue lisää

Eikö tämä ole matkakatti?
http://www.allianz-yachts.com/info/catamarancapsize

Vai onko jo vanhanaikainen, kun tapahtumasta on jo kulunut 5 vuotta.

kass kirjoitti:

Eikö tämä ole matkakatti?
http://www.allianz-yachts.com/info/catamarancapsize

Vai onko jo vanhanaikainen, kun tapahtumasta on jo kulunut 5 vuotta.

Lue lisää

Eipä kyllä juuri matkakattia muistuta. Rikissä ainakin on kokoa ja näköä aivan eri malliin. On meinaan sorttia kapea ja korkea, juuri toisin kuin matkakateissa. Tyyppiähän ei selostuksessa määritellä lainkaan kattia tarkemmaksi. Enhän minä tosin kateista mitään tiedä, mutta muutaman sentään nähnyt. Ja taspainon vuoksi samalla sivulla oli pidempikin selostus maxiveneen kupsahtamisesta.

kass kirjoitti:

Eikö tämä ole matkakatti?
http://www.allianz-yachts.com/info/catamarancapsize

Vai onko jo vanhanaikainen, kun tapahtumasta on jo kulunut 5 vuotta.

Lue lisää

Jutussa ei valitettavasti sanota, mikä vene oli kyseessä, eikä sitä, että oliko kuvan vene onnettomuusvene.

selityskerroin kirjoitti:

Milläs sen selität?

Monirunkoiset eivät näyttele Suomessa mitään roolia, mutta silti niillä on etunsa ja paikkansa.

Suurin osa kuolemaan johtaneista purjehdusonnettomuuksista johtuu siitä, että tiputaan veneestä. Voimakkaasti kallistelevasta yksirunkoisesta putoaminen käy helpommin.

Monirunkoiset eivät uppoa. Yksirunkoinen voi upota törmätessään kiveen, toiseen veneeseen tai kelluvaan esineeseen. Yksirunkoinen voi upota, kun peräsin, läpivienti tai köli vaurioituu. Yksirunkoinen voi upota kaatumisen seurauksena, tai aallon tulviessa ovista ja ikkunoista.

Yksirunkoinen voi olla ohjauskyvytön menettäessään ainoan peräsimensä tai moottorinsa. Kateissa nämä on yleensä tuplattu.

Niin tai näin, kuoleman riski purjehtiessa on erittäin pieni. USAn rannikkovartioston mukaan vuonna 2001 kuoli veneillessä vajaa 500 ihmistä: 350 avomoottoriveneissä, 100 kanooteissa ja loput 50 yhdenhengen vempeleillä.